Hyvinvointi- ja elämänkaarimalli käyttöön palvelujen järjestämisessä Case Hämeenlinna: Lasten ja nuorten palvelujen yhteensovittaminen tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki
Muutos toimintakulttuureissa
1920 Lähtökohtana tulee olla toimintakulttuurien ymmärtäminen muutoksessa 1888 2000 1970 1800-1900 1620, 1921
Hämeenlinnan pitkä prosessi ja loppua ei näy
Tehty työ pääpiirteittäin
Hämeenlinnassa on yritetty yhdistää pienten kuntien hyvät asiat keskitetyn johdon tehokkuuteen. Siirryttiin tilaaja-tuottajamalliin ja elämänkaariajatteluun. Usean eri hallinnonalan ja niiden erityislaeissa tarkoitettujen lasten ja nuorten palvelujen järjestämisvastuu on ollut yhdellä lautakunnalla vuodesta 2009 alkaen. Lautakunta on tilannut sopimusohjausmenettelyllä palvelut joko omalta palvelutuotannolta tai ulkoisilta tuottajilta kuten kuntayhtymiltä ja yrityksiltä.
Sopimusohjauksessa tilaajan toimenpiteet
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - toimintatavassa rahoittamisvastuu on kaupunginvaltuustolla ja kaupunginhallituksella. Painotus sopimusohjauksella Lautakunnat ja tilaajaorganisaatio vastaavat palvelujen järjestämisestä. Palveluiden järjestämistä ohjaavat strategiat ja ohjelmat, vuosittaiset painopisteet ja lainsäädäntö. Lautakuntien strategiaa on ohjannut neljäksi vuodeksi laadittu palvelusuunnitelma / puitesopimus.
Osavastuualueet vuonna 2015 ovat 1) koulutus, lasten ja nuorten kulttuuri sekä nuorisopalvelut, 2) varhaiskasvatus, 3) kasvua tukevat palvelut (lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut) ja 4) tukipalvelut (ateria, tilat, yms.). Sopimusohjausmalli edellyttää jatkuva keskustelua ja yhteistyötä tilaajaorganisaation ja palvelutuotannon kesken.
Ikäsegmentit 0-3 4-8 9-13 14-18 19-29 Hoivaa ja kasvua Kasvua ja oppimista Kasvua ja oppimista Itsenäistymistä ja oppimista Lapsen ja nuoren hyvä päivä, kasvatuskumppanuus ja hyvinvointiarviot Neuvolan ja varhaiskasvatu ksen yhteistyö Perusteet oppimiskyvylle Varhaiskasvatuksen, neuvolan, esiopetuksen ja koulun yhteistyö Harrastukset Kodin auktoriteetin horjumista, murrosiän alkua Koulun tehostetun ja erityisen tuen, oppilashuollon ja harrastusten yhteistyö Perusopetukse n ja toisen asteen tehostetun ja erityisen tuen, oppilas- ja opiskeluhuollo n, nuorisotyön, työn ja harrastusten yhteistyö Aikuistumista, opiskelua, työtä, perheen perustamista ja elämän laadun tavoittelua Perheen perustamista, paluu vanhempina palvelujen käyttäjiksi Kasvatuskumppanuus vanhempana
Tavoitteeksi lasten ja nuorten hyvä päivä 2012, yksi sopimus rakennetaan lapsen ja nuoren tervettä kehitystä tukevaa kokonaisuutta, vähennetään palvelujen päällekkäisyyttä ja raskaiden palveluiden tarvetta, sekä lisätään tuottavuutta, vahvistetaan lautakuntien, tilaajaorganisaation, palvelun tuottajien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistä toimintaa, otetaan huomioon kaupungin yhteiset painopisteet: laatu, kestävä kehitys, asiakaspalaute, arkiliikunta, päihteettömyys ja mielenterveyden edistäminen. hyödynnetään alueiden elinvoimaisuutta ja luodaan edellytyksiä alueen toimijoille osallistua palvelujen tuottamiseen
Vuodesta 2013 alkaen lapsen ja nuoren hyvä päivä tiivistyi tilausbudjetissa ja puitesopimuksessa kolmeen näkökulmaan: 1) tulevaisuuden kehitysyhteisöt, 2) syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen, sekä 3) tuottavuus. Jokaiselle kolmelle näkökulmalle on johdettu puitesopimuksessa pidemmän aikavälin tavoitteet, joista on johdettu tilausbudjettiin vuosittain tarkentuvat tavoitteet.
LNHP Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Tulevaisuuden Investoinnit Palvelusopimuksen kehitysyhteisöt mittarit Syrjäytymisen ehkäisy, tuottavuus Syrjäytymisen ehkäisy, tuottavuus Rakennettu ympäristö tukee lapsen ja nuoren terveyttä ja kokonaisvaltaist a kehitystä Lapsen huomioon ottaminen aikuisten palveluissa Palvelurakentee n painopisteen siirtäminen varhaisiin ja kevyempiin palveluihin Rakennetaan lasten ja nuorten palvelujen ympäristöt monialaisiksi kokonaisuuksiksi Oppilaslähtöiset oppimisympäristöt Rakentaminen tukee yhteisöllistä toimintaa, yhdessä tekemistä ja lasten harrastusmahdollisuuksia. LANULA, TETOLA, IKLA, YHLA, ELALA Lautakunnat asettavat yhteiset tavoitteet palvelusopimukseen ja niiden toteutumista seurataan Yhteiset monilaiset työmenetelmät (esim. hyvinvointineuvolat ja Monari) ja kotikäynnit ovat käytössä LANULA, TETOLA Kotiin annettavia palveluita on saatavilla tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina Lapsen vastuu- tai omatyöntekijä vastaa asiakaan tarpeiden edellyttämän palveluvalikon rakentamisesta ja integroimisesta tarpeenmukaisiksi palvelukokonaisuuksiksi (sosiaalihuoltolaki, kuntakokeilu) Lapsen osaamiseen ja mielenkiinnon kohteisiin perustuvaa toimintaa on tarjolla peruspalveluissa Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus yhteen harrastukseen. LANULA Tuntiperusteinen laskutus päivähoidossa Palveluseteli varhaiskasvatukseen Olemassa oleva resurssi Olemassa olevan resurssin siirto / resurssin lisääminen Testamenttiraha t / budjetointi Palvelusopimuksen mittarit Lapsiystävällinen kunta tavoitteiden toteutuminen (10 rakennuspalikkaa) Palvelusopimuksen mittarit Korjaavien palveluiden kustannukset
Hankkeilla vauhtia
Muutoksen tie ei ole koskaan yksiselitteinen matka paikasta A paikkaan B. Siihen kuuluu paljon keskustelua ja foorumeita maaperän muokkaamiseksi muutokselle myönteiseksi. Hämeenlinnassa on vuosina 2009-2014 toteutettu lasten ja nuorten palveluissa noin 100 erilaista hanketta, joiden omien tavoitteiden rinnalla niillä on myös muokattu asennetta muutosmyönteiseksi
Siiloista eroon sisäisessä palvelutuotannossa
Valtuusto velvoitti kesäkuussa 2012 työryhmän (ProMu II) valmistelemaan lasten ja nuorten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelualueeksi ja päätti uuden organisaation aloitusajankohdaksi 1.1.2014. Valmistelun periaatteiksi määriteltiin yhteiset asiakkaat, yhteinen henkilöstö, yhteiset resurssit ja yhteinen johtaminen. Kaupunginhallitus tarkensi lisäsi helmikuussa 2013 muutosvalmistelun perusteisiin asiakaslähtöiseen, perinteisiä sektorirajoja ylittävän prosessiajattelun ja alueellisuuden.
Kaupungin oma palvelutuotanto on vuoden 2014 alusta alkaen jaettu hallinnollisesti keskitettyihin ja alueellisiin palveluihin. Hallinnollisesti keskitettyjä palveluja ovat 1) psykososiaaliset palvelut (esim. perheneuvola, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu), 2) ennalta ehkäisevät terveyspalvelut (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) 3) lastensuojelu ja 4) nuorisotyö ja lasten ja nuorten kulttuuripalvelut. Hallinnollisesti alueellistettuja palveluja ovat varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut.
Palvelut on jaettu seitsemään alueeseen. Jokaisen alueen palvelukokonaisuuteen kuuluu päiväkoteja, alakouluja ja yksi yläkoulu. Lisäksi huomattava osa hallinnollisesti keskitetyistä palveluista toimii käytännössä alueilla kuten neuvola, kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja nuorisotyön palvelut. Tavoitteena on, että kaikki nämä yhdessä muodostavat lapselle ja nuorelle yhtenäisen polun neuvolasta ja päivähoidosta kouluun.
Mihin suuntaamme tulevassa
Mahdollisuuksien Hämeenlinna lasten, nuorten ja perhepalvelujen kärkihankkeissa
Elämänkaariset palvelut Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Lapsen ja nuoren hyvä päivä Lapsiystävällinen kunta Yksi lapsi yksi suunnitelma 2017 lasten ja nuorten juhlakaupunki
Väestölähtöinen budjetointi - lapsibudjetointi
Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä 1) lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2) talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsibudjetoinnin budjettianalyysi on osa väestölähtöistä budjettianalyysia, jossa julkisen budjettitalouden menot järjestetään väestömomentteihin. Väestömomentti tarkoittaa sitä, että budjetin menokuvauksessa esitetään, mihin väestöryhmään ja minkälaiseen palveluun kyseinen määräraha kohdistuu. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen lasten talousarvion tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena.
Budjettimenojen jako väestömomenteille edellyttää tietoa siitä, mitkä menot kohdistuvat suoraan ja epäsuoraan tietyn väestöryhmän käyttämiin palveluihin tai vastaanottamiin tulonsiirtoihin. Lapsibudjetoinnissa on kohtalaisen helppo kohdentaa esimerkiksi peruskoulutukseen tai lapsilisiin liittyvät menot, mutta esimerkiksi toimeentulotulen ja muiden tulonsiirtojen kohdentaminen edellyttää lisätietoa niitä vastaanottavista kotitalouksista. Myös monien peruspalveluiden menojen kohdentamisessa tarvitaan erittelyjä siitä, minkä ikäiset henkilöt ovat palveluita saaneet.
Lapseen ja nuoreen välittömästi kohdentuvat kustannukset esim. varhaiskasvatus, perusopetus, harrastukset Perheisiin ja sitä kautta myös lapsiin kohdentuvat kustannukset esim. toimeentulotuki, asuminen, Ympäristöön kohdentuvat kustannukset esim. liikkuminen, yhdyskuntasuunnittelu Satunnaiset kustannukset
Toiminnasta kertyvä data ja informaatio on yhdistettävä kuvaamaan yksilöä ja tukiverkoston käyttöä Sinipuro, Ritvanen
Miksi näin?
SOTE uudistuksen jälkeen budjetista noin 60 prosenttia on lasten ja nuorten palveluja. Hämeenlinnan kaupungille jäävästä 1354 henkilöstä lasten ja nuorten palveluihin jää 1123 henkilöä. Noin 150 000 000 euroa budjetista noin 90 000 000 miljoonaa euroa on lasten ja nuorten palvelujen budjetissa. Kaupunkien menobudjettia siis hallitaan lasten ja nuorten palveluilla. Pelkästään tässä on riittävä syy väestölähtöisen budjetoinnin kehittämiselle. Lisäksi kahden järjestäjän systeeminen yhteistyö edellyttää yhteisen budjetin ja toiminnan suunnittelun mallia.
Miten tämä kaikki näkyy kasvu ja oppimisympäristöissä?
Elämänkaariset kehitysyhteisöt kasvu- ja oppimisympäristöinä virtuaalinen paikallinen fyysinen sosiaalinen CookBook Heikki Luminen, Markku Rimpelä Mari Granberg
Kunta: Toimenpiteet, jotka ovat johtaneet onnistumiseen Onnistuminen 2025 2015 2017 2019 2021 2023 2025 Keskeiset toimijat, joiden yhteistyöllä onnistuminen on saavutettu
Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yhteistyötyötaidot Yhteisöllisen toimintakulttuuri kehittyminen Uudet avoimet oppimisympäristöt Työkumppanuus, ilmiöpohjaisuus ja persoonalliset oppimisympäristöt Osaamisen arkkitehtuurin eteneminen Sosiaalinen pääoma Rakenteiden arkkitehtuurin eteneminen Tilat,kalusteet ja tekniikka Tahto, motivaatio ja innostus Henkilöstö, oppilaat ja huoltajat Vuorovaikutus - dialogi Vierailut, keskustelut ja kokoukset Päätökset ja resurssit Valtuusto,lautakunta ja tilaaja
Edustoren toiminnallinen kuvaus Kustantajien sisällöt: Kuntien oppimisalustat 1. Kilpailutetut sisällöt 2. Omien sisältöjen jakelu 3. Sisältöjen hakutoiminnot 4. Kertakirjautuminen 5. Keskitetty tilastointi 6. Arviointitietojen kokoaminen 7. Käyttöön perustuva laskutus
Pilvityöpöytä AIRO
Hämeenlinna mukaan kärkihankkeisiin Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit: Oppimisympäristöjen rakentamiseen/modernisointiin Henkilöstön osaamiseen Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
KIITOS