Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Omistajaohjausryhmä 19.3.2014 Yhtymähallitus 26.3.2014 rkastuslautakunta 14.5.2014 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus... 1-24 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1-16 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1-2 Kuntayhtymän hallinto... 3 Organisaatio ja hallinto v.... 4-6 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys... 6-8 Kehittämistoiminta kuntayhtymässä... 8-13 Henkilöstö... 14-17 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 17-19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 19-24 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 2. Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen... 25 70 2.1 Strategiat ja tavoitteet... 25-28 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 29-33 2.3 Investointien toteutuminen... 34-35 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 36 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 37 2.6 Palvelusopimusten toteutuminen... 38 70 3. laskelmat... 71-74 3.1 Tuloslaskelma... 71 3.2 Rahoituslaskelma... 72 3.3 se... 73-74 4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 75-86 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 75 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 76-77 4.3 seen liitetiedot... 78-81 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 81 4.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot 82-83 4.6 Liitetietojen erittelyt... 84-86 5. Allekirjoitukset ja merkinnät... 87
1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymä on vastannut Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kolme toimintavuotta. Viiden erillisen organisaation yhdistämisen mahdollistamat rakenteelliset muutokset ja niistä saatava toiminnallinen ja taloudellinen hyöty alkavat selvästi realisoitua. Hyvinvointikuntayhtymän talousarvio vuodelle oli hyvin haasteellinen ja se sisälsi yhteensä 3 miljoonan euron sopeutustoimenpiteet. Sopeutustoimenpiteissä onnistuttiin ja menokasvu taittui. Hyvinvointikuntayhtymän toimintakulut olivat yhteensä 120,3 milj. ja kasvu edelliseen vuoteen oli 0,62 %. Kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 104,4 milj. ja kasvu edelliseen vuoteen oli 1,26 %. Väestön palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan lainsäädännön ja talousarviossa asetettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla kohtuullisesti. Asiakaskyselyn tulokset kertovat, että yli 95 % asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Pitkään ongelmana ollutta lääkärin vastaanotolle pääsyäkin on kyetty parantamaan, vaikka tilanne ei vielä olekaan riittävän hyvä. Erikoissairaanhoidon oma tuotanto on sopeutunut hyvin synnytystoiminnan ja tekonivelkirurgian loppumisen vaatimiin muutoksiin. Toiminnan uudelleen suuntaaminen on mahdollistanut jäsenkuntien ulkopuolelle tapahtuvan palvelumyynnin kasvun ja selvän tuottavuuden lisäämisen. Vanhustenhuollon palvelurakenteeseen suunnitellut muutokset on toteutettu ja palvelutuotannon tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan edelleen. Kehitysvammahuollossa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutetuilla palvelurakenteen muutoksilla painopistettä on siirretty avopalveluihin ja saatu myös selkeitä kustannussäästöjä. Lapset puheeksi -toimintamalli on laajentunut koko seutukuntaan ja sen soveltamisesta on jo saatu hyviä käytännön kokemuksia. Yhteistyö kuntien opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa on tiivistynyt ja voimavaroja suunnataan lasten ja perheiden varhaiseen tukemiseen. Tätä työtä tulee määrätietoisesti jatkaa, koska uuden toimintamallin laajemmat vaikutukset alkavat näkyä vasta vuosien päästä. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää kuntakokeilua on jatkettu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja valmisteltu mallia, jolla alueella olevat voimavarat ja osaaminen saadaan nykyistä paremmin palvelemaan työttömän ihmisen paluuta työmarkkinoille. Hyvinvointikuntayhtymän palvelujen kehittämissuunnitelma valmistui kesäkuussa. Siinä asetettiin keskeisiksi tavoitteiksi palvelurakenteen suuntaaminen ihmisten omia voimavaroja ja kotona pärjäämistä tukevaksi sekä palveluprosessien uudistaminen asiakastarpeista lähteviksi. Tähän tähtäävää työtä on tehty mm. käynnissä olevaa tuotekehittäjäkoulusta hyödyntäen. Menossa on yhteensä seitsemäntoista tuotekehityshanketta, joissa palveluprosesseja uudistetaan vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita. Kehittämisohjelmassa asetettiin taloudelliseksi tavoitteeksi kuntien maksuosuuksien vuosikasvun pitäminen alle kolmen prosentin. Hyvinvointikuntayhtymän vastuulla olevien palvelujen aiheuttamat kuntaosuudet ovat kasvaneet vuosina 2009 - keskimäärin 2,7 % vuodessa. Hyvinvointikuntayhtymän nykyinen väestöpohja ja palvelurakenteet on hyvä pohja myös tulevaisuudessa järjestää tämän alueen ja laajemmankin sosiaali- ja terveyspalvelut ja todennäköistä on, että tuleva rakennelaki tukee näitä tavoitteita. Kehittämisohjelman tavoitteisiin liittyen myös kuntayhtymän hallintoa ja organisaatiorakennetta on uudistettu. Tulosalueiden määrää on vähennetty kuudesta kolmeen ja hallinto- ja tukipalvelut on organisoitu tulosyksikköinä suoraan kuntayhtymän johtajan alaisuuteen. Näillä toimenpiteillä luodaan edellytyksiä eri palvelujen tiiviimpään integraatioon ja suunnataan voimavaroja asiakastyöhön. Esimiestyön toimintaedellytyksiä on parannettu esimiehen vuosikellon käyttöönottoa tukemalla ja kehittämällä raportointia kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Esimiestyön onnistumisen lähtökohta on asiakastarpeiden, henkilöstöresurssien ja kustannusten hallinta. 1
Henkilöstön työhyvinvointi on suoritetun mittauksen perusteella parantunut edellisestä vuodesta. Sairauslomien määräkin on pitemmän ajan tarkastelussa kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta kääntyi kasvuun talousarviovuoden lopulla. Työterveyshuollon kanssa on käynnistetty yhteinen kehittämistyö henkilöstön työkykyisyyden tukemiseksi ja sairauslomien vähentämiseksi. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 52 milj. ja ne olivat 2,5 prosenttia pienemmät kuin edellisen vuoden vertailukelpoiset kustannukset. Henkilöstökustannuksia alensi lomapalkkavelan pienentyminen ja sopeuttamistoimenpiteisiin liittynyt määräaikaisen henkilöstön vähentäminen. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on tehnyt sitoutuneesti ja määrätietoisesti työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja se näkyy hyvänä toiminnallisena ja taloudellisena tuloksena. Kiitos koko henkilöstölle hyvin tehdystä työstä alueen väestön hyväksi sekä onnistuneesta toiminnan sopeuttamisesta kuntien asettamiin taloudellisiin raameihin. Luottamushenkilöt yhdessä viranhaltijajohdon kanssa niin kuntayhtymässä kuin jäsenkunnissa ovat tehneet määrätietoisia päätöksiä ja antaneet tuen kaikille niille toimenpiteille, joita on tarvittu ja tarvitaan palvelurakenteen uudistamiseksi ja kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Lämmin kiitos teille kaikille! Raahen seutu on hyvä paikka elää, tehdä työtä ja kasvattaa uutta sukupolvea. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2
Kuntayhtymän hallinto Toimipisteet v. Siikajoki, Siikajoen kylä: - terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Raahe: - sairaala ja terveyskeskus - mielenterveyskeskus - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola - A-klinikka - työvoiman palvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus - perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki - hammashoitola Raahe, Pattijoki: - Pattijoen hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahe Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - asumispalveluyksikkö Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Siikajoki Pyhäjoki Pyhäjoki: - terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti - psykiatrinen yksikkö Koivula Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta : Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9,01 390 116,84 Raahe 73,34 3 175 336,22 Siikajoki 17,65 764 190,76 Yhteensä 100,00 4 329 643,82 3
Organisaatio ja hallinto v. Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot, ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjausryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. 4
Keväällä hallinto- ja talouspalvelujen sekä henkilöstöpalvelujen yksiköt yhdistettiin talous- ja henkilöstöpalvelujen tulosyksiköksi ja yhtymähallitus teki päätöksen organisaation tiivistämisestä ja tulosalueiden vähentämisestä vuoden 2014 alusta. Yhtymähallituksen kokoonpano Kunta Jäsen Varajäsen Pyhäjoki Pahkala Matti Grekula Toni Widnäs Helena Flink Eija Raahe Aulakoski Antero Vanhala Hannu Lumiaho Kauko Kärsämä Juha Kippola Päivi Hirvonen Maija-Leena Lehmusketo Viljo Siuvatti Asser Pekkala Sari Viinikangas Katja Pelkonen Reijo Tokola Eeva Virta Anna-Liisa Niemelä Sari Siikajoki Mustonen Keijo Kantola Esko Ranta Kaisa Salmenkangas Riitta-Liisa Yhtymähallituksen puheenjohtaja Antero Aulakoski, I varapuheenjohtaja Helena Widnäs, II varapuheenjohtaja Kauko Lumiaho. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v., 1-143. Yhtymäkokous kokoontui yhden kerran v.. Sosiaalijaosto käsittelee yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevia asioita. Sosiaalijaosto Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. Widnäs Helena Lehmusketo Viljo, varapj. Flink Eija Pekkala Sari Kippola Päivi Tokola Eeva Lumiaho Kauko Ranta Kaisa Mustonen Keijo Sosiaalijaosto kokoontui 9 kertaa, 1-94. rkastuslautakunta Jäsen Kittilä Risto, pj. Ollanketo rja Korpela Olavi Varajäsen Impola Anja Siuvatti Markku Lampela Raili JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, BDO Oy. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hallinto- ja tukipalveluiden tulosalueen johtaja Hannu Heikkinen Lapsi- ja perhepalveluiden tulosalueen johtaja sekä aikuissosiaalipalvelujen tulosalueen johtaja Irma Heikkinen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen johtaja Antti Tornberg 5
Vanhuspalvelujen tulosalueen johtaja Mervi Koski Terveyden- ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Matti Mäntymaa Henkilöstöjohtaja Mikko Weissenfelt Suunnittelija Karita Pesonen, sihteeri Hoitotyön johtaja, johtava ylihoitaja Minna Alatalo Tulosalueiden johtajat Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hannu Heikkinen, sijainen Pekka Kastell Irma Heikkinen, sijainen Satu Rättyä Irma Heikkinen, sijainen Maija Laitila Antti Tornberg, sijainen Martta Visuri Mervi Koski, sijainen Erja Laulumaa Matti Mäntymaa, sijainen Minna Alatalo Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni vuoden aikana 98 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki + 45, Raahe 136 ja Siikajoki 7. Työllisyystilanne heikkeni vuonna seutukunnassa. Työttömyysprosentti nousi vuoden aikana 2,3 prosenttiyksikköä. Vuoden lopussa työttömyysaste oli seutukunnassa 13,6 %, Raahessa 14,0 %, Siikajoella 12,7 % ja Pyhäjoella 12,9 %. Työllisyystilanne on alkuvuodesta edelleen hieman heikentynyt. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 19,75, Raahe 21 ja Siikajoki 21. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 3.276, Raahessa 5.519, Siikajoella 2.196 ja Vihannissa 4.172. Jäsenkunnissa on kertynyt yli- /alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti. 3000 Kertynyt yli/alijäämä e/as. 2006-2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat alla olevat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. 6
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e/as. 2006-4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2007-2011, indeksi (koko maa=100) 140 120 100 80 60 40 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kuntayhtymän talouden kehitys Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 123.535.830 (121.053.336 v. ) ja toimintakulut 120.343.255 euroa (v. 119.606.303 ). Vuosikate oli 3.141.077 (1.348.695 v.) ja tilikauden tulos oli 1.022.382 ylijäämäinen (alijäämä 378.448 v.). Vuodelle talousarviossa edellytetyissä sopeuttamistoimissa onnistuttiin ja toimintakulut kasvoivat vain 0,6 %. Toimintatulos kääntyi ylijäämäiseksi oman erikoissairaanhoidon toiminnan tehostumisesta johtuen. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat 104.402.804. Kasvua maksuosuuksissa oli 1,3 %, mikä on selvästi alle kehittämissuunnitelmassa hyväksytyn kolmen prosentin vuosikasvukaton. Tuoteryhmittäin jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet vuosina 2011 seuraavan tuoteryhmittäisen kokoomataulukon mukaisesti. Keskimääräinen muutos on ollut 2,8 %. 7
Asukasluku 31.12. 34469 KAIKKI KUNNAT Vertailutaso Tp 2011 Tp Tp Muutos-% tp 2011 - tp Muutos-% tp - tp Keskim. Muutos- % /vuosi tp 2011 - tp Aikuissosiaalityö 2 191 454 2 079 538 2 073 121-5,1 % -0,3 % -2,7 % Aikuisten psykosos. palvelut Erikoissairaanhoito oma toiminta Erikoissairaanhoito ostopalvelut 5 490 542 5 445 133 5 425 692-0,8 % -0,4 % -0,6 % 14 717 257 14 305 924 14 297 187-2,8 % -0,1 % -1,4 % 24 919 753 26 261 615 28 669 697 5,4 % 9,2 % 7,5 % Hoito- ja hoivapalvelut 25 077 797 27 160 749 26 132 564 8,3 % -3,8 % 2,1 % Kuntoutuspalvelut 1 509 115 1 542 096 1 436 934 2,2 % -6,8 % -2,4 % Perhepalvelut 4 630 935 5 263 693 5 663 404 13,7 % 7,6 % 11,1 % Suun terveydenhuolto 3 104 255 3 199 227 3 252 724 3,1 % 1,7 % 2,4 % Vammaispalvelut 7 976 063 7 991 302 7 909 718 0,2 % -1,0 % -0,4 % Vastaanottopalvelut 9 202 195 9 803 007 9 454 661 6,5 % -3,6 % 1,4 % Projektit 60 513 48 797 87 101-19,4 % 78,5 % 22,0 % Yhteensä 98 879 881 103 101 081 104 402 804 4,3 % 1,3 % 2,8 % Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna mukana seuraavissa hankkeissa: Kuntayhtymä hallinnoi Raahen seudun työllisyyden kuntakokeilua, joka toteutetaan ajalla 1.9. 31.12.2015. Hankkeen toimijat (Raahen aikuiskoulutuskeskus, Raahen koulutuskuntayhtymä, Sero, Raahen yrityspalvelukeskus, Raahen kaupunki, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä) allekirjoittivat kumppanuussopimuksen 7.2.. Hankkeen tehtävänä on kehittää integroituja toimintamalleja työllisyydenhoitoon. Jokaisella toimijalla on vastuu omista kehittämistehtävistä. Kuntayhtymän kehittämistehtäviin kuuluu laaja-alaisesti alueen työllisyydenhoitomallin rakentaminen yhdessä verkoston kanssa. Lisäksi kuntayhtymä keskittyy kehittämään sosiaalityössä ja erityisesti kuntouttavassa sosiaalityössä tarvittavia työmenetelmiä ja välineitä. Hankkeessa oli vuoden loppuun mennessä mukana 189 asiakasta. Virta Raahen seudun alahankkeessa (1.4.2011-30.9.) kehitettiin seutukunnan 17-29- vuotiaiden työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa olevien nuorten terveystarkastusmallia ja palveluohjausmallia terveystarkastusten jälkeen. voitteena oli ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tukea heidän sosiaalista vahvistumistaan, arvioida nuorten tilannetta ja tunnistaa varhain palvelutarpeita sekä vastata niihin. Nuorten työttömien palveluverkostossa tunnistettiin työkykyyn liittyviä työllistymisen esteitä ja saatiin näin heidät terveyspalvelujen piiriin. Kehittämistyön avulla edistettiin nuorten työttömien työelämään tai opintoihin siirtymistä. Hankkeen ai- 8
kana kehitetty terveystarkastus- ja palveluohjausmalli juurrutettiin osaksi perusterveyden- ja sosiaalihuoltoa. Palveluohjausmallin mukaisesti tiivistä yhteistyötä tekivät terveydenhoitaja ja luotsi yhdessä asiakkaan kanssa. Advanced Support for Independent Living; Human LifeCycle Approach in Senior Housing (LILY) hanke tutkii ja kehittää ikäihmisten hyvinvointia heidän elinympäristössään siitä näkökulmasta, miten he voisivat hyödyntää teknologiaa kotona asumisen apuna. voite on kehittää sellaisia hyvinvointipalveluja, jotta ikäihmisten ei tarvitse muuttaa kodeistaan muualle tai laitoshoitoon. Vuonna 2014 hankkeessa toteutetaan tekninen pilotointi, johon osallistuu 20 kohderyhmään kuuluvaa yli 55-vuotiasta henkilöä. Hankkeen kesto on 1.3.2011 30.11.2014. Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää sairaanhoitajan palveluita tarjoava, apteekkien yhteydessä toimiva Terveyspiste, joka tekee läheistä yhteistyötä paikkakunnan julkisen terveydenhuollon kanssa. Hanketta on koordinoinut Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen on osallistunut kolme pilottipaikkakuntaa. Hyvinvointikuntayhtymän kanssa kehitystyötä on tehnyt Raahen Härkätorin apteekki. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle 1.6.2011 30.6.2014. Syksyn aikana toimintamallia ja kehitettyjä palveluja on kirjattu ja tammikuussa 2014 Suomen Apteekkariliitto julkisti jatkavansa toimintamallin valtakunnallista levitystä ja jatkokehittämistä. Toimiva lapsi ja perhe-toimintamallin (TLP) tavoitteena on tukea varhaisessa vaiheessa lapsi ja nuoria heidän normaalissa kasvu- ja kehitysympäristössään - kotona, koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Toimintamalliin liittyvät keskeisesti yhteiset välineet: lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpitokeskustelu. Raahen seutukunnan alueella on koulutettu 25 TLP-kouluttajaa, jotka ovat kouluttaneet noin 300 varhaiskasvatuksen, opetustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää. Suunnitelmat siitä, miten koko henkilöstö koulutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä on tehty varhaiskasvatuksen ja Raahen opetustoimen osalta. Lapset puheeksi - keskustelut on vakioitu opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Muissa palveluissa vakiointisuunnitelma on vielä osittain kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon joustavan ja viivytyksettömän palvelun saatavuuden turvaamiseksi on perustettu paikallisten palvelujen ohjaustiimi, jossa nimettyinä on neljä työntekijää. Paikallisohjaajien tiimityöskentelyn kehittäminen jatkuu. Uutena TLP-toimintamalliin on sovittu tulevaksi ensimmäinen terveydenhuollonyksikkö - saattohoitotiimi. NettiRassi on kuntalaisille suunnattu uusi sähköinen palvelukanava kiireettömään asiointiin. Sen avulla pyritään lisäämään asiakasprosessien sujuvuutta, tukemaan kuntalaisten omahoitoa ja elämänhallintaa ja vahvistamaan kuntalaisen aktiivista roolia oman terveytensä ja hyvinvoinnin edistäjänä. NettiRassin sisältämän sähköisen viestipalvelun kautta kuntalaisen on mahdollista keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tai lähettää erilaisia hakemuksia kuten sähköisen reseptin uudistamispyynnön tai toimeentulotukihakemuksen. Lisäksi NettiRassissa voi kirjata terveysseurantoja (esim. verensokeri, verenpaine), tehdä terveystestejä tai tutustua ajantasaiseen tietoon terveydestä. Sähköisen palvelukanavan luominen aloitettiin vaiheittain elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin sähköinen palvelukokonaisuus Mawell Oy:n tarjoaman S7 palvelualustan pohjalle. Mukana olivat neuvolapalvelut ja terveysasemien vastaanotot sekä diabetes poliklinikka. Syksyn aikana käynnistyivät sosiaalipalveluiden, suun terveydenhuollon, ikääntyvän väestön neuvonta- ja palveluohjauksen sekä mielenterveysja päihdepalvelujen sivustojen sisällön suunnittelu. NettiRassi otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana vaiheittain, ensimmäinen vaihe 7.1.2014. Asiakasprosessien kehittämistä tuetaan oppisopimuskoulutuksena toteutettavalla tuotekehittäjäkoulutuksella. voitteena on hankkia osaamista toiminnan uudistamiseen asiakaslähtöisesti ja saada uudistettua keskeisiä asiakasprosesseja. Kehittämishankkeiden aiheet käsittelevät kotiin annettavia palveluja, vastaanottopalveluja, suun terveydenhuoltoa, työ- ja päivätoimintaa, asumispalveluja sekä sisäisiä tukiprosesseja kuten laadunhallintaa, sisäistä valvontaa ja raportointia. Hankkeen kesto on - 2014. Tuotekehittäjäkoulutukseen osallistuu 17 henkilöä, mutta prosessien kehittämisen kautta hanke koskettaa paljon laajempaa joukkoa. 9
Muu kehittämistoiminta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Seutukunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ohjaa ja seuraa seutukunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jossa on edustus alueen kunnista eri hallinnonaloilta, hyvinvointikuntayhtymästä, kuntien luottamushenkilöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja kolmannelta sektorilta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki. Ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja laati valtuustokaudeksi - 2016 seutukunnan hyvinvointikertomuksen, joka hyväksyttiin jäsenkuntien valtuustoissa. Hyvinvoinnin edistämisen painopisteiksi sovittiin lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, ikääntyvän väestön määrän kasvun huomioiminen kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa, kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen. Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ylilääkäri Virpi Honkala. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuoden aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueina ovat kuntayhtymässä olleet edellä kuvattujen sähköisen palvelualustan NettiRassin ja Toimiva lapsi ja perhe toimintamallin käyttöönotto. Lisäksi painopistealueina ovat olleet savuttomuus, alkoholin käytön vähentäminen, ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy sekä suun terveyden edistäminen. Savuton kuntayhtymä -ohjelman toteuttamista jatkettiin ja sen päivittäminen käynnistettiin yhteistyössä työhyvinvointityöryhmän kanssa. Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallin käyttöönottoa aloitettiin maakunnan hyvinvointisopimuksen mukaisesti aluehallintoviraston tuella. Aikuisten lihavuuden hoitoketju Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä valmistui hoitoketjutyöryhmän laatimana. Painonhallintaryhmiä järjestettiin kolme. Diabeteksen riskitestilomake annettiin täytettäväksi kaikille irtosolutarkastuksiin kutsutuille naisille. Korkea sairastumisriski oli 12 %:lla riskitestilomakkeen täyttäneistä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Riskitestilomake oli myös mukana aikuisneuvolan seulassa. Korkean riskipistemäärän saaneet ohjattiin diabeteshoitajan vastaanotolle, sokerirasituskokeeseen ja tarjottiin ryhmäohjausta. Vuoden aikana järjestettiin yksi diabeteksen ehkäisyryhmä ja yksi ryhmä uusille tyypin 2 diabeetikoille. Hammashuollossa toteutettiin odottavien perheiden, neuvola- ja kouluikäisten osalta suun terveyden edistämiseksi tehtyjä suunnitelmia. Lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, järjestettiin tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. Kuusivuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 62 %:iin. voite ylitettiin reilusti, ehjähampaisia oli 86,6 %. 12-vuotiaiden lasten hampaiden reikiintymisestä kertovan Ka DMF indeksin tavoitteena oli 1,2. voitteesta jäätiin ja tilanne huononi edellisestä vuodesta (v. indeksi oli 1,08 ja v. 1,4). 15-vuotiailla nuorilla oli tavoitteena Ka DMF- indeksi alle 3:n. Tämänkin ikäluokan kohdalla tilanne huononi (v. indeksi oli 2,84 ja 3,3 v. ). Indeksiluku kuvaa, kuinka monta paikattua, poistettua tai paikattavaa hammasta on suussa. Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden aikana 119 tilaisuutta, joissa oli yhteensä 2.313 kuulijaa. Hymysuu -hanketta, jossa on tavoitteena vaikuttaa kehitysvammaisten hyvään suunhoitoon ja terveelliseen ravintoon, jatkettiin omien voimavarojen mukaisesti. Vuonna naisten irtosoluseulontoihin osallistui 75,7 % kutsutuista, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna (68,8 %). Mammografiaseulontoihin osallistui 85,4 % kutsutuista (v. osallistui 84,9 %) ja suolistosyöpäseulontoihin 65 % kutsutuista. Alueen väestön terveysmittareita (tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, vyötärönympärys) seurattiin potilastietojärjestelmä Efficaan vuosittain kirjattavien mittaritietojen avulla. Mittaritietojen kirjaaminen vähentyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Tämä saattaa johtua mittaritietojen kirjaamistavan muutoksesta potilastietojärjestelmässä. Tehtyjen kirjausten mukaan tupakointi näyttäisi edelleen hieman vähentyneen ja ylipainon määrä lisääntyneen alueella. 10
Vuonna osallistuttiin kuntayhtymässä seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Sydänviikko, Liiku terveemmäksi päivä, paturmapäivä, Reumaviikko, Ehkäisevän päihdetyön viikko, Maailman diabetespäivä ja Mielenterveysviikko. Kuntayhtymä on osallistunut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman 2007-2017 toteuttamiseen ja maakunnalliseen Muutos Nyt yhteistyöhön sekä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -verkoston toimintaan aktiivisesti. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tehty yhteistyötä mm. osallistumalla järjestöjen tilaisuuksiin pyydettyinä luennoitsijoina. Yhteistyön kehittämiseksi kuntayhtymään on nimetty järjestövastuuhenkilöt tulosalueittain. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Kuntayhtymän laatutyötä ohjasi, koordinoi, seurasi ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö. Laatutyöryhmän alatyöryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Laatupäällikkö laati laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelman yhdessä potilasturvallisuusvastaavan kanssa. Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta ja sen kehittäminen oli laatupäällikön tuotekehittäjätutkinnon aihe. Laatutyöryhmä kehitti ja pilotoi uudistetun asiakaskyselylomakkeen koko kuntayhtymän käyttöön. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin uudella lomakkeella koko kuntayhtymässä marras-joulukuussa. Saatujen vastausten perusteella asiakkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä saamaansa palveluun ja mahdollisuuteen antaa palautetta. Asiakkaat/potilaat voivat jatkuvasti antaa palautetta saamastaan palvelusta/hoidosta sähköisesti, kirjallisesti ja suullisesti. Laatupäällikkö koordinoi kaikkia palautteita sovitun prosessin mukaisesti. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden aikana sähköisiä ja kirjallisia asiakaspalautteita tuli 171 kpl. ITE -laadunhallintamenetelmän itsearvioinnissa valitut kehittämiskohteet tehtiin valmiiksi vuoden aikana. Koko kuntayhtymän yhteiset kehittämiskohteet olivat suunnitelma osaamisen kehittämiseen, perehdytysmateriaali, asiakaspalauteprosessin kehittäminen sekä vertailut muihin organisaatioihin toiminnan ja talouden näkökulmista. Koulutuksista vastaava hoitotyön johtaja laati yhdessä osastonhoitajan kanssa uudistetun koulutussuunnitelman ja merkonomiopiskelija laati perehdytysoppaan opinnäytetyönään. Laatupäällikkö kehitti asiakaspalauteprosessia. Johtoryhmä kehitti kuntayhtymässä käytössä olevaa vertailumenettelyä muihin organisaatioihin toiminnan ja talouden näkökulmista. Laatutyöryhmä aloitti valmistautumisen ITE-arvioinnin toteuttamiseen keväällä 2014 tarjoten esim. yksiköille koulutusta. Asetusten ja asiakaspalautteiden perusteella laadunhallinnan kehittämistä jatketaan asiakasnäkökulmaa vahvistaen. voitteena on ottaa käyttöön palvelukohtainen palaute ja nimetä kuntayhtymään asiakasraati. Potilasturvallisuuskulttuurin mittaus suoritettiin kuntayhtymässämme ensimmäisen kerran tammikuussa. Mittaamiseen käytettiin VTT:n laatimaa turvallisuuskulttuurimittaria, TU- KU-kyselyä, joka tehdään kahden vuoden välein. 38 % työntekijöistä vastasi kyselyyn, joka on valtakunnallisesti arvioituna hyvä vastaus prosenttina. Tulosten perusteella yli 60 % työntekijöistä arvioi kuntayhtymämme organisaation ja esimiesten tukevan turvallista toimintaa ja vaarojen ennakointia. Työmotivaatio, -ilmapiiri ja -tyytyväisyys koettiin erittäin hyväksi lähes kaikissa vastauksissa. Työtehtävien turvallisuuskriittisyys koettiin huonoksi lähes 50 % vastauksista. Työn hallinnan-, henkilökohtaisen vastuuntunne ja turvallisuusmotivaatio koettiin kaikkien vastaajien kesken erittäin korkeaksi. Kaikilla kuntayhtymän työntekijöillä oli mahdollista suorittaa Potilasturvallisuutta taidolla - verkkokoulutus potilasturvaportissa maaliskuusta lähtien. Verkkokoulutus tarjoaa jokaiselle perustiedot ja käytännön toimintatapoja potilasturvallisuuden edistämiseen omalla työpaikallaan. Koulutus oli tarkoitettu ensisijaisesti välittömässä potilastyössä toimiville ja lisäksi kaikille muillekin sosiaali- ja terveydenhuollossa toimiville ammattilaisille. Työntekijät saivat käyttää neljä tuntia työaikaa verkkokoulutuksen suorittamiseen. Vuoden loppuun mennessä koulutuksen 11
oli aloittanut 605 työntekijää, joista 470 oli suorittanut sen loppuun saakka. Verkkokoulutuksen suorittaminen on ilmaista vielä vuoden 2014 loppuun saakka. Potilasturvaportissa on mahdollista tehdä myös turvallisuusaloitteita, tiedottaa potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista ja tehdä riskianalyysejä. Potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointijärjestelmään, HaiPro:n, tehtiin kaikkiaan 1.613 ilmoitusta. Ilmoitusten määrä oli kasvussa, sillä vuonna 2011 niitä tehtiin 1.104 ja 1.347 vuonna. Eniten ilmoituksia tehtiin lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon varjo- tai merkkiaineeseen liittyen, toisena tilastossa olivat tapaturmat ja onnettomuudet sekä kolmantena tiedonkulkuun liittyvät ilmoitukset. Ilmoitusten jakaantuminen tapahtumatyypin mukaan oli valtakunnallista tasoa. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja käsittelijöiden verkostotapaamisia pidettiin seitsemän kertaa vuoden aikana. Marraskuussa järjestettiin kolmas potilasturvallisuuskoulutus, johon osallistui n. 80 työntekijää eri tulosalueilta. PPSHP:n potilasasiamies oli kertomassa potilaan oikeuksista potilasturvallisuuden kannalta, nimenomaan sosiaalityön näkökulmasta. Potilasturvallisuuskoordinaattori suoritti potilasturvallisuusasiantuntijan erikoistumisopinnot päätökseen ARCADA:ssa toukokuussa. Valtakunnallinen Potilasturvallisuusyhdistys laati kirjallisen ohjeistuksen vakavien haitta- ja vaaratapahtumien käsittelyä varten. Mallia sovellettiin meillä kahden vakavan haittatapahtuman tutkinnassa. Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko palkinnon vuosittain. Vuoden palkinto myönnettiin yksikölle, jossa raportoitujen haitta- ja vaaratapahtumien käsittelyprosentti oli korkein. Palkinto myönnettiin leikkaus- ja anestesiaosastolle. Hygieniatyöryhmä kokoontui 7 kertaa. Vuoden aikana päivitettiin pandemiasuunnitelmaa, vietettiin WHO:n käsihygieniapäivää 6.5. jalkautumalla osaan työyksiköistä puhumaan käsihygieniasta, osallistuttiin pneumokokkirokotekampanjaan hyvin tuloksin, kampanjoitiin influenssarokotteen ottamisen edistämiseksi, päivitettiin infektioiden torjuntaohjeistuksia ja järjestettiin kuntayhtymän henkilöstölle infektioiden torjuntakoulutusta ajankohtaisista aiheista. Lääketyöryhmä kokoontui 6 kertaa. Työryhmä laati luonnoksen organisaation yhteiseksi toimintaohjeeksi lääkevarkausepäilyn varalle ja se toimitettiin johtoryhmän käsiteltäväksi. Lisäksi käsiteltiin lääkehoitokäytäntöjen yhtenäistämistä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja otettiin kantaa työyksiköissä heränneisiin kysymyksiin lääkehoitokäytännöistä, oikeuksista ja - vastuista sekä mm. lääkejätteiden käsittelystä. Laitos- ja kotihoidossa aloitettiin organisaation yhteisen lääkehoito-ohjeistuksen (Turvallinen lääkehoito Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä ja sivistystoimessa) päivittäminen. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toiminta Potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävänä on potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden aseman ja oikeuksien edistäminen. Tehtävistä on säädetty potilaslaissa ja sosiaalihuollon asiakaslaissa. Vuonna potilas- ja sosiaaliasiamiehenä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä toimi KM Anneli Pehkonen. Potilas- ja sosiaaliasiamies on ollut tavattavissa kahtena päivänä viikossa, vuosilomien aikana ei ole ollut sijaista. Käytössä oleva työaika vastaa suunnilleen tehtävien määrää. Potilas- ja sosiaaliasiamiehellä ei ole asiakasrekisteriä, vaan asiakkaista kirjataan vain tilastomerkintä. Vuonna yhteyttä otti 237 eri henkilöä, edellisenä vuonna 210. Lisäys johtunee siitä, että henkilöstö ohjaa asiakkaita tehokkaammin. Asiakkaista 198 oli raahelaisia, mukaan luettuna Vihanti. Suurin osa yhteydenotoista kohdistui terveystoimeen. Yleisimmät syyt yhteydenottoihin olivat potilasvahinkoasiat, palvelun tai hoidon toteutus, yleinen tiedontarve ja kohtelu. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä muistutus tyytymättömyydestään kohteluunsa tai saamaansa palveluun. Muistutuksia tuli yhteensä 30, näistä noin kaksi kolmasosaa koski saatua palvelua ja kolmannes liittyi kohteluun. Muistutusten määrä väheni edellisestä vuodesta. Erityisesti se vä- 12
heni vuodeosastoilta, joita koskevia muitakin yhteydenottoja tuli vähemmän. Saattaa olla, että aikaisempien muistutusten ja muun palautteen huolellinen ja asiallinen käsittely on parantanut toimintatapoja ja väheneminen johtuu siitä. Potilasvakuutuskeskus käsittelee potilaiden lähettämät potilasvahinkoilmoitukset. Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuja tuli 16 myönteistä ja 22 kielteistä ratkaisua. Koska käsittely usein kestää pitkään, ei ratkaisuista voi tehdä ajantasaisia johtopäätöksiä potilasturvallisuudesta. Suurin osa ratkaisujen vahinkotapahtumista oli vuosilta 2011-12. Potilasvahingot olivat enimmäkseen leikkausvahinkoja ja vahinkojen laatu vastasi valtakunnallisia tilastoja. Potilaalla ja sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus, kun hän on tyytymätön kohteluunsa tai saamaansa palveluun. Muistutuksia tuli vuonna yhteensä 30 kpl, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, kuitenkin enemmän kuin sitä edellisinä vuosina. Tämä kertonee siitä, että muistutusten käyttö on vakiintunut asiakkaiden keinona saada mielipiteensä esille tai kysymyksiinsä vastauksia. Muistutuksen tekeminen on useilla asiakkailla korvannut kantelun tekemisen. Asiakas voi tehdä aluehallintovirastoon kantelun kohtelustaan tai saamastaan palvelusta. Vuonna aluehallintovirasto teki kolme kantelua koskevaa ratkaisua. Edellisenä vuonna ratkaisuja oli neljä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä on useille palveluille ja toiminnoille säädetty määräajat, joiden kuluessa asiakkaan tai potilaan on viimeistään päästävä palveluiden piiriin. Määräaikojen toteutumista on seurattu omalla seurannalla ja aluehallintovirastolle annettavilla selvityksillä. Pääsääntöisesti palveluihin ja hoitoihin on päästy säädetyssä määräajassa, joskin myös ylityksiä on. Potilas- ja sosiaaliasiamies kiinnitti huomiota työntekijöiden tavoitettavuuteen, mielenterveyspalveluiden järjestämiseen kesälomasulun aikana sekä esteettömyyden ja yksityisyyden turvaamiseen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hyvinvointikuntayhtymän tulevan kehityksen kannalta väestörakenteen muutos luo paineita palvelutarpeen kasvulle, mutta toisaalta palvelutoiminnan kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet palvelurakenteen suuntaamiseksi kotona pärjäämistä tukevaksi luovat edellytyksiä vastata palvelukysynnän muutoksiin ilman merkittäviä lisäresursseja. Jäsenkuntien hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan kuntien maksuosuuksien keskimääräinen kasvu ei saa ylittää kolmea prosenttia vuodessa ja seutukunnan kuntien sijaluku paranee Pohjois-Suomen kuntien välisessä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vertailussa. Menneiden vuosien ja erityisesti vuoden kustannuskehityksen valossa tavoite on realistinen. Jäsenkuntien taloudellinen kehitys on ennakkotietojen mukaan kääntymässä parempaan suuntaan. Vuoden 2015 alussa tulossa oleva valtionosuusuudistus lisää jäsenkuntien valtionosuuksia ja parantaa näin taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen vaikutuksia alueen palvelutuotantoon ja palvelujen rahoitukseen ei voi vielä arvioida, koska uudistustyön yksityiskohdat ovat avoinna. Palvelujen järjestäminen toteutetaan erityisvastuualueittain, mutta palvelutuotanto tapahtuu pääosin entisen laajuisena alueilla. Tehokkaasti toimiva ja alueen väestön kannalta tarkoituksenmukainen palvelutuotanto on paras kilpailuvaltti tulevissa ratkaisuissa. Hyvinvointikuntayhtymän lähivuosien investointitarpeet kyetään rahoittamaan ilman lainanottoa tulorahoituksella. 13
Henkilöstö Vuodelta on laadittu erillinen henkilöstöraportti. Vuonna kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan n. 42,6 milj. euroa. ( n. 45 milj. euroa) ja henkilöstösivukuluja n. 10,5 milj. euroa (n. 10,7 milj. v. ) yhteensä n. 53,1 milj. euroa (n. 55,7 milj. v. ). Henkilöstökuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset n. 1.053.584 euroa (966.000 v. ) Henkilöstön määrä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli 31.12. 1304 (1353 v. ) työntekijää, joista naisia oli 1219 (1255 v. ) ja miehiä 85 (98 v. ). Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä (23 v. ) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 6 (7 v. ) henkilöä vuoden aikana. Henkilöstö ammattiluokittain ulukko 1. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain 31.12. ja 31.12. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit 32 58 90 33 51 84 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 47 914 961 36 901 937 Sosiaalitoimen henkilöstö 1 127 128 0 117 117 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 4 34 38 4 33 37 Kotipalveluhenkilöstö 0 38 38 0 36 36 Tekninen henkilöstö 14 0 14 12 0 12 Siivoushenkilöstö 0 78 78 0 75 75 Varastohenkilöstö 0 6 6 0 6 6 Yhteensä 98 1255 1353 85 1219 1304 14
Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 Henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12.2011, 31.12. ja 31.12. ulukko 2 Henkilöstö tulosalueittain vakituinen 31.12.2011 31.12. 31.12. määräaikainetuineaikainen vaki- määrä- vakituinen määräaikainen Hallinto- ja tukipalvelut 105 21 105 20 107 16 Lapsi- ja perhepalvelut 64 19 67 13 67 7 Aikuissosiaalipalvelut 72 25 73 38 81 29 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 46 10 49 7 50 4 Vanhuspalvelut 326 151 334 156 335 133 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut 393 98 396 96 384 91 Yhteensä 1006 324 1024 330 1024 280 15
Henkilöstön ikärakenne Kuvio 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne 31.12. Vuonna yli 45-vuotiaita oli 714 henkilöä eli 54 % koko henkilöstöstä (1.304). Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 31.12. tarkasteltuna 48,5 vuotta. Keski-ikä on noussut hieman edellisvuodesta (: 48 vuotta). 16
Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys 2011, ja 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntayhtymän palvelutoiminnan kannalta merkittävin riski pitkällä aikavälillä on osaavan henkilöstön saatavuus. Avainosaajien puute vaikeuttaa asiakastarpeisiin vastaamista ja heikentää tuottavuutta sekä vaarantaa lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen. Riskiin varautuminen edellyttää pitkäjänteistä rekrytointipolitiikkaa sekä tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Kuntatalouden yleinen tilanne ja jäsenkuntien taloudessa tapahtuvat heikentymiset heijastuvat välittömästi hyvinvointikuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Tähän on varauduttu yhdessä kuntien kanssa luomalla pitemmän aikavälin palvelujen kehittämissuunnitelma ja taloudelliset kehykset. Asiakastarpeiden ja niiden kehityksen hyvä tuntemus, tuotekehitystyö ja palvelutoiminnan kustannustietoisuus sekä osaamisesta huolehtiminen ovat keinoja rahoituspohjan muutosten aiheuttamaan riskiin varautumiseksi. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu, mutta varautuminen laajamittaisiin toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista muutoin kuin turvautumalla palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat aiheuttavat haittaa henkilöstölle ja palvelutoiminnalle sekä lisäävät sitä kautta kustannuksia. Sen vuoksi toimitilat vaativat suunnitelmallista kunnossapitoa ja peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen epäselvyys sisältää riskin alueen pirstoutumisesta tai sellaisen rakenteen muodostumisesta, jossa kuntien mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin ja niiden kustannuksiin heikkenevät olennaisesti. Tähän riskiin 17
varautumiseksi hyvinvointikuntayhtymän ja jäsenkuntien johto osallistuvat aktiivisesti omalla alueella sote-rakenteesta käytävään keskusteluun ja sen suunnitteluun. Selonteko sisäisen valvonnan ja rikienhallinnan järjestämisestä Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhtymähallituksen esityksestä kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Yhtymähallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä antaa ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kuntayhtymän johtaja yhdessä muun viranhaltijajohdon kanssa vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuksesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntayhtymän hallintosäännössä on määritelty johtamisjärjestelmä ja sen mukaiset vastuut. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen on yksi kuntayhtymässä meneillään olevista tuotekehittäjäkoulutukseen kuuluvista hankkeista. Päivitetyt ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja seurantalomakkeet valmistuvat kevään 2014 aikana. voitteet määritellään koko kuntayhtymälle ja tulosalueille talousarviossa ja suunnitelmassa ja tulosyksiköille käyttösuunnitelmassa. voitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Osavuosikatsaukset laaditaan neljännesvuosittain ja ne viedään jäsenkuntien valtuustoihin tiedoksi. louden ja toiminnan sekä tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain jokaisessa yhtymähallituksen kokouksessa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kuntayhtymän nettisivuilla. Lisäksi ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Kuntayhtymässä on talouden seurannassa kaikilla esimiehillä käytössä webraportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Henkilöstöä koskevat raportit laaditaan kuukausittain. Raportoinnin kehittäminen on myös yksi tuotekehittäjäkoulutuksen hankkeista. Johdon katselmuksia on pidetty tulosyksiköissä kaksi kertaa vuodessa ja niissä on keskitytty arviointiin ja kehittämiseen talous-, toiminta- ja henkilöstötietojen pohjalta. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan järjestämisessä on käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Vuoden 2014 toimintaohjeen valmistelussa erityisenä kehittämisalueena oli päätösoikeuksien määrittely ja päätösten valmistelu. Päätökset tehdään kaikilla tasoilla Dynastia ohjelmalla, jolla hoidetaan myös sopimushallinta. Esimiestyön vuosikello sisältää työvälineet esimiehille alaisten tavoitteiden asettamiselle, henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnille, osaamiskartoituksen tekemiseen, ura ja seuraajasuunnitteluun, tehtävän kuvausten ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn ja kehityskeskusteluun. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen vuoden aikana valmisteltiin Käyttöoikeuksien hallinnan määrittely ja kuvaus sekä sähköinen lomake käyttöoikeuksien hyväksymistä varten webllennus ohjelmaan. Lisäksi tietosuojan valvontaan liittyen valmisteltiin Käyttölokien seurantaja valvontasuunnitelma. Johtoryhmän asettama turvallisuustyöryhmä on laatinut vuoden aikana kuntayhtymälle turvallisuussuunnitelman. Suunnitelma sisältää keskeiset toimintaympäristön, toiminnan, toimitilojen ja henkilöstön turvallisuusrikit ja niihin varautumisen, turvallisuusjärjestelmät ja toimintasuunnitelman häiriötilanteissa. Edellä muissa kehittämishankkeissa on selvitetty ja laadunhallintaa, potilasturvallisuustyötä sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toimintaa. 18
Kuntayhtymän henkilöstön, omaisuuden ja vahinkoriskien vakuuttamisesta laadittiin suunnitelma, jonka mukaisesti vakuutukset kilpailutettiin yhdessä Raahen kaupungin kanssa. Vakuutusten tarkistus ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain. Uusia pitkäaikaisia lainoja kuntayhtymään ei ole otettu vuoden 2009 jälkeen. Lyhytaikaiset lainat olivat vuoden vaihteessa 5.815.000. Lyhytaikainen rahoitus on hoidettu kuntatodistuksin, mistä aiheutuva rahoitusriski ei ole kuitenkaan merkittävä. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot 123 536 121 053 Toimintakulut 120 343 119 606 Toimintakate 3 193 1 447 Korkotuotot 1 8 Muut rahoitustuotot 9 15 Korkokulut 55 121 Muut rahoituskulut 7 1 Vuosikate 3 141 1 349 Poistot käyttöomaisuudesta 2 136 1 761 Tilikauden tulos 1 006-412 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 17 34 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 022-378 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 102,7 % 101,2 % Vuosikate/Poistot, % 147,1 % 76,6 % Vuosikate, euroa/asukas 91,13 39,01 Asukasmäärä 31.12. 34 469 34 570 19
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta 1000 1000 Vuosikate 3 141 1 349 Tulorahoituksen korjauserät -24 0 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 082-1 681 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 27 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 062-332 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Lainakannan muutokset -1 315-315 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -815-815 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500 500 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -140-575 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 23 6 Vaihto-omaisuuden muutos -9-11 Saamisten muutos -526-1 282 Korottomien velkojen muutos 373 712 Rahoituksen rahavirta -1 454-890 Rahavarojen muutos -608 1 222 Rahavarat 31.12., 1.000 1 741 1 133 Rahavarat 1.1., 1.000 1 133 2 355 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -2 624 549-4 828 420 Investointien tulorahoitus, % 290,20 % 80,23 % Lainanhoitokate 3,7 1,6 Kassan riittävyys, pv 5 3 Asukasmäärä 34 469 34 570 20
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta - välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamnosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttisouuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kuntayhtymän lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kuntayhtymän lainanhoitokyvysttä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassanriittävyys (pv) =365 pv * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella 21
se ja sen tunnusluvut T A S E 1 000 1 000 V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 755 986 1.Aineettomat oikeudet 755 986 II Aineelliset hyödykkeet 19 913 20 738 1.Maa- ja vesialueet 155 155 2. Rakennukset 16 082 16 624 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 620 718 4. Koneet ja kalusto 1 493 1 499 5. Muut aineelliset hyödykkeet 3 3 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 560 1 738 III Sijoitukset 338 338 1. Osakkeet ja osuudet 333 333 4. Muut saamiset 5 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 467 458 II Saamiset 3. Valmiit tuotteet/varat 462 452 4. Muu vaihto-omaisuus 6 6 Lyhytaikaiset saamiset 10 754 10 228 1. Myyntisaamiset 7 917 5 146 3. Muut saamiset 2 747 5 054 4. Siirtosaamiset 91 28 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 741 1 133 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 968 33 881 22