Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaaminen suurhankkeissa Kesto: 3 lähipäivää (Voidaan toteuttaa osana laajempaa toimialakohtaista koulutuspakettia)

Transkriptio

1 Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaaminen suurhankkeissa Kesto: 3 lähipäivää (Voidaan toteuttaa osana laajempaa toimialakohtaista koulutuspakettia) Opetussuunnitelma. ammatillinen 2. aste Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sekä muu ammatillinen täydennys- ja aikuiskoulutus Kuva. Ammattialakohtainen työvoimatarve Fennovoiman Hanhikiven Ydinvoimala-työmaalla , Kehityspäällikkö Juha Miikkulainen, PPY:n Keskustelunpaikka,

2 Johdanto Tämä koulutuskokonaisuus on suunniteltu käytettäväksi ammatillisessa toisen asteen tekniikan alojen koulutuksessa seuraavilla toimialoilla: kone- ja metalli rakentaminen automaatio- ja tietojärjestelmät sähkö- ja energia-ala prosessitekniikka ja kemia Tähän ratkaisuun päädyttiin toimenpideryhmistä saatujen palautteiden perusteella. Ratkaisu perustuu myös siihen, että useassa oppilaitoksessa sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutusta toteutetaan yhteisissä ryhmissä. Näkökulma voi vaihdella suorittavasta esimiestyöhön Toki on muistettava, että näkökulman asioihin on oltava erilainen kun opetetaan nuorta, alalle tulevaa ammatillista opiskelijaa ja jo pitkän työkokemuksen omaavaa ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuvaa aikuista. Ammatillisissa perustutkinnoissa ja ammattitutkinnoissa näkökulma ollee pääasiassa suorittavan työntekijän/ammattilaisen näkökulma. Mutta kun opetuskokonaisuus sisältyy erikoisammattitutkintoihin, niin pakettia pitänee soveltaa lähinnä esimiestyön näkökulmasta. Kokonaisuuden rahoitus, tekijät ja sisältö Koulutuskokonaisuus on suunniteltu Pohjois-Suomen oppilaitosten yhteisen Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto -hankkeen rahoituksella. Paketin laatimisen koordinaattorina on toiminut PSK-Aikuisopisto. Työryhmän ovat muodostaneet erityisasiantuntija Jukka Matero PSK-Aikuisopisto sekä opettajat Ilari Alatalo ja Veli-Pekka Raatikka Oulunseudun ammattiopiston Limingan yksiköstä. Matero on laatinut OPS:n yleisen osan sekä laatu-osion. Alatalo on laatinut turvallisuuteen liittyvän osion ja Raatikka ympäristöasioita käsittelevän koulutusosion. Koulutuskokonaisuutta on työstetty yhteistyössä hankkeen viiden toimialakohtaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Koulutuskokonaisuus pyrkii luomaan opiskelijoille laatu- ja ympäristöasioista kokonaiskuvan ja turvallisuutta tarkastellaan lähinnä henkilö-, tieto- ja työturvallisuuden sekä turvallisuussuunnittelun kannalta. Koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös toimialakohtaista tietoa aihealueittain. Esimerkkikohteena koulutuskokonaisuudessa on Fennovoima Oy:n Pyhäjoen Hanhikivelle rakennettava ydinvoimala-työmaa ja sen erityispiirteet. Mutta sinällään paketin sisältö on helposti muokattavissa mihin tahansa suurhankkeen toimintaympäristöön. Opetussuunnitelman lisäksi työryhmä on laatinut osioihin liittyvät diasarjat, joita opettajat voivat hyödyntää omassa työssään. Näihin on annettu tekijöiden taholta CreativeCommons lisenssit.

3 Lisenssien pohjalta materiaalia on lupa käyttää ja sitä saa muokata, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Tarvittaessa lisää näkökulmia käsiteltyihin teemoihin löytyy ammatilliseen korkeakoulutukseen laaditusta paketista: Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa. Lisäksi on laadittu pk-yrittäjien koulutusta varten paketti: Toiminnan laadun kehittäminen ja johtaminen pienyrityksessä. Yhtymäkohdat tähän pakettiin ammatillisissa perustutkinnoissa (esimerkkinä) Käsiteltävillä teemoilla on monia yhtymäkohtia ammatillisten tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin. Esimerkiksi laatuun liittyen ammatillista osaamista arvioidaan eri tutkinnon osissa työprosessin hallintaan liittyen kohdassa Taloudellinen ja laadukas toiminta, jossa kiitettävän (K3) arvosanan saa kun Opiskelija toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Turvallisuus-osaamista ja suhtautumista turvallisuuteen puolestaan arvioidaan tutkinnon osissa, kun arvioinnin kohteena on Elinikäisen oppimisen taidot ja siinä kohta Terveys-, turvallisuus- ja toimintakyky. Tässä yhtenä kiitettävän arvosanan saamisen edellytyksenä/kriteerinä on mm., että opiskelija osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ja huolehtii itsenäisesti työympäristönsä työturvallisuudesta. Myös ympäristöasioihin liittyvää osaamista arvioidaan yhtenä ammatillisen osaamisen osaalueena, kun arvioinnin kohteena ovat Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta. Siinä on yhtenä kohteena Jätteiden lajittelu, josta kiitettävän arvosanan saa, kun opiskelija osaa: Pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. Ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tutkinnon osiin liittyy myös ympäristöasioihin paneutuva Ympäristöosaamisen tutkinnon osa, jossa käsitellään ympäristöosaamiseen liittyvät osaamistavoitteet. Tämän koulutuskokonaisuuden Ympäristöosaamiseen liittyvä osa on laadittu em. tutkinnon osan perusteiden mukaisesti ja sitä täydennetään ydinvoimalaan liittyvällä Case:llä. Kohderyhmät Tekniikan aloilla ammatillista perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa suorittavat tai muuhun ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuvat opiskelijat. Opiskelijasta tai opiskelijaryhmästä riippuen näkökulma voi vaihdella tulevan ammattilaisen, suorittavaa työtä tekevän ammattilaisen tai esimiesasemassa olevan ammattilaisen näkökulmien välillä. Koulutuksen toteuttamisesta vastuussa oleva kouluttaja ratkaisee kulloinkin näkökulman opiskelijaryhmän mukaisesti. Tavoite Antaa opiskelijoille peruskäsitys ja kokonaiskuva laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin liittyvästä ammatillisesta osaamisesta suurhankkeissa. SISÄLTÖKOKONAISUUDET

4 Laatuosaaminen, kesto 1 pv (vastuu: Jukka Matero) Lähtötilanteen kartoitus Laatuosaaminen, sisältö Mitä laatu on, laadun määritelmiä, SFS ISO 9000-laatumääritelmä Laadukas ammatillinen osaaminen/työsuorituksen laatu Laadun hallintakeinot: tuote, työ, organisaation tekeminen, johtaminen Laadunhallintastandardit: ISO-laatustandardit ja muita laadun kehittämismenetelmiä Laadunhallintajärjestelmä (ISO 9000), määritelmä Mihin laatujärjestelmää tarvitaan Laadun mittaaminen ja auditointi ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmän laadunhallinnan periaatteet Asiakaskeskeisyys Johtajuus Ihmisten täysipainoinen osallistuminen Prosessimainen toimintamalli Parantaminen Näyttöön perustuva päätöksenteko Suhteiden hallinta Laadunhallinnan periaatteet; keskiössä prosessit ja parantaminen Esimerkki KL-Kopio Oy:n (pienyritys) laadunhallintajärjestelmän sisällöstä Kooste Laadunhallintaan liittyvistä kysymyksistä ja vastauksista, Suurhankeosaajavalmennus Case: Laadunhallinta Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla Menetelmät: kouluttajan johdatus aiheeseen, käsittäen em. teemat laatuun liittyvä toimialakohtainen soveltava harjoitustehtävä, seuraava esimerkki voisi soveltua perustutkintoihin o annetun tehtävän ohjeistukseen ja työpiirustuksiin perehtyminen ja sisäistäminen o työsuunnitelman laatiminen o työn tekeminen o työn dokumentointi ja itsearviointi harjoitustehtävän tavoitteena on, että opiskelija pystyy laatimaan kirjallisen toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman sekä kirjallisesti kuvaamaan työsuorituksen ja arvioimaan työnsä laatua harjoitustehtävä arvioidaan Opettajat ja toteutustapa: Verkoston opettajat. Tässä voisi olla niin, että laatuteemoista luennon pitää laatukouluttaja ja sitten oma toimialan opettaja teettää ja arvioi harjoitustehtävän. Laatuluento voi tulla verkon kautta etäyhteydellä. Materiaalit: Diasarja, Linkkejä eri lähteisiin, KL-Kopio Oy:n laatukäsikirja

5 Turvallisuusosaaminen, kesto 1 pv (Vastuu: Ilari Alatalo) Turvallisuuden määritelmä Turvallisuuskulttuuri Työturvallisuus Riskienhallinta Pelastusturvallisuus Turvallisuusjohtaminen Tietoturvallisuus Ympäristöturvallisuus CASE-Harjoitukset Menetelmät: Verkkoluento Harjoitus- ja pohdintatehtäviä Materiaalit: Kouluttajamateriaali/diasarja, linkkejä eri lähteisiin Ympäristöosaaminen, kesto 1 pv (Veli-Pekka) Ilmastonmuutos Ympäristöosaaminen Ympäristöriskit Vastuullisuus Kiertotalous Ympäristölainsäädäntö Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Jätehuolto Tehtäviä Menetelmät: kouluttajan johdatus aiheeseen harjoitus ja pohdisntatehtäviä Opettajat ja toteutustapa: Verkoston opettajat. Materiaalit: kouluttajamateriaali/diasarja ja linkkejä eri lähteisiin

6 Liite YDINOSAAJAT - Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Case: Hanhikiven ydinvoimalatyömaan erityispiirteet Työmaa-alueelle vaaditaan kulkulupa Fennovoima vastaa ydinvoimalaitoksensa turvallisuudesta. Hanhikivi 1 -hankkeessa turvallisuus on aina etusijalla. Samaa edellytetään kaikilta työmaalla työskenteleviltä urakoitsijoilta ja työntekijöiltä. Fennovoiman, laitostoimittaja RAOS Project Oy:n ja ammattiliittojen allekirjoittaman työmaasopimuksen mukaisesti Hanhikiven niemen työmaalla torjutaan tehokkaasti harmaata taloutta. Osana työmaa-alueen valvontaa käytössä ovat työmaarekisteri ja kulunvalvonta. Tietojen täyttäminen edellytys kulkuluvalle Fennovoimalla on käytössään työmaa-aluetta varten perustettu sähköinen työmaarekisteri, johon urakoitsijat tallentavat yrityksensä ja kaikkien työmaalla työskentelevien henkilöiden tiedot. Tietojen täyttäminen työmaarekisteriin on edellytys kulkuluvan saamiselle työmaaalueelle. Työmaalle pääsee ainoastaan Fennovoiman myöntämällä kulku- tai vierailuluvalla. Urakoitsijat vastaavat yritystään ja työntekijöitään koskevien tietojen täyttämisestä rekisteriin sekä tietojen ajantasaisuudesta. Työmaarekisterin käyttämiseen tarvittavat tunnukset toimitetaan urakoitsijan määrittämälle yhteyshenkilölle sähköpostitse urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Työmaarekisteriin pääseminen edellyttää voimassa olevaa urakkasopimusta työmaalla toimivan yrityksen kanssa. Työmaarekisteriin tarvittavat tiedot yrityksestä Urakoitsija täyttää rekisteriin seuraavat yritystä koskevat tiedot: Yrityksen yhteystiedot ja turvallisuuden vastuuhenkilöt Kaupparekisteriote Selvitys työnantajarekisteriin kuulumisesta Selvitys arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta Tapaturmavakuutustodistus Selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista Todistus verojen maksamisesta Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta Selvitys suomalaisen työterveyshuollon järjestämisestä Suosittelemme yrityksen rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan, johon kuuluvien yritysten tilaajavastuulain mukaiset tiedot saadaan työmaarekisteriin automaattisesti.

7 Työntekijäkohtaiset tiedot Kulkuluvan myöntämisen edellytyksenä ovat seuraavat tiedot jokaisesta työmaalle tulevasta työntekijästä: Henkilötiedot (mm. suomalainen veronumero) Työterveyskortti Suppea turvallisuusselvitys (Fennovoima teettää suojelupoliisilla) Työturvallisuuskortti (ns. vihreä kortti) Huumetestin suorittaminen Työmaan tulokoulutus ja läpäisty loppukoe Kaikkien edellä mainittujen vaatimusten on oltava suoritettuina ennen kuin Fennovoima voi myöntää vakituisen kulkuluvan työmaa-alueelle. Työntekijöiden tietojen syöttämisestä työmaarekisteriin vastaa urakoitsijan määrittämä, oma yhteyshenkilö. Huumetesti ja suppea turvallisuusselvitys ovat työmaakohtaisia, joten ne on teetettävä jokaisesta työmaalle tulevasta työntekijästä. Tulosten saamiseen kannattaa varata aikaa noin kuukauden verran, sillä huumetestin ja suppean turvallisuusselvityksen tulosten saaminen voi kestää 3 4 viikkoa, eikä Hanhikiven niemen työmaa-alueen kulkulupaa voida myöntää ennen kyseisten tulosten saapumista. Työntekijöiden henkilökohtaisten kulkulupien lisäksi kaikilla työmaa-alueella liikkuvilla ajoneuvoilla tulee olla Fennovoiman myöntämät ajoneuvoluvat. Lisätietoja: aluetiedottaja Jaana Kangas: puh turvajärjestelykoordinaattori Markku Vilppola: security.fh1 (at) fennovoima.fi Ydinvoimalaitostyömaan erikoispiirteet Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakennuspaikalla tehtävä työ on samantyyppistä rakennus- ja asennustyötä kuin suurilla teollisuus- ja voimalaitosrakennustyömailla yleensäkin. Erityispiirteitä ovat pitkä rakennusaika ja rakennuskohteen laajuus. Lisäksi ydinvoimalaitosrakentaminen asettaa tavanomaista korkeammat vaatimukset työn laadulle, mikä näkyy muun muassa urakoitsijoiden valinnassa sekä töiden tarkassa viranomais- ja muussa valvonnassa.

8 Turvallisuus on ensi sijalla Fennovoima vastaa ydinvoimalaitoksensa turvallisuudesta. Hankkeessamme turvallisuus asetetaan aina etusijalle. Ydinvoiman tuotannon erityispiirteenä ovat sähköntuotantoprosessissa käytettävät ja syntyvät radioaktiiviset aineet. Ydinvoimalaitoksen turvallisuudessa onkin erityisesti kyse laitoksen suunnittelusta, käyttämisestä ja käytöstä poistamisesta siten, että radioaktiivisten aineiden päästöt ja vaikutukset pidetään niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Fennovoima huolehtii, että ydinvoimala suunnitellaan ja rakennetaan niin, että sen käyttö on turvallista. Se pitää huolen myös rakennustyömaan turvallisuudesta. Mahdollisten uhkien laajalla kartoittamisella ja perusteellisella turvallisuussuunnittelulla varmistetaan varautuminen kaikkeen voimalaitoksen turvallisuutta uhkaavaan. Ydinvoima-alalla noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta. Turvallisuutta tutkitaan ja kehitetään eteenpäin koko ajan. Myös koko maailman ydinvoimaloiden tapahtumia seurataan, ja niiden perusteella arvioidaan omaa laitosta sekä otetaan oppia. Suomalaiset ja Fennovoiman suunnittelu- ja toteutusvaatimukset ovat erittäin korkeat. Ydinvoimala on suuri investointi ja sillä on pitkä käyttöikä, ja siitäkin syystä voimalasta pidetään ehdottoman hyvää huolta. Taloudellisesti kannattava ydinvoimala on toimiva ja turvallinen ydinvoimala. Ympäristöasiat rakennustyömaalla Hanhikivellä Tavanomainen jätehuolto rakentamisvaiheessa järjestetään siten, että jätteiden ja niiden käsittelyn vaikutukset ympäristöön on minimoitu. Ensisijaisena tavoitteena on jätteiden synnyn vähentäminen, sen jälkeen kierrätys sekä jätteen hyödyntäminen materiaalina tai energiana ja viimeisenä jätteen asianmukainen sijoittaminen kaatopaikalle. Rakentamisaikainen jätehuolto perustuu jätteiden tehokkaaseen lajitteluun syntypaikoillaan ja työmaalla toimivien eri tahojen ja yritysten yhdenmukaiseen ja tehokkaaseen ohjeistamiseen jätehuoltoa koskevista menettelytavoista. Rakentamisen aikana syntyvät jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja mahdollisimman suuri osa niistä kierrätetään, hyödynnetään materiaalina tai energiantuotannossa. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla täytöissä ja tasauksissa. Vaarallisten jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta huolehditaan säännösten mukaisesti. Rakentamisvaiheen aikana ei synny radioaktiivisia jätteitä.