Lasten ja nuorten hyvinvointikysely RUNOSMÄEN KOULUN KOULUPALAUTE

Transkriptio

1 2012 Lasten ja nuorten hyvinvointikysely RUNOSMÄEN KOULUN KOULUPALAUTE Piia af Ursin & Hanna Launokorpi Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Lemminkäisenkatu 1-1 A 2001 Turun yliopisto puh. (02) 9 s-posti: pkafur@utu.fi

2 2 Johdanto Turun kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi toteuttavat yhdessä uutta ennaltaehkäisevän ja virikkeellisen vapaa-ajan toimintaohjelmaa, jonka tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen aktiivisen vapaa-ajan keinoin. Tämän EVIVA-hankkeen toiminta koskettaa kaikkia kuntalaisia, mutta ensisijaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret, sekä heidän vanhempansa. EVIVA on syksyn 2012 aikana tehnyt laajan selvitys- ja kartoitustyön kaupungin eri alueiden asukkaiden vapaa-ajan aktiivisuudesta, vapaa-ajan palveluiden tarjonnasta ja palveluiden tarpeista. Tämän työn tuloksena on syntynyt ainutlaatuinen lähtötilanteen analyysi, joka antaa merkittävän mahdollisuuden kehittää alueellisia palveluja ja näin kaventaa asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja. Teidän koulunne oli mukana lapsille ja nuorille suunnatussa kyselytutkimuksessa kyselyn pilottivaiheessa syksyllä 20. Varsinaiseen kyselyyn osallistui keväällä 2012 yhteensä 2071 kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista oppilasta 1:sta Turun koulusta (Taulukko 1). Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneet oppilaat Turussa ja palautekoulussa. Otos N. luokka. luokka 9. luokka Turku Runosmäki Turun kaupungin opetustoimi on tilannut kaikille osallistuneille kouluille palautteen keväisestä kyselystä. Palautteet on koostettu kyselyn koulua koskettaneista kysymyksistä. Tuloksia kuvataan luokka-asteittain ja vertailuarvoina esitetään vastaavat tulokset koko otoksessa. Palautteen tavoitteena ei ole Turun alueen koulujen keskinäinen vertailu, vaan arvioinnin toivotaan tukevan kunkin koulun omia kehittämistarpeita. Liitteessä 1 on lisäksi esitetty kaikki kyselyssä mukana olleet teemat ja kysymykset. Jos jokin teemoista on koulunne kannalta erityisen ajankohtainen ja kiinnostava, mutta sitä ei palautteessa ole käsitelty, voitte pyytää lisätietoja allekirjoittaneelta. Pyrimme saattamaan tutkimustietoa käyttöönne mahdollisuuksien mukaan jatkossakin. Kiitämme tutkimukseen osallistuneiden koulujen rehtoreita ja opettajia myönteisestä suhtautumisesta tutkimukseemme. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kyselyyn vastanneille oppilaille. Toivommekin, että saatte palautteesta pohjan keskustella koulua koskettavista asioista myös oppilaiden kanssa. Tätä kautta voimme yhdessä välittää heille kokemuksen siitä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ja niillä on väliä. Tutkimusterveisin, Piia af Ursin & Hanna Launokorpi

3 Lasten ja nuorten koulukokemukset ja -viihtyvyys Suomalaisten peruskoululaisten oppisaavutukset on todettu maailman mittakaavassa korkealuokkaisiksi. Samaan aikaan on kuitenkin kansainvälisissä vertailuissa ilmennyt, että koululaisemme sijoittuivat kauas muista Pohjoismaista, kun heiltä tiedusteltiin koulussa viihtymistä i. Lasten ja nuorten viihtyminen koulussa on usean tekijän summa. Soinisen (9) mukaan kouluviihtyvyyteen liittyvät kaikki ne tekijät jotka ympäröivät oppilasta koulussa, myös oppilas itse. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi nuorten koulukokemukset ovat kehittyneet myönteisemmiksi, mutta samalla niiden nuorten määrä, jotka eivät pidä koulusta lainkaan, on kasvanut. Tämä käy ilmi WHO:n koululaistutkimuksesta ii jossa tarkastellaan aihetta reilun kymmenen vuoden aikavälillä. Sama tutkimus nosti myös esiin, että kouluviihtyvyydessä on havaittavissa voimistuva polarisaatioilmiö, mikä liittyy mm. koulussa menestymiseen. Koulussa hyvin menestyvät oppilaat kokevat koulun myönteisemmin kuin koulussa huonosti menestyneet oppilaat. Eroja esiintyi myös sukupuolen osalta: pojat suhtautuivat koulunkäyntiin tyttöjä kielteisemmin. Seuraavassa kuvataan koulunne oppilaiden koulukokemuksia ja -viihtyvyyttä tarkastelemalla koulusta pitämistä, opettajan ja oppilaan välistä suhdetta sekä oppilaiden välistä suhdetta. Lisäksi selvitetään oppilaiden kokemaa turvallisuutta koulussa, koulukiusaamista ja koulupelkoa sekä tarkastellaan osallisuutta oppilaiden vaikutushalun sekä -mahdollisuuksien kautta. Koulussa on kivaa vai onko? Oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa koulunkäynnin mielekkyyttä kysymällä heiltä mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, pitää valtaosa Turun peruskouluissa opiskelevista oppilaista koulunkäynnistä paljon tai erittäin paljon. Erittäin vähän Melko vähän Ei paljon eikä vähän Melko paljon Erittäin paljon. lk Runosmäki 27. lk Turku 0. lk Runosmäki lk Turku lk Turku % 20 % 0 % 0 % 0 % 100 % Kuvio 1. Koulunkäynnistä pitäminen luokka-asteittain (%).

4 Lisäksi kouluviihtyvyyttä kysyttiin tarkennetummin yksittäisten väittämien avulla, jotka liittyivät oppilaiden mielipiteisiin koulun ilmapiiristä, tunnelmasta, kiusaamisesta sekä huomioiduksi tulemisesta. Oppilaiden kokemukset näistä koulussa viihtymisen eri osa-alueista luokiteltiin kolmeen luokkaan; väittämän kanssa samaa mieltä olevat, ei samaa eikä eri mieltä olevat ja eri mieltä olevat. Taulukossa 2 on nähtävillä oppilaiden vastausten jakaumat prosentteina. Taulukko 2. Kouluviihtyvyyden osa-alueet luokka-asteittain koulunne sekä koko Turun osalta (%). Tunneilla on useimmiten hyvä työrauha Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Oppilaat tulevat hyvin toimeen useimpien opettajien kanssa Kiusaaminen on ongelma koulussani Koulussani tehdään paljon kiusaamisen ja syrjimisen estämiseksi.lk. lk 9. lk Runosmäki Turku Runosmäki Turku Turku Samaa mieltä 2 Neutraali Eri mieltä Samaa mieltä Neutraali Eri mieltä 2 1 Samaa mieltä Neutraali Eri mieltä Samaa mieltä Neutraali Eri mieltä 0 0 Samaa mieltä Neutraali Eri mieltä Oppilaiden kokemus omasta koulumenestyksestään Koulussa menestyminen on myös tämän tutkimusaineiston valossa yhteydessä niin kouluviihtyvyyteen kuin oppilaan yleiseen elämään tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen. Oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa koulumenestystään seuraavien vastausvaihtoehtojen avulla: erinomainen, hyvä, kohtalainen, huono sekä en osaa sanoa..-luokkalaiset: Turkulaisista.-luokkalaisista 9 % arvioi oman koulumenestyksensä vähintään hyväksi. Koulunne.-luokkalaisista 7 % arvioi oman koulumenestyksensä vähintään hyväksi..-luokkalaiset: Turkulaisista.-luokkalaisista % arvioi oman koulumenestyksensä vähintään hyväksi. Koulunne.-luokkalaisista 9 % arvioi oman koulumenestyksensä vähintään hyväksi. 9.-luokkalaiset: Turkulaisista 9.-luokkalaisista 9 % arvioi oman koulumenestyksensä vähintään hyväksi.

5 Vanhempien tuki lasten ja nuorten koulutyössä Vanhemmat voivat tukea oppilasta koulutyössä monella tapaa. Yksi konkreettinen keino on auttaa lasta tai nuorta läksyissä. Kysyimmekin oppilailta sitä, miten usein he tekevät läksyjä yhdessä äidin tai isän kanssa. Vastausten jakaumat on nähtävillä kuviossa 2. En koskaan Harvoin Joka kuukausi Joka viikko Joka päivä. lk Runosmäki 17. lk Turku lk Runosmäki 2 7. lk Turku lk Turku % 20 % 0 % 0 % 0 % 100 % Kuvio 2. Läksyjen tekeminen yhdessä vanhempien kanssa (%). Koulupelon kokeminen ja turvattomuus Valtaosa oppilaista ei koe pelkoa koulussa esimerkiksi kiusaamisen tai huonon koulumenestyksen vuoksi (Kuvio ). En koskaan Joskus Usein En osaa sanoa. lk Runosmäki 2 1. lk Turku 2 2. lk Runosmäki 0 2. lk Turku 2 9. lk Turku % 20 % 0 % 0 % 0 % 100 % Kuvio. Koulupelon kokeminen luokka-asteen mukaan (%).

6 Valtaosa oppilaista ei myöskään koe pelkoa koulumatkoilla, luokassa tai välitunneilla. Kysyimme oppilailta: Pelottaako sinua seuraavissa paikoissa? 1 Kuviossa on esitetty niiden oppilaiden prosentuaalinen osuus, jotka raportoivat pelkäävänsä mainituissa paikoissa aina tai usein. % Koulumatkalla Luokassa Välitunneilla 20 1,9 1 10,,, 0,, 2,, 0, 0,7 0, 2,,1,2. lk Runosmäki. lk Turku. lk Runosmäki. lk Turku 9. lk Turku Kuvio. Turvattomuuden kokeminen eri paikoissa luokka-asteen mukaan (%). 1 Pilottitutkimuksessa syksyllä 20 kysymys oli: Tunnetko olosi turvalliseksi seuraavissa paikoissa? Kuviossa on esitetty koulunne osalta niiden oppilaiden osuus, jotka ovat vastanneet kysymykseen en kovin usein tai en koskaan. Suora vertailu koko Turun otokseen ei ole mahdollista erilaisen kysymyksenasettelun vuoksi.

7 7 Osallisuus koulussa Osallisuutta koulussa tarkasteltiin kahden kysymyksen avulla, joista toinen mittasi halukkuutta osallistua koulun päätöksentekoon liittyen esimerkiksi koulun tiloihin, kouluruokaan, lukujärjestykseen tai retkiin, ja toinen kokemusta siitä, kuinka paljon saa olla mukana vaikuttamassa edellä mainituissa kouluun liittyvissä asioissa. Koko Turun oppilaiden vastausten prosentuaaliset jakaumat on esitetty kuviossa. Halua vaikuttaa koulun asioihin on kaikilla luokka-asteilla, alakoulussa voimakkaammin kuin yläkoulussa. Kaikkien luokka-asteiden osalta voidaan huomata, että osallistumishalukkuus ei näyttäisi kohtaavan mahdollisuuksien kanssa. Kuviossa on vastaavat jakaumat teidän koulunne osalta. Hyvin paljon Melko paljon Melko vähän Hyvin vähän/ei yhtään En osaa sanoa. lk HALUAT 1. lk SAAT lk HALUAT lk SAAT lk HALUAT lk SAAT % 20 % 0 % 0 % 0 % 100 % Kuvio. Turun koululaisten halu vs. koetut mahdollisuudet vaikuttaa koulua koskeviin asioihin (%). Hyvin paljon Melko paljon Melko vähän Hyvin vähän/ei yhtään En osaa sanoa. lk HALUAT. lk SAAT lk HALUAT 1. lk SAAT % 20 % 0 % 0 % 0 % 100 % Kuvio. Koulunne oppilaiden halu vs. koetut mahdollisuudet vaikuttaa asioihin koulussa (%).

8 Liite 1 Lasten ja nuorten hyvinvointikyselyssä esitetyt kysymykset. Aihealue Kysymys Taustakysymykset Asuinpaikka Sukupuoli Perhemuoto Sisarukset Kotikieli Synnyinmaa Vanhempien synnyinmaa Vanhempien ammatti Koettu perheen taloudellinen tilanne Vapaa-aika ja harrastukset Mahdollisuudet tehdä itseä kiinnostavia asioita vapaa-ajalla Kuinka usein teet seuraavia asioita vapaa-ajalla (1 toimintoa) Kuinka monta tuntia tekee eri asioita päivittäin (9 toimintoa) Kuinka usein käy eri paikoissa vapaa-ajalla (1 kohdetta) Asuinpaikan vapaa-ajanviettomahdollisuuksien puutteet Asuinpaikan harrastusmahdollisuuksien puutteet Kuinka usein käy eri museoissa Asenteet museoita kohtaan Koetut ympäristön asenteet museoita kohtaan Museoissa käymistä vaikeuttavat ja helpottavat tekijät Liikuntaharrastaminen (ohjattu/omaehtoinen) Tiedonsaanti vapaa-ajanviettomahdollisuuksista Mistä saa tietoa vapaa-ajanviettomahdollisuuksista Mitä mieltä on oman asuinalueen palveluista Riittävä tiedonsaanti oman asuinpaikan palveluista Harrastamisen esteet Ohjatut ja omaehtoiset harrastukset Koulu Koulunkäynnin mielekkyys Koettu koulumenestys Mielipiteet eri asioista koulussa Koulupelon kokeminen Osallisuus koulussa: halu ja koettu mahdollisuus Kokemus siitä, miten paljon koulussa opetetaan taitoja vaikuttaa Vaikuttaminen Koetut mahdollisuudet esittää mielipiteitä Turun päättäjille Halu vaikuttaa oman asuinalueen asioihin Tietämys siitä miten vaikutetaan/kenen puoleen kääntyä

9 9 Turvallisuus Hyvinvointi Pelon kokeminen eri paikoissa Onko kokenut kiusaamista Kenelle kertoo huolista Onko luottamuksellisia ystäviä Missä tapaa ystäviä vapaa-ajalla Kuinka usein tekee eri asioita vanhempien kanssa ( toimintoa) Kuinka usein käy eri paikoissa vanhempien kanssa ( toimintoa) Arvot: mitkä asiat ovat omassa elämässä tärkeitä Pituus ja paino Miltä itsestä yleensä tuntuu Koettu terveydentila Koettu kunto Väsymyksen tuntemus Ruokailun koettu terveellisyys Itsearvostus Millaisena tulevaisuus nähdään Arvio omasta asuinalueesta ja kaupungista i ii Opetushallitus Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO-Koululaistutkimus (HBSC- Study) Kämppi, K., Välimaa, R., Tynjälä, J., Haapasalo, I., Villberg, J. & Kannas, L. (200). Peruskoulun., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. WHO-koululaistutkimuksen trendejä vuosina Opetushallitus, Terveyden edistäm isen tutkimuskeskus ja tekijät. Tampere: Yliopistopaino.