KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Tarvaalan kyläyleiskaava KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2015
Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Syyskuu 2008 Luontoselvityksen laatiminen 21.10.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 22.1 6.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, 27.1.2009 lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Maaliskuu 2009 Kysely maanomistajille Kesä elokuu 2009 Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta 11.9.2009 Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.9.2009 Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. 30.10.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti Keski- Suomen ympäristökeskuksessa 14.12.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa 25.2.2010 Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. 8.6.2010 Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. 25.8.2010 Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. 23.2. 31.3.2011 Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä. 25.6. 31.7.2014 Kaavaehdotus nähtävillä 3.3.2015 Viranomaisneuvottelu 13.4.2015 Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa 21.4.2015 Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa
Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 :n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleis-kaava ja Rahkolan Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleis-kaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä
Saarijärven kaupunki Tarvaala 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 Laatimispäätös 4 1.2 Suunnitteluorganisaatio 4 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 5 2.2 Maanomistus 6 2.3 Väestö ja elinkeinot 6 2.4 Palvelut 6 2.5 Tekninen huolto 7 2.6 Liikenne ja liikennemelu 9 2.7 Rakennettu ympäristö 11 2.8 Virkistyskäyttö 14 2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö 12 2.10 Muinaisjäännökset 13 2.11 Pohjavesialueet 14 2.12 Vesistöt 14 2.13 Luonnonympäristö 15 2.14 Maisema 18 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 19 3.1 Suunnittelutilanne 19 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 22 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 23 4.1 Yleistavoitteet 23 4.2 Ohjausvaikutus 24 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet 24 4.4 Mitoitus 26 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 28 5.1 Yleisperusteet 28 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen 28 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus 29 6 MAANKÄYTTÖ 30 6.1 Muut alueet ja kohdemerkinnät 31 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset 32 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 32 7.1 Luonnonympäristö 34 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö 34 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 35
Saarijärven kaupunki Tarvaala 3 7.4 Liikenteelliset vaikutukset 35 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 35 7.6 Sosiaaliset vaikutukset 36 7.7 Ilmastonmuutos 36 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 37 Liitteet Rantavyöhykkeen emätilaselvitys Sisämaan mitoitustaulukko Luonnosvaiheen vastinemuistiot Ehdotusvaiheen vastinemuistiot Luontoselvitys Meluselvitys Kaavakartta 1:5 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto Rakennuskulttuuriselvitys Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK
Saarijärven kaupunki Tarvaala 4 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös Saarijärven kaupunki aloitti Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy 31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1-6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 20 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. 31.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Tarvaalan kyläyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan
Saarijärven kaupunki Tarvaala 5 vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 :n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Tarvaalan kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 4 km etelään Uuraisten tien varressa. Tarvaalan alue sijoittuu Kallinjärven ympäristöön ja rajautuu itäpuolella Summasjärveen. Lännessä alue rajautuu Leuhunjokeen Tarvaalan kaava-alueen laajuus on noin 565 ha. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus
Saarijärven kaupunki Tarvaala 6 2.2 Maanomistus 2.3 Väestö ja elinkeinot Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueella on tällä hetkellä useita toiminnassa olevaa maatiloja. Muita alueen elinkeinoja ovat mm. tukku- ja vähittäiskaupan toiminta, kiinteistön hoito- ja vuokraustoiminta. Tarvaalan kylän väestöjakauma on ollut seuraava vuosina 2001, 2005 ja 2008. 0-14 v. 15-64 v. 65 - v. Yht. 2001 88 264 63 415 2005 81 250 60 391 2008 78 238 62 378 2.4 Palvelut Taulukko 1: Väestötiedot Tarvaalan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). Väestöstä suurin osa on työikäisiä, mutta myös koululaisia on paljon, mikä osoittaa sen, että kylälle sijoittuu paljon myös lapsiperheitä. Tarvaalassa on koulu, jossa annetaan perusopetusta vuosiluokille 1-6. Kylällä on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka. Tarvaalan sijoittuu myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-instituutti sekä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan yksikkö. Alueella on lisäksi yksityisyritystoimintaa. Kallinjärvestä Summaseen laskeva Majakoski on koskikalastuskohde, jossa voi harjoittaa virkistyskalastusta. Kaava-alueen lähistölle sijoittuvassa Tarvaalan Summassaaressa on matkailupalveluyrityksiä mm. Summassaaren hotelli-kylpylä, Hunajatarhat, Kivikauden kylä ja muita majoitus- ja eräpalveluja. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 7 Kuva 2: Maatalousoppilaitoksen rakennus. 2.5 Tekninen huolto Kuva 3: Maatalousoppilaitoksen rakennus. Tarvaalassa toimii Tarvaalan kyläyhdistys ry. Kyläyhdistyksen tavoitteena on kehittää kylän palveluja. Tavoitteena on esimerkiksi vapaaajanviettomahdollisuuksien lisääminen mm. parantamalla ulkoilureittiverkostoa sekä lisäämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. Tarvaala kuuluu Uuraisten tien varteen sijoittuvan kyläalueen osalta Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Tarvaalan alueella on melko kattava vesihuoltoverkosto. Viemäriverkosto on rakennettu kyläalueelle, Kallinjärven ympäristöön sekä Summassaareen. Aluella toimii lisäksi Ryöppälä- Kallinkoski vesiosuuskunta, joka ostaa veden Saarijärven vesihuolto Oy:ltä ja toimittaa jätevedet puhdistettavaksi Saarijärven kaupungille. Kallinjärveen laskevaan Leuhunkosken alaluoksulle sijoittuu Leuhunkosken voimalaitos, joka on Vattenfall Sähköntuotanto Oy::n omistamaa vesivoimalaitos.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 8 Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009).
Saarijärven kaupunki Tarvaala 9 2.6 Liikenne ja liikennemelu Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Uurainen Saarijärvi yhdystiestä 6304. Alueella on kattava sisäinen tieverkko ja yksityistiet sekä metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 db ja yöajan 30 db:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Tarvaala Melual. etäisyys (m) tie kvl-koko kvl-ras ras-% nopeusr. päivä 55 db yö 45 db 6304 1613 80 5,0 % 60 22 29 Taulukko 2. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu liikenteen kasvulla vuoteen 2040. Tarvaalan alueella vaikutus oli pieni. Melualueen etäisyys päivä ajan mukaan muuttui 26 metriin ja yö ajan mukaan 36 metriin. Taulukko 3. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040. Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 10 Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. yhdystiet Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet 1,16 1,15 1,08 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 6. Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012
Saarijärven kaupunki Tarvaala 11 Kuva 7. Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.7 Rakennettu ympäristö Yleistä Tarvaala on melko väljästi Uuraisten tien varteen rakentunut viljelyskylä. Tarvaalan asutus on melko nuorta ja kylän koostuu 1930 luvun jälkeisistä rakennuksista lukuun ottamatta 1860 luvulla rakennettua viljelyskoulua Majakosken lähelle. Tarvaalan kylä alkoi vähitellen kasvaa Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöstä. Pysyvä asuminen on keskittynyt tiiviimmin Uuraisten tien varteen, mutta on kuitenkin levinnyt melko tasaisesti koko alueelle. Pihapiirit sijoittuvat pääasiassa laajojen peltoaukeiden reuna-alueille. Lomarakentaminen sijoittuu pääsääntöisesti kaava-alueen rantavyöhykkeelle. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina 2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Tarvaalan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 7 kappaletta.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 12 Taulukko 4: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella. 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde tai harvinainen rakennustyyppi/ -tyyli. Lisäksi inventointikriteerinä on ollut kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 3. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaava-alueelta löytyi 12. Kaava-alueella on kolme Keski-Suomen museon vuosina 1987 1988 inventoimaa. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 179 Majakosken silta H, M Paikallisesti arvokas 180 Tarvaalan ala-aste H, R, M Paikallisesti arvokas 181 Tarvaalan maatalousoppilaitos H, R, M Kohde on maakuntakaav assa merkitty Maakunnallisesti arvokas
Saarijärven kaupunki Tarvaala 13 valtakunnallise sti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäri stöksi Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 014 Seppälä M Paikallisesti arvokas 015 Virtakoski ja Kuutinranta M Paikallisesti arvokas 016 Kallinkosken rannan rakennus R, M Paikallisesti arvokas 018 Majakoskentiestä erkaantuva pihatie M Paikallisesti arvokas 019 Satosuon risteysalue M Paikallisesti arvokas 020 Tuumalantien varsi H, M Paikallisesti arvokas 021 Yrjölä R, M Paikallisesti arvokas 022 Satosuontien ja Puromäen risteys R, M Paikallisesti arvokas 023 Huipuri M Paikallisesti arvokas 024 Heinäaho R Paikallisesti arvokas 2.9 Muinaisjäännökset 025 Koivukallio M Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty alueelta laaditussa rakennuskulttuuriselvityksessä. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja
Saarijärven kaupunki Tarvaala 14 huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde, 84 Leuhunkosken suulla, voimalaitoksen alapuolella, sijaitseva uurros / hakkaus. Kuva 8: Leuhunkoskella sijaitseva hakkaus rantakalliossa. (Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007-2008, Mikroliitti Oy.) 2.10 Pohjavesialueet 2.11 Vesistöt 2.12 Virkistyskäyttö Kaava-alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Alueen välittömässä läheisyydessä Summasen puolella on Summassaari, jonka kautta kulkee harjumuodostuma, joka on keskeisiltä osiltaan I luokan pohjavesialuetta. Kaava-alue rajautuu itäosassa Summasjärveen, joka on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu tyydyttäväksi (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Alueen keskelle jää Kallinjärvi, joka virtaa Kallinkosken ja Majakosken kautta Summasseen. Länsiosassa alue rajautuu Leuhunkoskeen. Summassaareen johtavan sillan pohjoispuolella on veneenlaskupaikka. Alueella kulkee pyöräilyreitistö. Summasen ja Kallinjärven kautta kulkee Saarijärven reitin melontareitti. Saarijärven reitti on nimetty maakunnalliseksi veneilyreitiksi
Saarijärven kaupunki Tarvaala 15 ja valtakunnalliseksi vesiretkeilyn runkoreitiksi. Leuhunkoskea pitkin ei kuitenkaan ole vapaata pääsyä Kallinjärvelle Leuhunkosken padon vuoksi. Kuva 9: Ulkoilureitistö. Kuvassa pyöräilyreitti on merkitty punaisella viivalla ja melontareitti sinisellä palloviivalla. Patikka-/hiihtoreitti on sinisellä. 2.13 Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella löytää alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun 11 :n (aikaisemmin 15a :n ja 17a :n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Yleispiirteet Selvitysaluetta luonnehtivat kallioiset moreenimäet ja niiden väliset savimaat. Metsät ovat kuusivaltaisia ja kallioisilla mäkialueilla kasvaa mäntyä.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 16 Korkeuseroa vesistön tasoon on korkeimmillaan noin 30 metriä. Alue sijoittuu Kallinjärven ympärille ja rajautuu itäosassa Summasjärveen. Kallinjärvi laskee Kallinkosken ja Majakosken kautta Summaseen. Kallinjärveen laskee pohjoisesta Leuhunjoki. Kuva 10: Kallinjärvi laskee Summaseen Majakosken kautta. Suojelualueet Kaava-alueella ei ole suojelualueita, Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Kaava-alueeseen rajoittuu pohjoisessa Kotiniemen luonnonsuojelualue. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Syksyllä 2008 ja Keväällä 2009 Tarvaalassa todettiin kuusi liito-oravaesiintymää, joista pääosa sijoittuu Kallinjärven kaakkoispuolelle Kämpänmäen alueelle. Aiemmin liito-oravasta on havaintoja Kallinkosken eteläpuolisesta niemestä sekä oppimiskeskuksenpihapiiristä ja Summassaaresta. Uhanalaisista kasveista alueella on havaittu alueellisesti uhanalaisista (RT) pohjanruttojuurta. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. Taipaleen liito-oravaesiintymä 2. Kallinkosken liito-oravaesiintymä 3. Kämpänmäen pohjoinen liito-oravaesiintymä 4. Kämpänmäen eteläinen liito-oravaesiintymä
Saarijärven kaupunki Tarvaala 17 5. Virtasaaren liito-oravahavainto 6. Summassaarentien liito-oravaesiintymä 7. Huutokallio. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 8. Tarvaalan lähdepuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 9. Taipaleen noro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 10. Majakoski ja Virtasaari. Muu huomionarvoinen luontokohde. 11. Oppimiskeskuksen ympäristö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 12. Oppimiskeskuksen kosteikko. Muu huomionarvoinen luontokohde. 13. Kallinjärven eteläpuolen pellot. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Murronjoki-Leuhunjoki. Muu huomionarvoinen luontokohde. Kuva 11: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 18 2.14 Maisema Kaava-alueen maisemaselvitys on laadittu alueelta laaditun Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Alueen maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet rakentuvat 1940-50 luvun maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä pihapiirejä sijoittuu paikoin Uuraistentien ja Summasjärven väliin sekä Satosuontien varteen, erityisesti Kallinjärven ympärille Puromäentien ja Tuumalantien varteen. Peltoaukeita jaottelevat havupuuvaltaiset metsälaikut. Kallinjärvi on Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti. Maisemaa on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa rakennuskulttuuriselvityksessä. Kuva 12: Tarvaalan peltoaukeaa, taustalla Kallinjärvi. Kuva 13: Majakoski ja Myllysaari
Saarijärven kaupunki Tarvaala 19 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 20 Suunnittelualueen sijainti Maakuntakaavassa Tarvaala on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 54 Tarvaalan maatalousoppilaitos. Saarijärvi Tarvaalan maatalousoppilaitos perustettiin v. 1856 Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Aluekokonaisuus muodostuu useista eri vuosikymmenillä rakennetuista rakennuksista.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 21 Energiahuollon alue (en) Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 :nmukainen rakentamisrajoitus. Leuhunkoski. Vesivoimalaitos. Teho yli 1MW. Vesistön säännöstely. Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen alueet ja Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on vesiretkeily. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. Toiseen vaihemaakuntakaavaan ei Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Tarvaalan kaava-alueella ole osoitettu varauksia. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas
Saarijärven kaupunki Tarvaala 22 maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle. 4. Vaihemaakuntakaava Yleiskaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. Suunnittelualue rajautuu eteläosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan 2.9.1998 ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Melutarkastelu (Ramboll Finland Oy, 2015) Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013)
Saarijärven kaupunki Tarvaala 23 Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Tarvaalan BDC-bioenergiakeksuksen luonto- ja liito-oravaselvitys Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) Toimintasuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemanhoitosuunnitelmat (Keski- Suomen ympäristökeskus, Mervi Koskinen, 2006). Saarijärven Seudun Yrityspalvelut Oy on rakennuttanut uudet toimitilat, joihin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti on keskittänyt toimintojaan. Tilat sijoittuvat Tarvaalaan Summassaarentien varteen, tien pohjoispuolelle. Eläinlääkäreiden pieneläinvastaanotto on siirretty uusiin tiloihin Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Alueelta on laadittu luonto- ja liito-oravaselvitys 27.5.2008. Selvityksen on laatinut FCG Planeko Oy. Selvitysalueella elää luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-orava, josta tehtiin havaintoja alueen pohjois- ja länsiosasta. Selvitysalueella ei havaittu eikä ole tiedossa lintudirektiivilajeja eikä muita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 24 Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Tavoitteet sisämaalla 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan kaavassa osoitetulle ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 25 Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 26 Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Maakuntakaava Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto 4.4 Mitoitus Luonto- ja maisemaselvitys Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain ranta-alueelle eli noin 50 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Ranta-alueet Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun
Saarijärven kaupunki Tarvaala 27 Sisämaa rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen rantaalueeksi katsotaan MRL:n mukainen ranta-alue, joka on noin 50-100 metrin syvyinen rannanosa. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsääntöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Ranta-alueella sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantaalueen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan ranta-alueella sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Rannan soveltuvuus rakentamiseen Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan rakennusoikeuden siirtoa. Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 28 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m 2 2000 m 2 < 5000 m 2 1 * Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä): Kuva 14: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen
Saarijärven kaupunki Tarvaala 29 kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Yleistä Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta. Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä rakennusoikeutena. Ranta-alueen mitoitus Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat AP/AM 16 8 RA 13 14 Yht. 29 22 tod. Rv. 11,9 muun. Rv. 10,9 Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 3,9 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km ja 4,3 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. Sisämaan mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat AP/AM 75 94 RA 2 0 yht. 77 94 Kaavalla muodostuu yhteensä 222 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 116 ja olemassa olevia 106.
Saarijärven kaupunki Tarvaala 30 6 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Vakituinen asutus sijoittuu tasaisesti koko kaava-alueelle. Tiheintä asutus on kuitenkin Uuraisten tien varressa, Kallinjärven ympärillä Puromäentien ja Tuumalantien varressa sekä Satosuon alueella. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat peltoalueiden reuna-vyöhykkeille. Loma-asutus Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA merkinnällä (loma-asuntoalue). Ranta-alueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaava-alueelle osoitettu vähän. Olevia lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on yhteensä 13 ja uusia on osoitettu 16. Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Virkistys ja veneily Saarijärveltä Leuhunkosken ja Kallinjärven kautta Summasjärvelle sekä edelleen siitä eteenpäin kulkee melontareitti. Majakosken alueella harjoitetaan virkistyskalastusta. Summassaaren sillan länsipuolelle on merkitty yleinen venevalkama- ja uimaranta-alue (VL/VU). Venevalkama (LV-1) on osoitettu Kallinkosken pohjoisrannalle. Kyläkoulun ympäristössä on ulkoilureittiverkostoa. Majakosken virkistyskalastus- ja matkailukohde on merkitty kaavaan VR alueena (retkeily- ja ulkoilualue). Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M. Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimena ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Mm. Kallinjärven ja maatalousoppilaitoksen ympäristön avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina MA. Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Kyseisiä kohteita ovat Majakoski ja Virtasaari, Oppimiskeskuksen