KAUS/1847/2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ITÄTULLIN (5.) KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 33 JA 50 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1660 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600 Postiosoite: PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4
1. OSOITE 2. ALOITE Itätullinkatu 29 28100 PORI Hartela Oy 3. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutosalue sijoittuu Itätulin (5.) kaupunginosaan korttelien 33 ja 50 alueelle Itätullinkadun, Mikonkadun, Isolinnankadun ja Vähälinnankadun rajaamalle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu kaupungin keskusta-alueelle, vyöhykkeelle, joka erottaa Itätullin (5.) kaupunginosan vanhan, hyvin säilyneen puutalo-kaupunginosan varsinaisesta keskustatoimintojen vyöhykkeestä. Aikaisemmin tämä vaihettumisvyöhyke on ollut kiinteästi osa Itätullin kaupunginosaa, mutta on aikojen kuluessa muuttunut toiminnoiltaan keskustatoimintoja palvelevaksi. Kaupunkikuvallisesti vyöhyke on vaativa, koska alueen pitää liittää yhteen kaksi hyvin eriluonteista rakennustapaa. Isolinnankadun suunnittelualueen puoleinen osa on rakentunut pääosin 5-7 kerroksisilla rakennusmassoilla liittyen selkeästi osaksi ydinkeskustaa. Vähälinnankadun puoleinen osa vyöhykkeestä on puolestaan rakennuskannaltaan huomattavasti matalampaa. Vähälinnankadun puolella on myös useita avoimia, toistaiseksi rakentamattomia tontteja, jotka on osittain tarkoitettu yleistä pysäköintiä varten. Kyseisille pysäköintiä varten varatuille korttelialueille on kuitenkin mahdollistettu asemakaavassa 2-3 kerroksisten pysäköintilaitosten rakentaminen. Toistaiseksi Vähälinnankadun rakennuskanta on vielä hajanainen ja keskeneräisen tuntuinen. Kortteliin 609-5-33 sijoittuvan Itätullin päiväkodin osalle asemakaavassa on osoitettu suojelumerkintä (sr-20). Rakennus on rakennettu Porin kaupungin toimesta päiväkodiksi vuonna 1926. Rakennus on puhdaspiirteinen klassistinen rakennus. Samalla tontilla oli aiemmin myös Porin vanha kansakoulurakennus, joka on kuitenkin purettu jo vuosikymmeniä sitten. Päiväkotirakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä toimintansa että arkkitehtuurinsa puolesta. Samaan kortteliin sijoittuu 1962 valmistunut 2-kerroksinen, pääosin rapattu asuinkerrostalo. Kortteliin 609-5-50 sijoittuu 1979 valmistunut elementtirakenteinen liike- ja toimistorakennus. 2/7
4. LÄHTÖTIEDOT Näkymä Isolinnankadulta etelään 4.1. Maakuntakaava Maakuntavaltuuston 17.12.2009 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten ja vastaavien seudullisten keskusten ydinalueet, joihin sijoittuu keskustahakuisten palvelu, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen arkkitehtuuriin, ympäristökuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen, jalankulku-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen sekä häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelu- ja liiketilatarjontaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien luonto-, maisema ja kulttuuriarvojen säilyminen myös eheyttävän suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee suunnitella siten, että ne arkkitehtuuriltaan ja sijoitukseltaan sopeutuvat ympäristöön ja mitoitukseltaan täydentävät keskustan palvelutarjontaa. Merkinnällä C1 osoitetaan maakuntakeskuksen ydinalue, johon sijoittuu koko maakuntaa palvelevia keskustahakuisia kaupan, hallinto-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja ja asumista. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytyksiä kansainvälisen, kaupallisesti ja kulttuurisesti vetovoimaisen ja merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvokerrostumia kaupunkirakenteessa korostavan kaupunkikeskuksen edelleen kehittämiselle. Suunnittelualue on kaupunkikehittämisenkohdevyöhykettä (kk1). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteenkehittämisvyöhyke. Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2).merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1). Alueen käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkityksensä vuoksi katsotaan 3/7
tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Ote maakuntakaavasta 4.2. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kantakaupungin yleiskaava 2025 (KV 10.12.2007). Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ( C ). Ote yleiskaavasta 4/7
4.3. Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat 609 1510, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.06.2008 ja 609 1431, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 09.08.2004. Asemakaavassa suunnittelualue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-36) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-58). K-36 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Tontille sallitusta kerrosalasta saa enintään 30 % käyttää asuinhuoneistojen rakentamiseen. Asukkaita varten tulee osoittaa riittävä oleskelupiha. Korttelialueen tonttien autopaikkoja saadaan sijoittaa K, LPA ja LPY alueille, joiden jalankulkuetäisyys tontilta on enintään 200m. AL-58 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa myös palveluasuntoja ja toimintaa tukevia palvelutiloja. Liike- ja toimistotiloja saa sijoittaa samassa porrashuoneessa vain asuintilojen alapuolelle. Tontin autopaikkavaatimus on 1ap/70 kerrosalaneliömetriä, koskien liike- ja toimistotiloja, 1ap/100 kerrosalaneliömetriä, koskien normaali asuntoja. Palveluasuntojen osalta autopaikkavaatimus on 1ap/200 kerrosalaneliömetriä. Tontin autopaikkoja saa osoittaa kortteleissa 5-33 ja 5-41. Ote asemakaavasta 5. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Kohde osana toiminnallista kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja maisemaa ja kaupunkikulttuuria. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan korttelialueiden kehittämistä pääasiassa asuinkäyttöön. Suunnitelmassa tutkitaan rakennusoikeutta, massoittelua, kerroslukua ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Asemakaavaa valmistellaan yhteistyössä Hartela Oy:n konsultin kanssa. Luonnosvaiheeseen laaditaan kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. 5/7
6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Erityistä huomiota kiinnitetään syntyvän kaupunkimaisen asuinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Samalla tarkastellaan mahdollisuuksia yhä tiivistyvän keskustan asuin- ja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. 7. OSALLISET suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat suunnittelu- ja lähialueen yritykset ja yhteisöt tekninen lautakunta Satakunnan pelastuslaitos ympäristölautakunta Porin Vesi Pori Energia Sähköverkot Oy Pori Energia Oy Energiayksikkö DNA Oy, Länsi-Suomi Satakunnan Museo Satakuntaliitto Varsinais-Suomen ELY-keskus 8. VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU 8.1. Vireilletulo Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkistetaan. Kaavahankkeen aikana osalliset voivat esittää hanketta ja OAS:aa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä kaupunkisuunnitteluun. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. Palautetta tästä OAS:sta voi antaa kaavan laatijalle joko suullisesti tai kirjallisesti luonnosvaiheen nähtävilläolon loppuun mennessä. 8.2. Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa kaupunkisuunnittelu asettaa asemakaavan valmisteluaineiston nähtäväksi vähintään 14 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa nähtävilläolosta kuulutuksella paikallisissa lehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Luonnosvaiheen aikana osalliset voivat esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä kaava-aineistosta. Luonnosvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. 8.3. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaupunkisuunnittelu valmistelee asemakaavaehdotuksen huomioiden luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi ja nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallisissa lehdissä sekä Porin kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia asemakaavaehdotuksesta. Ehdotuksesta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka toimitetaan asianosaisille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Muistutusten ja lausuntojen perusteella tehdään myös tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen. Ehdotusvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. 8.4. Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Hyväksymisvaiheessa kaupunginhallitus esittää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. 6/7
Asemakaavaehdotuksen valtuustokäsittelystä annetaan kirjallinen ilmoitus niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa ko. tiedon saamiseen sekä muistuttajille. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava lupa valitusta varten, mikäli asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja hallinto-oikeuden asemakaavavalituksesta tekemä päätös ei ole muuttanut kaupunginvaltuuston päätöstä. 8.5. Arvioitu aikataulu Kaavamuutoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 aikana. helmikuu 2015 Kuulutus vireilletulosta SK, www.pori.fi Luonnosvaiheen nähtävilläolo 14 vrk Mahdolliset erillisselvitykset Luonnosvaiheen palautteen arviointi ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu palautteen ja selvitysten pohjalta Kaavaehdotuksen käsittely, kaupunginhallitus Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavamuutoksen hyväksyminen, kaupunginvaltuusto Aikatauluarviota tarkistetaan, mikäli kaavaan kohdistuu muistutuksia ja valituksia tai muita vastaavia lisäselvityksiä vaativia seikkoja. 9. PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnittelussa kaavan laatijalle, asemakaava-arkkitehti Risto Reipas puh. 044 701 1609 tai kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. 044 701 160, käyntiosoite Valtakatu 4 (7 krs). Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Porissa 12.2.2015 Olavi Mäkelä Kaupunkisuunnittelupäällikkö 7/7