KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

Transkriptio

1 KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku,

2 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1

3 ITÄMEREN MERIKULJETUKSET JA KEHITYSKUVA 2

4 Itämeren merikuljetukset 2007 Puola 6 % Viro 5 % Liettua 4 % 826 miljoonaa tonnia 2007 (brutto) Ruotsi 23 % Saksa 7 % Latvia 8 % SE 185 Mt FI 116 Mt EE 45 Mt RU 174 Mt Tanska 12 % Suomi 14 % POHJAN- MEREN Venäjä 21 % BALTIC DK 101 Mt ITÄMEREN DE DE PL 253 Mt 58 Mt 52 Mt LV 62 Mt LT 31 Mt Lähde: Baltic Port List

5 Kuljetusten yleiskuva Lähde: Baltic Maritime Outlook

6 Eri maiden liikenteen rakenteessa on eroja 5

7 Merikuljetusten rakenne maittain 2007 Ainoastaan kansainvälinen liikenne Tavararyhmät Nestebulk 40% Kuivabulk 27% Muu kuivarahti 33% Nestebulk dominoi idässä, muu kuivarahti lännessä Neste bulk (N) Kuiva bulk (K) Muu kuivarahti (M) Kv. liikenne (Mt) N 20 K 22 M 27 DEN N 4 K 11 M 43 DE SWE N 55 K 34 M 67 POL N 20 K 15 M 16 N 26 K 31 M 45 N 26 K 10 M 8 LIT FIN EST LAT N 14 K 9 M 9 N 26 K 27 M 10 RUS N 110 K+M 63 Lähde: Baltic Port List

8 Matkustajaliikenne Itämerellä Lähes 90 miljoonaa matkustajaa satamien läpi 2007 (kv. liikenne) SE 29,1 M pax 24,7 M pax DK FI 15 M pax EE 6,5 M pax LV 0,4 M pax LT 0,3 M pax RU 0,3 M pax Pietarissa 12,3 M pax DE PL 1,6 M pax Lähde: Baltic Port List

9 Itämeren satamat Vuonna 2007 yhteensä 209:ssä Itämeren satamassa käsiteltiin yli tonnia rahtia, josta osa kansainvälistä liikennettä Käsitellyn rahdin määrä vaihteli alle tonnista tonniin 8

10 Itämeren satamat Itämeren alueen satamat 2007 Tanska alle 5 Mtn 5-10 Mtn yli 10 Mtn Yhteensä Ruotsi Tanska Viro Suomi Viro Saksa Latvia Venäjä Liettua Puola Liettua Latvia Saksa Suomi Puola Venäjä Ruotsi Yhteensä Lähde: Baltic Port List

11 Suurimmat satamat Top 20 satamat Itämeren alueella 2007 Lähde: Baltic Port List

12 Meriliikenteen kehitys Itämerellä Rahtivolyymin kehitys Erilaisia kasvupolkuja reilun 10 vuoden aikana ( /8) Nopeampaa kasvua Baltiassa Venäjä täysin omassa luokassaan Hitaampaa kasvua/ ei kasvua lainkaan Tanskassa, Puolassa, (Latviassa ja Ruotsissa) 26,9% (2,4%) Kokonais Keskimäärin/vuosi ,8% (-0,6%) DK* 50,2 (3,4%) DE SE 25,1% (1,9%) PL* 2,8% (0,3%) FI 39,6% (2,8%) EE 55,5% (3,7%) LV 25,6% (1,9%) 141,4% (7,6%) LT RU* 513,2% (17,9%) Kv. Liikenne + transito + kotimainen *

13 Meriliikenteen kehitys Venäjä, Liettua ja Latvia kasvoivat eniten 12

14 TALOUSKRIISI MERELLÄ 13

15 Vuosi 2008 Kuten monissa kansantalouksissa, vuosi 2008 oli myös merikuljetuksissa hyvin kaksijakoinen Vahvan kasvun ja jopa ylioptimististen odotuksen jakso kesti kesään 2008 Kasvavan epävarmuuden ja hämmennyksen loppuvuosi 14

16 Vuoden 2008 puoleen väliin asti kasvuennusteet löivät toisensa kuukausittain Itämeren liikenteen kasvuennusteita 470 miljoonaa tonnia lisää tavaraliikennettä vuodesta 2003 vuoteen 2020 Saksan satamien tavaraliikenne kasvaa vuoden miljoonasta tonnista 759 miljoonaan tonniin vuoteen miljoonan tonnin (55%) lisäys Suomen ulkomaan meriliikenteeseen vuodesta 2005 vuoteen miljoonaa TEU:ta Itämeren satamissa vuoteen 2010 mennessä 450 prosentin kasvu Venäjän konttiliikenteessä vuoteen 2015 Venäjän konttiliikenne kasvaa 3,4-kertaiseksi vuodesta 2006 vuoteen

17 Vuosi 2008 Koko vuoden 2008 tilanne muodostui hyvän alkuvuoden vuoksi vielä suhteellisen hyväksi Kasvukehitys , ilmestyneitä lukuja Suomi - 0,2% (ulkomaanliikenne, ml. transito) Suomen oma tuonti ja vienti väheni 1,6 miljoonaa tonnia Viro - 19,4% (kokonaisliikenne) Latvia + 1,9% (kokonaisliikenne) Liettua + 21,9% (kokonaisliikenne) Saksa + 1,8% (ennakkotieto) Ruotsi + 1,4% (ennakkotieto) 16

18 Kesällä 2008 Itämeren satamat arvioivat vielä näin Odotukset Itämeren alueen talouskasvusta 2009 Odotukset liikenteen kehityksestä satamassa 2009 Perustuu 44 Itämeren alueen sataman odotuksiin vuoden 2009 kehityksestä. Lähde: MKK/Baltic Port Barometer

19 mutta alkuvuosi 2009 on sujunut hyvin eri tavoin! Suomen satamien alkuvuosi 2009 (tammi-helmikuu, ulkomaanliikenne) Hamina -51.9% Hanko -30,8% Helsinki -23,9% Kaskinen -40,0% Kemi -30,9% Kokkola -38,5% Kotka -20,1% Naantali -27,7% Oulu -14,8% Pori +18,7% Rauma -43,9% Sköldvik +10,9% Turku -23,3% Uusikaupunki +3,2% Kaikki Satamaliiton satamat -20,3% Satamat muualla Itämerellä 2008/2009 Saksan satamien konttiliikenteen volyymi joulukuussa ,3% Pietari, konttituonnin muutos helmikuussa % Venäjän kaikkien satamien tuonti Q1/ %, vienti +4,5% Klaipeda, Q1/2009 tavaraliikenne -18% Riika, Q1/2009 tavaraliikenne +6,5% Gdansk, Q1/2009 tavaraliikenne -5,3% Szczecin ja Swinoujscie, Q1/ ,7% 18

20 Alkuvuosi 2009 on ollut todella vaikea Varustamoiden rahtimäärät tippuneet selvästi, esim: Finnlinkin tammikuun 2009 lastinyksiköiden määrä Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä -29% Tallinkin tammikuun 2009 rahtiliikenteen muutos -30% Scandlinesilla 50% pudotus rahtivolyymeissä alkuvuodesta DFDS Tor Line Q1/09 pudotus rahtivolyymeissä 25% Varustamot leikkaavat käytössä olevaa kapasiteettia, esim: Maersk suunnittelee leikkaavansa noin 8% konttialuskapasiteetistaan Wallenius Wilhemsen suunnittelee leikkaavansa aluskapasiteettia 15-20% Käyttämätön konttilaivakapasiteetti tuplaantuu globaalisti 2.8 MTEU:hun tulevina kuukausina (Ennuste: Howe Robson, 4/2009) Logistiikkayritysten volyymeissa laskua, esim: Ruotsin tiekuljetusyrityksistä 4/5 uskoo työvoiman vähennystarpeeseen sekä liikevaihdon laskuun (maaliskuu 2009) DSV suunnittelee henkilön vähennystä kuljetus- ja logistiikkapalveluista osittain kysynnän alenemisen vuoksi MUTTA SAMALLA LAMA NÄYTTÄISI TAAS LISÄÄVÄN MATKUSTAJALIIKENNETTÄ, esim: Helsinki-Tallinna-välin matkustajamäärä kasvoi tammikuussa ,2% vuoden takaisesta, Helsinki-Tukholma ja Turku-Tukholma-reiteillä kasvua yli 10% 19

21 mutta joitakin parempia signaaleja on alkanut kuulumaan ihan viime viikkoina Valtamerirahtien ja alusten rahtaushintojen pohja on ehkä jo nähty? Satamien rahtimäärien pudotus tasoittunut? Aluskapasiteetin käyttöasteissa pientä nousua Varustamoala painii silti globaalisti vakavassa kysynnän ja tarjonnan epätasapainossa 20

22 Lähtökohdat vuodelle 2009 Maailman bkt pienenee 1,7%? Maailman kauppa pienenee 6,1%? Suomen bkt pienenee 5,2%? Ennustelähteet: World Bank ja IMF 21

23 SUOMEN TILANNE 22

24 Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset 2008 olivat 102,4 milj. tonnia Milj. tonnia km. vuosikasvu 2,65 % Yhteensä Suomalaisilla aluksilla Lähde: Merenkulkulaitos 23

25 Transitoliikenne Milj. tonnia 9 8 Yhteensä Vienti Tuonti Lähde: Merenkulkulaitos 24

26 Tuotannon ja kuljetusten viime kuukaudet Suomessa Kuukausisuoritteen muutos verrattuna vuoden takaiseen Teollisuustuotanto Suomessa Tuonti meritse (tn) Vienti meritse (tn) 50 % 40 % 30 % 20 % Q4/2008=loka, marras, joulu Konttikuljetukset (TEU) Venäjän BKT Transito meritse (tn) 10 % 0 % -10 % -20 % Syyskuu 2008 Lokakuu 2008 Marraskuu 2008 Joulukuu 2008 Tammikuu 2009 Helmikuu % -40 % Lähteet: MKL, Satamaliitto, Tilastokeskus, Maailmanpankki (osa luvuista ennakkotietoja) 25

27 Kuljetuskehityksen taustalla alkuvuonna 2009 Suomen viennin arvo EU-alueelle väheni noin 30% ja EU:n ulkopuolelle noin 40% tammikuussa 2009 (Tullin ennakkotieto) Suomen Venäjän viennin ja tuonnin arvot vähenivät noin 50% tammikuussa 2009 verrattuna vuoden takaiseen (Tullin ennakkotieto) 26

28 Normaaliajan kasvuskenaario 2006 MKL:n virallisen merikuljetusennusteen mukaan Suomen ja ulkomaiden väliset merikuljetukset arvioidaan olevan vuonna 2030 noin 140 Mtn Jos keskimääräinen bkt:n kasvuvauhti yltää noin 2,4 %:iin (=Suomi noin 1,8 kertaa suurempi kansantalous 2030) Jos tietty energiapoliittinen skenaario toteutuu (=kivihiilen ja öljytuotteiden kysyntä suurin piirtein vuoden 2005 tasolla) Jos tietty transitoliikenneskenaario toteutuu (=10 miljoonaa tonnia) Noin 50 Mtn lisäyksestä vuodesta 2005 arviolta 2/3 on yksiköitävissä olevia lasteja Konttiliikenne arviolta kolminkertaistuu 27

29 Suomen meriliikenteen kasvuennuste Lähde: Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen kehitysnäkymät vuoteen 2030, Merenkulkulaitos

30 Notkahduksen kurominen takaisin Kuluneen vajaan 30-vuoden meriliikenteen kasvutrendi on ollut lopulta varsin selkeä 90-luvun ja 2000-luvun notkahdukset korjaantuivat 2 ja 3 vuodessa Notkahdusten syyt olivat aivan erilaiset Oletus: vuoden 2009 kasvukehitys ilman kauttakulkuliikennettä -10% ja vuonna % Suomen merikuljetusten ennusteen mukainen keskimääräinen kasvu-ura (ilman kauttakulkuliikennettä) saavutettaisiin uudelleen: Vuonna 2011, jos vuoden 2011 kuljetusten kasvu olisi 19% Vuonna 2012, jos vuosien 2011 ja 2012 kuljetusten kasvu olisi molempina vuosina 11,1% Vuonna 2013, jos vuosien 2011, 2012 ja 2013 kasvu olisi kaikkina vuosina 7,9% Vuonna 2014, jos vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 kasvu olisi kaikkina vuosina 6,4% Vuonna 2020, jos vuosien kasvu olisi kaikkina vuosina 3,6% Vaikuttaisi siltä, että ennakoidun kasvukehityksen saavuttaminen tulee olemaan työlästä; erityisesti notkahduksen pituudella on iso merkitys Huomioitava myös, että kasvuennusteen keskimääräinen kasvu ajanjaksolla (km. 1,87%) on pienempi kuin toteutunut kasvu (km. 2,56% per vuosi) Voidaanko mennyt kasvu siis pysyvästi unohtaa? 29

31 Oleelliset kysymykset Minkälaiselle kasvu-uralle palataan? Milloin kasvu-uralle palataan? 30

32 Lopuksi Merikuljetukset ovat Itämeren verisuonet ja niiden rooli tulee jatkossakin entisestään korostumaan: Maantiede Itämeren maiden sisäisen kaupan suhteellinen kasvu Alueen talouskasvu Merikuljetusten vaihtoehdottomuus Bulk-tuotteiden suuri merkitys kuljetuksissa Venäjä 31

33 Kiitos mielenkiinnosta! Antti Saurama Yksikön päällikkö/tutkimus- ja yrityspalvelut Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus 32