Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Samankaltaiset tiedostot
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Tuhkarokko meillä ja muualla

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Rokotusten hyödyt ja haitat

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?

Henkilökunnan rokotukset

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

Rokottamattomuuden seuraukset? Tartuntatautipäivät / Tampere Harri Saxén, professori HUS/HY

Työntekijän rokotukset mikä muuttuu

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Mikä suoja matkailijalle?

Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

Suomen rokotuskattavuus

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Käytännön asiaa rokottamisesta

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Virusrokotteet Asiat. Eläviä viruksia sisältävät virusrokotteet. ROKOTETYYPPIEN ominaisuudet karkeasti

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

LEKTIO Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Henkilökunnan rokotukset

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Esityksen nimi / Tekijä

Tuhkarokko Suomessa kesällä 2017

Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Hanna Pulkkinen. ROKOTUKSET SUOJANA HOITOTYÖSSÄ Opas hoitotyön opiskelijalle

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Tutkimus odottaville äideille.

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät Irja Davidkin

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Onko rokotukset kunnossa?

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Mitä haittoja rokotuksista on?

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Kouluterveydenhoitajien käsitys koululaisten rokotusten toteutumisesta kouluterveydenhuollossa

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Uusi Tartuntatautilaki ja Tartuntatautiasetus

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 3 ja 48 :n muuttamisesta

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

MATKAILIJAN TERVEYSVINKIT

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

FISC K5 NEUVOLAN ROKOTUSOPAS

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Uusi tartuntatautilaki

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Hinkuyskä Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks

LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAT ROKOTUKSET Opaslehtinen neuvolaikäisten lasten vanhemmille

Sanna Nikunen ELL

Mitä kysyjille vastaisin?

Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?

Vesirokko- ja vyöruusurokotteet

Boostrix Polio , Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

Transkriptio:

Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1

Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin tuloa ihmiseen, mikrobin lisääntymistä ihmisessä, mikrobin vaikutuksia ihmisessä Voidaan myös edesauttaa mikrobin lähtöä 2

Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin tuloa ihmiseen mikrobin lisääntymistä ihmisessä mikrobin vaikutuksia ihmisessä Voidaan myös edesauttaa mikrobin lähtöä 3

Taudin tarttuvuus vaikuttaa epidemian ehkäisemiseen rokottein Taudin tarttuvuutta kuvataan perusuusiutumisluvulla R 0 joka kuvaa: - tartunnan saaneen tartuttamispotentiaalia täysin alttiiden joukossa - kuinka laajan epidemian tauti tuottaa - miten vaikea taudin leviämistä on kontrolloida 4

R 0 on teoreettinen käsite Väestössä yleensä joitakin immuuneja (taudin, oireettoman infektion tai rokotuksen vuoksi) Ei sisällä tietoa väestön kontaktirakenteesta. Pelkosenniemen saloilla versus Kalkutassa? Kriittinen rokotuskattavuus on = 1 1/R 0 Kun tiedetään infektion R 0 voidaan laskea se rokotuskattavuus, jolla epidemioita ei enää esiinny (tosin pieniä ryvästymiä edelleen voi olla) 5

Eräiden infektioiden perusuusiutumislukuja Disease Transmission R 0 Tuhkarokko Airborne 12 18 Hinkuyskä Airborne droplet 12 17 Kurkkumätä Saliva 6 7 Isorokko Social contact 5 7 Polio Fecal-oral route 5 7 Vihurirokko Airborne droplet 5 7 Sikotauti Airborne droplet 4 7 HIV/Aids Sexual contact 2 5 SARS Airborne droplet 2 5 Influenssa (1918) Airborne droplet 2 3 Lähde: CDC 6

Laskuharjoitus: Kriittinen rokotuskattavuus, jolla tuhkarokkoepidemiat estyvät on 1 1/12 = 92% 1 1/18 = 94% Sikotaudille vastaavasti arvot ovat: 1-1/4 =75% - 1-1/7 = 86% Sikainfluenssalle noin (R 0 =1,4) 1 1/1,4 = 29% 7

Erittäin tarttuvan infektion epidemian esto rokottein (R 0 yli 10 ) TBE rokottaminen 8

Ruotsalainen Eeva 5/2010 TBE rokottaminen 9

Ruotsalainen Eeva 5/2010 10

Epidemioita edelleen Europassa: Lyon 2011 Huoi C et al. Euro Surveill. 2012;17(36) 009 11

Yhteensä 407 tapausta, mediaani ikä 15v Huoi C et al. Euro Surveill. 2012;17(36) 12

Yhteensä 407 tapausta, mediaani ikä 15v Huoi C et al. Euro Surveill. 2012;17(36) 13

Huoi C et al. A report on the large measles outbreak in Lyon, France, 2010 to 2011. Euro Surveill. 2012;17(36) 14

Sveitsin tuhkarokkoepidemia Rokotuskattavuus 1999-2006 Korkein rokotuskattavuus Tuhkarokkotapaukset 11/2006-2/2008 Vähiten sairastuneita Richard JL et al. Euro Surveill. 2008;13(8)

Sveitsin epidemian tapausten rokotustiedot 11/2006-9/2009, Richard JL, Masserey Spicher V. Euro Surveill. 2009;14(50) 16

Notifications ('000s) and Deaths Annual measles notifications: cases & deaths England and Wales 1950-1994 800 600 Measles Vaccine Introduced Notifications Deaths 400 MMR Vaccine Introduced 200 0 1950 1960 1970 1980 1990 Epiet materiaali, Ramsay M and Pebody R TBE rokottaminen Year 17

R Tuhkarokon efektiivinen uusiutumisluku R mallinnettu Englantilaisten serologisia löydöksiä käyttäen 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 90 91 92 93 94 95 96 97 Year 90 % 95 % Epiet materiaali, Ramsay M and Pebody R 18

Esim. hinkuyskä Suomessa - lisäannos /100 000/vuosi 35 Annoksia lisää 30 25 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tartuntatautirekisteri 19

Hinkuyskärokote ei ole poistanut tautia keskuudestamme! Tauti tappaava vain imeväisillä Tärkein tavoite on estää imeväisten sairastumisia Rokotusten aloitukset aikaisin! (2-3kk) Rokottemalla muita ikäluokkia pyritään vähentämään tartuntoja laumasuoja Toki mm. nuoruusikäisten omia tauteja estetään 20

Kohtalaisesti tarttuvan taudin epidemian esto rokottein (R 0 ~ 5) 21

Polion kontrolloiminen rokotuksin Suomessa Elävä! Rokottajan käsikirja, Duodecim

Janta D et al. Ongoing RUBELLA outbreak among adolescents in Salaj, Romania, September 2011 January 2012. Euro Surveill. 2012;17(7) 23

Janta D et al. Ongoing rubella outbreak among adolescents in Salaj, Romania, September 2011 January 2012. Euro Surveill. 2012;17(7) 24

Rubellalta suojaavan rokotteen kattavuusromaniassa 13-14v 7 v Janta D et al Euro Surveill. 2012;17(7) 25

Entä taudit, joissa on vektori? 26

Jos ihminen ei ole merkityksellinen/tärkeä lenkki vektorin elämässä, ei ihmisten rokottamisella saavuteta laumasuojaa (TBE) Kaikki uudetkin yksilöt on tällöin suojeltava, kaikkien suoja oltava pysyvästi voimassa tapauksia esiintyy käytännössä aina 27

Linquist,Vapalahti, Lancet 2007 28

Puutiaisaivotulehdustapaukset Suomessa 1995-2007 Tapauksia 30 25 20 15 10 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ahvenanmaa 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 TBE rokottaminen TTR, THL 29

Puutiaisaivotulehdustapaukset Suomessa 1995-2007 /100 000 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ahvenanmaa Koko maa TTR, THL 30

Ikä vaikuttaa taudin Vakavuuteen. Nuorilla taudit lievempiä, vanhempana vakavampia. Mickiene et al Clin Infect Dis 2002 Linquist, Vapalahti Lancet 2007 31

Rokottein helppo estää epidemioita kun Ro vain 1,5? 32

Influenssarokotteen tehoestimaatteja Valenciano M et al Euro Surveill. 2012;17(39). 33

Ikääntyneillä ja sairailla oma rokotussuoja ei riitä Castilla J,et al Influenza outbreaks in nursing homes with high vaccination coverage in Navarre, Spain, 2011/12. Euro Surveill. 2012;17(14) 34

Entä kun Ro on n. 5, Käytössä vain toksoidi rokote? 35

Kurkkumätäkuolleisuus Kuolleisuus laski ennen rokotuksia Rokottaminen poisti kuolleisuuden 36

Kurkkumätätapaukset Suomessa Taudin häviäminen! Rokottajan käsikirja, Duodecim 37

Kurkkumätätapaukset Venäjällä Rokoteongelmaa Markina et al. J Infect Dis 2000 38

Entä kun rokotettuja sairastuu? 39

Sveitsin epidemian tapausten rokotustiedot 11/2006-9/2009, Richard JL, Masserey Spicher V. Euro Surveill. 2009;14(50) 40

Rokotukset Espanjan tuhkarokkoepidemiassa 2012 Delgado de los Reyes JA et al. Euro Surveill. 2012;17(11) 41

Näyttää jo aika arveluttavalta? Delaporte E et al. Euro Surveill. 2011;16(10) 42

Lasketaan rokottamattomien ja rokotettujen riski ja verrataan niitä. Estimating effectiveness in a measles outbreak N Total cases Suspected cases Confirmed cases Atack rate Vaccinated 529 10 6 4 1.89% Unvaccinated 186 32 21 11 17.2% Not known 125 6 3 3 4.8% Epiet materiaali, Ramsay M and Pebody R 43

jatkuu Eli lasketaan sairastuneiiden osuus kummassakin ryhmässä (AR). Tämä kertoo riskistä. ARV = 4/523 = 0.76%, (vaccinated) ARU = 11/165 = 6.66% (un-vaccinated) Rokotteen tehoa tässä tapauksessa voi arvoida VE = [ARU-ARV/ARU)] x 100% 100 x (0.067-0.0076)/0.067 = 88.6% 44

Eli rokotteen tehossa ei ongelmaa! Harha terittäin ulee siitä, että rokotettuja on runsaasti, ja siksi pienikin riski heidän parissaan tuottaa helposti muutamia tapauksia. Kun puolestaan rokottamattomia on väestössä hyvin vähän, tauti löytää heistä niinikään vain muutamia. Kun katsoo tapausten rokotusstatusta yllättyy, että siellä on rokotettuja vaikka 1/3. 45

Riskit rokotettujen ja rokottamattomien joukossa ovat kuitenkin täysin eri suuruiset! Laskennallisesti noin 1/400 kaksikin kertaa rokotusta saa taudin, Kun virus pyörii väestössä, se ehtii kokeilla saisiko jonkun rokotetun sairastumaan, Rokotettujen tauti on joka tapauksessa lievä, ja siksi myös diagnosoinnin aktiivisuus (runsaasti testejä yskähtelevistä tai oireettomista) vaikuttaa näiden tapausten löytymiseen 46

Entä epidemian hoito rokotuksin? MPR-rokotus 0.5 ml sc. altistuksesta <3 vrk sisällä 2. rokote aikaisintaan 6 kk kuluttua (2-3 v. kuluttua) Hepatiitti A -rokotus suojaa gammalobuliinia vastaavasti kun altistuksesta on < 14vrk Vesirokko, Rabies, Hepatiitti B 47

Mitä tästä pitäisi muistaa? Rokotteilla voidaan estää sairastumista ja/tai tarttumista epidemioita Taudit, jotka ovat hyvin tarttuvia (korkea R 0 ), vaativat korkean rokotuskattavuuden Huonommallakin rokotteella voidaan saada väestössä tartuntoja vähemmäksi (laumasuoja) Rokotettuja sairastuu myös, mutta riski heidän keskuudessaan paljon pienempi! KIITOS! 48