OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Nopeutetaan siirtymistä työelämään Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
KÄRKIHANKE: Osaaminen ja koulutus Hallituskauden tavoite: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu
Opetussuunnitelmien perustetyön toteuttaminen tukea paikalliseen työhön OPH tuottanut perusteet sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa - eperusteet osana Oppijan verkkopalvelua OPH tarjoaa työkaluja paikallisen työn tueksi OPH järjestänyt käyttökoulutusta
Opetussuunnitelmatyön uudistaminen (POPS) 1/2: pienkoulu- ja yhdysluokkaopetus Yksi yleisiä linjauksia valmistelevista työryhmistä on ollut pienkoulu- ja yhdysluokkaopetuksen työryhmä Valmistelutyön tulokset esillä mm. luvussa 5.4 opetuksen järjestämistapoja Työryhmä arvioi myös koko perusteasiakirjan sopivuutta pienten koulujen ja yhdysluokkaopetuksen näkökulmasta ja toteuttamisen mahdollisuuksista
Opetussuunnitelmatyön uudistaminen (POPS) 2/2: pienkoulu- ja yhdysluokkaopetus Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon paikalliset tarpeet, olosuhteet ja mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja Paikallisessa opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon vuosiluokkiin sitomaton opetus, yhdysluokkaopetus, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, joustava perusopetus
Lähde: YLE & Tilastokeskus.
Pienkoulujen määrä ja peruskoulut yhteensä vuosina 2005 2014 Sisältää koulut, joissa on vuosiluokat 1-6, 7-9 ja 1-9. Lähde:Tilastokeskus, oppilaitosrekisteri/ tietokantataulukot, www.stat.fi
Pienkoulujen määrä maakunnittain vuosina 2006, 2010 ja 2014, oppilaita 1 49 Sisältää koulut, joissa on vuosiluokat 1-6, 7-9 ja 1-9. Lähde: Tilastokeskus, oppilaitosrekisteri/ tietokantataulukot, www.stat.fi
Kehittämiskouluverkosto Majakka muutoksen veturina
Kymmenen kehittämisen osa-aluetta Oppilaiden hyvinvointi ja motivaatio, oppimistulosten parantaminen Oppilaiden osallisuus Pedagogiikka ja opetusmenetelmät Yhteisopettajuus ja yhteistyö Opettajien osaaminen ja hyvinvointi Oppimisympäristöt Koulupäivän rakenne ja opetusjärjestelyt Toimintakulttuuri Teknologia Johtaminen
Opetushallituksen tuki kehittämiskouluille Verkoston luominen ja ylläpito Tapaamiset Koulutukset Kansainvälinen yhteistyö (kartoitusvaiheessa) Tukea rahoituksen löytämisessä Välittäjänä yhteistyökumppaneiden löytämisessä Arviointi ja seuranta
Lähikouluperiaatteen tulevaisuus? Vuoden 1898 piirijakoasetus toteutuu AVIen tekemien arviointien pohjalta edelleen 92 prosentilla alakoululaisista Miten lähikouluperiaate jatkossa määritellään, ja onko se edelleen prioriteettikysymys? Lähikoulun on katsottu tukevan lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta - mm. ystävyyssuhteiden kehittymistä - koska lapsi viettää kouluaikansa ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Lähikouluperiaate jakaa oppilaat kouluihin tasaisesti, koska jokainen koulu vastaa alueensa lasten koulunkäynnistä. Hyvin toteutettu lähikouluperiaate mahdollistaa entistä paremmin kouluyhteisön osallistavan toiminnan, sillä esimerkiksi erityisoppilaiksi luokiteltuja oppilaita ei ole opetusryhmää kohti liian monta henkilökunnan voimavaroihin nähden. Toimiva koulu on monesti kylän vireyden ja elinkelpoisuuden symboli, ja koulun menettäminen on monesti nopeuttanut kylän ja sen lähialueen näivettymistä.
Miksi pienkoulu- ja yhdysluokkaopetusta tarvitaan jatkossakin? Pienet koulut vastaavat keskeisiin koulutuksellisen tasa-arvon ja saavutettavuuden vaatimuksiin. Tarjoavat yhteisöllisyyttä korostavan pedagogiikan kehittäjille kiinnostavan toimintaympäristön (Laitila & Wilén, Kasvatus 3/2014). Pienet koulut voivat toimia apuna joustavan ja eheän oppimisen polun rakentamisessa. Pienet koulut voivat hävitä, mutta yhdysluokkaopetusta on jatkossakin erityisopetuksen pienryhmissä ja maahanmuuttajaopetuksessa, isoissa kouluissa myös pedagogisista syistä. Suomella annettavaa ja osaamista yhdysluokkaopetuksessa kansainvälisestikin: 30 % maailman oppilaista yhdysluokissa (Kalaoja 2010).