Toiminnan laadun kehittäminen ja johtaminen pienyrityksessä Kesto: 1 pv, toteutus voi olla esim. iltaisin 2 x 4 h Opetussuunnitelma, yrittäjäkoulutus Eri toimialojen koulutusohjelmat Kuva. Toiminnan laadun kehittämisen tavoitteena on ymmärtää asiakastarve ja saada aikaan tarpeita vastaa tuote ja tyytyväinen asiakas. Lähde: Pirjo Knuuttila: Hanhikivi 1 status ja vaatimukset toimitusketjun johtamisjärjestelmälle, Fennovoima 17.11.2016
Johdanto Tämä koulutuskokonaisuus on suunniteltu käytettäväksi ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa eri tekniikan toimialoille suunnatuissa yrittäjäkoulutuksissa: kone- ja metalli rakentaminen automaatio- ja tietojärjestelmät sähkö- ja energia-ala prosessitekniikka ja kemia Koulutuskokonaisuus on suunniteltu Pohjois-Suomen oppilaitosten yhteisen Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto -hankkeen rahoituksella. Paketin laatimisen koordinaattorina on toiminut PSK-Aikuisopisto ja paketin koostamisen on suorittanut erityisasiantuntija Jukka Matero PSK-Aikuisopistosta. Tässä paketissa keskitytään pienyrityksen toiminnan laadun ja laadunhallinnan järjestelmän kehittämiseen. Tämän lisäksi kouluttajan ja opiskelijan kannattaa tutustua myös muihin laatu-, turvallisuus ja ympäristöalaa käsitteleviin koulutuspaketteihin, joita ovat: Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaaminen (ammatillinen 2. aste) Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa (ammattikorkeakoulutus) Näissä paketeissa löytyy lisätietoa otsikoissa mainituissa asioissa sekä lisäksi myös johtamisessa ja esimiestyössä sekä projektinhallinnassa. Opetussuunnitelman lisäksi pakettiin kuuluu diasarja, joita opettajat voivat hyödyntää omassa työssään. Näihin on annettu tekijän taholta CreativeCommons lisenssit. Koulutuskokonaisuutta on työstetty yhteistyössä hankkeen viiden toimialakohtaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Esimerkkikohteena koulutuskokonaisuudessa on Fennovoima Oy:n Pyhäjoen Hanhikivelle rakennettava ydinvoimala-työmaa ja sen erityispiirteet. Mutta sinällään paketin sisältö on sovellettavissa mihin tahansa suurhankkeen toimintaympäristöön. Suurhankkeen olennaisina piirteinä voidaan pitää hankkeen pitkää kestoa (useita vuosia, jopa 10 vuotta), työmaalla on paljon yrityksiä, jotka muodostavat alihankintaketjuja ja työllistävät yhtaikaisesti satoja tai jopa tuhansia työntekijöitä sekä monikulttuurisuutta. Toimintoja joudutaan sovittamaan yhteen muiden toimijoiden kanssa. Työn laatuvaatimukset on tarkkaan määritelty ja myös ympäristöasioita hoidetaan vastuullisesti. Ydinvoimalatyömaan erityisenä lisäpiirteenä ovat työskentelyn ja työmaan erittäin tarkat turvallisuusmääräykset ja työn erittäin korkeat laatuvaatimukset ja näiden tiukka valvonta ja dokumentointi.
Kohderyhmä Suurhankkeisiin palvelun toimittajiksi ja alihankkijoiksi tähtäävät pk-yritykset. Tavoite Antaa yrittäjille ja yritysten esimiehille selkeä ja käytännönläheinen käsitys pk-yrityksen laadunhallinnan johtamisesta ja laadunhallintaan liittyvän toimintajärjestelmän (=laatujärjestelmä) laatimisesta. SISÄLTÖKOKONAISUUDET Yrityksen strategian ja liiketoiminnan suunnittelu o toiminta-ajatus (missio), liikeidea, visio, tavoitteet o liiketoimintasuunnitelma ja sen sisältö Tulokset ja niiden mittaaminen o Balanced Score Card eli yrityksen tuloskortti asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus resurssit ja talous prosessit ja rakenteet henkilöstön kehittyminen ja innovatiivisuus Laadunhallinta ja sen kehittäminen o laadunhallinnan periaatteet o Laatupolitiikka o Laadunhallintajärjestelmä o Case: Rakennusliike Sorvoja Oy o Yhteenveto laadunhallinnasta o Pk-yrityksen johtamisjärjestelmä Projekti: laadunhallintajärjestelmän laatiminen Apua oppilaitoksesta koulutusta AMK-opiskelija avuksi laadinnassa, insinöörityö Menetelmät: Lähiluento ja verkossa oleva materiaali + kehittämistehtävä yritykselle Opettaja: Verkoston opettajat Materiaalit: Diasarja + esimerkki laatukäsikirjasta Linkkejä eri lähteisiin
Liite 1.: Liiketoimintasuunnitelman sisältö 0 perustiedot yrityksestä * toiminta-ajatus *omistus *toiminnan laajuus *yhteystiedot 1 Tausta, historia 1.1 Yrityksen synty 1.2 Toiminnan merkittävät virstanpylväät 1.3 Toimiala yrityksen syntyaikoihin ja siinä tapahtuneet merkittävät Muutokset 2 Nykyinen tilanne 1.1. Yrityksen toimintaympäristö 2.1.1. Toimiala, markkinat, kilpailu, toimialan tyypilliset piirteet 2.1.2 Kilpailijat 2.2 Yrityksen nykyinen tilanne 2.2.1 Liikeidea-analyysi 2.2.2 Taloudellinen analyysi 2.3 Yhteenvetoanalyysi yrityksestä suhteessa ympäristöön 3 Strateginen suunnittelu 3.1 Perusstrategia 3.2 Liiketoiminnan kehittämissuunnan valinta 3.3 Muut strategiset valinnat 3.4 Liiketoimintasektorit 3.5 Portfolioiden hahmottaminen 3.6 Strategiayhteenveto 4 Visio 4.1 Visio toimialasta ja markkinoinnista 4.2 Visio yrityksestä 5 Kehittämissuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi 5.1 Henkilöstö 5.1.1 Nykytila 1.1.2 Suunnittelukaudella tapahtuvat muutokset ja kehittämistoimenpiteet 5.2. Investoinnit 5.2.1 Korvausinvestoinnit 1.1.3 Uusinvestoinnit 5.3 Rahoitus 5.3.1 Nykytila
5.3.2 Suunnittelukauden rahoitus- ja vakuutusperusteet 5.4 Toimintojen kehittäminen 5.4.1. Tuotekehitys 5.4.2 Markkinointi * kehittämistoimenpiteet 5.4.3 Tuotanto 5.4.4. Materiaalitoiminnot 5.4.5 Taloushallinto 5.4.6 Henkilöstöasiat 5.4.7. Johto, organisaatio 6 Toteuttamisohjelma seuraavalle suunnittelukaudelle 7 Taloudelliset suunnitelmat seuraavalle suunnittelukaudelle 7.1 Katetarpeen määrittely 7.2 Myynti- ja myyntikatebudjettien laadinta 7.3 Tulosbudjetin rakentaminen 7.4 Rahoituslaskelman laadinta 7.5 Budjetoitu tase 8 Riskit ja ongelmat 9 Yhteenveto; Tiivistelmä
Liite 2. Prosesseihin liittyviä termien määrittelyjä SFS EN ISO 9000 (2015-10-05), Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto, mukaiset määritelmät: 3.4.Prosessiin liittyvät termit 3.4.1.Prosessi Toisiinsa liittyvät tai vaikuttavat toiminnot, jotka muuttavat panokset halutuiksi tuloksiksi Huom. 1 Prosessin haluttua tulosta voidaan kutsua tuotokseksi (3.7.5), tuotteeksi (3.7.6) tai palveluksi (3.7.7) asiayhteydestä riippuen. Huom. 2 Prosessin panokset ovat yleensä toisten prosessien tuotoksia, ja prosessin tuotokset ovat yleensä toisten prosessien panoksia. Huom. 3 Myös kahta tai useampaa toisiinsa liittyvää ja vuorovaikutuksessa olevaa sarjaan kuuluvaa prosessia voidaan kutsua prosessiksi. Huom. 4 Organisaation (3.2.1) prosessit suunnitellaan ja toteutetaan yleensä ohjatuissa olosuhteissa, jotta voidaan tuottaa lisäarvoa. Huom. 5 Prosessia, jonka tuloksena saatavan tuotoksen vaatimustenmukaisuutta (3.6.11) ei voida helposti tai kohtuullisin kustannuksin kelpuuttaa, kutsutaan usein erikoisprosessiksi. (suluissa olevat numerot viittaavat standardin kohtiin) 3.4.2 projekti Ainutkertainen prosessi (3.4.1), joka koostuu koordinoiduista ja ohjatuista toiminnoista, joilla on määrätty alkamis- ja päättymisajankohta, ja jolla pyritään saavuttamaan tiettyjen vaatimusten (3.6.4), kuten aika-, kustannus- ja resurssirajoitusten, mukainen tavoite (3.7.1) Huom. 1 Yksittäinen projekti voi olla osa suurempaa projektirakennetta, ja sillä on yleensä määritelty aloitus- ja loppumispäivämäärä. Huom. 2 Joissakin projekteissa tavoitteet ja soveltamisala päivitetään ja tuotteen (3.7.6) tai palvelun (3.7.7) ominaisuudet (3.10.1) määritetään asteittain sitä mukaa, kun projekti edistyy. Huom. 3 Projektin tuotos (3.7.5) voi olla joko yksi tuote tai palvelu tai useita tuote- tai palveluyksiköitä. Huom. 4 Projektin organisaatio (3.2.1) on tavallisesti määräaikainen ja muodostetaan projektin kestoajaksi. Huom. 5 Projektin toimintojen vuorovaikutusten monimutkaisuus ei välttämättä ole suhteessa projektin kokoon. 3.4.3 laadunhallintajärjestelmän toteutus prosessi (3.4.1), jolla luodaan, dokumentoidaan ja otetaan käyttöön laadunhallintajärjestelmä (3.5.4) ja jolla laadunhallintajärjestelmää ylläpidetään ja parannetaan jatkuvasti 3.4.4 pätevyyden hankinta prosessi (3.4.1), jolla saavutetaan pätevyys (3.10.4) 3.4.5 menettely toiminnon tai prosessin (3.4.1) määritelty suoritustapa Huom. 1 Menettelyt voidaan dokumentoida tai jättää dokumentoimatta
3.4.6 ulkoistaa tehdä järjestely, jossa toinen organisaatio (3.2.1) suorittaa osan organisaation toiminnoista tai prosesseista (3.4.1) Huom. 1 Toinen organisaatio ei kuulu hallintajärjestelmän (3.5.3) soveltamisalaan, vaikka sille ulkoistettu toiminto tai prosessi kuuluukin. Huom. 2 Tämä on yksi ISOn ja IEC:n sääntöjen osaa 1 täydentävän osan (Consolidated ISO Supplement to the ISO/IEC Directives, Part 1) liitteessä SL esitetyistä ISOn hallintajärjestelmästandardien yhteisistä termeistä ja keskeisistä määritelmistä. 3.4.7 sopimus osapuolia sitova päätös 3.4.8 suunnittelu ja kehittäminen joukko prosesseja (3.4.1), jotka muuttavat kohdetta (3.6.1) koskevat vaatimukset (3.6.4) tarkemmiksi kyseistä kohdetta koskeviksi vaatimuksiksi Huom. 1 Suunnittelun ja kehittämisen lähtötietoina olevat vaatimukset ovat usein tutkimuksen tulos, ja ne voidaan ilmaista yleisemmällä tasolla kuin suunnittelun ja kehittämisen tuotoksena (3.7.5) saatavat vaatimukset. Vaatimukset määritellään yleensä ominaisuuksina (3.10.1). Projektiin (3.4.2) kuuluu yleensä useita suunnittelu- ja kehittämisvaiheita. Huom. 2 Englannin kielessä sanoja design ja development sekä termiä design and development käytetään joskus synonyymeinä ja joskus määrittelemään suunnittelun ja kehittämisen eri vaiheita. Ranskan kielessä sanoja conception ja développement ja termiä conception et développement käytetään joskus synonyymeinä ja joskus määrittelemään suunnittelun ja kehittämisen eri vaiheita. Huom. 3 Suunniteltavan ja kehitettävän kohteen luonnetta voidaan kuvata määreen avulla (esim. tuotteen (3.7.6) suunnittelu ja kehittäminen, palvelun (3.7.7) suunnittelu ja kehittäminen tai prosessin suunnittelu ja kehittäminen).