TAKKANIEMENKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (10) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA TAKKANIEMENKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS NRO 513

2 (10) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 18.11.2013 Piirrosnumero: 513 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Poitsilan kylässä tilalla 1:636 korttelin 250 tontilla 1 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: 12.7.2013 4 Tekninen lautakunta: 20.3.2014 Kaupunginhallitus: X.X.2014 Kaupunginvaltuusto: X.X.2014 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä ydinkeskustasta Poitsilan kylässä tilalla 1:636 korttelissa 250 tontilla 1 osoitteessa Takkaniemenkuja 12. Suunnittelualueen Poitsilan kylän tilan tunnus 1:604 on muuttunut kaavan luonnosvaiheen aikana tehdyn lohkomisen yhteydessä tunnukseksi 1:636. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Takkaniemessä.

3 (10) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan aloitteesta. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa tontille omakotitalon rakentaminen. 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu 17.6.2013 päivättyyn kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille 12.7.2013 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 15.11.2014 ja kaavamuutosluonnos 18.11.2013. Vireille tulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä 21.11.2013 ja lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 21.11. 20.12.2013. Viranomaisneuvottelu on pidetty 5.12.2013. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolloin suunnittelualueelle mahdollistetaan myös omakotitalon rakentaminen. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus ja suurin sallittu kerrosluku, sekä ajoneuvoliittymäkielto Rälssimiehentien puoleisella tontinrajalla säilyvät. Johdolle varattu alueenosan merkintä tontin etelärajalta sekä rivitalon ohjeellinen rakennuspaikka poistetaan tarpeettomina. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Hakijoiden tavoitteena on aloittaa rakentaminen kuluvan vuoden aikana. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutos koskee rakentamatonta rivitalotonttia, joka sijaitsee keskellä Takkaniemen asuinaluetta.

4 (10) 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Takkaniemeen on pääosin 1990 - ja 2000-luvuilla rakennettu rivitaloja sekä erillispientaloja. Suunnittelualueella lähistöllä sijaitsee myös vuonna 1884 kauppaneuvos C.H. Ahlqvistin rakennuttama Takkaniemen huvila. Takkaniemen huvilan alue on Poitsilan kartanon vanhoja laidun- ja viljelysmaita. 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualue käsittää keskellä asuinaluetta sijaitsevan rakentamattoman tontin, joka rajautuu etelä- ja länsirajaltaan toteutuneeseen rivitalotonttiin, ja pohjois- ja itäosiltaan katualueeseen. Pääosa tontilla olleesta puustosta on kaadettu. 3.1.3.1. Luontokohteet Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. Suunnittelualueen ulkopuolella, n. 300-400 metrin päässä, Takkaniemen kaakkoisosassa, on v.2003 tehdyn luontoselvityksen mukaan monipuolinen Savilahteen ja Salmenvirtaan rajoittuva luontokohde. Kärkiosassa on pikkutikan reviiri, keskiosassa ketoniittyä ja pohjoisosassa istutettuja tammia ja kookas vaahtera. Lisäksi pohjoispuolella on joukko komeita siirtolohkareita, joiden joukossa rauhoitettu Makkarakivi. Kohde on kaupungin alueen puitteissa merkittävä. Vuonna 2004 tehdyn luontoselvityksen mukaan saman alueen kärkiosasta on myös löydetty merkkejä liito-oravan elinympäristöstä. Kohde on maakunnallisesti merkittävä. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia uhanalaisten lajien elinolosuhteisiin. 3.1.4 MAANOMISTUS Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. 28.5.2008 vahvistettu maakuntakaava

5 (10) korvaa ympäristöministeriön 19.6.2001 vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 4. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta sekä lähivirkistysaluetta. Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa.

6 (10) SUUNNITTELUALUE Kuva 5. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Muutosalueella on voimassa 19.8.1993 hyväksytty asemakaava 341. Suunnittelualueelle on määritelty kaavavaraus: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Rakennusalakohtainen rakennusoikeus 700 ke-m2 ja suurin sallittu kerrosluku II säilyvät. Tontille on merkitty ajoneuvoliittymäkielto tontin Rälssimiehenkadun vastaiselta rajalta sekä Takkaniemenkujan ja Rälssimiehenkadun kulmauksesta.

7 (10) Kuva 6. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Muutosalue on ohjeellisen tonttijaon aluetta. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin kiinteistönomistajan anomuksesta muuttaa asemakaavan käyttötarkoitusta. Kaavan mukainen rivitalorakentaminen ei ole toteutunut ja tontti on jäänyt rakentamattomaksi. Kiinteistönomistajien tarkoitus on rakentaa tontille n. 280 m2:n kokoinen omakotitalo sekä autotalli ja varastotiloja oman perheen tarpeisiin. Rakentaminen alkaisi vuoden 2014 aikana. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suunnittelu käynnistyi kaavamuutosanomuksen jättämisen jälkeen vuonna 2013. Vireille kaavamuutos tuli 12.7.2013 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 4, Dnro 585/13).

8 (10) 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 12.7.2013. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Kymen Sanomat, Ankkuri ja Reimari) sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 21.11.2013. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen). 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 21.11. 20.12.2013. Mielipiteitä ei jätetty. 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Kaakkois-Suomen ELY - keskukselta, sekä kaupungin rakennusvalvonnalta ja ympäristötoimelta. Saapuneissa lausunnoissa ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Viranomaisneuvottelu pidettiin 5.12.2013. Kaavamuutoksesta ei ollut huomautettavaa. Asemakaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot sekä osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä oloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä kaavoitusta varten laaditut selvitykset.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 9 (10) 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1865 m2. Asemakaavaa muutetaan siten, että rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolloin suunnittelualueelle mahdollistetaan myös omakotitalon rakentaminen. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus 700 ke-m2 ja suurin sallittu kerrosluku II säilyvät. Kiinteistönomistajat haluavat säilyttää pienen rivitalon, muun kytketyn asuintalon tai toisen omakotitalon rakentamismahdollisuuden samalle tontille. Myös ajoneuvoliittymäkielto Rälssimiehentieltä ja sen kulmauksesta säilyy. Johdolle varattu alueenosan merkintä poistetaan tarpeettomana tontin eteläreunasta. Johtolinjat viereisille rivitaloille kulkevat niiden oman tontin kautta. Myös rivitalon ohjeellinen rakennuspaikka poistetaan kaavamuutoksen myötä tarpeettomana. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat kokonaisuutena vähäisiä, sillä alue on jo osin rakennettua ja se sijaitsee nykyisessä kaupunkirakenteessa. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia uhanalaisten lajien elinolosuhteisiin. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat edulliset, sillä alue on helposti liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa.

10 (10) 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä ei juuri muutu, päinvastoin se mahdollistaa rivitalorakentamisen lisäksi myös massaltaan pienemmän omakotitalon rakentamisen. Asuinalue tiivistyy, eheytyy ja siistiytyy rakentamattoman tontin rakentumisen myötä. Jos muutosta verrataan voimassa olevaan kaavaan, muutoksen vaikutukset ovat laadultaan lieventäviä ja merkitykseltään vähäisiä alueelle mahdollisesti rakennettavien asuntojen määrän vähenemisen vuoksi. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavan toteutuessa alue siistiytyy ja ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi ja huolitellummaksi. Näin ollen kaavan toteuttamisella on positiivista vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen ja ympäristöön. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 7. päivänä helmikuuta 2014 HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi Kaavoitus Vesa Pohjola Kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti