PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
|
|
- Anne-Mari Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys pehmeikköalueilla. Pehmeiköillä tarkoitetaan maankamaran hienorakeisia mineraalimaakerroksia sekä turvekerrostumia. Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan ne erottuvat karkeammista maalajeista ja kallioperästä yleensä paremmin sähköä johtavina ja kallioperästä lisäksi alhaisemman tiheyden perusteella. Geofysikaalisten mittausten käyttö pehmeikköjen paksuuden arvioimisessa perustuu näiden kahden ominaisuuden mittaamiseen. Tiheyseroja voidaan havainnoida painovoimamittauksilla ja sähkönjohtavuuseroja sähkömagneettisilla mittauksilla. Laajojen alueiden kartoituksessa on oleellista, että käytettävän mittausaineiston pistetiheys on riittävä. Tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten geofysikaaliset lentomittaukset, joilla saadaan mitatuksi edullisesti ja nopeasti suuriakin alueita. Geofysikaalisilla lentomittauksilla onkin kartoitettu jo koko Suomen alue käyttäen 200 m:n linjaväliä ja n. 40 metrin lentokorkeutta. Lentomittaukset suoritettiin vuosina TAATAalueen mittaukset ajoittuivat useille vuosille kuvan xx (s.xx Arkimaa ja Airo) mukaisesti. Tulkittaessa sähkömagneettista lentomittausaineistoa tarvitaan lähtötietoina mittaustulosten lisäksi tieto lentokorkeudesta ja maankamaran sähkönjohtavuudesta. Lentokorkeus on mitattu eri vuosina käytetyillä laitteistokokoonpanoilla erilailla, ja tulos on aina tallennettu mittaustulosten yhteyteen. Tieto maankamaran sähkönjohtavuudesta on hankittava maastomittauksin. Johtavuus määritettiin TAATAalueella käyttäen GTK:ssa rakennettua johtavuuslämpötilaluotainta, jolla pehmeikön johtavuus ja lämpötila saadaan luodattua n. kymmenen metrin syvyyteen (kuva 1). Alueilla, joilla pintakerrosta ei pystytty lävistämään luotaimella, suoritettiin mittaus käyttäen GTK:ssa kehitettyä "johtavuusharavaa", jolla saadaan määritettyä lähellä pintaa (< 1 m) olevan kerroksen johtavuus (kuva 2). Kuva 1. Johtavuus- ja lämpötilaluotain Kuva 2. Johtavuusharava
2 2 (8) Maastomittauksia tehtiin vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 71 kohteessa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. TAATA-alueen johtavuusluotauspaikat Tulkittaessa savikoiden paksuutta sähkömagneettisten lentomittausten ja GTK:ssa kehitetyn tulkintaohjelman avulla käytetään tulkintamallia, jossa savikon alla oleva kallioperä oletetaan huonosti johtavaksi (johtokyky <1 ms/m). Kallion päällä voi olla huonosti johtavia mineraalimaakerroksia (esim. moreenia ja hiekkaa). Mallin päällimmäisenä kerroksena on hyvin johtavaa (johtokyky yleensä ms/m) savea, jonka paksuutta optimoimalla pyritään tulkitsemaan mittaustulokset. Tulkinta voidaan tehdä käyttäen yhdellä taajuudella tehtyjä mittauksia, mutta tarkkuus paranee, jos käytettävissä on mittaustuloksia useammalla taajuudella. Vuodesta 1996 alkaen on GTK:n lentomittauksissa käytetty kahta mittaustaajuutta. Sähkömagneettisen menetelmän käytön edellytyksenä savikoiden paksuustulkinnassa on: - alla olevan kallioperän alhainen sähkönjohtavuus (menetelmä ei sovellu alueille, joilla kallioperässä esiintyy runsaasti sähköä hyvin johtavia mustaliuskeita tai kiisuja) - maakerrosten sähkönjohtokyky (ominaisvastus) on tunnettava riittävällä tarkkuudella.
3 3 (8) Tulkintaa vaikeuttavia tekijöitä ovat mittausalueen ns. kulttuurihäiriöt, joita ovat sähkölinjat, rautatiet sekä suuret metalliset rakennelmat. Voimakkaasti magnetoitunut kallioperä aiheuttaa muutoksia sähkömagneettisten mittausten reaalikomponenttiin, mikä täytyy tulkinnassa ottaa huomioon. Johtavia mineraaleja esim. kiisuja ja grafiittia sisältävät kallioperän osat ovat tyypillisesti kuluneet ympäristöään matalammiksi ja täyttyneet hienorakeisilla maalajeilla. Pehmeikkötulkinnassa näitä erityyppisiä johteita on vaikeaa erottaa toisistaan, jolloin varsinaisen pehmeikön paksuus tulee yliarvioiduksi. Tulkintaa tehtäessä tutkimus-alue jaettiin johtavuusluotausten perusteella viiteen johtavuusluokkaan. Eri vuosina käytettyjen mittauslaitteistojen erilaisuuden vuoksi mittausaineisto jaettiin useisiin osiin. Lopullinen tulkintakartta on kooste näiden osa-alueiden tulkinnoista. Osa-alueiden päällekkäisten reunaalueiden kohdalla on käytetty keskiarvoitettuja tulkintasyvyyksiä. Tulkintatulosta on tarkasteltu seuraavissa kuvissa kymmenen kunnan alueella. Kuvissa on esitetty tulkittu pehmeikön syvyys jaettuna viiteen luokkaan: syvyys, 2.5 m 4.5 m, m, 13 m 25 m ja. Tulkintatulosta ei ole esitetty vesistöjen kohdalla eikä maaperäkartalla kalliopaljastumiksi tai moreeniksi merkityillä alueilla. Kuvissa on esitetty myös maaperäkartalla savikoiksi merkittyjen alueiden jakautuminen tulkittuihin syvyysluokkiin. Johtavuus- lämpötilaluotauspaikat on merkitty kuviin violetin värisinä ympyröinä. Tampereen alueella tehtiin luotauksia mittauksia kuudessa kohteessa (7, 31, 39, 51, 52, 53). Kohteessa 7 Vaakkolammin itäpäässä luotaus ulottui n. 4 metrin syvyyteen. Pehmeikkö koostui kerroksista, joiden johtavuus vaihteli 10 ms/m ja 45 ms/m välillä. Muissa kohteissa luotaus päättyi pehmeikön tiiviin rakenteen vuoksi etrin syvyydessä. Johtavuus oli alle 20 ms/m. Tulkinnan mukaan Tampereen alueen savikoista 15 % on yli 13 metriä syviä. Suurimmat tulkitut syvyydet sijoittuvat Tampereen keskusta-alueen läheisyyteen, missä erilaiset kulttuurihäiriöt saattavat kuitenkin vääristää tulkintaa. Tampereen savikot m 6 % 9 % 25 % 21 % 39 %
4 4 (8) Orivedellä tehtiin mittauksia kuudessa kohteessa (32, 33, 34, 35, 37 ja 38). Kohteessa 34 luotaus päättyi 9.5 metriin pehmeikön pohjaa saavuttamatta. Johtavuus oli alle 15 ms/m. Kohteissa 32, 33 ja 35 luotaukset ulottuivat yli kuuden metrin syvyyteen ja päättyivät pehmeikön pohjaa saavuttamatta. Johtavuudet olivat alhaisia keskimäärin alle 15 ms/m. Tulkinnan mukaan alueen savikoista n. 10 % on yli 13 metrin syvyisiä ja vähän yli puolet (55 %) etrin syvyisiä. Oriveden savikot m 6 % 4 % 18 % 55 % 17 % Ylöjärvellä tehtiin mittauksia 13 kohteessa (28-30, ja 65). Syvin luotaus tehtiin kohteessa 58, missä luotaus päättyi 9 metrin syvyydessä saavuttamatta pehmeikön pohjaa. Kohteissa 55, 56, 57, 59, 63 ja 65 luotaukset ulottuivat 5-8 metrin syvyyteen saavuttamatta pehmeikön pohjaa. Johtavuudeltaan savikot jakautuivat paremmin johtavaan (n ms/m) ja keskimäärin alle 15 ms/m johtavaan luokkaan. Tulkinnan mukaan alueen savikoista n. puolet (48 %) on etrin syvyisiä. 23 % Ylöjärven savikot m 2 % 0 % 48 % 27 % Pirkkalan alueella tulkinta perustuu muutamiin pintamittauksiin sekä lähiympäristössä tehtyihin luotauksiin. Luotausmittauksia ei tehty valittujen kohteiden kovasta pintamaasta johtuen. Alueen savikoista n. puolet luokittuu alle 2.5 metrin syvyisiin. Pirkkalan savikot m 1 % 4 % 22 % 22 % 51 %
5 5 (8) Viljakkalan alueella mittauksia tehtiin viidessä kohteessa (23 27). Syvin luotaus tehtiin kohteessa 25 missä päästiin 7.3 metrin syvyyteen tavoittamatta kovaa pohjaa. Kohteissa 23, 24 ja 27 luodattiin syvyyteen. Savikot ovat tällä alueella huonosti sähköä johtavia, johtavuus on tyypillisesti alle 15 ms/m. Tulkinnan mukaan savikoista 74 % on alle 4.5 metrin syvyisiä. Viljakkalan savikot m 3 % 2 % 21 % 47 % 27 % Vesilahdella tehtiin luotauksia kahdessa kohteessa (1 ja 2), jotka molemmat päättyivät n. kuuden metrin syvyydessä ilman selvää kovan pohjan havaintoa. Johtavuudet vaihtelivat kuivemman pintakerroksen alapuolella 37 ms/m ja 13 ms/m välillä. Suurin osa savikoista (64 %) sijoittuu tulkinnan mukaan :n syvyysluokkaan. Vesilahden savikot m 2 % 1 % 12 % 21 % 64 %
6 6 (8) Sahalahdella tehtiin luotauksia neljässä kohteessa (18, 20, 21 ja 22). Kohteessa 18 luotaus päättyi kovaan pohjaan viiden metrin syvyydessä ja muissa metrin syvyydessä. Pehmeikön sähkönjohtokyky vaihteli 15 ja 30 ms/m välillä. Tulkinnan mukaan alueen savikot ovat poikkeuksellisen syviä: 76 % savikkoalueista luokittuu yli 4.5 m:n syvyisiksi. Savikot sijoittuvat vesistöjen suuntaisiin kallioperän ruhjeisiin, joihin saattaa liittyä myös kallioperän johteita. Kallioperä johteista seuraisi todellista suurempia pehmeikön syvyyksiä tehtyyn tulkintaan. Tulkinnan varmistaminen edellyttäisi lentomittausten yksityiskohtaisempaa ja monipuolisempaa tarkastelua m 23 % Sahalahden savikot 14 % 13 % 39 % 11 % Lempäälässä tehtiin mittauksia kahdeksassa kohteessa (3 ja 4 sekä ja 46 48). Syvin luotaus tehtiin kohteessa 42, missä päästiin 7.8 metrin syvyyteen. Kohteissa 3, 43 ja 44 luotaus päättyi 4-5 metrin syvyydessä. Savikon johtavuus vaihteli alueella 15 ms/m ja 40 ms/välillä. Tulkinnan mukaan 86 % savikoista on alle 4.5 metrin syvyisiä. Lempäälän savikot m 2 % 12 % 0 % 22 % 64 %
7 7 (8) Nokialla luotauksia tehtiin kymmenessä kohteessa (5 ja 6, 40, 41 ja 66-71). Kohteessa 67 luodattiin 8 metrin syvyyteen tavoittamatta pehmeikön pohjaa. Johtoky vaihteli 13 ms/ 33 ms/m välillä. Kohteissa 41 ja 69 päästiin yli viiden metrin syvyyteen ja muissa kohteissa luotaukset päättyvät alle kahden metrin syvyyteen. Savikoiden johtokyky vaihteli alueella 10 ms/m ja 33 ms/m välillä. Tulkinnan mukaan alueen savikoista 22 % on yli 4.5 m syviä Nokian savikot m 4 % 16 % 2 % 22 % 56 % Kangasalla luotauksia tehtiin kymmenessä eri kohteessa (kohteet 8-17). Luodattu pehmeikön paksuus vaihteli 1.2 m ja 5.4 m välillä. Kohtessa 15 luotaus päättyi 5.4 metrin syvyydessä tavoittamatta kovempaa pohjaa. Kohteissa 13 ja 17 luotaus päättyi n. 3 m:n turvekerroksen jälkeen tiiviiseen saveen. Monin paikoin pehmeikkö muodostui turvekerroksista ja niiden alla olevista savista. Saven johtavuudet olivat alle 20 ms/m. Savikoista yli puolet (55 %) sijoittuu matalimpaan etrin luokkaan. Kangasalan savikot m 5 % 1 % 18 % 55 % 21 %
8 8 (8) Yhteenveto Sähkömagneettisten lentomittausten avulla saadaan edullisesti ja nopeasti kartoitetuksi johtavien irtomaiden laaja-alaiset paksuusvaihtelut kohtuullisella tarkkuudella. Lentomittauksissa käytetty linjaväli 200 m asettaa kuitenkin rajoituksia pienimuotoisten rakenteiden tulkinnalle. Tulkintaa voidaan tehdä käyttäen pelkästään alueen sähkömagneettisten mittausten imaginäärikomponenttikarttaa, missä laajaalaiset ja syvät savikkoalueet näkyvät voimakkaimpina anomalioina. Tarkempaan tulokseen päästään käyttämällä apuna lentokorkeuden sekä reaali- että imaginäärikomponentin huomioivaa tulkintaohjelmaa. Tulkintaohjelmaa käytettäessä on eri vuosina erilaisilla mittauskalustoilla suoritetut mittaukset käsiteltävä erillisinä alueina. Mittausaineistolle on myös tehty eri alueilla toisistaan poikkeavia korjauksia mikä on myös otettava huomioon. Tarkkuus paranee myös kun käytössä on uudemmat kahdella taajuudella suoritetut mittaukset. Pehmeikkö-tulkintakarttoja käytettäessä on muistettava, että tulkinnan tarkkuuteen vaikuttaa aina oleellisesti maankamaran sähkönjohtokyvyn tarkka tunteminen. Mitä paremmin johtavuusvaihtelut tunnetaan, sitä tarkempaan tulokseen paksuustulkinnassa voidaan päästä. Johtavuudet voidaan joko luodata maastossa tai käyttää apuna aikaisemmin tehtyjä luotaus- ja laboratoriomittauksia. Laajempien alueiden pehmeikköjen paksuusvaihtelusta saadaan esitetyllä tulkintamenetelmällä hyvä yleiskuva vähäisemmilläkin maastotöillä, mutta yksityiskohtaisempi tulkinta edellyttää aina enemmän johtavuusmittauksia.
Tampereen seudun. lentogeofysikaaliset aineistot. TAATA hankkeen osaraportti. Hilkka Arkimaa, Heikki Säävuori, Meri-Liisa Airo
Etelä-Suomen Yksikkö Q/20/2009/30 27.5.2009 Espoo Tampereen seudun lentogeofysikaaliset aineistot TAATA hankkeen osaraportti Hilkka Arkimaa, Heikki Säävuori, Meri-Liisa Airo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi
Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotMAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI. 1. Rakennettavuuskartan laadinta
MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI 1. Rakennettavuuskartan laadinta Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että rakennuspaikka on rakentamiseen kelvollinen (mm. 17/116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset).
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori
Etelä-Suomen Yksikkö 16.1.2007 Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja
LisätiedotMAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA
1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET
4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI
G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotEspoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.
Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotGeofysiikan tulkintojen ja pohjatutkimusaineistojen vertailu Östersundomin savikoilla Itä-Helsingissä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Arkistotunnus: 17/2018 Geofysiikan tulkintojen ja pohjatutkimusaineistojen vertailu Östersundomin savikoilla Itä-Helsingissä Taija Huotari, Emilia Kosonen, Heikki Säävuori
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
Lisätiedot1,53 ,`ALE M 19/4241/-72/2/20. Pyhäselkä. Lauri Eskola Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä.
,`ALE M 19/4241/-72/2/20 1,53 Pyhäselkä Lauri Eskola 16.3. 1972 Selostus Pyhäselässä suoritetuista geofysikaalisista töistä Sisällys Yleistä : sijainti ja linjoitus Magneettiset- ja slingrammittaukset
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotMaaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
LisätiedotOy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / )
INKOO 2012 Arkeologinen raportti Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / 10.2.2012) Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Viistokaikuluotausaineisto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotHÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA
HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotHilkka Kallio Geologian tutkimuskeskus
Maaperän rakennettavuusmallin kuntapilotointi Hilkka Kallio Geologian tutkimuskeskus 5.6.2019 Maaperän rakennettavuusmalli - tavoite Kuva: MAKU-digi Kaavoitukseen liittyvän maaperätiedon harmonisointi
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotGEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82132293 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka TONTIT K 6/-7..7 Maaperä Korttelialueella on tehty yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotSärkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotGeofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun
Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTERRAFAME OY:N KAIVOSHANKE. Geosuunnitelma Primary heap, lohkot 5 ja 6. Primary heap, lohkot 5 ja 6
TERRAFAME OY:N KAIVOSHANKE Geosuunnitelma Primary heap, lohkot 5 ja 6 Primary heap, lohkot 5 ja 6 2 (4) TERRAFAME OY KAIVOSHANKE Geosuunnitelma; Primary heap, lohkot 5 ja 6 Yleistä Tämä geosuunnitelma
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI
POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet
LisätiedotKeskustaajaman asemakaavan päivitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
LisätiedotN:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET ou 1/83. 'Tutkilnuulue laatija Jakelu
N:o KUPAR!-RAUTUVAARAN TUTKIMUKSET 1981-1982 ou 1/83 'Tutkilnuulue laatija Jakelu ~UPARI-RAUTUVAARA E. Korvuo/A. Hattula OU mal 2 kpl Kunb leat. 'pvm. HY V. KOL~RI 26.1.1 983 'KerttaJehti liitekertat ja
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,
LisätiedotSeinäjoen kaupunki. Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto
943 Seinäjoen kaupunki Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus Päivitys 30.9.2016 HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo ROVEKSEN
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotMiehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
Lisätiedot101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m
101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
Lisätiedot