Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Transkriptio

1 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle

2 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset saatiin THL:ltä joulukuussa vastausta Jyväskylän luokkalaisilta Kysyttiin koululaisten kokemukset: 1. Elinolot 2. Kouluolot 3. Koettu terveys 4. Terveystottumukset 5. Kokemus oppilashuollon tuesta

3 Valtakunnallisesti nuorten hyvinvointi menossa positiiviseen suuntaan Nuoret kokevat tulevansa kuulluksi koulussa useammin, koulujen työilmapiiri on parantunut ja kiusaaminen vähentynyt. Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt ja liikuntaa harrastetaan enemmän. Koululääkärin ja -psykologin puheille pääsy koetaan vaikeaksi. Yli puolet vastaajista kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita siitä, mitä nuorille kuuluu. Oman koulun toimintaan vaikuttamisen keinot eivät olleet kaikilla tiedossa

4 Jyväskylän tulokset samansuuntaiset koko maan tulosten kanssa Jyväskyläläiset nuoret kokevat tulevansa kuulluksi hyvin. Tulos on parantunut vuodesta 2011 ja on selvästi parempi kuin valtakunnallisesti. Tupakointi ja humalahakuinen juominen on vähentynyt vuodesta 2011 ja on samalla tasolla koko maan tulosten kanssa. Huumeita on kokeillut 9 % jyväskyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista. Luku on samalla tasolla valtakunnan tulosten kanssa ja hieman pienempi kuin vuonna Jyväskylässä kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin vastaanotolle vaikeampi päästä kuin valtakunnassa keskimäärin. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koetaan vaikeammaksi kuin vuonna Tulos on samansuuntainen koko maassa. Koulupsykologin vastaanotolle pääsyssä on tapahtunut Jyväskylässä pientä parannusta vuoteen 2011 ja arvo on lähellä valtakunnan keskitasoa. Nuorten käsitys omasta terveydestä on Jyväskylässä keskimäärin samalla tasolla valtakunnan tulosten kanssa. Jyväskyläläisnuorten kokemus omasta ylipainosta on lisääntynyt edellisiin tutkimuksiin verrattuna, ja luku on nyt samalla tasolla valtakunnan tulosten kanssa

5 Elinolot ELINOLOT Jyväskylä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Pojat (n=1118) Tytöt (n=1097) Jyväskylä (n=2215) Keski-Suomi (n=5222) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

6 Elinolot Jyväskylässä Nuorten mielestä vanhemmat ovat aikaisempaan verrattuna tietoisempia siitä missä nuori viettää viikonloppuiltoja (7% parannus) 32% raportoi, että vanhemmat eivät aina tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa (koko maa 33%) Perheistä 58 % ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla (koko maa 55%). Nuorista 20 % ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana (koko maa 19 %). Kahdeksan vuoden vertailussa uhan kokeminen on kasvanut 5 % (15% > 20%). Vuosina tulos on pysynyt lähellä 20 % eli muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut jo aikaisemmin. Vuoden 2013 mittauksessa jyväskyläläiset pojat raportoivat kokeneensa fyysistä uhkaa 5 % enemmän kuin koko maassa ja selkeästi (8%) enemmän kuin jyväskyläläiset tytöt. Koko maan osalta ei ole tiedossa sukupuolten välistä eroa. Nuorista seksuaalista väkivaltaa ilmoitti kokeneensa 15 % (koko maa 14%) Jyväskylässä 20% tytöistä ja 10% pojista ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa Seksuaalisen väkivallan kokemisen indikaattori muodostuu kolmesta tekijästä; vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä. Koko maan osalta ei ole tiedossa sukupuolten välistä eroa

7 Elinolojen kehitys ELINOLOT Jyväskylä Vakioidut prosenttiosuudet % Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=2374) 2007 (n=2284) 2009 (n=2323) 2011 (n=2279) 2013 (n=2215) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

8 Kouluolot KOULUOLOT Jyväskylä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin Pojat (n=1118) Tytöt (n=1097) Jyväskylä (n=2215) Keski-Suomi (n=5222) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

9 Kouluolot Oppilaista 52 % kokee puutteita koulun fyysisissä työoloissa (koko maa 54%). Parannusta aiempaan 9 %. Luku on nyt alempana kuin aiemmissa tutkimuksissa. Ongelmat koulun työilmapiirissä hieman vähentyneet vuodesta 2011 (Jyväskylä 28 % ja koko maa 26%). Oppilaat kokevat tulevansa paremmin kuulluksi, parannusta 7 % vuodesta 2011 (Jyväskylä 22 %, koko maa 24%). Oppilaat tietävät aiempaa paremmin, miten voivat vaikuttaa koulun asioihin (Jyväskylä 60 %, koko maa 56%). Vaikeudet opiskelussa ovat lisääntyneet 3% (Jyväskylä 36 %, koko maa 34%). Oppilaista 6 % kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa (koko maa 7%). Kokemukset koulukiusatuksi tulemisesta ovat vähentyneet ja määrä on alimmalla tasolla verrattuna neljään aiempaan tutkimukseen

10 Kouluolojen kehitys KOULUOLOT Jyväskylä Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin (n=2374) 2007 (n=2284) 2009 (n=2323) 2011 (n=2279) 2013 (n=2215) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

11 Terveystottumukset TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Jyväskylä % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 9 9 Pojat (n=1118) Tytöt (n=1097) Jyväskylä (n=2215) Keski-Suomi (n=5222) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

12 Terveystottumukset Jyväskylässä syödään koululounas useammin kuin koko maassa. 72% syö koululounaan (koko maa 66 %) Jyväskylässä 61 % nuorista kertoo syövänsä aamupalan joka arkiaamu. (koko maa 57%). Nuorista 30 % nukkuu arkisin alle 8 tuntia (koko maa 30%). Tytöt nukkuvat vähemmän kuin pojat. Nuorista 22 % on ruudun ääressä arkipäivisin vähintään neljä tuntia. Pojat viettävät ruudun ääressä enemmän aikaa kuin tytöt. Pojista 55 % harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. (tytöt 30%, koko maa 47%) Jyväskyläläisistä 31 % liikkuu korkeintaan tunnin viikossa vapaaajalla. (koko maa 32 %)

13 Päihteet Nuorista 9 % on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (koko maa 9%). Tyttöjen ja poikien välillä on huumeiden kokeilussa eroa (pojat 12%, tytöt 6%) Nuorista 11 % on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (koko maa 12%). Päivittäin tupakoivia nuoria on 11% (koko maa 13%). Poikinen ja tyttöjen välillä tupakoinnissa on eroa (pojat 14% ja tytöt 7%)

14 Terveystottumusten kehitys TERVEYSTOTTUMUKSET Jyväskylä Vakioidut prosenttiosuudet % Ei syö aamupalaa joka arkiaamu 39 Ei syö koululounasta päivittäin Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän 22 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 30 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=2374) 2007 (n=2284) 2009 (n=2323) 2011 (n=2279) 2013 (n=2215) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

15 Koettu terveys KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Jyväskylä % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino Pojat (n=1118) Tytöt (n=1097) Jyväskylä (n=2215) Keski-Suomi (n=5222) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

16 Koettu terveys KOETTU TERVEYS Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Vakioidut prosenttiosuudet Jyväskylä % Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino (n=2374) 2007 (n=2284) 2009 (n=2323) 2011 (n=2279) 2013 (n=2215) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

17 Kokemus oppilashuollon tuesta KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Jyväskylä 2013 Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 8 8 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Pojat (n=1118) Tytöt (n=1097) Jyväskylä (n=2215) Keski-Suomi (n=5222) Koko maa (n=99478) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

18 Kokemus oppilashuollon tuesta Vastaajien kokemukset, kuinka vaikea oppilaan on päästä oppilas- tai kouluterveydenhuollon työntekijän vastaanotolle: kuraattori psykologi koululääkäri kouluterveydenhoitaja JKL keskiarvo 30% 37% 37% 16% SUOMI ka 20% 40% 37% 13% Jyväskyläläiset nuoret kokevat pääsyn kouluterveydenhoitajalle vaikeammaksi ja kuraattorille selkeästi vaikeammaksi kuin nuoret maassa keskimäärin. Pääsy kouluterveydenhoitajalle on nuorten kokemuksen mukaan vaikeutunut kahdessa vuodessa. Nuorten kokemus siitä, että koulunkäyntiin ja opiskeluun saa apua, on parantunut edelliseen kyselyyn verrattuna

19 Kokemus oppilashuollon tuesta KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Jyväskylä Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 16 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 37 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 30 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 37 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta (n=2374) 2007 (n=2284) 2009 (n=2323) 2011 (n=2279) 2013 (n=2215) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely

20 Toimenpiteet kouluilla Jyväskylän perusopetuksen painopisteet hyvinvointioppiminen, turvallisuus, toimintakyky ja oppimaan oppiminen. Tuloksia hyödynnetään mm. hyvinvointioppimisen edistämisessä, oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa. Yläkoulut laativat tulosten pohjalta koulukohtaisen suunnitelman osaksi oppilashuollon suunnitelmaa kuluvalle ja seuraaville lukuvuosille. Koulujen toimenpiteet ovat parantaneet koulujen työilmapiiriä ja vähentäneet koulukiusaamista. Lukuvuonna toteutettava Vaikeudet ja vahvuudet kysely on keskeinen osa hyvinvointioppimisen kehittämistä. Oppilaitten osallisuutta kehitetään mm. oppilaskuntatyöllä. Koulut toteuttavat vanhempainillat tai -teemapäivät kevään 2014 aikana (esim. täydellisen kouluviikon yhteydessä viikolla 13) Opi hyvälle ilta keväällä koululaisille ja heidän huoltajille hyvinvointioppimisen teemoista

21 Oppimista seurataan ja oppimisen apuna kolmiportainen tuki toimintamalli Koulujen käytössä olevat ohjelmat, suunnitelmat ja toimintamallit, joiden avulla pyritään edistämään oppilaiden hyvinvointia ja puuttumaan epäkohtiin: KiVa koulu Vertaissovittelu Lions Quest- ohjelma Friends-ohjelma Tupakointiin ja päihteiden käyttöön puuttumisen malli Kasvatuskeskustelu

22 Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki > esi- ja perusopetus sekä lukio- ja ammatillinen koulutus Painopiste ennaltaehkäisevään yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja toteuttamisesta vastaavat kaikki työntekijät Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskusteluun psykologin tai kuraattorin kanssa 1 (kiireellinen) tai 7 (eikiireellinen) työpäivän sisällä. Vaikutuksia myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelija opiskeluhuollon palvelun piiriin. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma

23 Koululaisten terveystarkastukset Kouluterveydenhuollon tehtävät perustuvat terveydenhuoltolakiin ja asetukseen: Neuvolatoiminta, kouluja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. (380/2009) Laajat terveystarkastukset 1. -, 5. ja 8. luokalla Lääkärin ja terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen kutsutaan koululainen ja huoltajat. 8.-luokalla varataan oppilaalle mahdollisuus tavata joko terveydenhoitajaa tai lääkäriä kahden kesken. Määräaikaiset terveystarkastukset 2. -, 3.-, 4.-, 6.-, 7.-, 9.-luokalla tehdään määräaikaiset terveystarkastukset, joista tieto huoltajille lähtee Wilman kautta. Tarkistetaan esim. kasvu, ryhti, kehitys, koulunkäynti