Slingsam mfttaustuloksia tulkttsemalla pyritasn rn;ibrtism;i&n tutk~muaaxueella esi in tyvicn johteiaen puhkeamisn dimansiot, johteiden kaade seks saamaan summittsinen kuva johaevy8hykkeiden johtokykyvaiktel~ista~ Slingram anomalioiden laskennollinen tulkinta on vain poikkeustapauksissa mahdollf sta ja tuikinta perustuukin p88asiassa laboratoriossa pienoismailikokeilla saatuun rnaterlaaliin. YhtcenveGon Liittelss3 2 ja 3 on ssitetty esimerkkeina slifigram tulkintakartat usfnjsrven alueelta. Rartat on laa- dittu 1:4.000 mittakaavaan ]a nfista kay selville m, nega- tilvisen skingram imagin3zrianomalian aiheuttavien johteiden puhkeamat. N8ma johteet on tulkintakartaasa, joka ylecnsa lnadltaan 1:4,000 ja L:20.000 mittakaavoissa, luokiteltu reaalianamlian irttensiteetin mukaan kayttiir&ill;i eri piste- tiheyksia. Luokittelu ja johdevy8hykkelden mcrkintkitavat kgyvat sclville raportin liitteesta 1. Liitteessa 2 olevan tulkintakartan keski- ja ylkiosassa nzhd&zn ympyrzmerkein r mrkitty alua, jolla esiini-,yy hsikkoa johtokykya, Slingram reaili- j a imagin3srikartoissa havaftaan t3llaisfssa paikoissa laaja-alafsia positiivisia ja negatiivisia anomaliaita. Erais33 tapauksissa saateaa tulkinkakartailla esiintyti + merkein markitty alue, jonka kohdalla aina sijoittuu ma$neetkinen anomalia. Tallaisella alueella ei imaginaarikar- toissa ole tadattavissa lainkaan anumaliaa, mutta raaaliano- maliakartoissa voi esiintya vofmakkaitakin positiivisia ano- malioi ta, j o tka af heutuvat magne toituneen rnuodos tuman suskep- tibiliteetista. Esirn. magneti ittia sisaltavien peridotiittfen kohdalla on sr3iss3 tapauksissa todettavissa positiivisia reaalianomalioi ta. AvoEmin ympyrain tulkintakar talle merkitylle alueells voi luonnollisesti si joittua magneettinan anomalia,. rnutta imagfndarianoraalia osoittaa, etta slingram anomallat johtuvat pasasiassa mu~dostuman johtokyvystg eivstk3 suskeptkblllteetista.
Mikali rinnakkain esiintyvien johdevyohykkeiden aiheuttamat slingram anomaliat eivat summeeraudu kovin paljon yhteen, on anomaliakzyrista tulkittavissa positiivisten maksimien avulla myos johteen kaade. KaademYarityksiin soveltuvat profiilit on valittava joko sama-arvokayrakarttojcn tai tulkintakarttojen avulla. Kaademairityksia on syyt3 tehdii ainoastaan kohdista, joissa anomalioiden sumn~eerautuminen on vzhaista ja anomalioiden intensiteetti riittavan suuri. Tulkintatulosten selventamiseksi pyritaan profiilit, joista kaademaarityksia on suoritettu, kokoamaan yhdistelmiksi. Tallaisesta yhdistelmasta on esitetty esimerkki liitteessa 4. Slingram tulosten lisaksi on profiileille piirretty tulkintatulokset, joiden merkitsemistavat kayvat selville liitteen 1 alaosasta. Tulki- tut kaadearvot nahdaan myos tulkintakartoilla. Johdevyohykkeiden viereen on profiiliyhdistelmassa tavalli- sesti merkitty suureet W jaad. W tarkoittaa ns. johtokykyparametria ja 8d johteen johtokyvyn ja leveyden tuloa. Jos kahden levymaisen anomaalisen muodostuman W-arvot ovat yhtii- suuret ja ne sijaitsevat samalla syvyydella maanpinnasta, aiheuttavat muodostumat periaatteessa yhta suuret slingram anomaliat. Mikali johteen leveys tunnetaan puhkeamasta tehdyn leveysarvion tai kairausten perusteella, voidaan johteen kcskimaarainen johtokyky sumrnittaisesti arvioida tulon 6 d avulla. Johtokykyparametrilla tarkoitetaan tuloa (ohut levymainen johde) : jossa w = B,M wad = znfa~~d I / 8 = johteen johtokyky (l/ohrnm) = kulmanopeus = 217f f = slingram laitteen jaksoluku (Hz) /V =Po = tyhjion perrneabiliteetti = = 4 r* lo-' henry/m a = slingram laitteen kelavali (m) d = johteen leveys (m) Mita suurempi on johtokykyparametrin W tai tulon6d arvo, sit2 suurempi on slingram mittauksissa saatu reaalianomalia, kuri
irtomaakerroksen paksuus on vakio. Reaalianomalian intensiteetin avulla tulkintakartoilla eri pistetiheyksin suoritettu luokittelu on nain ollen verrannollinen W:n ja 8d:n vaihteluihin. Kun tulon8 d arvot ovat suuruusluokkaa 7-12, jolloin negatiivinen reaali- ja imaginasrianomalia ovat yhtasuuret, saadaan suurimrnat imaginaarianomaliat. Seka suurilla etta pienilla 8d arvoilla niuodostuvat imaginaarianomaliat pieniksi. Irtoniaakerroksen vaihtelut luonnollisesti joko korostavat tai vaimentavat tulon 6d arvosta riippuvia anomalioiden voimakkuuksien vaihteluita. Tulon 8 d avulla suoritettu luoltittelu havainnollistaa myos selvasti, ettei voimakas slingram reaalianomalia ole yksinomaan seuraus hyvasta johtokyvysta, vaan se on myos johteen paksuuden funktio. Koska slingram anomalian suuruutta ei maaraa vain tulo hd, vaan kokonaisuudessaail johtokykyparanietri W, vaikuttaa anomalian suuruuteen sellaiset puhtaasti teknilliset seikat kuin slingram laitteen kelavali ja jaksoluku. Kayttamslla suurempaa kelavalia ja jaksolukua voidaan slingram anomalian voimakkuus saada kasvamaan, vaikka tulon ad arvo pysyy ennallaan. Jaksoluvun ja kelavalin muuttaminen nayttaa myos kaytannossa vaikuttavan tulkinnassa saatuihin leveysarvoihin, silla jaksoluvun ja kelavalin pienentyessa keskittyvat pyorrevirrat johtavan vyohykkeen parhaiten johtaviin osiin, ja tulkinta antaa ainoastaan naiden osien leveyden. Rutiininornaisissa slingram mittauksissa kaytetty 20 m pistevali ja 50 m linjaviili ei ole yksityiskohtaisen tulkinnan kannalta taysin riittava. Etenkin kaademaarityksia vaikeuttaa harva pistetiheys, koska anomaliakayrien positiivisten maksimien muoto ei tule selvasti esille. Mikali johteen puhkeaman rajat, ylareunan syvyys ja kaade halutaan maarata yksityiskohtaisesti, tulisi suorittaa detaljimittaus riittavan tiheall3 piste- ja linjavalilla. Mittaamalla alueellisten tutkimusten loppuvaiheessa rutiininomaisen slingram tuloksen lisaksi eri kohtiin detaljiprofiileja sopivalla jaksoluvulla ja kelavlililla, olisi anomalioiden summeerautuminen mahdollista ainakin eraissii tapauksissa saada vahaisenunaksi ja kaadearvot usearnrnasta kohdin selville. Detaljiprofiilien valinta voitaisiin tchdx tyomaalla piirrettavan 1:10.000 mittakaavaisen slingram ksxtan perusteella ja mittaus valittomana jatkona rutiininomaiselle
mittaukselle. Ilmeisesti osa naista profiileista voisi pal- vella myos geokemiallisen naytteerioton tarpeita. Espoossa 17 paivana lokakuuta 1974 Matti Ketola PI - PR - ML - TA - OP - ANV - AUK - Kirjasto TH (KTK) 01 (TK, JR) JAK (SEV) EOP (JA) MK (VP) AH JYS RIS MJL E. Peltola (T. Koistinen) MIK
Liite 1 : Slingram tulkinnasta Liite 2: 437/60 1:4000 K- 19r00-21.00 L=39,00-41.00 Liite 3: 4-37/60 1 :4000 R= 19.00-21.00 L=41.00-43.00 Liite 4: 415 1 :4000 Slingram profiileita
Tulkintakartat laaditaan samassa mittakaavassa kuin vastaavat mittaustuloskartat. Tulkintatulokset esitetaan seuraavien mer- kintojen mukaisesti: Tulkittujen slinyram anomalioiden luokittelu: 04 0 0 = Laa ja-alainen anomalia, jossa esiintyy B 0.6. ' 0 positiivisia/negatiivisia reaali/imayinaari arvoja (= heikko johtokykyanomalia).. I--- Re 0-- 4 %, Im c 0 + = Alue, jossa ei esiinny positiivista eiky neyatiivista imaginaari anomaliaa. Reaali> + 4 %. + Reaalianomalialla aina magneettinen korrelaatio (= suskeptibiliteettianomalia). Profiilimuodossa olevien sahkoisten anomalioiden tulkintamer- kinnat: a) Johteesta pystytaan maarittelemaan vain leveys ilman ylzpinnan syvyysarviota (z) tai kaadetta. Profiilille merkitaan maanpin- nan tasoon 5 mm:n palkki, jonka pituus edustaa johteen leveyt- ta. Palkki mustataan. Todennakoinen johde merkitazn avopalkil- la. W ja dd arvot merkitaan alle. Jos johteesta pystytaan msara5maan myos ylapinnan syvyys z, sita ilmaiseva luku merki- taan W ja d:n yhteyteen. b) Edellisten lisaksi myos kaade ((9) on maaritelty. Dimensioil- taan (z,cp, d) oikea malli piirretaan oikealle paikalleen. Ei mustata sisalta. Vaakasuorassa asennossa oleva laatta merki- taan my6s avomallilla. Alareunastaan avonaisen mallin korkeus maanpinnasta lukien saa olla korkeintaan = a (kelavali). Liite 1