Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Transkriptio

1 Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus /20

2 Mihin merenkulkuosaamista tarvitaan? Merenkulku on kasvuala Meriklusteri työllistää Meriklusteri tuo rahaa /20

3 US $ millions Maailmankaupan kasvu maanosittain Value of merchandise export and import North America Europe Asia South and Central America Africa UNTAC, Handbooks of statistics, /20

4 Suomen tuonti ja vienti 2007 Tuonti (1000 t) Vienti (1000 t) Meri Sisävesi Rautatie Maantie Lento Posti Putki Tulli, /20

5 Merikuljetukset Suomen ja ulkomaiden välillä Miljoonaa tonnia Mn ton Yhteensä Summa Tuonti Import Vienti Export /20

6 Itämeren suurimmat satamat TOP 21 Ports in Primorsk % 2 St. Petersburg % 3 Tallinn % 4 Göteborg % 5 Ventspils % 6 Riga % 7 Gdansk % 8 Klaipeda % 9 Lübeck % 10 Kilpilahti (Sköldvik) % 11 Rostock % 12 Brofjorden Preemraff % 13 Fredericia Havn % 14 Kaliningrad % 15 Gdynia % 16 Vysotsk % 17 Århus Havn % 18 Helsinki % 19 Trelleborg % 20 Szczecin % 21 Kotka % TOTAL % Baltic Port List, CMS / UTU, /20

7 Itämeren liikenne 2003 Baltic Maritime Outlook, A. Saurama /20

8 KULJETUSTEN KEHITYSNÄKYMÄT Merikuljetusten kokonaiskuva Kokonaiskasvu 470 miljoonaa tonnia (+64%) Saurama, 2006 Baltic Maritime Outlook /20

9 Mihin merenkulkuosaamista? Merenkulku on kasvuala Meriklusteri työllistää Meriklusteri tuo rahaa /20

10 Meriklusteri MERI- TEOLLISUUDEN OSA- JA KOKONAIS- TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS- JA OFFSHORE- TEOLLISUUS LIITÄNNÄISALAT Esim. rahoitus ja vakuutus MERI- KLUSTERI SATAMAT (satamanpitäjät) SATAMA- OPERAATTORIT JA LASTINKÄSITTELY- LAITEVALMISTAJAT JULKINEN SEKTORI Esim. hallinto, koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ETUJÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Meriklusterin muodostavat meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin liittyvät toimialat Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, /20

11 Varustamot ja satamat työllistävät yhtä paljon kuin telakkateollisuus Yritysten lukumäärä Liikevaihto MEUR Merisektorin osuus Henkilöstö Merisektorin osuus % MEUR % Lkm Telakat Muu meriteollisuus Varustamot Muut merenkulkuun liittyvät elinkeinot Satamat Satamaoperaattorit Lastinkäsittelylaitevalmistajat Yhteensä Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, /20

12 Meriklusteriyritysten liikevaihto ja henkilöstö Keskeiset yritykset Muut meriklusteriyritykset Yritysten lukumäärä Liikevaihto MEUR Merisektorin osuus Henkilöstö Merisektorilla tarkoitetaan yrityksen merenkulkuun, meriteollisuuteen ja satamatoimintoihin liittyviä toimintoja. Merisektorin osuus %* MEUR %* Lkm Yhteensä Keskeiset yritykset ovat tutkimuksen yrityskyselyyn vastanneita, haastateltuja tai muuten huomioituja keskeisiä meriklusteriyrityksiä *Prosenttiluku on keskeisten yritysten osalta yritysten ilmoittamien tai muuten tiedossa olevien merisektoritoimintojen osuuksien painotettu keskiarvo (yrityksen koko painottavana tekijänä). Muiden meriklusteriyritysten osalta prosenttiluku on arvio niiden merisektorin osuudesta. Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, /20

13 Varustamon kasvun ja kehittymisen esteet Kasvun/kehityksen esteet (n=22) mainintoja kpl Sijoitus edellisessä barometrissä 1. Bunkkerin hinnan nousu 16 jaettu 2 2. Osaavien työntekijöiden saannin vaikeus meripuolella Talouden yleinen epävarmuus Työvoimakustannusten nousu Suomen lipun hinta 8 ei tärkeimpien joukossa jaettu 2 jaettu 2 Yhteensä 87 mainintaa Varustamobarometri /20

14 Näkymät ja toimenpiteet 1. Merenkulku ja varustamotoiminta pitäisi nähdä ensisijaisesti itsenäisenä elinkeinona eikä vain osana ulkomaankaupan kuljetusketjua 2. Kauppalaivasto tarvitsee uusia aluksia tonnistoverojärjestelmä on nopeasti uudistettava 3. Talviolosuhteiden erikoisosaaminen niin laivanrakennuksessa, varustamotoiminnassa kuin satamatoiminnoissakin on suomalaisten meriklusteriyritysten erityisvahvuus 4. Venäjän talouskasvu ja sen myötä voimakkaasti kasvavat kuljetukset luovat kasvumahdollisuuksia kaikille meriklusterin toiminnoille 5. Tarvitaan myös riittävästi ammattitaitoisia ja Suomen erityisolosuhteet hallitsevia merenkulkijoita Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, /20

15 Mihin merenkulkuosaamista? Merenkulku on kasvuala Meriklusteri työllistää Meriklusteri tuo rahaa /20

16 Merenkulkulaitos /20

17 Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, /20

18 Satamien merkitys kunnallistalouteen Kymenlaaksossa 2006 Suoran, epäsuoran ja satamasidonnaisen teollisuuden työllisyysvaikutus Kymenlaaksossa vastaa noin 1 / 5 Haminan ja Kotkan työpaikkojen määrästä Satamien toimintaan liittyvä kunnallisverokertymä Kymenlaaksossa oli Haminan satamaan liittyen 11m ja Kotkan satamaan liittyen 17,5 m Suhteutettuna kaupunkien kunnallisverokertymään summat ovat 21,3 % (Hamina) ja 12,8 % (Kotka) kaupunkien saamista kunnallisveroista. Pääosa veroista jää satamakaupunkeihin, mutta osa veroista maksetaan muualle maakuntaan Haminan ja Kotkan satamien toimintaan liittyvä yhteisöverokertymä Kymenlaaksossa on yhteensä 6,2 m (Hamina 3,2 m ja Kotka 3,1 m ) /20

19 Helsinki Helsingin sataman kautta kulkevan tavaran arvo vastaa lähes kolmasosaa Suomen koko ulkomaankaupan arvosta. Sataman kunnallisveroja lisääväksi vaikutukseksi saatiin 92 miljoonaa euroa. Lisäksi risteilymatkustajien katsottiin tuovan 28 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen kaupunkiin. Helsingin satama, /20

20 Transitoliikenteen tulot Ministry of Communications and Transtport & SITO consulting, 2008 TRAMA-study /20

21 Johtopäätös Meriklusteri on toiminnallinen kokonaisuus, jonka tulevan menestyksen kannalta on erittäin tärkeää, että sen kaikki osat säilyvät vahvoina Suomessa. Meriklusteri, Karvonen, Hernesniemi, /20