Kuntoutuspäivät 2014 Psykologinen pääoma työelämässä -Meillä ei mene huonosti verrattuna -Psykoginen pääoma, mitä se on? -Voiko sitä oppia? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
Suomi kolmantena kilpailukyvyssä Suomi on säilyttänyt paikkansa kolmannella sijalla Maailman talousfoorumin (WEF) vuotuisessa kilpailukykyvertailussa. Koko kolmen kärki pysyi samana kuin viime vuonna. Suomen edellä ovat Sveitsi ja Singapore. http://yle.fi/uutiset/suomi_jatkaa_kilpailukykyisimpien_maiden_karkikolmikossa/6812806 4.9.2013 Löytyy myös http://www3.weforum.org/docs/wef_humancapitalreport_2013.pdf s. 28 Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 2
Inhimillinen pääoma indeksi 2013 terveys ja hyvinvointi, lapsuudesta aikuisuuteen koulutus työvoima ja työllisyys toimintaympäristö http://www3.weforum.org/docs/wef_human Report_2013.pdf Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3
emme tarvitse vain terveitä, ahkeria ja älykkäitä, vaan innostuneita ja luovia Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään 40 % 10 % on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 50 % Perimä ja kasvatus Olosuhteet Vaikute avissa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5
Psykologinen pääoma ja työyhteisötaidot Psykologinen pääoma Toiveikkuus Optimismi Sitkeys Joustavuus Pystyvyys Myönteiset tunteet Työntekijöiden asenteet (+)innostus (-) kyynisyys Työntekijöiden käyttäytyminen (+) työyhteisötaidot (-) poikkeavuus Tietoinen läsnäolo voimistunut tietoisuus Avey, Wernsing &Luthans 2008 6
Psykologisen pääoman kehittäminen 3. pilottia 1. Orientaatio 1pv - Miksi katse työniloon? - Tunteista ja niiden tarttumisesta - Mistä on kysymys psykologisessa pääomassa? - Tehtäviä väliajaksi: mikä minulla lisäisi työniloa? 2.Lähiopetuspäivät internetissä 2 pv - Optimistisuus ja toiveikkuus, miniluentoja, keskustelua, ohjausta - Itseluottamus ja sitkeys, miniluentoja, keskustelua, ohjausta 3. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja palautuminen 1 pv -Tehtävien läpikäyminen, miten tästä eteenpäin? 4. Palautetilaisuus puolen vuoden kuluttua ½ pv - Mitä nyt kuuluu?
Itseluottamus usko omiin motivoitumiskykyihin, osaamiseen ja toimintaan suorittaa tietty tehtävä menestyksellisesti hallinnan tunne Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8
Miten lisätä itseluottamusta? hallinnan kokemuksien hankkiminen ja pienten riskien ottaminen toisilta oppiminen, tuki sosiaalinen vaikuttaminen ja palautteen pyytäminen esimieheltä ja työtovereilta. hyvä vire ja työhyvinvointi miten olen selvinnyt tähän mennessä ongelmistani? voimavarakartta I. on saanut vaihdettua esimiehensä. I.: Huojentunut olen ja kiitollinen, kaikki lähtivät mukaan, tukivat. Monelle tämä tilanne olisi ollut sellainen, ettei olisi jaksanut ja pystynyt. Minä jaksoin. M.: Minä ihailen häntä, ei kaikki olisi jaksaneet, olisi luovuttanut. (I:n kasvot puhkeavat hymyyn.) I.: En koe olleeni rohkea, toisaalta ajatteluttaa, sainko maineen, että hankala nainen? M: Et, olet rohkea nainen. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9
Toiveikkuus on reitin löytämistä Toiveikkuus on sitä, että löytää reittejä haluttuun lopputulokseen ja myös osaa motivoida itsensä käyttämään noita reittejä. Niles, 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10
Miten lisätä toiveikkuutta? tavoitteilla ja unelmilla tavoitteiden laadulla: mitattavissa, saavutettavissa ja riittävän haasteellisia pilkkomalla ne palasiin ja palkitsemalla edistymisestä etsimällä resursseja: aineellisia ja henkisiä, tietoa, tukea tai taitoja vaihtoehtoisten polkujen hakeminen Olin ostanut skilloja silloin unelmia kirjatessa, ne nousee toukokuussa kuin mun unelmani. Töissä olemme tulleet suoremmiksi ja avoimemmaksi. Aloin innostua elämän kohokohdista ja ongelmakohdista. Leikkasin lehdistä tekstejä, aloin laittaa paperillekin niitä, kollaashin tein lehdistä leikkelemällä. Aion jatkaa tämän kanssa. Leikkeitä: Sitten kun olen 50, olen onnellinen. Minulla on ollut tosi kovia tilanteita, pitää olla onnellinen, että olen hengissä, sekin on hyvä. Olen selvinnyt.
Realistinen optimismi keskittyminen tavoitetta edistävään toimintaan suunnittelemalla ja toimimalla, itsetuntoa tukeva ajattelu kunnian ottaminen itselle onnistuessa/syiden laajaalainen pohdinta epäonnistuessa ja luottamus omaan onnistumiseen väliaikaisista vastuksista huolimatta Kaisa, 95 vuotta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 12
Miten lisätä optimismia? menneisyyden armollinen tulkinta eli realistisen selityksen etsiminen parhaassa mahdollisessa valossa, nykyisyyden hyväksyminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen. etsitään asioita, joista voi olla kiitollinen tai mikä on hyvin luontokuvat, lapsien katselu, lemmikkieläimet ja miellyttävät tilanteet laukaisevat ihmisessä piileviä myönteisiä voimia ja luovuutta ja niillä on tervehdyttäväkin vaikutus. (vrt. Korpela 2009, Otake ym. 2006) 1. synnyin Suomeen ja että täällä ei ole sotaa nyt, ruokaa on yllin kyllin ja että sukupuolellani ei ole ollut väliä eli olen saanut tehdä asioita mieleni mukaan, enkä siis välttämättä sukupuoleni mukaan 2) hyvästä puolisostani ja lapsistani (vaikka lasten sairaudet ja kasvu aikuiseksi onkin ottanut kipeää) 3) minulla on asunto, työtä ja että olen vielä työkuntoinen 4.olen ehtinyt nähdä ja kokea sekä oppia paljon asioita elämäni aikana Tampereen yliopisto, Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos, työhyvinvointi 13
Ylijäämäkin tarpeen Positiivisten tunteiden ylijäämä rakentaa henkilökohtaisia voimavaroja ja suojelee hyvinvointia mm. vaikuttamalla tapaamme arvioida stressaavia tilanteita joustavammin, rauhallisemmin ja myönteisemmin. tämä palauttaa nopeammin kehon toimintakykyisyyttä, joka puolestaan vaikuttaa myönteisesti havaintoihin ja sitä kautta myönteisen kierteen uudelleen syntymiseen (mm. Garland ym. 2010). Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14
Sitkeys lannistumattomuus ja joustavuus, resilienssi, epäonnistumisista huolimatta jaksaa yrittää uudestaan hengissä eivät suinkaan pysy kaikista vahvimmat tai älykkäimmät lajit, vaan ne, jotka ovat sopeutuneet muutoksiin. Mukuramänty Alkkianvuorella Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15
Miten kehittää sitkeyttä? suuntaamalla huomio resursseihin kehittämällä osaamista, asenteita tai hankkimalla enemmän tukea muilta vastoinkäymisiä ehkäisemällä ja mahdollisiin esteisiin varautumalla: välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen vastoinkäymisten tulkintaa muutamalla U.: On kivoja asioita vapaa-aikana. Kävin lisäkoulutusta. Jääkiekon mm-kisoissa olin vapaaehtoisena mukana. Niistä saa voimaa. Eihän se nyt oikeastaan mitään (Toiset kehuvat, että onhan se ihan poikkeuksellista olla mukana vapaaehtoisena, johon U. hymyilee heikosti) kyllä siellä näkee kaikkea, en viime kerralla yrittämisestä huolimatta päässyt mukaan, mutta nyt sitkeästi yritin. Minulle tuli enemmän tuohon koriin, mihin voin vaikuttaa! Pitääkö selvitäkään kaikesta, eikö saisi jäädä haavoja?
Miten harjoiteltiin Itseluottamus: Mitkä tekijät ovat johtaneet onnistumisiin? Miten on selvinnyt ongelmista, voimavaralista? Toiveikkuus: Arvoharjoitus: omien tavoitteiden mukainen elämä Kirje Alladinille: mitä toivon puolen vuoden päähän? Optimismi: Kiitollisuusharjoitus, työn tähtihetket rentoutuminen Sitkeys: Elämäni suunta: minne olen matkalla, mitä esteitä on tielläni, mitä ominaisuuksia tarvitsen voittaakseni esteet? Vastoinkäymisen uusi tulkinta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17
Onnistumiseen johtaneita tekijöitä Ennakkoluulottomuus Rohkeus Pois omalta mukavuusalueelta meneminen Optimismi Yrittäminen vaikeista olosuhteista huolimatta Hankitut taidot ja avautuva mahdollisuus soveltaa niitä, tilaisuuteen tarttuminen Omistautumine, paneutuminen Koko persoonallisuudella mukana oleminen, avoimuus, ajan antaminen muille Oman arvomaailman mukainen toiminta Terve aggressio muutosvoimana. Määrätietoisuus, vaihtoehtojen kokeilu Toisten tuki Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18
Johtopäätöksiä Näkökulman vaihdoksen tarve: huolimatta ulkoisista olosuhteista, kriiseistä ja ongelmista, voimme silti vaikuttaa vähintäänkin oman itsemme tasolla psykologinen pääoma- ja yhteisön tasolla sosiaalinen pääoma Osatyökykyisten työllistäminen edellyttää myös työpaikan yhteisöllisyyden ja moninaisuuden edistämistä ongelmat sivuavat hyvin oleellisesti esimiestyötä ja työyhteisön toimintaa Henkilökohtainen voimaantuminen tuo itseluottamusta ja resursseja pysyä työssä. Pienikin tuki voi lähettää liikkeelle. vertaiskeskustelun valtava voima. Mutta kaikki tehtävät eivät sovi kaikille ja haasteitakin riittää
Tämä ei taida tepsiä minuun Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20
Työnilonjulistus 2014 hyvällä mielellä Tampere 9.1.2014 www.uta.fi/jkk/synergos Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Hyvällä mielellä löydämme ratkaisuja ongelmiin emmekä joudu tuuliajolle. Myönteiset tunteet avartavat aisteja keksimään uusia työnteon tapoja, mutta tuovat itsellekin lisää voimavaroja, jopa onnellisuutta. Ilo tarttuu myös asiakkaisiin. Työhyvinvointitalkoisiin tarvitsemme jokaista, koska kenelläkään, edes johtajalla, ei voi olla yksinään ylivertaista osaamista luotsata laivaa tulevaisuuteen. Hyvä johtajuus syntyy vastavuoroisuudesta. Arvostettakoon siis myös jokaista. Toimivat työnteon tavat ja aikaansaaminen luovat hyvän mielen perustan, mutta työkavereistakin riippuu, onko työhön kiva tulla. Samalle aaltopituudelle pääset katsomalla silmiin ja nyökyttelemällä, mutta käytä myös äänihuuliasi tervehtimiseen, kehumiseen ja kiittämämiseen. Ongelmaton elämä on ikävää ja positiivinen stressi virkistää. Tee päivittäin jotakin mieluisaa! Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21
Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Työnilo kirja E9DKBJJ7 alennus 20 % Puh. 0203 91000 tai www.sanomapro.fi Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22