Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

Transkriptio

1 Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

2 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan. Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

3 Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia alle yksivuotiaat 65 vuotta täyttäneet raskaana olevat. Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa työskentelevällä tulee olla rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan.

4 Pykälä lähtien näissä tiloissa työskentelyyn saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen suoja Erityisiä syitä tällaisen henkilöstön käyttöön voivat olla esimerkiksi: Käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa Uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin Työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen ottamisen

5 Tartuntatautilain mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita tai asiakkaita hoitavilla työntekijöillä ja työharjoittelussa olevilla opiskelijoilla on pykälän 48 mukainen suoja.

6

7 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset Influenssarokotukset MPR-rokotukset Vesirokkorokotukset Hinkuyskärokotukset Hepatiitti B -rokotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset ovat osa työ- ja potilasturvallisuutta. Työnantaja on velvollinen suojaamaan työntekijää työtehtäviin liittyviltä biologisilta vaaroilta (738/2002 ja 933/2017). Työtehtäviin tai työmatkoihin liittyvä suojatarve arvioidaan työterveyshuollossa. Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta.

8 Kuinka arvioida ja täydentää yksittäisen työntekijän suojaa? Tuhkarokko Vesirokko Hinkuyskä Influenssa Tarkistetaan työntekijältä tai työharjoittelun aloittavalta opiskelijalta, onko hän sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut rokotuksen näitä tauteja vastaan. Suojaksi riittää aiemmin sairastettu tauti. Työn tekijän oma ilmoitus sairastamisesta riittää. Suojaa ei tarvitse tarkistaa verinäytteestä vasta-ainemittauksella. Aiemmin sairastettu tauti ei riitä tuottamaan riittävää suojaa hinkuyskää tai influenssaa vastaan. Näitä tauteja vastaan tarvitaan tehosterokotuksia. Jos työntekijä ei muista annettuja rokotuksia, eikä tietoja annetuista rokotuksista ole saatavilla, kysytään, onko hän aikoinaan saanut kaikki rokotusohjelman rokotukset.

9 Tuhkarokko (morbilli) Työntekijällä on pykälän 48 mukainen tuhkarokkosuoja, jos hän on joko sairastanut tuhkarokon tai saanut kaksi annosta rokotetta tuhkarokkoa vastaan. Suomessa käytettiin yksittäistä tuhkarokkorokotetta vuosina Tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta suojaava MPR-rokote otettiin lasten rokotusohjelmaan Suomessa ennen vuotta 1960 syntyneet ovat yleensä sairastaneet tuhkarokon, eli MPR-rokotetta ei tarvita luvun lopussa ja 1970-luvun alussa syntyneissä on eniten niitä, joilta suoja voi puuttua.

10 Vesirokko (varicella) Valtaosa aikuisväestöstä on suojassa vesirokolta, koska on itse sairastanut sen lapsena tai nuorena. Aiemmin sairastettu tauti tai 1 2 annosta vesirokkorokotetta riittää suojaksi. Tehosteita ei tarvita. Vesirokkorokotusten tarve on siis erittäin vähäinen. Jos nuori työntekijä ei muista sairastaneensa, kannattaa aina rokottaa. Jos työntekijän omat lapset ovat sairastaneet vesirokon, on työntekijä todennäköisesti immuuni. Mitä iäkkäämmästä työntekijästä on kyse, sitä todennäköisemmin hän on jo monta kertaa törmännyt vesirokkovirukseen ja on siksi immuuni sille.

11 Hinkuyskä (pertussis) Aiemmin sairastettu tauti ei tuo elinikäistä immuniteettia. Lapsuusiässä saatujen hinkuyskärokotteiden tuottamaa suojaa tehostetaan aikuisilla dtap-rokotteella. Hinkuyskäsuoja tehostetaan viiden vuoden välein, sillä suojateho laskee noin 3 4 vuodessa. Tämän vuoksi alle yksivuotiaiden pariin työharjoitteluun menevälle opiskelijalle kannattaa antaa dtap-rokote vasta lähellä harjoittelun alkua. dtap-rokote annetaan vain sellaisille työntekijöille, jotka jatkuvasti työskentelevät alle 1-vuotiaiden parissa. Rokotusta ei siis anneta rutiinisti tai varmuuden vuoksi kaikille esimerkiksi sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskenteleville. Jos henkilö on juuri saanut dt-rokotteen, kannattaa odottaa kaksi vuotta, ennen kuin annetaan dtap-rokote.

12 Influenssa Influenssaa vastaan suoja tehostetaan vuosittain. Influenssarokotusta ei anneta, jos rokotukselle on olemassa vasta-aihe. Myös potilaiden tai asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon osallistuva lääkehuollon henkilöstö saa maksuttoman rokotteen.

13 KYSYMYKSIÄ 48 liittyen Rokotuksia eivät tarvitse esimerkiksi satunnaisemmin toimipisteessä vierailevat, jotka eivät pääsääntöisesti työskentele noissa tiloissa, mutta saattavat joskus käydä siellä esimerkiksi lyhytaikaisen työtehtävän takia. Se, ketä pykälä koskee ja ei koske, on aina toimipisteen johdon paikallinen päätös. Myös itsenäisellä ammatinharjoittajalla tai yrittäjällä tulisi olla järjestettynä työterveyshuollon palvelut, jossa voidaan antaa tarvittavat rokotukset. Jos selkeää työnantajaa ei ole, rokotussuoja voidaan täydentää myös omalla terveysasemalla. Tällaisessa tilanteessa ovat esimerkiksi o siviilipalvelusta suorittavat o vapaaehtoistyötä tekevät o työharjoitteluun menevät opiskelijat, jolla ei ole oikeutta opiskeluterveydenhuollon palveluihin. o ulkomailta tulevat opiskelijat, joilla ei ole opisk.th.palveluja Jos toimipisteessä käytetään vuokratyövoimaa, voi sopimustilanteessa vaatia, että vuokratyövoimaa välittävä yritys tarjoaa etenkin pitkäaikaisiin sijaisuuksiin henkilöitä, joilla on toimipisteen edellyttämä suoja. Entä jos hinkuyskäsuojaa ei voida juuri nyt tehostaa? Pyritään siis siihen, että henkilökunta olisi mahdollisimman kattavasti suojattu. Yksittäisen työntekijän kohdalla työnantaja voi siis kokonaistilanteen huomioiden päättää, että työntekijä jatkaa normaalisti omassa tehtävässään ja suoja täydennetään myöhemmin. Erillistä hinkuyskärokotetta ei ole. Tehosterokotteena käytetään dtap-rokotetta, joka samalla tehostaa suojan jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan. Rokotteen voi antaa myös raskaana olevalle. Hinkuyskä voi olla hankala tauti myös raskaana olevalle itselleen. Rokotteen voi antaa jo ensimmäiselläkin raskauskolmanneksella, mutta rokottamista suositellaan kuitenkin vasta 20. raskausviikosta alkaen.

14 Pitääkö influenssarokotussuojaa edellyttää myös influenssakauden ulkopuolella? Ei tarvitse. Suomessa influenssakausi alkaa useimmiten joulu-tammikuussa ja kestää enimmillään toukokuulle. Tavallisesti epidemia alkaa hiipua huhtikuun aikana. Kesällä Suomessa rokotetta ei ole enää saatavilla lainkaan.

15 Tarvitaanko soveltuvuuden selvittämiseen työntekijän suostumus? Tarvitaan, koska työntekijän soveltuvuutta arvioidaan nimenomaan potilasturvallisuusnäkökulmasta. Voiko työntekijä kieltää soveltuvuuden selvittämisen? Kyllä voi. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti. Mitä tämä tartuntatautilaissa oleva kohta tarkoittaa? Rokotustieto on yksilön terveyteen liittyvä tieto, jota ei saa ilman henkilön omaa lupaa kertoa. Työntekijä voi halutessaan kertoa työnantajalle onko hänen suojansa kunnossa tai onko hänet rokotettu, mutta pakko ei ole. Työnantaja tiedottaa työterveyshuollolle, minkälaista suojaa kussakin toimintayksikössä tai toimipisteessä edellytetään. Työnantaja myös kertoo, missä työtehtävissä tai toimintayksiköissä suojaa ei edellytetä. Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää soveltuvuus. Jos työntekijä ei halua ottaa suojaksi vaadittua rokotusta tai ei pysty näyttämään, että suoja on kunnossa tai että rokotus on jo annettu, hänet voidaan katsoa ei-sopivaksi.

16 Kuinka toimitaan, jos työterveyshuolto on arvioinut, että työntekijä ei ole sopiva tai on rajoituksin sopiva työntehtäväänsä? Tartuntatautilain tarkoitus on torjua tarttuvia tauteja, parantaa potilasturvallisuutta ja parantaa henkilökunnan rokotuskattavuutta Lakia tulkittaessa ja ohjeistusta laadittaessa tulee käyttää harkintaa, liian tiukasti lakia ei kannata tulkita. Yksittäiset tilanteet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa työterveysneuvottelu, jos ei selkeää ohjetta tilanteeseen ole. Tietyissä tilanteissa työntekijä voi esimerkiksi jatkaa omassa työpisteessä ja tehtävässään esim. suojainten avulla, etätyö Joskus taas on syytä miettiä työntekijän uudelleen sijoittamista

17 Lyhyesti työterveyshuollon prosessi tartuntatautilakiin liittyen Työnantajan kanssa sovitaan yhteistyössä, keitä sos. ja terv.huollon tiloissa työskenteleviä työntekijöitä rokotussuoja koskee (siivous, ruokahuolto, kiinteistöhuolto ) rokotussuoja tarkistetaan työterveyshuollon kyselyllä (pääasiassa sähköisesti) ja työterveystarkastusten yhteydessä työtekijä täyttää rokotuksia koskevan kyselyn ja palauttaa sen tth:oon työterveyshuolto arvioi, soveltuuko työntekijä työskentelemään tiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautilain vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita työterveyshuollossa annetaan tarvittavat täydennysrokotukset tth:ssa kirjoitetaan sopivuuslausunto ja työntekijä toimittaa sen työnantajalle kausi-influenssarokotukset pyritään järjestämään työnantajan tiloissa tai työnantajan kanssa sovitulla muulla tavalla opiskelijoiden rokotussuojasta huolehtii opiskelijaterveydenhuolto tartuntatautilain 48 mukaisiin rokotuksiin saa käyttää kansallisen rokotusohjelman rokotteita työntekijällä on oikeus käydä tartuntatautilaissa mainituissa rokotuksissa työaikana, jollei se ole vaikeuksitta mahdollista muuna aikana. Rokotuskäyntiin kuluva aika luetaan työssä-oloajaksi.

18

19