C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Samankaltaiset tiedostot
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

C.difficile alueellisena haasteena

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Clostridium difficile. Labquality-päivät Eveliina Tarkka HUSLAB

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

HSV- ja VZV-keratiitit

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

HIV ja hepatiitit HIV

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

EHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

HYGIENIAHOITAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

PD-hoidon komplikaatiot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Lataa Vatsa kuntoon - Kaarlo Jaakkola. Lataa

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Terveydenhuollon työntekijän MRSA

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Appendisiitin diagnostiikka

MRSA-kantajuuden seuranta

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta- ja torjuntatoiminta Suomen akuuttisairaaloissa 2015

Kokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi Naantali

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Transkriptio:

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka

CDI = C. difficile infektio kliininen diagnoosi, jota laboratoriolöydökset tukevat hoito riippuu taudin vaikeusasteesta vain selkeästi oireiset potilaat hoidetaan, sillä myös hoidossa käytettävät antibiootit vaurioittavat suoliston suojaavaa mikrobiomia eli hoito voi siten johtaa vakavaoireiseen uusiutuvaan infektioon oireettomia kantajia jopa 5 % koko väestöstä vain pieni osa sairaalapotilaiden ripulista johtuu C. difficilestä

C. difficile diagnostiikan vaikutus Uudet PCR testit ovat herkempiä kuin antigeenitestit Antigeenitestit löytävät paremmin hoidosta hyötyvät potilaat ( verrattuna C. difficilen kantajat), mutta ovat epäherkkiä (60-70%) PCR testit ovat nopeampia kuin toksinogeninen viljely

Testin nopealla vastauksella on merkitystä perifeerinen sairaala- näytteiden yhteiskuljetusviikonloppu: hoito perustuu kliiniseen kuvaan useamman päivän ajan lääkäreiden vaihtuminen osastolla empiirisen hoidon nopea lopetus, kun vastaus negatiivinen C. difficile voi olla myös nopeasti kuolemaan johtava infektio, ja aggressiivisen hoidon nopea aloitus voi pelastaa potilaan hengen

Onko laboratoriotutkimuksen hinnalla merkitystä? PCR tutkimukset ovat yleensä kalliimpia, onko sillä merkitystä - tällä hetkellä? - 5 vuoden päästä? tutkimuksen hinta on lopulta pieni osa infektion kokonaiskustannuksista algoritmin / + - vastaus (hinta, helppous)

C. difficile diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan Koska PCR tutkimus on herkempi, pitäisi tapauksien määrän kasvaa, jos epidemiologinen tilanne ei muutu ( ja tutkimusaktiviteetti pysyisi samana ) CDI-tapauksien määrä väheni SIROseurantasairaaloissa 2008-14, vaikka seurantaaikana kaikki sairaalat yhtä lukuun ottamatta siirtyivät PCR-testiin ( tietoisuus ja torjuntatoimet) Arifulla D, Mentula S, Kotila S, Ollgren J, Möttönen T, Lyytikäinen O & Hospital Infection Surveillance Team. Surveillance of Clostridium difficile infections in Finnish acute care hospitals, 2008-2014: trends, diagnostics and control measures. Antimicrob Resist Infect Control 2015; 4(suppl 1): P22.

C. difficile diagnostiikan vaikutus hoitoon PCR testi on herkempi : riski vähäoireisten potilaiden hoidosta perinteinen toksiinitesti on löytää paremmin hoidosta hyötyvät potilaat, mutta on liian epäherkkä, toksinogeninen viljely taas on liian hidas kantajuus ei ole aina selkeästi tulkittavissa: esim ryyppyputki voi aktivoida aiemmin oireettoman kantajuuden ylihoito johtaa helposti todelliseen CDI:iin ( eli myös vankomysiini ja metronidatsoli altistivat oireiselle C. difficile infektiolle)

C. difficile diagnostiikan vaikutus hoitoon Oireettomia ei pidä ( ei saa ) hoitaa oireettomien hoitaminen altistaa oireisille suoliston mikrobiomin kärsivän vaurion vuoksi Ei kontrollinäytteitä hoidon jälkeen, jos potilas oireeton C. diff on voitu viljellä jopa 26 viikkoa onnistuneen hoidon jälkeen Eikä myöskään toistuvia näytteitä, jos ensimmäinen ( PCR )- testi on negatiivinen

C. difficile diagnostiikan vaikutus eristyskäytöntöihin jos epäily infektiivisestä ripulista, eristys joka tapauksessa nopeampi vastaus vähentää eristystarvetta, esim neg löydös IBD potilailla nopeampi vastaus nopeuttaa hoitoa; potilaat oireettomaksi nopeammin oireettomia kantajia löytyy enemmän; toisaalta nämäkin kontaminoida ihon ja ympäristön

Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? Alle 2 vuotiailla C. difficile toksiinilöydös ei korreloi oireisiin. Syytä tähän ei tiedetä. Oireeton kantajuus on tavallisinta alle 1 vuotiailla. Siitä huolimatta myös alle 3 vuotiailla voi olla vakavaoireinen CDI Kouluikäisillä taudinkuva on yleensä lievempi kuin aikuisilla

Lasten C. difficile Syövät ja tulehdukselliset suolistosairaudet altistavat lasten CDI:lle Oireettomia ei pidä hoitaa Oireiset hoidetaan. Muut ripulia aiheuttavat syyt tulee poissulkea Useimmiten CDI:lle altistaneen antibiootin lopettaminen riittää Hoitosuositukset käytännössä samoja kuin aikuispuolella

Lopuksi PCR testi parantaa mielestäni hoidon tasoa, koska se on herkkä ja nopea tutkimus Edellytyksenä on kliinikon oikea tulkinta ja potilaan seuranta - vaatimuksia osaamistasolle Eli hoida potilasta, älä laboratoriotulosta