5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Samankaltaiset tiedostot
l 1 2l + 1, c) 100 l=0

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

4 Pinta-alasovelluksia

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

2 Epäoleellinen integraali

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

4 Taso- ja avaruuskäyrät

6 Integraalilaskentaa

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Analyysi B. Derivaatta ja integraali. Pertti Koivisto

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Pertti Koivisto. Analyysi B

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Luku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa

Viikon aiheet. Pinta-ala

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa II

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 5 op

Jouni Sampo. 28. marraskuuta 2012

funktion voi tarkistaa derivoimalla. Sijoitusmenettely perustuu ketjusääntöön.

Matematiikan tukikurssi

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä matematiikka

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

5 Epäoleellinen integraali

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

2 Pistejoukko koordinaatistossa

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Sähkömagneettinen induktio

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Matemaattiset menetelmät I. Seppo Hassi

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

3 Integraali ja derivaatta

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1: tiivistelmä ja oheislukemista

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Matematiikan peruskurssi. Seppo Hassi

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

BM20A5820 Integraalilaskenta ja sovellukset

Monikulmion pinta-ala ylioppilaille

S Fysiikka III (EST), Tentti

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

ANALYYSI I, kevät 2009

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

Integroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä

. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

7.lk matematiikka. Geometria 1

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

BM20A5820 Integraalilaskenta ja sovellukset

VEKTOREILLA LASKEMINEN

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Transkriptio:

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Hrjoitustehtäviä syksy 4. Millä reliluvun rvoill ) 9 =, b) + <, c) d) > +, e) 5?. Kirjoit Σ-merkkiä käyttäen summt 4, ) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + + 4 + + 99, d) + + + n.. Määritä lusekkeiden rvot 4 ) (l), b) l= 5 ( )k, c) 4. Todist induktioperitteen vull, että n ) j n(n + )(n + ) =, n N, b) n n n +, n N. 6 j= 5. Millä reliluvun rvoill k= ) =, b) 7 =, c) = 5, d) 5 < 4, e), f) 4 >? 6. ) Osoit, että ( + b) b kikill, b. b) Sievennä () ( ) 8( ) (4 ). 7. Osoit, että + y, kun j y. 8. Olkoon z = i j w = + i. Lske z + w, z w, w, zw, iw, w, w, 9. Tutki, ovtko vektorit ) = i j k, = j + k, = i + 4 j k, b) v = i j + k, v = i + j k, v = i + j k j= 8. z w j w. linerisesti riippumttomi j muodostvtko ne vruuden R knnn. Jos vektorit muodostvt knnn, määrää vektorin u = (4,, 4) koordintit ko. knnn suhteen.. ) Olkoot A(,, ), B(,, ) j C(, 4, 5) vruuden R pisteitä. Lske AB AC j AB AC sekä vektoreiden AB j AC välinen kulm rdinein. b) Tutki, ovtko vektorit u 4 v j u + v kohtisuorss toisin vstn, kun tiedetään, että u = j v = sekä u v = 4.. Määrää reliluvut s j t siten, että u v = 5 i + 5 k, kun u = 4 i + s j t k j v = s i + j + s k. Tote, että tällöin u = v.. ) Tutki vektoritulon vull, ovtko vektorit u = i+6 j 9 k j v = 4 i 8 j+ k yhdensuuntiset. b) Tutki sklrikolmitulon vull, muodostvtko vektorit u = i j + k, v = 4 i + j 4 k j w = i + j + k knnn vektorivruuteen R.. ) Määrää sen suorn vektorimuotoinen prmetriesitys, jok kulkee pisteiden A(,, ) j B(,, ) kutt. Missä pisteessä suor leikk z-tson? Tutki, onko piste Q(4, 5, 5) tämän suorn piste. b) Olkoot l : p = + t u = (,, ) + t(,, ), t R, j l : r = b + s v = (,, ) + s(,, ), s R, kksi suor. Määrää suorien leikkuspiste sekä sen suorn vektorimuotoinen prmetriesitys, jok kulkee suorien leikkuspisteen kutt j jonk suuntvektori on kohtisuorss suorien l j l suuntvektoreit u j v vstn.

4. Määrää vektoritulon vull pisteen P (,, ) etäisyys suorst l : p = (,, 5) + t(,, ), t R. 5. Määrää pisteiden A(, 7, ), B(4,, ) j C(, 4, ) kutt kulkevn tson vektorimuotoinen prmetriesitys j yhtälö normlimuodoss + by + cz + d =. 6. Määrää tson T : p = + s u + t v = (,, ) + s(,, ) + t(,, ), s, t R, j suorn l : r = b + m w = (,, ) + m(,, ), m R, leikkuspiste sekä pisteen P (, 4, ) etäisyys tsost T. 7. ) Osoit, että pisteen P (, y, z ) etäisyys tsost T : + by + cz + d = voidn lske kvst + by + cz + d. + b + c b) Määrää piste P -kselilt siten, että sen etäisyys tsoist T : 6y + 5z + = j T : + y z = on yhtä suuri. 8. Ellipsin isokseli on suorll y = j pikkukseli suorll =. Lisäksi ellipsin isokselin pituus on j polttopisteiden välinen etäisyys 6. Määritä ellipsin yhtälö muodoss A +By +C+Dy+E =, missä A, B, C, D, E R. Mikä on ellipsin eksentrisyyden e lukurvo? 9. Määrää hyperbelin 9y + 8 = keskipiste sekä eksentrisyyden e lukurvo.. Määrää prbelin 4 + 8 + y + = huippu.. Määritteleekö yhtälö ) y =, b) y =, c) y = + y:n :n funktion? Hhmottele kuvjt.. Määrää funktion f määritysjoukko, kun ) f() =, b) f() = + 4 + 4, c) f() = + 6.. ) Olkoot f j g funktioit, joille f() = + + + j g() =. Määrää funktiot f + g, fg j f g määritysjoukkoineen M f+g, M fg j M f. g b) Olkoon f() = 5 + funktio, jonk määritysjoukko M f = [, [. Olkoon edelleen g() = 5 funktio, jonk määritysjoukko M g = [4, [. Määrää yhdistetyt funktiot f g, g f j f f määritysjoukkoineen M f g, M g f j M f f. 4. Tutki funktion f prillisuus/prittomuus, kun ) f() = +, b) f() = +, c) f() = +, d) f() =, e) 5 f() = 5 +,. 5. Määritä funktion f perusjkso, kun ) f() = cos(7), b) f() = sin(), c) f() = tn(5). 6. Rtkise ) sin() = cos, b) cos() >, c) sin() <.

7. Esitä seurvt lusekkeet muodoss A sin(ω + ϕ): ) sin() + cos(), b) 4 sin + cos. 8. Rtkise ) + =, b) > 4, c) ( ), d) =, e) e e =, f) sinh() =. 9. Mikä on funktion f käänteisfunktio f määritysjoukkoineen M f, kun ) f() = +, b) f() = +, 6, c) f() = 5 8,?. Rtkise ) log = 5, b) log 4 ( + 4) log 4 ( + ) =, c) log ( + + ).. Määritä funktion f määritysjoukko M f j kuvjoukko K f, kun ) f() = sin(rc sin ), b) f() = sin(rc cos ), c) f() = cos(rc sin ). Sievennä f:n määrittelylusekkeet.. Rtkise ) rc sin() =, b) rc cos(4) <, c) rc tn(4 + ) > 4.. Lske rj-rvot 4 + 4 ) lim, b) lim ( + + + ), c) lim, sin() d) lim 4. Lske rj-rvot, e) lim sin(4), f) lim cos sin + 5 + ) lim 7, b) lim + 9 +, sin() + 9. c) lim ( + ), d) lim + 4. 5. Määritä ) lim 6. Määritä ( ) lim sin, b) lim 6 + + 4 + ), b) lim, c) lim + 4 + 4 ln cos( ). + + 4 + 4. 7. Olkoon + sin(b), < f() = cos() +, < cosh(ln( )) + b,. Määritä ne vkioiden, b R rvot, joill funktio f on jtkuv koko relilukujen joukoss R. 8. Osoit, että välillä [, ] funktio f() = 4 sin() + s rvon 7. 9. ) Osoit, että yhtälöllä sin = on inkin yksi rtkisu. b) Funktio f on jtkuv välillä [, ] j < f() <, kun. Osoit, että funktioll f on inkin yksi kiintopiste välillä ], [ ts. inkin yksi ], [ siten, että f( ) =.

4. Johd derivtt määritelmää käyttäen funktiolle ) f() = 5 +, b) f() =, >. 4. Esitä derivtt käyttäen (vliten sopivt merkinnät): ) kppleen nopeus on suorn verrnnollinen ikn, b) kppleen lämpötiln muutosnopeus on suorn verrnnollinen kppleen j ympäristön lämpötiln erotukseen, c) kppleen kiihtyvyys on kääntäen verrnnollinen nopeuteen. 4. Määritä prbelin y = f() = + ) pisteen (, ) kutt kulkev tngentti, b) pisteen (, ) kutt kulkevt tngentit. 4. Pllon säteen r rvo sdn mittuksi trkkuudell r. cm. Määritä differentili pun käyttäen r:n mittusvirheestä pllon tilvuuden V (r) = 4 r j pint-ln A(r) = 4r rvoon iheutuv bsoluuttinen j suhteellinen virhe, kun r:ksi mitttiin. cm. 44. Derivoi ) e e +, b) (4 + + ) cos(), c) 45. Derivoi tn() +. ) e, b) ln( 4 + ), c) tnh(), d) rc sin( ), e) rc tn(e ), f) cos, g) e ln, h) e, i) ln(ln + 4). 46. ) Lske (f ) (), kun f() = +, 6. b) Voidn osoitt, että funktioll f() = ln( + ) + 4 rc tn( + ), > on olemss käänteisfunktio. Määritä (f ) (). 47. Näytä, että funktio y(t) = Ce t, missä C, R, toteutt yhtälön y (t) y(t) =. Mikä on y(t), kun = j y() = 4? 48. Olkoon y() = C sin() + C cos(), C, C R. Näytä, että y toteutt yhtälön y + 4y =. Määritä selliset vkiot C j C, että y() = j y () =. 49. Lske rj-rvot ) lim ln( ) + 4, b) lim sin() + e cos(), c) lim ln(sin ) ( ), d) lim + ln(), e) lim (e + ), f) lim ( + sin( )). 5. ) Osoit derivtn vull, että funktioll f() = 5 4 4, R, on käänteisfunktio y = f (). Lske (f ) (8). b) Osoit derivtn vull, että funktioll f() = e 6( ), >, on käänteisfunktio, j määrää käänteisfunktion kuvj y = f () pisteessä (7, ) sivuvn tngentin yhtälö. 5. ) Määrää funktion f() = ( ) kriittiset pisteet j käännepisteet. Tutki myös kriittisten pisteiden ltu. b) Määrää funktion f() = e piklliset äärirvot. 5. Määrää funktion f() = rc tn suurin j pienin rvo välillä [, ].

5. Määrää kokonisdifferentili usen muuttujn funktiolle f, jolle ) f(, y, z) = yz + yz + y, b) f(, y) = y cos y. 54. Rinnn kytkettyjen vstusten R j R kokonisvstus on R = R R R +R. Kuink suuri on korkeintn R:n bsoluuttinen j suhteellinen virhe, kun mitttiin ohmin trkkuudell R = j 4 ohmin trkkuudell R =. 55. Yhtälö + y +y = 4 määrittelee muuttujn y muuttujn funktion (y = f()) pisteen (, ) ympäristössä. ) Osoit, että piste (, ) on yhtälön määrittelemällä käyrällä. b) Määrää y ( ). c) Määritä käyrää pisteessä (, ) sivuvn tngentin yhtälö. 56. Funktio y = f() määritellään implisiittisesti yhtälöllä e y (y y + ) = 9. Määritä derivtt y () = f () implisiittisesti eli muuttujien j y vull lusuttun. 57. Määrää y muuttujien j y vull, kun y + y =. 58. Olkoon y-tson käyrä. (t) = t + t y(t) = t + t, t >, t ) Määrää käyrää pisteessä (, ) sivuvn tngentin yhtälö. b) Määrää ne käyrän pisteet, joiss tngentin kulmkerroin on 9. c) Määrää niiden tngenttien yhtälöt, jotk käyrälle voidn piirtää origon (, ) kutt. 59. Olkoon kppleen pikk jnhetkellä t yhtälön mukinen. ) Mikä on kppleen pikk hetkellä t =? b) Millä hetkellä kpple on pisteessä ( 4, 5 4 )? r(t) = (rc tn( et ), e t + ) c) Mikä on kppleen nopeus, vuhti j kiihtyvyys pisteessä ( 4, 5 4 )? 6. Lske käyrän ((t), y(t)) = ( t, ln(t + )), t krevuus pisteessä (4, ln 5) ) lähtien nnetust prmetrimuodost, b) muuntmll ensin käyrän yhtälö muotoon y = y(). 6. ) Lusu npkoordinteiss y-tson piste (, ). b) Lusu npkoordinteiss ympyrän ( + ) + y = 9 yhtälö. 6. ) Minkä y-tson pisteen npkoordinttiesitys on (r, φ) = (5, 4 )? b) Minkä y-tson käyrän npkoordinttiesitys on r = 5 sin φ (määritä myös järkevät φ:n rvot)? 6. Esitä seurvt kompleksiluvut muodoss z = re iφ : ) 7, b) 5i, c) + i 5. 64. ) Mille kompleksiluvuille z on voimss yhtälö z + 4z + =? b) Ann yhtälön z + 7 = kikki rtkisut sekä muodoss z = re iφ, missä r > j φ [, [, että muodoss z = + ib, missä, b R.

65. Määrää ) ( 4 + 4 + 5 + + 5 ) d, b) d) 9 d, e) + 4 d, c) 5 d, f) + ( ) d, d. 66. Integroi ) sin(4) d, b) sin (4) d, c) sin (4) d, d) cos (4) d, tn (4) e) cos d, f) tn () d, g) e d, h) cos()e sin() d, (4) i) e ln() d, j) sin() cos()e cos () d, k) d, l) ln() d, m) d, n) 5 + 6 d, o) + + d, p) d. 9 6 67. Lske määrätyt integrlit ) d) 6 ( + + + e ) d, b) tn() d, e) 68. Määritä se funktion / /4 e 4 d, c) ln cosh(4) d, ln d, f) e 4 e + d. f() = 4 + integrlifunktio, jonk kuvj kulkee pisteen (5, ) kutt. 69. Olkoon f() = Määritä funktion f piklliset äärirvokohdt. 7. Lske 7. Lske cos() + d. ) e d, b) d) rc tn() d, e) 7. Lske nnettu sijoitust käyttäen: ) c) (t )e t dt. sin() d, c) e + e d, t = e, b) ( 4) + 5 d, t = + 5, d) ln d, + 7 d, f) e sin d. 5 4 d, t = 4,, ( + ) d, t = +. 7. ) Määritä käyrän y = f() = 4 7, -kselin sekä suorien = j = rjoittmn + äärellisen lueen pint-l. b) Määritä käyrän = y j suorn y = rjoittmn lueen pint-l.

74. ) Lske npkoordinttimuodoss nnetun käyrän r = φe φ sekä positiivisen - j positiivisen y-kselin väliin jäävän lueen l. b) Lske npkoordinttimuodoss nnettujen käyrien r = ( +φ) j r = φ väliin jäävän lueen pint-l, kun φ. 75. Lske ) d, b) + 9 d, c) 9 d, d) 9 d, e) 9 9 d. 76. Integroi + 7 + 4 + ) d, b) + 77. ) Määrää sellinen funktion 6 4 ( d, c) ) f() = 6 + 4 + ( + ) (4 + ) integrlifunktio, jonk kuvj kulkee pisteen (, 4 ) kutt. b) Lske sijoitust t = e käyttäen 78. ) Käyrä e + e + 8e (e + ) (e + ) d. + 5 + 5 ( + ) ( ) d. y = f() = 4 + ( + )( + 4), pyörähtää -kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen tilvuus. b) Käyrien y = j y = rjoittm lue pyörähtää -kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen tilvuus. 79. Yhtälön (y )(y + 4y + 7) = y + 7y 6,, y määrittämä käyrä pyörähtää y-kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen tilvuus. 8. ) Lske kren pituus funktiokäyrälle y =, 8. b) Lske prmetriesityksen { = t + y = t määrittelemän käyrän pisteiden (, ) j (, ) välisen kren pituus. c) Lske kren pituus npkoordinttiesityksen määrittelemälle käyrälle r = e φ, φ. 8. ) Käyrä y =, pyörähtää -kselin ympäri. Lske muodostuneen kppleen vipn l. b) Lutsntennin heijstuspinnn voidn tulkit muodostuneen siten, että prbelin kri y =, 6 5 on pyörähtänyt y-kselin ympäri. Lske ntennin heijstuspinnn pint-l.

Vstuksi hrjoitustehtäviin syksy 4. ) = ti = ti = 4 b) < ti > c) 4 < d) < ti < < 7 e) ti < +. ) 5 n k b) k k d) n ( ) k k k= k= k c) k k= k=. ) b) 4 c) 8 5. ) = ti = b) = ± ti = ± c) ei millään reliluvun rvoll d) 5 < < e) ei millään reliluvun rvoll f) kikill reliluvun rvoill 6. b) 64 4 8. z + w = 5 i, z w = 4i, w = i, zw = 9 7i, iw = + i, w = i, w =, z w = i, w = 8 + 6i 9. ) ei, eivät muodost knt b) kyllä muodostvt knnn, vektorin u koordintit,,. ) AB AC = 6, AB AC =, kulm.9 rd b) eivät ole kohtisuorss toisin vstn. s = ± j t =. ) ovt yhdensuuntiset b) muodostvt knnn. ) p = ( t) i + ( + t) j + ( t) k, t R, piste (,, ), piste Q(4, 5, 5) on suorn piste b) leikkuspiste (,, 6), suor p = ( + t) i + ( + t) j + (6 t) k, t R 4. 966 7 5. p = ( + s + t) i + (7 s t) j + ( + 4s + 4t) k, s, t R, 8 + 4y z 78 = 6. leikkuspiste ( 4,, 7 ), etäisyys 6 7. b) P (,, ) ti P ( 4,, ) 8. 6 + 5y + y 84 =, e =.6 9. keskipiste (, ), e =. huippu (, ). ) kyllä b) ei c) kyllä. ) M f = R \ { 4, } b) M f =], [ c) M f = [ 4, 4] \ {}. ) (f + g)() = + 5, M f+g = R \ {, }, (fg)() = +, M fg = R \ {, }, ( f g )() = + 6 ++, M = R \ {, } f g b) (f g)() =, M f g = [8, [, (g f)() =, M g f = [, [, (f f)() = 565 4 + 75 + 8, M f f = [, [ 4. ) prillinen b) priton c) ei prillinen eikä priton d) prillinen e) priton 5. ) 7 b) c) 5 6. ) = 4 + n, n Z ti = 8 + n, n Z b) 6 + n < < 6 + n, n Z c) 5 + n < < 7 + n, n Z 7. ) sin( + 4 ) b) 5 sin( +.645) 8. ) = ln ln 4 ln ln ln b) < ln c) + ln d) = ln e) = ln( + ) f) = ln( + ) 9. ) f () = ( ), M f = R b) f () = + M f = [ 7, 4 5 ] 4+96 c) f () = 5, M f = [, ]. ) = 5 b) = c) < <. ) M f = [, ], K f = [, ], f() = b) M f =], ] [, [, K f = [, [, f() = c) M f = [, ] K f = [, ] f() =. ) = 6 b) < 4 c) >. ) b) c) 6 d) e) 4 f) 8 4. ) 7 b) c) d) 5. ) b) c) ei ole olemss 6. ) b) 7. = 7, b = 7 4. ) + b), > 4. ) d dt dt = kt b) dt = c(t (t) T (t)) c) dv dt = r v 4. ) y = 4 + b) y =, y = 8 + 5 4. V.4 cm, V V %, A 7.6 cm, A A 7% e 44. ) (e +) b) (8 + ) cos() ( 4 + + ) sin() c) ( tn() +) cos () ( +)

45. ) e b) 4 4 + c) cosh () d) e e) +e f) ln sin cos g) e ( ln + ) h) e e ( ln + ) i) ( +4) ln( +4) 46. ) (f ) () = 4 (+), 7 < < 4 5 b) (f ) () = 47. y(t) = e t 48. C =, C = 49. ) 6 5 b) 6 c) 8 d) e) e f) e 6 5. ) (f ) (8) = 96 b) y = 5 + 6 5 5. ) = j = 5 5 = j = 5 5 itoj pikllisi mksimipisteitä, itoj pikllisi minimipisteitä, käännepisteet (, ), ( 5 5, 4 5 5 ), ( 5 5, 4 5 5 ) b) f() = ito pikllinen minimi, f() = 4e ito pikllinen mksimi 5. suurin rvo f() =, pienin rvo f( ) = + 5. ) df = (yz + yz + y) d + (z + z + ) dy + (yz + yz) dz b) df = ( y cos( y ) sin( y )) d + ( cos( y ) + y sin( y )) dy 54. R Ω, R R % 55. b) y ( ) = 4 c) y = 4 + 5 56. y () = e y (y +) 57. y () = 8 (+y) 58. ) y = 9 4 b) (, ) c) y = 59. ) (rc tn( ), ) b) t = ln c) nopeus r (ln ) = i j, vuhti r (ln ) =, kiihtyvyys r (ln ) = j 6. κ = 5 9 68 6. ) (r, φ) = (, ) b) r = cos φ + cos φ + 8, φ [, [ 6. ) (, y) = ( 5, 5 ) b) + (y 5 ) = ( 5 ), φ [, ] 6. ) 7 = 7e i b) 5i = 5e i c) + i 5 = 6e irc tn 5 64. ) z = ± i b) z = e i = + i, z = e i = + i, z = e i 5 = + i( ) 65. ) + 4 ln 4 + 5 ( ) + 6 6 + C b) 4 4 + C c) 6 ( ) + C d) 8 ln(9 + ) + C e) 5 rc tn(5) + C f) ln + C 66. ) 4 cos(4) + C b) 6 sin(8) + C c) 4 cos(4) + cos (4) + C d) 4 tn(4) + C e) tn (4) + C f) tn() + C g) e + C h) e sin + C i) e + C j) + C k) ecos ln () + C l) ln ln() + C m) rc tn( 4 5 ) + C n) rc tn( + ) + C o) 4 rc sin( 4 ) + C p) rc sin( ) + C 67. ) 5+4 + ln e + e b) e 4 c) 55 8 d) ln e) 6 f) ln 5 68. F () = rc tn( ) 69. = ito pikllinen mksimikoht, = ito pikllinen minimikoht 7. + 6 7. ) e 9 e + C b) 8 c) ln 4 + 4 d) 4 rc tn() 4 6 + rc tn() 8 4 + C e) 96 7 5 f) 5 e (cos + sin ) + C 7. ) rc tn(e ) + C b) 4 5 c) 5 88 ( 5 d) + ) 4 4 + C 7. ) ln( 9 ) b) 4 74. ) 8 ( e ) b) 8 75. ) rc tn()+c b) 8 ln 9 +C c) 6 76. ) + + 5 ln + + C b) ln + 77. ) F () = + + rc tn() + 78. ) ln 7 b) b) ln( e+ 79. ln 687 48 + rc tn 6 8.474 ( ) 8. ) 7 (7 7 ) b) ( ) c) ( e ) 8. ) (48 4) b) ( 6 6 5 ) 5.8889 + + ln +C d) 54 ln 9 +C e) ln 9 +C + C c) ln (+) + + C e + ) + (e ) (e+) + rc tn(e) 4

u v = KAAVAKOKOELMA VÄLI- JA LOPPUKOKEISIIN u i v i u v = i= d(p, l) = i j k u u u v v v u ( AP ) u sin + cos = tn = sin ( ) sin = sin( ) = cos u v w = u u u v v v w w w n ( AP ) d(p, T ) = n cot = cos tn ( ) cos = cos( ) = sin sin = sin cos cos = cos sin = cos = sin sin α = b sin β = c = b + c bc cos α sin γ sin( + y) = sin cos y + cos sin y cos( + y) = cos cos y sin sin y sinh = (e e ) cosh = (e + e ) tnh = sinh coth = cosh cosh sinh cosh sinh = D n = n n D sin = cos D cos = sin D tn = cos = + tn De = e D = ln ( > ) D ln = Drc sin = Drc cos = D log = ( >, ) ln Drc tn = + (f ) (y ) = f ( ), missä y = f( ) κ(t) = (t)y (t) (t)y (t) [( (t)) + (y (t)) ] n d = n+ + C (n ) d = ln + C tn d = ln cos + C n + d cos = ( + tn d ) d = tn + C sin = ( + cot ) d = cot + C d d = rc sin + C = rc tn + C + s = b A = b φ f() d A = (r(φ)) dφ φ φ + (f ()) d s = (r (φ)) + (r(φ)) dφ s = V = b φ (f()) d b A = b f() + (f ()) d Q() = ( ) k... ( r ) k r ( + c + d ) l... ( + c s + d s ) l s ; P () Q() = A, +... + A,k ( ) k +... + A r, r +... + A r,k r ( r ) k r ( (t)) + (y (t)) dt + B, + C, + c + d +... + B,l + C,l ( + c + d ) l +... + B s, + C s, +... + B s,l s + C s,ls + c s + d s ( + c s + d s ) ls ϕ cos ϕ sin ϕ 6 4