WHO-Koululaistutkimus HBSC Study WHO-Koululaistutkimuksen esitutkimus 2013 7- ja 9-luokkalaiset Länsi-Suomen läänistä
WHO-Koululaistutkimus Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa. Kansainväliset sivut ovat osoitteessa www.hbsc.org. Tutkimus pyrkii lisäämään tietämystä mm. lasten ja nuorten terveyden kokemuksista, itse arvioidusta terveydestä ja terveyskäyttäytymisestä Tässä esitettäviä tuloksia tarkastellaan erikseen 7- ja 9- luokkalaisten osalta. Osassa kysymyksissä tulokset esitellään myös sukupuolen mukaan. Tulokset ovat esitutkimuksesta 2013, johon osallistui 401 koululaista Länsi-Suomen läänistä
Tuloksia Esitutkimus 2013 aineistosta Koulunkäynti ja siitä pitäminen Kiusaaminen Oman terveyden kokeminen Terveysosaaminen Tunneosaaminen Lepo ja uni Syöminen ja juominen Tapaturmat ja loukkaantumiset Liikkuminen Istuminen Pitkäaikaissairaudet, vammat ja toiminnanvaikeudet
WHO-Koululaistutkimuksen Esitutkimus 2013 aineiston koko Poikien ja tyttöjen lukumäärä luokka-asteen mukaan Pojat Tytöt Yht. 7-luokkalaiset 101 (46 %) 101 (55 %) 202 9-luokkalaiset 117 (54 %) 82 (45 %) 199
Väittämiä koulunkäynnistä Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä % 70 60 50 40 30 20 10 0 7lk Pojat 7lk Tytöt 9lk Pojat 9lk Tytöt Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä
Väittämiä koulunkäynnistä % Useimmat luokkani oppilaat ovat ystävällisiä ja auttavaisia 70 60 50 40 30 20 10 0 7lk Pojat 7lk Tytöt 9lk Pojat 9lk Tytöt Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä
Väittämiä koulunkäynnistä Muut oppilaat hyväksyvät minut sellaisena kuin olen % 70 60 50 40 30 20 10 0 7lk Pojat 7lk Tytöt 9lk Pojat 9lk Tytöt Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä
Väittämiä koulunkäynnistä % 70 60 50 40 30 20 10 0 Minulla on liikaa koulutyötä 7lk Pojat 7lk Tytöt 9lk Pojat 9lk Tytöt Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä
Väittämiä koulunkäynnistä % 70 60 50 40 30 20 10 0 Koulutyö on minusta vaikeaa 7lk Pojat 7lk Tytöt 9lk Pojat 9lk Tytöt Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä
Väittämiä koulunkäynnistä % 70 60 50 40 30 20 10 0 Koulutyö on minusta väsyttävää 7lk Pojat 7lk Tytöt 9lk Pojat 9lk Tytöt Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä
Kiusaaminen: Kuinka usein sinua on kiusattu seuraavin tavoin? Minulle on lähetetty negatiivissävytteisiä pikaviestejä tai Facebook-kirjoituksia, sähköposteja tai tekstiviestejä tai minusta on tehty nettisivu, jossa minua on pilkattu (%). 7lk Pojat 12 7lk Tytöt 9lk Pojat 13 9 Minua on kiusattu tällä tavoin kerran, muutamia kertoja tai usein 9lk Tytöt 9 0 20 40 60 80 100
Kiusaaminen: Kuinka usein sinua on kiusattu seuraavin tavoin? Minusta on otettu noloja tai sopimattomia kuvia ilman lupaani ja ne on laitettu nettiin (%) 7lk Pojat 10 7lk Tytöt 9lk Pojat 12 13 Minua on kiusattu tällä tavoin kerran, muutamia kertoja tai usein 9lk Tytöt 12 0 20 40 60 80 100
Oman terveyden kokeminen Onko terveytesi mielestäsi (%)? 7-luokkalaiset 9-luokkalaiset Erittäin hyvä 30 27 Hyvä 63 63 Kohtalainen 7 9 Huono 0 1
Koululaisten terveysosaaminen Terveysosaamismittari mittaa koululaisten koettua pystyvyyttä viidellä terveysosaamisen ulottuvuudella: teoreettinen tieto, praktinen tieto, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus (Paakkari & Paakkari, 2012, Liite). Terveystieto- oppiaineen tavoitteena on terveysosaaminen. Lisäksi terveysosaaminen on maailmanlaajuisesti nostettu keskeiseksi terveyden edistämisen tavoitteista ja päämääristä (WHO 2013). Koettu pystyvyys on yksi voimakkaimmista käyttäytymistä selittävistä tekijöistä. Mitä voimakkaammin koululaiset kokevat osaavansa jotain, sitä todennäköisemmin koettu osaaminen ohjaa heidän toimintaansa. Tämän vuoksi opetuksen olisi hyvä vahvistaa konkreettisen osaamisen lisäksi myös koettua osaamista. WHO 2013. Health literacy: the solid facts. Copenhagen: World Health Organization.
Terveysosaaminen: Teoreettinen tieto Olen varma, että Minulla on hyvät tiedot terveydestä (%) Osaan helposti antaa esimerkkejä asioista, jotka tukevat terveyttä (%) 9 lk. 7 lk. 6 2 6,4 2 28,7 28,7 63,3 62,9 4 3 2 1 9. lk 7. lk 25,6 13,6 3 23,1 19,6 1,5 57,8 55,8 4 3 2 1 0 50 100 0 50 100 1 = Ei lainkaan totta, 2 = Juuri ja juuri totta, 3 = Jossain määrin totta, 4 = Täysin totta
Terveysosaaminen: Praktinen tieto Olen varma, että Löydän tarvittaessa terveyteen liittyvää tietoa, jota minun on helppo ymmärtää (%) Kun olen kipeä, tiedän mistä löydän tarvitsemiani terveyspalveluita (%) 9. lk 7. lk 35,4 52,8 11,3 0,5 27,9 56,7 14,4 1 4 3 2 1 9. lk 7. lk 7,2 1 11 2,5 48,2 43,6 37 49,5 4 3 2 1 0 50 100 0 50 100 1 = Ei lainkaan totta, 2 = Juuri ja juuri totta, 3 = Jossain määrin totta, 4 = Täysin totta
Terveysosaaminen: Kriittinen ajattelu Olen varma, että Osaan vertailla keskenään eri tietolähteistä saatua tietoa (%) Osaan yleensä selvittää, onko jokin terveyteen liittyvä tieto oikea vai väärä (%) 9. lk 7. lk 21,4 13,8 2,6 20,4 15,9 3,5 62,2 60,2 4 3 2 1 9. lk 7. lk 24,4 11,2 1,5 19,8 17,8 2,5 62,9 59,9 4 3 2 1 0 50 100 0 50 100 1 = Ei lainkaan totta, 2 = Juuri ja juuri totta, 3 = Jossain määrin totta, 4 = Täysin totta
Terveysosaaminen: Itsetuntemus Olen varma, että Osaan perustella terveyteen liittyviä valintojani (%) Osaan päätellä, onko saamani terveyteen liittyvä tieto minulle käyttökelpoista (%) 9. lk 7. lk 2,5 1,5 2,5 18,7 27,9 26,8 52 58,9 4 3 2 1 9. lk 7. lk 22,8 9,1 2 22,4 15,4 3 66 59,2 4 3 2 1 0 50 100 0 50 100 1 = Ei lainkaan totta, 2 = Juuri ja juuri totta, 3 = Jossain määrin totta, 4 = Täysin totta
Terveysosaaminen: Eettinen vastuullisuus Olen varma, että Osaan päätellä miten oma toimintani vaikuttaa ympäröivään luontoon (%) Osaan tarvittaessa antaa ideoita miten lähiympäristöni terveyttä voidaan kehittää (%) 9. lk 7. lk 2 2 24 14,8 28,1 17,1 59,2 52,8 4 3 2 1 9. lk 7. lk 16,2 26,4 4,6 14,1 22,7 6,1 52,8 57,1 4 3 2 1 0 50 100 0 50 100 1 = Ei lainkaan totta, 2 = Juuri ja juuri totta, 3 = Jossain määrin totta, 4 = Täysin totta
Tunneosaaminen Tunneosaaminen-mittari perustuu oppilaan arvioihin asteikolla 1 5 siitä, missä määrin hän tunnistaa omia ja toisten lasten tunteita säätelee omia ja toisten lasten tunteita käyttää tunteitaan ajattelunsa apuna esimerkiksi keksiessään uusia ideoita
Tunneosaaminen Tunneosaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien eikä 7.- ja 9.-luokkalaisten välillä Sekä tyttöjen että poikien tunneosaamisen arviointi oli keskimääräisesti mittarin jakauman keskiarvoa korkeampi
Tunneosaaminen liittyi myönteisiin arvioihin (erityisesti tytöillä) Tytöt ja 7-luokkalaiset: Mitä enemmän tunneosaamista, sitä paremmaksi arvioitu koulumenestys opettajan silmissä muihin verrattuna enemmän pitivät koulusta sitä tyytyväisempiä ovat vartaloonsa 7-luokkalaiset myös arvioivat paremmaksi terveytensä Pojat: Mitä enemmän tunneosaamista, sitä paremmaksi arvioivat terveytensä
Uni ja lepo: Miten usein sinusta tuntuu, että olet nukkunut riittävästi? % 50 7-luokkalaiset % 50 9-luokkalaiset 48 40 30 20 10 0 38 34 Joka tai lähes joka aamu 36 37 3-5 aamuna viikossa 17 25 1-2 aamuna viikossa 10 5 Ei juuri koskaan 40 30 20 10 0 22 12 Joka tai lähes joka aamu 32 33 29 3-5 aamuna viikossa 1-2 aamuna viikossa 14 11 Ei juuri koskaan Pojat Tytöt
Syöminen: Syön vihanneksia joka päivä, kerran tai useammin (suositusten mukainen) % 7lk Pojat 14 7lk Tytöt 9lk Pojat 11 26 vihanneksia joka päivä 9lk Tytöt 20 0 50 100
Juominen: En juo energiajuomia (%) 7lk Pojat 35 7lk Tytöt 9lk Pojat 26 65 En juo energiajuomia 9lk Tytöt 60 0 50 100
Tapaturmat: Kuinka monta kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana olet loukkaantunut niin, että olet joutunut lääkärin tai sairaanhoitajan hoidettavaksi (%)? 7lk Pojat 49 7lk Tytöt 9lk Pojat 47 43 1 kerran tai useammin 9lk Tytöt 22 0 50 100
Tapaturmat: Mitä olit tekemässä vakavimman loukkaantumisesi sattuessa? Poikien kolme yleisintä vastausta: Olin pelaamassa tai harjoittelin jotain urheilulajia tai harrastusta varten (28 % loukkaantuneista) Olin pyöräilemässä (21 % loukkaantuneista) Olin kävely/-juoksulenkillä (12 % loukkaantuneista) Tyttöjen kolme yleisintä vastausta: Olin pyöräilemässä (34 % loukkaantuneista) Olin pelaamassa tai harjoittelin jotain urheilulajia tai harrastusta varten (21 % loukkaantuneista) Olin kävely/-juoksulenkillä (11 % loukkaantuneista)
Liikkuminen: Kuinka monena päivänä olet viimeisen 7 päivän aikana harrastanut liikuntaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa sinut hetkeksi hengästymään, vähintään 60 minuuttia? % 50 7-luokkalaiset Suositusten mukainen 50 % 9-luokkalaiset Suositusten mukainen 40 40 30 Pojat 30 20 Tytöt 20 10 10 0 0 1 2 3 4 5 6 7 0 0 1 2 3 4 5 6 7
Istuminen vapaa-ajalla arkipäivisin: Kouluajan ulkopuolella: Kuinka monta tuntia päivässä tavallisesti istut vapaaajallasi (esim. kun katselet TV:tä, käytät tietokonetta tai puhut kännykkään, kuljet autolla tai bussilla, istut juttelemassa tai syömässä, teet läksyjä)? 7-luokkalaiset (%) 9-luokkalaiset (%) Noin 2 tuntia tai alle 36 31 Noin 3-4 tuntia 41 44 Noin 5 tuntia tai enemmän päivässä 22 25 Suositusten mukainen
Vastanneiden määrä Lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai vamma 350 300 250 200 150 100 50 0 kyllä ei 18 prosentilla vastanneista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka on kestänyt vähintään 6 kuukautta
Vastanneiden määrä Toiminnanvaikeudet Onko sinulla vaikeuksia. Vaikeudet ryhmiteltiin: Aistitoiminnot, ääni- ja puhetoiminnot Fyysiset toiminnot Mielentoiminnot Muisti- ja tarkkaavaisuusvaikeudet 250 200 150 100 Ei diagnoosia Vaaleansinisellä merkityillä vastaajilla oli ilmoituksensa mukaan jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, tummansinisillä merkityillä ei ollut lääkärin antamaa diagnoosia, mutta he kokivat vaikeuksia 50 0 Pitkäaikais sairaus tai vamma
Lähteitä http://www.hbsc.org/publications/ Currie C et al. 2012. Social determinants of health and well being among young people. Health Behaviour in School aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, Health Policy for Children and Adolescents, No. 6. WHO/HBSC Forum 2006. Addressing the socioeconomic determinants of healthy eating habits and physical activity levels among adolescents. World Health Organization Europe. Paakkari L & Paakkari O. 2012. Health literacy as a learning outcome in schools. Health Education 112(2), s.133-152 Kämppi K ym. 2012. Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 WHO-Koululaistutkimus (HBSC-Study). Opetushallitus ja Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen seurantaraportit 2012:8. http://www.oph.fi/download/142520_koulukokemusten_kansainvalista_vertailua_2010_s eka_muutokset_suomessa_ja_pohjoismaissa_1994-2010_who- Koululaistutkimus_HBSC-Study_.pdf
WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia hyödynnetään terveyden edistämisessä: terveys- ja koulutuspolitiikan suunnittelun ja arvioinnin tukena terveyserojen kaventamiseen pyrittäessä terveysneuvonnan ja terveysopetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä koulun kehittämisessä terveyttä edistäväksi yhteisöksi keskustelun virittämisessä opetuksessa ja koulutuksessa julkaisuina: kansallisia ja kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja, raportteja, kirjoja, kolumneja http://www.hbsc.org/publications/ https://www.jyu.fi/sport/laitokset/tutkimusyksikot/tetk/julkaisut yhteistyökumppaneita ovat WHO, UNICEF, Euroopan komissio, EMCDDA, OECD, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus WHO/HBSC International Forum helpottaa tutkimustulosten soveltamista päätöksenteossa