Koulukokemukset, opetuksen kehittämishaasteet ja hyvinvointi

Transkriptio

1 Koulukokemukset, opetuksen kehittämishaasteet ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen, Opetushallitus OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT XI , Paasitorni, Helsinki Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 Opetuksen kehittämishaasteet Koulutuksen haasteet Koulutus 2020 Koulukokemukset ja kouluviihtyvyys OECD, PISA WHO-koululaistutkimus 2010 alustavat tiedot perusopetus 5, 7 ja 9 lk Kouluterveyskysely, lukio 1-2 vuoden opiskelijat Kouluterveyskysely, ammatilliset oppilaitokset 1-2 vuoden opiskelijat Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

3 Koulutuksen haasteet Koulutuksen yksilöä vahvistava tehtävä yksilön osaamispääoma, tasapainoinen elämä, osallisuus Koulutuksen taloudellinen tehtävä osaamisen varanto, talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, hyvinvointivaltion palveluiden turvaaminen Koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä aktiivinen kansalaisuus, demokratian vahvistaminen Koulutuksen moraalinen haaste ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

4 Koulutus 2020 Sivistyskäsityksen muuttaminen Tiedon ja osaamisen käyttötaito Syvällisempi oppiminen sisältöjen läpikäymisen sijasta Uuden ajan kansalaistaidot tiedon epävarmuuden ja muuttuvuuden ymmärtäminen Eheyttäminen tiedon sirpaloitumisen välttäminen Perustaitojen hallinta tiedon rakenteiden perustan hallitseminen Oppijan persoonallisuuden kasvu Osaamiselle korkeat tavoitteet Globaali kilpailukyky ja hyvinvoinnin turvaaminen Matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen perustan turvaaminen Kielivarannon monipuolistaminen ja kansalliskielten turvaaminen Taiteellisen ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen Terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

5 Koulutus 2020 Kasvun ja kehityksen yksilöllisempi tuki Oppimisen motivaation vahvistaminen Valinnan mahdollisuuksien lisääminen Mahdollisuudet syventäviin opintoihin Uudet toteuttamisperiaatteet Vahvempi yhteinen ohjaavuus koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen Oppimisen tavoitteiden selkeyttäminen ja oppimiskeskeisyys Tieto/taitoaineksen vaatimusten fokusointi Oppiainekokonaisuuksien muodostaminen Uuden ajan kansalaistaitojen määrittäminen: tavoitteet ja arviointikriteerit Osaamisen vaatimustasojen määrittäminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

6 Miltä maailma näyttää koulukokemusten ja kouluviihtyvyyden näkökulmasta? Globalisaatiokeskustelun ja tietovirtojen ja tiedon muuntumisen maailmassa unohdamme helposti sen, että inhimillisen turvallisuuden, ihmisen hyvän kasvun ja kehityksen mahdollistavat reunaehdot eivät ole merkittävästi muuttuneet Ihmisten välinpitämättömyys toisiaan kohtaan suurin koettua turvattomuutta tuottava asia Koulukokemuksilla ja viihtyvyydellä, työrauhalla ja turvallisuuden tunteella merkittävä vaikutus oppimisen tuloksiin Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

7 OECD PISA IN FOCUS 4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

8 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

9 The BIG idea From good to great: The Finnish school system will be great when every student and stakeholder says I love school AND I am doing well in school Schools put 21 st Century Skills in the spotlight PISA 9 Cheskin 2005 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Engagement

10 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

11 PERUSKOULUN 5., 7. JA 9. LUOKAN OPPILAIDEN KOULUKOKEMUKSET Alustavia tuloksia WHO-Koululaistutkimuksen trendeistä vuosina

12 WHO-Koululaistutkimus AINEISTOT JA MENETELMÄT Perustuu: Health Behaviour in School-aged Children study, HBSC aineistoihin yhteistyössä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa koordinoitu kansainvälinen pitkäkestoinen tutkimus tarkastellaan monipuolisesti 11-, 13- ja 15-v. koululaisten koettua terveyttä ja hyvinvointia, terveystottumuksia ja koulukokemuksia. aineistot kerätään kussakin tutkimusmaassa kansainvälisen tutkimusprotokollan mukaisesti kyselylomakkein koulutuntien aikana aineiston keruuajankohta on maalis-toukokuu Alkoi vuonna 1984 neljän maan (Suomi, Englanti, Norja ja Itävalta) tutkijoiden yhteistyönä, vähitellen laajentunut käsittämään yli 40 maata ja aluetta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kerätty vuosina 1984, 1986, 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006 ja Koulukokemuksia koskevat kysymykset olivat ensimmäisen kerran mukana vuonna 1994.

13 KOULUVIIHTYVYYS Moniulotteinen käsite vaikea määritellä tarkasti Eri tutkijat lähestyvät käsitettä eri näkökulmista ja liittävät siihen erilaisia tekijöitä. Kouluviihtyvyyttä voidaan arvioida eri kulttuureissa eri tavoin Kouluviihtyvyydestä saatu kuva riippuu siitä, miten se on määritelty ja kuka määrittelee oppilas, opettaja vai tutkija. Ei voida selittää yhden tai kahden tekijän avulla, vaan se on useiden tekijöiden summa. Kouluviihtyvyys ei myöskään ole staattinen tila, vaan se on altis vaihteluille. Kouluviihtyvyyteen liittyvät kaikki ne tekijät, jotka ympäröivät oppilasta koulussa, myös oppilas itse.

14 Kouluviihtyvyys ja koulukokemukset Kouluviihtyvyys elämänlaadun ja hyvinvoinnin käsitteen kautta: rakentuu tunne-elämän osa-alueista, kuten onnellisuudesta, hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä koulussa (Samdal 1998) Kouluelämän laatu ilmenee oppilaiden yleisenä tyytyväisyytenä ja hyvinvointina positiivisten ja negatiivisten koulukokemusten näkökulmasta. (Linnakylä 1993) Kouluhyvinvointi laajana kokonaisuutena, joka jaettavissa - koulun olosuhteet (koulun fyysinen ympäristö, opetusjärjestelyt, välitunnit, ruokailu jne.), - sosiaalisiin suhteet (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajaoppilassuhteet, kotien ja koulun yhteistyö, suhteet ympäröivään yhteisöön), - itsensä toteuttamisen mahdollisuudet (mahdollisuudet opiskella omien kykyjen ja taitojen mukaisesti) ja - terveydentila (oireilu) (Konu 2002)

15 5. luokan oppilaat, jotka olivat täysin samaa tai samaa mieltä väittämästä Opettajani ovat kiinnostuneita siitä mitä minulle kuuluu sukupuolen ja koulumenestyksen mukaan (%) Pojat Tytöt

16 7. ja 9. luokan oppilaat, jotka olivat täysin samaa tai samaa mieltä väittämästä Opettajani ovat kiinnostuneita siitä mitä minulle kuuluu sukupuolen ja koulumenestyksen mukaan (%) Pojat Tytöt

17 9. luokan oppilaat, jotka olivat täysin samaa tai samaa mieltä väittämästä Koulumme säännöt ovat oikeudenmukaiset sukupuolen ja koulutusorientaation mukaan (%) Pojat Tytöt

18 Poikien vastaukset kysymykseen Mitä pidät koulunkäynnistä (94-98) / koulusta (02-10) tällä hetkellä? vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk *hyvin paljon (94-98) ** melko paljon (94-98)

19 Tyttöjen vastaukset kysymykseen Mitä pidät koulunkäynnistä (94-98) / koulusta (02-10) tällä hetkellä? vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk *hyvin paljon (94-98) ** melko paljon (94-98)

20 Poikien vastaukset väittämään Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni oppitunneilla vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

21 Tyttöjen vastaukset väittämään Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni oppitunneilla vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

22 Poikien vastaukset väittämään Opettajani ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

23 Tyttöjen vastaukset väittämään Opettajani ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

24 Poikien vastaukset kysymykseen Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän kevätlukukauden aikana (94-98) / muutamien viime kuukausien aikana (02-10)? vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

25 Tyttöjen vastaukset kysymykseen Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän kevätlukukauden aikana (94-98) / muutamien viime kuukausien aikana (02-10)? vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

26 Poikien vastaukset väittämään Tunnen oloni turvalliseksi tässä koulussa vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

27 Tyttöjen vastaukset väittämään Tunnen oloni turvalliseksi tässä koulussa vuosiluokan mukaan (%) 5 lk 7 lk 9 lk

28 Koulukokemukset Kouluterveyskysely,trendejä Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden hyvinvointi vuosina /Kouluterveyskysely Lukion 1-2 vuosiluokan opiskelijoiden koulukokemuksia Ammatillisen koulutuksen 1 2 -vuosiluokan opiskelijoiden koulukokemuksia

29 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden hyvinvointi vuosina Kouluterveyskyselyn perusindikaattorit ja oppilashuollon indikaattorit THL: Kouluterveyskysely 29

30 Aineisto kysely tehdään parittomina vuosina Lounais- Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla sekä Ahvenanmaalla vastanneiden lukumäärä: Peruskoulu pojat tytöt THL: Kouluterveyskysely 30

31 KOULUOLOT Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 56 Koulutapaturma lukuvuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 38 Vaikeuksia opiskelussa 32 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 8 9 Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin (n=47266) 2005 (n=49150) 2007 (n=50470) 2009 (n=49052) 2011 (n=46997) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 31

32 KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta 10 Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa (n=47266) 2005 (n=49150) 2007 (n=50470) 2009 (n=49052) 2011 (n=46997) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 32

33 KIUSAAMINEN JA HÄIRINTÄ Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa 7 8 Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta 69 Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua 16 Kokenut seksuaalista häirintää 44 Kokenut seksuaalista väkivaltaa (n=47266) 2005 (n=49150) 2007 (n=50470) 2009 (n=49052) 2011 (n=46997) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 33

34 KOKEMUS OPPILASHUOLLON TUESTA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 13 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa (n=47266) 2005 (n=49150) 2007 (n=50470) 2009 (n=49052) 2011 (n=46997) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 34

35 MYÖNTEISESTI ESITETTYJÄ INDIKAATTOREITA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Pitää koulunkäynnistä Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti Luokan ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Ei ole osallistunut muiden kiusaamiseen Hyvä mieliala 20 Raittius 45 Ei tupakoi Syö aamupalan arkiaamuisin (n=47266) 2005 (n=49150) 2007 (n=50470) 2009 (n=49052) 2011 (n=46997) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 35

36 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi vuosina Kouluterveyskyselyn perusindikaattorit ja opiskelijahuollon indikaattorit THL: Kouluterveyskysely 36

37 Aineisto kysely tehdään parittomina vuosina Lounais- Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla sekä Ahvenanmaalla vastanneiden lukumäärä: Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Yhteensä pojat tytöt THL: Kouluterveyskysely 37

38 KOULUOLOT Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 40 Koulutapaturma lukuvuoden aikana 8 Koulun työilmapiirissä ongelmia 10 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 15 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 42 Vaikeuksia opiskelussa 36 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 1 11 Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin (n=24308) 2005 (n=23791) 2007 (n=23247) 2009 (n=21834) 2011 (n=21237) Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 38

39 KIUSAAMINEN JA HÄIRINTÄ Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa 1 2 Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta 90 Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua 7 Kokenut seksuaalista häirintää 38 Kokenut seksuaalista väkivaltaa (n=24308) 2005 (n=23791) 2007 (n=23247) 2009 (n=21834) 2011 (n=21237) Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 39

40 KOKEMUS OPISKELIJAHUOLLON TUESTA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 14 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle Ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa (n=24308) 2005 (n=23791) 2007 (n=23247) 2009 (n=21834) 2011 (n=21237) Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 40

41 MYÖNTEISESTI ESITETTYJÄ INDIKAATTOREITA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Pitää koulunkäynnistä Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti Luokan ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Ei ole osallistunut muiden kiusaamiseen Hyvä mieliala 22 Raittius 25 Ei tupakoi Syö aamupalan arkiaamuisin (n=24308) 2005 (n=23791) 2007 (n=23247) 2009 (n=21834) 2011 (n=21237) Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 41

42 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi vuosina Kouluterveyskyselyn perusindikaattorit ja opiskelijahuollon indikaattorit THL: Kouluterveyskysely 42

43 Aineisto kysely tehdään parittomina vuosina Lounais- Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla sekä Ahvenanmaalla vastanneiden lukumäärä: Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Yhteensä pojat tytöt THL: Kouluterveyskysely 43

44 KOKEMUS OPISKELIJAHUOLLON TUESTA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 16 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 33 Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle 19 Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle 35 Opiskelussa avun puutetta 9 Avun puutetta itseä huolestuttavissa asioissa (n=21205) 2011 (n=20735) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 44

45 KIUSAAMINEN JA HÄIRINTÄ Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa 4 5 Kiusaamiseen ei ole puututtu oppilaitoksen aikuisten toimesta 74 Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua 8 Kokenut seksuaalista häirintää 43 Kokenut seksuaalista väkivaltaa (n=21205) 2011 (n=20735) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 45

46 MYÖNTEISESTI ESITETTYJÄ INDIKAATTOREITA Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Pitää opiskelusta Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti Ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua 86 Ei ole osallistunut muiden kiusaamiseen 72 Hyvä mieliala 21 Raittius 17 Ei tupakoi Syö aamupalan arkiaamuisin (n=21205) 2011 (n=20735) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 46

47 Opettajuus osaamisen ja sivistyksen voimana Opettajan työ ei rajoitu tietojen ja taitojen opettamiseen, vaan merkittävä osa työstä on sidoksissa koulusta välittyviin yhteiskunnallisiin, sivistyksellisiin ja kulttuurisiin arvoihin. Opettajan ammatin eettinen ja sosiaalinen ulottuvuus korostuu jatkuvasti yhteiskunnan kulttuuristen, taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden sekä mediaympäristön muuttuessa. Opettajuus on myös kykyä toimia yhteistyössä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka voivat tukea ja edistää oppijan oppimista ja kasvua. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

48 Opettajuus osaamisen ja sivistyksen voimana Tämä edellyttää paitsi täydennyskouluttautumisen mahdollisuuksien varmistamista, myös opettajan omaehtoista valmiutta ja motivaatiota itsensä kehittämiseen. Työolosuhteet, työvälineet ja mahdollisuudet saada täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja työyhteisöjen tukea vaikuttavat opettajan työssä jaksamiseen Koulujen yhteisöllinen kehittäminen on välttämätöntä Opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö on keskeinen toiminnan lisäresurssi Opetussuunnitelman olisi annettava opettajille välineitä ajattelutavan muutokseen ja opetuskäytäntöjen kehittämiseen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

49 Sosiaalisen kestävyyden varmistaminen koulunpidon perustana Koulukokemukset kertovat osaltaan meille 1. missä olemme onnistuneet 2. missä tarvitaan lisää harjoitusta Koulukokemuksilla ja viihtyvyydellä, työrauhalla ja turvallisuuden tunteella merkittävä vaikutus oppimisen tuloksiin Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

50 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi