Kaupunginvaltuusto 55 16.06.2014 Kaupunginhallitus 227 23.06.2014 Tekninen lautakunta 72 06.08.2014 Kaupunginhallitus 38 16.02.2015 Kaupunginvaltuusto 17 09.03.2015 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite Sisä-Suomen sairaalan hankkimisesta kaupungin omistukseen 438/10.00.02.00/2014 KVALT 16.06.2014 55 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Kaupunginvaltuuston päätös: "Esitämme, että kaupunki valmistelee kaupan Sisä-Suomen sairaalan hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Kauppa on erittäin tärkeä tällä hetkellä. Ison Äänekoskelle tulevan Suomen suurimman metsäteollisuuden investoinnin myötä tarvitaan mm. asuntoja, tiloja yrityksille, tontimaata jne. Kauppa on edullinen kaupungille ja tarpeellinen. Kauppaan kuuluisi 6 rakennusta, joista 4 olisi asuntokäytössä, 1 yritystilaa, 1 autotalleja. Tontti on kooltaan n. 8 ha." Kaupunginvaltuusto merkitsi valtuustoaloitteen tiedokseen ja päätti lähettää sen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH 23.06.2014 227 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Merkitään valtuustoaloite tiedoksi ja pyydetään siitä lausunnot Ääneseudun Kehitys Oy:ltä, Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy:ltä ja tekniseltä lautakunnalta. Merkitään valtuustoaloite tiedoksi ja pyydetään siitä lausunnot Ääneseudun Kehitys Oy:ltä, Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy:ltä, Ääneseudun Asunnot Oy:ltä, Äänekosken Yrittäjät ry:ltä ja tekniseltä lautakunnalta.
Päätös: Pekka Leppänen ja Leila Lindell poistuivat esteellisinä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. TELA 06.08.2014 72 Kaupunginhallitus on 23.6.2014 valtuustoaloitteen pohjalta pyytänyt lausunnon tekniseltä lautakunnalta koskien Sisä-Suomen sairaalan hankkimista Äänekosken kaupungin omistukseen. Sisä-Suomen sairaala sijoittuu hyväksytyssä osayleiskaavassa alueelle, joka on merkitty (P) palvelujen ja hallinnon alueeksi. Valtuuston hyväksymässä asemakaavassa alue on merkitty (YS) sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Korttelialueen muuttaminen toiseen käyttötarkoitukseen, esim. asumista palvelemaan, tulisi kaavaa muuttaa. Äänekosken kaupunki on viime vuosina pyrkinyt myymään tai vuokraamaan rakennukset, joita se ei koe tarpeelliseksi pitää omistuksessaan. Peruspalvelujen tuottamiseen kaupunki tarvitsee yhä edelleen omistukseensa tietynlaisia rakennuksia, kuten kouluja tai päiväkoteja. Muunlaisten rakennusten omistamisen tulee kaupungin näkökulmasta olla sille taloudellisesti järkevää. Lisäksi on huomioitava, että omistettavien rakennusten tulee olla muunneltavia ja sen elinkaaren aikana toteutettavien muutostöiden tekeminen tulee olla mahdollista järkevästi toteuttaa. Suuren kiinteistöomaisuuden hankkimiseen ainoastaan siltä pohjalta, että metsäteollisuus on investoimassa Äänekoskelle, on suhtauduttava kriittisesti. On selvää, että niille vuosille, kun mahdollinen investointihanke toteutetaan, kasvaa asuntojen tarve Äänekoskella ja sen lähialueilla. Sisä-Suomen sairaalan alueen rakennukset ovat suhteellisen iäkästä rakennuskantaa. Metsäteollisuuden investoinnin kautta rakennettavan uuden tehtaan valmistuttua, tulisi Sisä-Suomen sairaalan alueella suurella todennäköisyydellä käynnistää raskas suunnitteluvaihe, jossa useiden rakennusten käyttötarkoitusta tulisi muuttaa. Tämä muutos tulisi vaatimaan viranomaiskäsittelyn. Lisäksi tulee huomioida myös, että kaavallisesti alueella määrätty käyttötarkoitus ei vastaisi ajateltua toimintaa, vaan tulisi vaatimaan todennäköisesti myös kaavamuutoksen.
Sisä-Suomen sairaalan alueella sijaitsevat rakennukset eivät vastaa tällä hetkellä niitä toiminnallisia vaatimuksia, joita Tilapalvelut edellyttää rakennuksilta niiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Rakennusmassan saaminen siihen tasoon, jotta ne täyttäisivät nykyaikaiselle rakennukselle vaaditut vaatimukset, tulisi kaupungin näkökulmasta maksamaan erittäin paljon. Tilojen mitoitukset, korkeudet, jännevälit jne. eivät kaikilta osin täytä ajatellun käyttötarkoituksen vaatimuksia. Myös teollisuuskäytössä tulisi mitoittaa mm. kuormitukset ja tarkastella, että pitäisikö rakenteita jopa vahvistaa. Lisäksi vaatimukset kosteuden, lämmön, äänitekniikan ym. osalta tulee ottaa huomioon. Vaikka alue sinänsä on viihtyisä ja rakennukset sijaitsevat kauniilla paikalla, rakennusten turvallisuus sisäilman osalta sekä paloturvallisuuden osalta tulisi varmistaa ja myös korjata. On selvää, että esim. rakennusten paloturvallisuus palokuormien suhteen sekä palo-osastointien koot ja rakenteiden palonkestoajat eivät myöskään ole uusien rakennusten tasoa. On toivottavaa, että metsäteollisuuden tuleva investointi vaikuttaisi Äänekosken asukaslukuun sitä lisäävästi sekä toisi uusia työpaikkoja sekä tarvetta teollisuustiloille. Äänekosken kaupungilla on kuitenkin tarjottavana hyviä, jo valmiita ratkaisuja näiden tarpeiden tyydyttämiseen. Tekninen toimi on myös aloittanut kiinteistöohjelman laatimisen, jonka on tarkoitus valmistua 2015. Kunnalla on myös olemassa linjattu omistajapolitiikka, jonka mukaisesti tekninen toimi toteuttaa omaa toimialaansa. Tämän mukaisesti suunnataan voimavaroja siten, että Äänekosken kaupungin asukkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla. Teknisen toimen yhdyskuntatekniset palvelut, tilapalvelut ja liikennepalvelut suorittavat toimintaansa siten, että resurssit ja taloudelliset voimavarat riittävät sekä on mahdollista toteuttaa ne pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat asetettu aikaisemmin. Äänekosken kaupungissa on lähi vuosina tarve toteuttaa suuri määrä erilaisia mittavia hankkeita. Tältä pohjalta ei ole myöskään järkevää hankkia lisää kiinteistöomaisuutta, jonka kunnostaminen ja ylläpitäminen verrattuna mahdolliseen sen antamaan tuottoon, on mitä todennäköisimmin kannattamaton hanke. Lisäksi kuntaa rasittaa jo olemassa olevan rakennuskannan pääomasta huolehtiminen siten, että se ei menettäisi lisää arvoaan jatkossa, ajatellaan näitä arvoja joko rahallisesti tai muuten. Siitä huolimatta, vaikka kaupungin päätökset tehdään poliittisilla arvoperusteilla, ei liikejohtamisen perusteilla, ei ole Äänekosken kaupungin mielekästä lähteä hankkimaan kyseessä olevaa aluetta kaupungin omistukseen ja käynnistämään mahdollisesti useita
Rakennuttajapäällikön ehdotus: vuosia kestävää tarveselvitys-, investointisuunnittelu-, hankesuunnittelu-, luonnossuunnittelu- ja toteutussuunnitteluprojektia. (valmistelu rakennuttajapäällikkö puh. 020 632 3355) Tekninen lautakunta esittää, että koska tehdashanke aiheuttaa suurempaa tarvetta vuokra-asumiseen vain todennäköisesti muutamaksi vuodeksi, ei ole syytä eikä myöskään perusteltua hankkia lisää vanhaa rakennuskantaa ja kiinteistöomaisuutta rasittamaan kuntataloutta. Mahdollinen tarve tulevaisuudessa vuokra-asuntomarkkinoilla, mikäli kaupunki tarvitsee uusia vuokra-asuntoja, tulisi pyrkiä ratkaisemaan uudisrakentamisen kautta. Päätös: KH 16.02.2015 38 Ääneseudun asunnot Oy:n hallitus on antanut asiasta kokouksessaan 3.7.2014, 8. seuraavan sisältöisen lausunnon: Käydyn keskustelun perusteella todettiin, että koska mainittu tehdashanke aiheuttaa asumiseen kohdistuvaa lisäkysyntää noin kolmen vuoden ajan ei liene perusteltua hankkia kaupunkikonsernin omistukseen uutta asuntokantaa pidemmäksi ajaksi ottaen lisäksi huomioon sen, että tällä hetkellä omistuksessa olevan asuntokannan käyttöaste on noin 90 %. Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy;n hallitus on kokouksessaan 9.10.2014, 6. antanut asiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy katsoo, että ostettavaksi esitetyt rakennukset eivät sovellu teolliseen toimintaan. Äänekosken Yrittäjät ry on antanut lausuntopyyntöön seuraavan 30.1.2015 päivätyn lausunnon: Pidämme hyvänä asiana sitä, että Äänekosken kaupunki tekee uusia rohkeitakin aloitteita ja aktiivisesti käsittelee erilaisia yritystoimintaa mahdollistavia hankkeita, mm. toimitiloja. Nyt lausuttavana olevaa hanketta yrittäjillä ei lähtökohtaisesti ole mitään syytä vastustaa.
Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Näkemyksemme mukaan kaupungin tulisi kuitenkin erityisen tarkoin harkita kannattaako vaikeasti muokattavia, syrjässä sijaitsevia ja elinkaarensa loppupuolella olevia kiinteistöjä hankkia kaupungin taloutta rasittamaan. Pelkät ylläpitokustannukset ovat huomattavat ja sairaalakäyttöön rakennettujen tilojen muuntaminen muuhun tarkoitukseen vaatisi merkittäviä panostuksia. Mielestämme on hyvä huomioida että ko. kiinteistöt omistava ja tilojen ominaisuudet erityisen hyvin tunteva Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on pyrkinyt aktiivisesti tilojen omistuksesta eroon. Myöskään tonttimaasta ko. seudulla ei ei ole siinä määrin pulaa, että se rajoittaisi yritystoimintaa. Loppuyhteenveto: Rohkeat ja riskialttiitkin hankkeet ovat perusteltuja erityisesti silloin kun on selkeästi nähtävissä lupaavia mahdollisuuksia täysin uusien työpaikkojen syntymiseen alueelle. Nyt kuitenkin tilat ovat jo, ainakin toistaiseksi, yritystoiminnan käyttöön vuokrattuina ja tiloissa on toiminta käynnissä. Ääneseudun Kehitys Oy esittää lausunnossaan 3.2.2015 seuraavaa: Ottaen huomioon kaupungin investointi- ja kehittämistarpeet tulevina vuosina, emme näe Sisä-Suomen sairaalaa strategisesti tärkeänä hankintakohteena. Rakennukset olisivat hankittaessa kaupungille enemmänkin taloudellisesti taakka kuin mahdollisuus. Biotuoteprojektin osalta tila saadaan tarvittaessa käyttöön ulkopuolistenkin toimijoiden taholta, niin majoitus kuin muuhunkin käyttöön. Äänekosken kaupunginhallitus merkitsee annetut lausunnot tiedokseen. Viitaten lausuntoihin ja jo nykyisen kiinteistömassan suuruuteen, vajaaseen käyttöasteeseen, sekä käytöstä lähivuosina vapautuvaan kaupungin omaan rakennuskantaan, esittää kaupunginhallitus kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Äänekosken kaupungin ei ole syytä lisätä kaupungin kiinteistömassaa uusilla kiinteistöillä, joille ei ole tiedossa pitkäaikaista, taloudellisesti kannattavaa käyttöä ja joiden todellisesta rakenteellisesta kunnosta, korjausten vaatimista kustannuksista ja käyttökelpoisuudesta asumiskäyttöön tai muunneltavuudesta esimerkiksi teollisuuskäyttöön ei ole saatavissa riittävästi varmaa tietoa. Kaupunginhallitus esittää, että Äänekosken kaupunki ei hanki Sisä-Suomen sairaalaa omistukseensa ja kaupunginvaltuusto toteaa
asian loppuunkäsitellyksi. Päätös: Leila Lindell ja Pekka Leppänen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KVALT 17 Kaupunginvaltuuston päätös: Leila Lindell ja Pekka Leppänen eivät esteellisinä osallistuneet tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kauko Pasanen toimi Leila Lindellin varajäsenenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.