3 2012 Liikennepoliittisesta selonteosta selvää s. 23 Liikennekäyttäytymisen seurannat 20 vuotta s. 12 Lapsia on liikenteessä aina s. 16 Meidän ei tarvitse hyväksyä sitä, että liikenne vaatii uhrinsa. Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen s. 23
tien päällä tuija holttinen LIIKENNETURVA/NINA MÖNKKÖNEN Tiukka ote tien pinnasta T alven ensimmäisiä liukkaita ei vielä uutisoida, mutta ennen pakkasiakin vesi kiusaa autoilijoita nestemäisessä muodossaan. Syyskelit ja sateet kerryttävät ajouriin vettä, jolloin auto nousee veden päälle uimaan ja kuljettaja menettää ajoneuvonsa hallinnan. Mitä kuluneemmat renkaat, sen huonompi pito ja suurempi riski joutua vesiliirtoon. Olennaista on huolehtia siitä, että renkaissa on tarpeeksi kulutuspintaa ja rengaspaineet ovat kunnossa. Märällä kelillä turvallinen renkaan urasyvyys on 4 millimetriä. Hyvillä renkailla voi mahdollisesti välttää koko vesiliirtotilanteen. Silti kaikkein tärkeintä on ennakointi. Huomioi säätila ja sopeuta nopeus vallitseviin olosuhteisiin. Pidä riittävä turvallisuusväli ja aja rauhallisesti. Renkaat kuntoon Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämässä syksyisessä rengasratsiassa tarkistetaan perinteisesti tien päällä henkilö- ja pakettiautojen renkaita ympäri Suomea. Renkaiden urasyvyyksien lisäksi tarkastetaan myös rengaspaineet. Syksystä 1997 lähtien toteutetuissa kampanjoissa on haluttu muistuttaa autoilijoita renkaiden turvallisuusmerkityksestä ja aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita. Kampanja on osa Euroopan komission liikenneturvallisuusohjelmaa. 2 3/2012
INFO Jos joudut vesiliirtoon ota rauhallisesti paina kytkin pohjaan pidä ohjaus kulkusuuntaan, älä kääntele ohjauspyörää vesiliirrossa auto ei ohjaudu älä kiihdytä äläkä jarruta tällöin pito vain huononee entisestään. 3/2012 3
3/2012 8 16 2 Varo vesiliirtoa! 12 Seuranta tarkkailee ja tilastoi 15 Koululaiskampanjassa yhdistetään voimat 16 Jalankulkijalta vaaditaan tarkkaavaisuutta 22 Liikennepoliittinen selonteko 24 SuomiAreena 26 Ajonseurantalaite avustaa kuljettajaa vakiot 5 Pääkirjoitus: Kare Ojaniemi 6 Lyhyesti 8 Henkilö: Juhani Tervala 29 Näkökentässä: Jaakko Klang 30 Svensk resumé 22 15 4 3/2012
pääkirjoitus Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, 00420 Helsinki Puh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303 s-posti: liikenneturva@liikenneturva.fi www.liikenneturva.fi Päätoimittaja Kare Ojaniemi Toimituskunta Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Melkonkatu 28 D, 00210 Helsinki Puh. 010 229 1630 Taitto Legendium Oy Kansi Kuva: Nina Mönkkönen Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, 00421 Helsinki Faksi 020 7282 303 s-posti: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi Painatus SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, 00011 Posti Puh. 020 4517 188 faksi 020 4517 578 ISSN 0355-6689 59. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Oppia ikä kaikki? E linikäinen liikennekasvatus on, ennakointia painottavan asenteen ohella, Liikenneturvan toiminnan kulmakiviä. Vielä syntymättömän vauvan vanhemmat saavat meiltä tietoa turvallisista tavoista kuljettaa pientä ihmistä ja koululaisten turvallista liikkumista edistetään muun muassa kävelevän koulubussin avulla. Mopoilijoille opetetaan Pidä pelivaraa -ajattelun alkeita, nuorille aikuisille riskien välttämisen tärkeyttä, motoristeille näkymisen ja oman ajotavan merkitystä turvallisuudelle. Aikuisille liikenteessä olijoille korostetaan muiden huomioon ottamista ja yhteispelin osuutta sujuvaan liikenteeseen, ja ikäihmisille vaikkapa sopivan ajoneuvon ja ajamista helpottavien laitteiden käyttöä. Lapsesta asti olemme oppineet valtavan määrän asioita. Muistan kuin eilisen päivän sen, kun naapurin tyttö opetti minut hiekkalaatikolla sitomaan kengännauhat. Minä olin 5 6-vuotias, hän vuotta paria vanhempi. Tietomäärän kasvattaminen on melko helppoa ja tämän päivän maailmassa jossain määrin pakollistakin. Kun ostamme uuden pesukoneen, kännykän tai television, ei edellisen laitteen hallintatiedoilla usein pärjääkään, vaan täytyy toviksi paneutua opettelemaan vaadittavia uusia asioita. Meidän ei kuitenkaan tarvitse muuttaa asennettamme; riittää, kun saamme tarvittavan määrän uutta tietoa. Asenteessa on tiedon lisäksi mukana tunnepohjainen suhtautuminen. Lähes kaikki tienkäyttäjät kyllä tietävät, mikä on oikea ja turvallinen tapa toimia liikenteessä. Kotisohvalla ei kysytä asennetta: riittää, että kaukosäätimen toiminta on kohtuullisesti hallussa. Mutta liikenteen osana ollessamme kyse on suhtautumisestamme liikennesääntöihin, turvallisuuteen ja muihin tielläliikkujiin. Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Sen myötä tulee eteen kokonaan uusia asioita, joihin meidän täytyy muodostaa positiivinen tai negatiivinen asenne. Menenkö mukaan Facebookiin tai Twitteriin, kuinka suhtaudun ulkomaisiin marjanpoimijoihin tai turpeen polttoon, onko karppaus mun juttu vai ei, kiinnostavatko tositv-ohjelmat? Monasti asenteen muodostuksessa voi olla kysymys lähtökohdasta: onko se yksilökeskeinen vai yhteisöllinen. Liikenne on oiva esimerkki siitä, että jos asenteessani on ajatus yhteisenkin hyvän edistämisestä, se on hyödyksi myös yksilölle. Kare Ojaniemi viestintäpäällikkö 3/2012 5
lyhyesti Unkari palkittiin liikenneturvallisuustyöstä V uonna 2011 Euroopan liikenteessä kuoli 30 108 ihmistä. Koko Euroopan tieliikenteen turvallisuuden kehitys hidastui, mutta myös positiivisia yllättäjiä oli. Kesäkuussa European Transport Safety Council (ETSC) palkitsi hyvästä työstä Unkarin, joka on lähes puolittanut liikennekuolemien määrän viimeisen 11 vuoden aikana. Samalla ETSC julkaisi kesäkuussa 27 eurooppalaisen maan liikenneturvallisuusvertailun. Suomi sijoittui kahdenneksitoista. Kärjessä ovat yhä Iso- Britannia ja Ruotsi. ETSC:n PIN-raportit mittaavat myös miten liikenneturvallisuus kehittyy eri maissa ja miten Eurooppa edistyy tavoitteessa puolittaa liikennekuolemien määrän. Vuodesta 2001 tieliikennekuolemat ovat vähentyneet Euroopassa keskimäärin 45 prosentilla. Lue lisää: www.etsc.eu Riskikuljettaja viihtyy kännykkä kädessä M atkapuhelimen ajonaikainen käyttö ilman handsfree-laitteita on tyypillistä kuljettajille, jolla on myös muuta riskikäyttäytymistä liikenteessä. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että usein kännykkää korvalla pitävät kuljettajat ajoivat vertailuryhmäänsä suuremmilla nopeuksilla, roikkuivat vasemmalla kaistalla ja tekivät enemmän kovia jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Tutkijoiden mukaan nämä ovat merkkejä aggressiivisemmasta ajotyylistä. Accident Analysis & Prevention -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan syy siihen, että handsfree-lainsäädännön ei ole todettu vähentävän onnettomuuksia, voi johtua aggressiivisemman ajotyylin ja matkapuhelimen käytön yhteydestä. Lainsäädäntö näyttää vähentävän tavallisten kuljettajien matkapuhelimen käyttöä, mutta ei käyttöä riskiryhmässä, ei ainakaan ilman riittävää valvontaa. Riskikäyttäytymisen ja matkapuhelimen ajonaikaisen käytön yhteyttä todistavat myös Liikenneturvan omat tutkimukset. TUTKA Mopoilijoiden kypäränkäyttö RuotsissA 2012 93 % 97 % POJAT Tytöt *lähde NTF. n1618. THINKSTOCK 6 3/2012
Kaisa Tanskanen Ruotsin autokouluissa puhalletaan alkolukkoon R uotsin autokoululiiton (Sveriges Trafikskolors Riksförbund STR) jäsenautokoulujen kaikissa opetusautoissa on nyt alkolukko. STR:n puheenjohtaja Berit Johansson kirjoittaa Mitt i trafiken -lehden pääkirjoituksessa, että alkolukkoon puhaltaminen toimii pedagogisena välineenä. Se saa oppilaat ajattelemaan ja auttaa heitä ymmärtämään, miten vakavia seurauksia väärillä päätöksillä liikenteessä voi olla. Lue lisää: www.mittitrafiken.se Nuoret osallisiksi Suomessa ja Euroopassa T änä vuonna kokoontui neljäs European Youth Forum for Road Safety. Nuorten liikenneturvallisuuteen keskittynyt seminaari kokosi heinäkuussa Kyprokselle nuoret ja nuorten kanssa työtä tekevät liikenneturvallisuuden puolestapuhujat. Esityksissä ja työpajoissa korostui yhteinen ajatus, että paras tapa vaikuttaa riskialttiisiin nuoriin on lähipiirin ja vertaistoiminnan kautta. Liikenneturvassa panostetaan vuonna 2013 erityisesti 13-19-vuotiaiden nuorten liikennekasvatukseen. Liikennekasvatuksen suunnittelija Peppi Tervo-Hiltulan mukaan on tärkeää, että nuoret otetaan itse suunnittelemaan ja toteuttamaan liikennekasvatusta. Yksi esimerkki on jo tänä vuonna alkava Nuorten Akatemian ja Liikenneturvan yhteistyö Päätä itse! -hankkeessa, jossa nuoret tekevät omia projekteja liikenneturvallisuudesta. Tarkoituksena on että vuoden 2013 aikana syntyy yhteensä 30 projektia ympäri Suomen. Tavoitteena on ehkäistä nuorten riskikäyttäytymistä ja liikenneonnettomuuksia. Yhteistyö Nuorten Akatemian kanssa avaa Liikenneturvalle luontevan yhteyden nuoriin. Komissio haluaa ajoneuvot tarkempaan syyniin E uroopan komission mukaan tieliikenteessä kuolee vuosittain 2 000 ihmistä ajoneuvon kunnon puutteiden takia. Erityisesti tekniset viat näkyvät moottoripyöräonnettomuuksissa. Arviolta kahdeksassa prosentissa motoristien kuolonkolareista yksi syy on tekninen vika. Komissio haluaa uusia ajoneuvotarkastusten vähimmäisvaatimuksia, sillä niitä koskevat EU:n säännöt vahvistettiin jo vuonna 1977. Tämän jälkeen sääntöihin on tehty vain vähäisiä muutoksia. Autot, ajokäyttäytyminen ja teknologia ovat kuitenkin kehittyneet huomattavasti viimeisen 35 vuoden aikana. Komissio esittää muun muassa, että skoottereille ja moottoripyörille otetaan käyttöön pakolliset EU:n laajuiset tarkastukset. Vanhoille ajoneuvoille tehdään määräaikaiset katsastukset aiempaa useammin. Sellaisten henkilö- ja pakettiautojen tarkastuksia lisätään, joiden matkamittarin lukema on poikkeuksellisen korkea. Lisäksi ajoneuvotarkastusten laatua parannetaan vahvistamalla EU:n yhteiset vähimmäisvaatimukset vioille, laitteille ja tarkastajille. Liikenneturva: Tarvitsemme osaavaa ja näkyvää liikenteen valvontaa L iikenteen valvonta ehkäisee liikenneonnettomuuksia ja liikennerikoksia. Valvonnalla tuetaan myös tavallisia kuljettajia, jotta he noudattavat liikenteen sääntöjä arjessaan. Ilman valvontaa sääntöjä noudatetaan heikommin, sillä tienkäyttäjän tulee kokea, että rikkomuksista voi jäädä kiinni. Poliisilla on liikenteessä laaja valvontatehtävä. Se tarvitsee myös tieliikenteen erityisosaamista ja erityiskalustoa. Jos liikkuva poliisi valtakunnallisena yksikkönä lakkautetaan, on uhka, että liikenteen valvonnan asiantuntemus heikkenee ajan myötä. Liikenneturvan mukaan on todennäköistä, että myös liikenteen valvonnan määrä vähenee, ja resursseja jouduttaisiin suuntaamaan muihin aiheisiin. Nyt ei pidä tehdä liian nopeita päätöksiä. On varmistettava riittävä vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointi nimenomaan tieliikenteen turvallisuuden kannalta, sanoo Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja Martti Korhonen. Liikenneturvan mielestä liikkuvalle poliisille tulisi lakkauttamisen asemesta keskittää lisää valvontatehtäviä kuten vastuu automaattisesta liikennevalvonnasta. Liikenneturva antoi lausuntonsa poliisin hallintorakenteen kehittämisestä heinäkuun lopussa. jaani föhr 3/2012 7
henkilö Tervalan mukaan Liikenneturvalla on erittäin tärkeä tehtävä liikennekasvatuksessa, koulutuksessa ja asennekasvatuksessa. Työtä riittää koulusta vanhainkotiin asti, sillä myös väestön ikääntymisen haasteisiin on vastattava. 8 3/2012
Pasi Anteroinen LIIKENNEVIRASTO ja PAULIINA SJÖHOLM Maanteiden mahtimies Juhani Tervala johtaa Liikennevirastoa, jonka vastuulla on kymmeniätuhansia kilometrejä maanteitä. Tervalan mukaan turvallisuus ei kuitenkaan parane vain rakentamalla. Korvien väli ratkaisee. P ääjohtaja Juhani Tervalan mukaan Liikennevirasto seilaa kahden merkittävän yhteiskunnallisen tarpeen ristiaallokossa. Tasapainotettavina ovat aina liikenteen turvallisuus ja sen sujuvuus. Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on turvallisuus, mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut. Toisaalta toinen tavoite on sujuvuus, Tervala sanoo. Ajoittain nämä ovat ristiriidassa keskenään. Tervalan mukaan on liian paljon teitä, jotka eivät ole niille asetettujen nopeusrajoitusten edellyttämässä kunnossa. Tiestön kunto ei ole riittävän hyvä annetuille maksiminopeuksille, mutta poliittinen tahto estää nopeusrajoitusten alentamisen. Tällöin turvallisuus kärsii, pääjohtaja toteaa. Tiestöä tehdään Tervalan mukaan yhä liiaksi autoilijoiden ehdoilla, mutta jalankulkijat ja pyöräilijät tulisi saada paremmin huomioitua. Ehkä olemme yhä historiallisesti sujuvuuden puolella, ei turvallisuutta vastaan, mutta turvallisuuden painoarvoa tulisi jatkossa oleellisesti kasvattaa. 3/2012 9
Pimeyden merkitystä ei tahdota mieltää, ja osa palautteesta ei kestä julkisuutta. Se on hävytöntä, asiatonta ja viestii siitä että asenteet ovat pielessä. Nopeus ratkaisee Nopeudet ja nopeusrajoitukset puhututtavat paljon suomalaisia tienkäyttäjiä. Muun muassa moottoriteille on kaivattu suurempia nopeuksia. Tervala ei usko, että moottoriteillä korkeammat nopeudet sinänsä aiheuttaisivat suurempia ongelmia näillä tieosuuksilla. Oleellisempaa ovat hänen mukaansa ne tuhannet valta- ja kantatiet, jotka on rakennettu vanhalla poikkileikkauksella ja linjauksella. Näitä, usein pienten taajamien läpi meneviä teitä, ei ole tehty liittymäkohdissa rakenteellisesti sellaisiksi, ettei niissä voisi ajaa vahingossakaan vanhaa nopeutta. Jos autoilijan silmissä mikään paitsi nopeusrajoitus ei muutu, ei sekään ole oikein. Ratkaisuja voitaisiin hakea Tervalan mukaan vaikkapa Ruotsista. Siellä tällaisia ongelmakohtia on kavennettu optisesti muun muassa reunakaistan avulla ja näin saatu alennettua nopeuksia. Yllättävän hyvät tiet Liikenneviraston pääjohtajan mukaan yleiseurooppalaisella tasolla Suomen tiet ovat hyvätasoisia. Tieverkosto on kuitenkin hyvin laaja, ja liikenne jakautuu epätasaisesti. Puolella tiestöstä on vain viisi prosenttia kaikesta liikenteestä. Se laatutaso, jota nyt tienkäyttäjät tänä päivänä edellyttävät, on paljon korkeampi kuin aikaisemmin, Tervala toteaa. Tien on oltava kunnossa, koska tahansa. Yökaudet kuin kesäkeli. Suomalainen tienkäyttäjä on tottunut laatuun. Siitä huolimatta ainaiseen kesäkeliin ei pystytä ja sitä jotkut autoilijat eivät tahdo hyväksyä. Tervalan mukaan kuljettajat eivät voi ulkoistaa vastuutansa olosuhteisiin arvioinnista ja niihin reagoimisesta. On ymmärrettävä itse hiljentää vauhtia vaikkapa kovassa sateessa. Vastuu, näkemys ja tietämys on säilyttävä autoilijoilla, kaikesta uudesta tekniikasta ja informaatioväylistä huolimatta. Tervala muistuttaa, että vaikka autot ovat parempia, kuskit eivät ole vuosien mittaan muuttuneet. Kohtaamisonnettomuuksia liikaa Suomessa ajetaan hämmästyttävän paljon kohtaamisonnettomuuksia, ja syy löytyy 10 3/2012
Tervalan mukaan korvien välissä. Tiestö toki mahdollistaa suurien riskien ottamisen, kuten ohitusten tekemisen kohdissa, joissa näkymä on huono, mutta ihmiset tekevät nämä riskialttiit ratkaisut itse. Kohtaamisonnettomuudet ovat iso ongelma, joihin keskikaide on toimiva, mutta kallis ratkaisu. Tervala muistuttaa, että tienpitäjällä on vain osavastuu liikenteen turvallisuudesta. Pelkästään rakentamalla ei voida parantaa liikenneturvallisuutta sellaisia rahoja ei olekaan, hän toteaa. Yhdessä valvonnan ja asennekampanjoinnin kanssa voidaan tehdä enemmän. Kyllä valvonta auttaisi, etenkin kovien nopeuksien hillitsemisessä. Tervalan mukaan parhaimpia tuloksia saataisiin automaattisella kameravalvonnalla, mikä on myös suhteellisen edullista. Tuhat kilometrejä peltipoliiseja maksaa sama verran kuin yksi kilometri keskikaidetta, hän laskeskelee. Kohtaamisonnettomuudet ovat iso ongelma, joihin keskikaide on toimiva, mutta kallis ratkaisu. Miksi emme käytä tätä keinoa enemmän? Liikennevirasto pyrkikin lisäämään automaattisen kameravalvonnan määrää jo sovitulla tuhannella kilometrillä, mutta toistaiseksi uudistusta ei ole voitu toteuttaa valvonnasta vastaavan poliisin resurssipulan vuoksi. Se harmittaa pääjohtajaa. Asenteet kuntoon Liikennevirasto saa osansa äärimielipiteistä usein syksyn ja talven välimaastossa, kun siirrytään pimeän ja liukkaan ajan nopeuksiin. Pimeyden merkitystä ei tahdota mieltää, ja osa palautteesta ei kestä julkisuutta. Se on hävytöntä, asiatonta ja viestii siitä että asenteet ovat pielessä. Ikään kuin nopeusrajoitusten laskeminen pimeäksi ajaksi, kaikkein vaikeimmaksi ajaksi liikenteessä, olisi jotain kiusantekoa, Tervala ihmettelee. Tervalan mukaan asenteisiin tulisikin Suomessa satsata jopa eniten, sitten kameravalvontaan ja sitten vasta tieinvestointeihin. Hän korostaa erityisesti kodin ja lähipiirin merkitystä, esimerkin ja hyvän mallin voimaa. Jokainen voi tehdä jotain lähipiirinsä turvallisuuden eteen. Se millaista mallia minä isänä ja isoisänä voin lapsille ja lapsenlapsille näyttää, sillä on suuri merkitys. Minun maailmani järkkyisi jos jotain sattuisi. Sitä kannattaa varjella ja suojella. 3/2012 11
TUTKITTUA MARJO TIIRIKKA Seuranta ei valehtele Liikennekäyttäytymisen seurantatutkimukset kertovat, miten ihmiset toimivat todellisuudessa. Liikenneturva on ollut mukana jo 20 vuoden ajan kokoamassa arvokasta liikennesuunnittelussa ja kampanjoinnissa hyödynnettävää tietopankkia. T arkkailija seisoo joensuulaisen kadun jalkakäytävän laidalla ja tekee merkintöjä lomakkeeseen ohi ajavista pyöräilijöistä. Hän merkitsee ylös sukupuolen, arvioi iän ja kirjaa joko ykkösen tai nollan sen mukaan, käyttääkö pyöräilijä kypärää vai ei. Pyöräilykypärän käyttöä tarkkaillaan eri puolilla maakuntia erilaisissa olosuhteissa niin työmatkaliikenteessä kuin vapaaajan pyöräilyssäkin kokonaiskuvan saamiseksi. Tämä on yksi esimerkki Liikenneturvan toteuttamasta seurantatutkimuksesta. Liikenneministeriö käynnisti seurantajärjestelmän vuonna 1992 systemaattisen tiedon keräämiseksi liikennekäyttäytymisestä. Tietoja kerätään yhteistyössä sisäasiainministeriön, liikkuvan poliisin, THL:n ja Liikenneviraston kanssa. Liikenneturva seuraa pyöräilykypärien, turvavöiden ja heijastimen käyttöä valaistussa ympäristössä. Lisäksi tarkkaillaan suuntamerkin ja kännykän käyttöä sekä jalankulkijoiden liikennevalojen noudattamista. Toisin kuin haastattelututkimuksissa, seurantatutkimuksissa ei kysytä mitään, vaan ainoastaan tarkkaillaan tutkittavia. Näin saamme tietoa ihmisten todellisesta käyttäytymisestä, kertoo suunnittelija Leena Pöysti Liikenneturvasta. Yhdistämällä tietoa syntyy kokonaiskuva Haastattelututkimuksissa vastaaja voi antaa toiminnastaan todellisuutta myönteisemmän kuvan, vaikkakin Pöystin mukaan nimettömissä nettihaastatteluissa on helppoa olla rehellinenkin. Kyselytutkimuksilla ei kuitenkaan tavoiteta esimerkiksi lapsia tai syrjäytyneitä, eivätkä kiireiset ihmiset niihin välttämättä vastaa. Liikenteessä seulaan sen sijaan osuu ihmisiä kaikista ryhmistä sosiaalisesta taustasta riippumatta. Toisinaan seuranta Toisin kuin haastattelututkimuksissa, seurantatutkimuksissa ei kysytä, vaan tarkkaillaan tutkittavia. 12 3/2012
Toisinaan seuranta on ainoa tapa saada kattavaa tietoa kansalaisten liikennekäyttäytymisestä. on ainoa tapa saada kattavaa tietoa kansalaisten liikennekäyttäytymisestä. Toisaalta haastattelututkimuksilla saadaan täydentävää ja syventävää tietoa seurannan tueksi. Jos tarkkailemalla havaitaan, ettei kypärää tai heijastinta käytetä, haastatteluin voidaan tiedustella syitä tähän. Erilaiset tutkimustavat eivät siis kilpaile keskenään tai sulje toisiaan pois, vaan nimenomaan vahvistavat ja täydentävät toisiaan, Pöysti kertoo. Säännöllisyys lisää vertailtavuutta Liikennekäyttäytymisen seuraamisessa on tärkeää, että tietoja kerätään samoilla menetelmillä säännöllisin väliajoin samoissa tutkimuspaikoissa. Tämä mahdollistaa tulosten vertailun, eikä tutkimuskohteita tai paikkoja ole sen vuoksi tarkoituksenmukaista vaihdella. Seurantatapa ja saatavan tiedon tarkkuus vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi turvavöiden käyttöä tutkittaessa tarkkailija ei ehdi merkata muistiin kuin sen, käyttääkö kuljettaja tai matkustaja turvavyötä. Oman haasteensa takana matkustavien seuraamiselle asettaa yhä yleistyvät tummennetut ikkunat tähän ei ratkaisua ole vielä keksitty. Tarkkailijoiden määrä vaihtelee tutkimuskohteittain. Yleensä heitä on yksi tai kaksi kerralla. Koska jalankulkijoiden heijastintarkkailu edellyttää auton valoja, tarkkailijoita tarvitaan aina kaksi, sekä kuljettaja että tarkkailija. Tulokset hyötykäyttöön Kun tiedot seurantalomakkeista on syötetty Liikenneturvassa tietojärjestelmään, tulokset saatu ja analysoitu, niitä hyödyn- INFO Punaista päin ajaminen: niiden valovaiheiden osuus, joissa ajettiin päin punaista 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 24 % 16 % 16 % 21 % 26 % 21 % 19 % 20 % Liikennekäyttäytymisen seuranta Liikenneministeriö käynnisti liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmän vuonna 1992. Liikenneturva kerää tietoja yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, THL:n, sisäasiainministeriön ja Liikenneviraston kanssa. Mittauksia tehdään seuraavista (suluissa vastuuorganisaatio): autojen ajonopeudet (Liikennevirasto) auton kuljettajien ja etuistuimilla matkustavien turvavöiden käyttö (Liikenneturva) henkilöautojen takaistuimilla matkustavien turvavöiden käyttö (Liikenneturva) auton kuljettajien suuntamerkin käyttö käännyttäessä (Liikenneturva) alkoholitapaukset liikennevirrassa (THL, liikkuva poliisi) pyöräilykypärän käyttö (Liikenneturva) jalankulkijoiden liikennevalojen noudattaminen (Liikenneturva) jalankulkijoiden heijastimen käyttö (THL, Liikenneturva) autoilijoiden liikennevalojen noudattaminen (Liikenneturva) matkapuhelimen käyttö ilman handsfree-laitetta (Liikenneturva) 27 % 24 % 24 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Liikenneturva 3/2012 13
netään tiedotuksessa ja kampanjoiden suunnittelussa. Pyöräilyviikolla kerromme pyöräilykypärätiedoista ja koulujen alkaessa päin punaisia ajamisista. Heijastimet ovat syksyn tiedottamisessa vakioaineistoa, Pöysti luettelee. Seurantatutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet nuorten miesten haluttomuuden käyttää turvavöitä, ja asian tiimoilta onkin kampanjoitu jo useamman kerran. Viimeisin Hyppy-mainos palkittiin keväällä parhaana yhteiskunnallisena mainoselokuvana. Kampanjoiden vaikutuksia suoraan liikennekäyttäytymiseen on Pöystin mukaan vaikea arvioida. Muutokset saattavat tulla pitkänkin ajan kuluttua, eikä vaikuttimia aina pysty erittelemään. Nyt tiedämme kuitenkin, että turvavyön käyttö henkilöauton etuistuimella on yleistynyt 1990-luvusta tähän päivään 80 prosentista 90:een prosenttiin. Seurantatuloksia hyödynnetään kansallisesti. Esimerkiksi Liikenneturvan aluetoimistot seuraavat oman alueensa tuloksia, ja kunnat käyttävät tilastotietoja apunaan liikennesuunnitelmia laatiessaan. Seurantatutkimusten tuloksista ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti. Useat EU-maat sekä maailman terveysjärjestö WHO käyttävät tietoja eri maiden liikennekäyttäytymisen vertailuissa. Lisää aiheesta www.liikenneturva.fi Tutkimus Liikennekäyttäytymisen seuranta Case kännykät Matkapuhelinten seurantatutkimuksia toteutetaan aika ajoin. Seurannat paljastavat muutoksia, joiden taustalla ovat todennäköisesti lakimuutokset. Esimerkiksi vuonna 2003 asetettiin säännös, jonka mukaan handsfree-laitetta tulee käyttää matkan aikana matkapuhelinta käytettäessä. Tämä aiheutti notkahduksen kännykän käyttöön ilman handsfreetä. Luvut palasivat kuitenkin pikku hiljaa entiselleen ja jatkoivat lopulta kasvuaan. Kännykän käyttäjien osuus kasvoi tasaisesti vuoteen 2010, jolloin liikennevirrassa tehdyissä tarkkailuissa jo 13 prosenttia ohi ajaneista kuljettajista puhui autoa ajaessaan puhelimeen. Lainmuutoksen yhteydessä vuonna 2011 kännykän käyttö lisättiin rikkeeksi. Ajon aikana ilman handsfreetä puhelimeen puhuva voi saada 50 euron rikesakon, ja toistuessaan rike voi johtaa myös ajokieltoon. Luultavasti tämän ansiosta kännykkään puhuneiden osuus laski yhdeksään prosenttiin. Case heijastimet Heijastimen käyttöä on seurattu vuodesta 1993 lähtien. Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Heijastimien käyttö kaupunkialueella lisääntyi selvästi vuoden 2007 jälkeen. Valaistussa ympäristössä heijastimen käyttö ponnahti 34 prosentista 43:een prosenttiin. Syynä tähän saattaa Liikenneturvan suunnittelijan Leena Pöystin mukaan olla se, että heijastimet tulivat muutama vuosi sitten näkyvästi muotiin. Markkinoilla on joka tyyliin sopivia heijastimia, ja yhä useammista ulkoiluvaatteistakin heijastin löytyy jo valmiina, Pöysti kertoo. Noin joka toinen jalankulkija kulkee kuitenkin vielä ilman heijastinta työsarkaa siis on. Liikenneturva kampanjoi heijastimien käytön lisäämiseksi säännöllisesti osallistumalla muun muassa erilaisiin tapahtumiin. TIENVARSITARKKAILUT: KULJETTAJIEN OSUUS, JOILLA KÄNNYKKÄ KORVALLA 14 % 12 % 13 % Seurannan tuloksia hyödynnetään tiedotuksessa ja kampanjoiden suunnittelussa. 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 9 % 7 % 6 % 6 % 3 % 2003 2004 2005 2007 2010 2011 Lähde: Liikenneturva 14 3/2012
TUIJA HOLTTINEN Raija Suopajärvi Pohjois-Suomessa taitopyöräillään P ohjois-suomen kouluissa on jo vuosikausia vietetty syksyllä liikenneturvallisuusviikkoa. Liikenneturvan Rovaniemen aluetoimisto järjestää yhdessä Lapin Kansan kanssa valituille kouluille tapahtuman, jossa kampanjoidaan turvallisemman liikkumisen puolesta. Aiheita riittää. Viime vuonna keskeisenä aiheena oli mopoilu, tänä vuonna puhutaan turvallisesta pyöräilystä. Ja heijastimet kuuluvat vakiokalusteena syksyn tapahtumiin. Järjestämme kahdella koululla kivan ja tapahtumarikkaan päivän, jossa oppilaat saavat testata pyöräilyradalla tasapaino- ja pyöränhallintataitojaan, kertoo Lapin Kansan myyntijohtaja Kaisa Orajärvi. Samalla kerrataan pyöräilyyn liittyviä sääntöjä, joita on ihan perusteltua meidän kokeneempienkin pyöräilijöiden kertailla aika ajoin. Koulutapahtumien lisäksi liikenneturvallisuusviikko näkyy lehdessä aiheeseen liittyvissä kirjoituksissa. 3/2012 15
Tuija holttinen LIIKENNETURVA/NINA MÖNKKÖNEN JA LIIKENNEMINISTERIÖ Lapset ovat liikenteessä ympäri vuoden. Koulujen alkaessa pienistä tiellä liikkujista puhutaan eniten, mutta muistuttamista tarvitaan jatkuvasti. 16 3/2012
Valpasta mieltä Liikenteeseen 3/2012 17
Kouluyhteistyö on tärkeää. Pieniin panostetaan, mutta myös yläkouluikäiset on syytä huomioida entistä paremmin. L iikennevalistus alkaa varhain, usein siinä vaiheessa kun vauva on vasta äitinsä mahassa. Kohta vanhemmiksi tulevat ovat jo raskausaikana erittäin valveutuneita ja innokkaita vastaanottamaan tietoa lapsensa suojaamisesta kaikelta mahdolliselta. Monessa perheessä ajankohtaiseksi tulee ehkä uuden, turvallisemman auton ja siihen perheelle sopivimman turvaistuimen hankinta. Vauvan odotusaika on valistusta ajatellen yksi meille tärkeistä herkkyyskausista, Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen kertoo. Tarjoammekin neuvolassa jaettavassa esitteessä ja nettisivuillamme sellaista tietoa, jonka avulla vanhempien olisi helppo tehdä hyviä päätöksiä. Hyvää koulumatkaa ekaluokkalainen! Koululaisen reitiksi kannattaa valita turvallisin vaihtoehto, vaikka se ei olisikaan kaikkein lyhyin. Koulumatkaa harjoitellaan yhdessä ja kerrataan vaarallisia paikkoja. Pienimmille koululaisille paras vaihtoehto olisi vanhempien vuorollaan järjestämä kävelevä koulubussi, jossa useampi lapsi voisi kulkea turvallisesti aikuisen kanssa kouluun. 18 3/2012
Vastuu ja velvollisuus Leikki-ikäinen lapsi pysyy vanhempiensa suojissa liikkuessaan kodin ulkopuolella. Vasta koulun aloitus on selkeä ajankohta, jolloin vanhemmat havahtuvat miettimään pilttinsä liikkumista suuressa maailmassa. Koulun aloituksen jälkeen seuraavia herkkyyskausia ovat mopokortin ja ajokortin hankinta. Pienen lapsen kanssa on kyse perusturvallisuudesta, mopoikäisen valistus on enemmän asennekasvatusta. Vanhemmilla on vastuu ja velvollisuus paitsi turvata jälkeläistensä elämää, myös tarvittaessa kontrolloida ja rajoittaa, Loikkanen muistuttaa. Liikenneturvan tietopaketti ekaluokkalaisten vanhemmille jaetaan kouluun tutustumisen yhteydessä keväällä. Koupienet kulkijat ovat isompien vastuulla. lut voivat osallistua syksyllä Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikkoon ja ottaa liikenneturvallisuusasiat korostetusti esille. Kouluyhteistyö on tärkeää. Pieniin panostetaan, mutta myös yläkouluikäiset on syytä huomioida entistä paremmin. Liikenneturvalla on ollut yläkoulun opettajille suunniteltu täydennyskoulutus, jossa on esitelty toisen asteen opettajille yläkouluun suunniteltuja liikennekasvatusharjoituksia. Koulutus on koettu tarpeelliseksi ja siitä on tullut hyvää palautetta, Laura Loikkanen kertoo. 3/2012 19
Liikenneministeri Merja Kyllönen piti jalkakäytävään pestyä kampanjaslogania toimivana ratkaisuna. Tiedostamme, että opettajilla on opetuksen lisäksi kouluissa mieletön määrä muitakin asioita hoidettavanaan. Toivomme kuitenkin, että jostain löytyy tunteja myös liikennekasvatukseen varsinkin kun siihen on mahdollista saada avuksi hyvää materiaaleja ja suunnitelmia. Syksyllä kampanjoidaan suojatiestä Vanhempiensa esimerkkiä seuraamalla lapsi oppii vuorovaikutteiseksi. Tämäkin tie on jonkun koulutie. Kevennä kaasujalkaa. Noudata nopeusrajoitusta. Liikenneturva kampanjoi syksyllä näyttävästi eri medioissa muistuttaen, että jokainen tie on koulutie ja pienet kulkijat ovat isompien vastuulla. Liikenneturvan koulutie-kampanjan facebook-sivu, (www.facebook.com/liikenneturva) on kerännyt jo lähes 10 000 seuraajaa. Kommentteja ja kannustusta satelee: Joskus naamakirjasta löytyy ihan asiaakin ;), Ei se aikuiselta autoilijalta paljon vaadi, jos vauhtia vähentää ja on tarkkana kun näkee lapsia tien lähellä., Muistakaa se, että oikea tilannenopeus on joskus nopeusrajoitusta alhaisempi. On kiistaton totuus, että mitä enemmän autossa on nopeutta, sitä vähemmän kuljettajalla on aikaa reagoida eteen tuleviin tilanteisiin liikenteessä. Aikuisilla on vastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä. Lapsi saa kotona eväät elämään jo ennen kouluikää. Vanhempiensa esimerkkiä seuraamalla ja ihan peruskasvatuksella lapsi oppii vuorovaikutteiseksi ja huomioimaan myös muut mikä heijastuu sitten kaikessa tekemisissä. Skarppina suojatiellä Tänä päivänä jalankulkijalta vaaditaan todella suurta tarkkaavaisuutta liikenteessä. Liikennevaloihin ei voi luottaa Liikenne- 20 3/2012
turvan seurannoissa keväällä 2012 havaittiin yhden tai useamman auton ajavan päin punaista joka neljäs kerta liikennevalojen vaihtuessa. Valkoraidoitettu suojatiekin on vain tienylityspaikka siinä missä muutkin kohdat. Kun tutkija Eero Pasanen toteaa karuna totuutena, että jalankulkijan tulee vain hyväksyä, että suojatie ei ole turvallinen, herää kysymys, mitä sitten lapselle pitäisi neuvoa tiellä liikkumisesta? Liikenteessä jalankulkijan pitäisi pystyä säätelemään omaa suuntaa, paikkaa ja nopeuttaan. Lähestyvän auton liikkeitä säätelee auton kuljettaja. Vastapuolen toimien ennakointi tuottaa vaikeuksia isommallekin kulkijalle, saati sitten ekaluokkalaiselle. Laura Loikkanen sanookin, että tärkeää asiaa on syytä rummuttaa joka vuosi. Ja myös muulloin kuin koulujen alkamisaikaan. Pieniä on liikenteessä aina. Linnut levittävät suojatiesanomaa Suojatiellä joka nokka tarkkana! Myös Rovion Angry Birds -linnut ovat tänä syksynä viemässä tuiki tärkeää suojatievalistusta lapsiperheille. Lintujen kanssa kampanjoiden jokaisella Liikenneturvan aluetoimistopaikkakunnalla. Tavoitteena on nostaa esille suojatien merkitys. Koko perheelle suunnatuissa kiertuetapahtumissa on mukana kaksi lintuhahmoa. Lisäksi Angry Birdsit esiintyvät kampanjan julisteissa, lukujärjestyksessä, postikortissa ja lehti-ilmoittelussa. Liikenneturvan suojatie-tapahtumia järjestetään 12 paikkakunnalla. Tarjolla on kivaa puuhaa koko perheelle Angry Birdsien siivittämänä. 12.9. Kempele 13.9. Rovaniemi 14.9. Vaasa 15.9. Jyväskylä 18.9. Mikkeli 19.9. Lahti 20.9. Joensuu 21.9. Kuopio 26.9. Helsinki 27.9. Tampere 28.9. Turku 29.9. Kouvola Lisätiedot tarkemmista ajoista ja paikoista: WWW.LIIKENNETURVA.FI/SUOJATIE Koettu turvallisuus suojateillä Täysin samaa tai samaa mieltä Autot harvoin pysähtyvät kun olen aikeissa ylittää kadun suojatietä pitkin Suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä on yleistä Toisen autoilijan on vaikea havaita suojatien eteen pysähtynyttä autoa 54 % 68 % 20 % Lähde: Liikenneturvan ja TNS Gallupin kyselyt; otos 1426 3/2012 21
Anna-Liisa Tarvainen, Toimitusjohtaja / Liikenneturva Matti Immonen Selonteko on hyvä teko Meillä on oikeus tavoitella liikennejärjestelmää, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä vammautua vakavasti liikenteessä, Anna-Liisa Tarvainen sanoo. 22 3/2012
V altioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012 on otsikoitu: Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Selontekoon on kirjattu tiiviisti tilannekuvauksesta johdetut keskeisimmät toimintalinjaukset. Yhteistä tahtoa tarvitaan. On hyvä, että liikennepolitiikka on otettu valtakunnan politiikassa erikseen tarkastelun kohteeksi, vaikka liikenne nivoutuu kovin moneen aihepiiriin. Sekin on hyvä, että on tehty kohtuullisen kattava selvitys koko liikennejärjestelmästä kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Arvostan selonteon avointa valmisteluprosessia, jonka aikana eri tahoille on tehty helpoksi antaa lausuntoja ja tulla kuulluksi. Lopputuloksena on hyvä kokonaisuus, jonka toteutuminen vaatii paljon yhteistä tahtoa. Poliisin valvontaa tarvitaan Vastuullisen liikenteen toteutuminen vaatii poliisin monipuolista liikennevalvontaa. Tieliikenteen valvontaan on tärkeää osoittaa turvallisuuden kannalta riittävät resurssit. Perinteinen valvonta kohdistuu laajasti ajovirheisiin ja -käyttäytymiseen, sekä esimerkiksi turvavyön käyttöön ja suojatiesääntöjen noudattamiseen ja ajoneuvojen kunnon tarkistamiseen. Automaattivalvonnalla voidaan täydentää hyvin tiettyjä valvontakohteita. Sekä selontekoon että valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi yhteistyömallien löytäminen, mikä mahdollistaa kuntien osallistumisen valvontatyöhön. Jos kunnat ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voisivat poliisin ohjauksessa osallistua nykyistä laajemmin valvontatyöhön, tehostettaisiin nimenomaan automaattista valvontaa. On kuitenkin syytä muistaa, että tieliikenteessä sääntöjä rikkovat vaarantavat sekä oman että toisten hengen ja terveyden, ja liikenneturvallisuuden valvonta kuuluu nimenomaan poliisin johdolla toteutettaviin tehtäviin. Varhainen puuttuminen on tärkeää Rattijuopumuksen vähentäminen on ongelma, johon tarvitaan laajaa toimenpidevalikoimaa: jatkuvaa rattijuopumusvalvontaa ja viestinnän tehostamista, alkolukon käytön lisäämistä ja päihdeongelmaiselle tarkoitettujen hoito- ja tukitoimien kehittämistä. Varhainen puuttuminen päihtyneenä ajamiseen on erityisen tärkeää nuorten liikenteessä selviytymisen kannalta. Myös ajoterveyden arvioinnin parantaminen on ollut esillä jo monen vuoden ajan erilaisissa työryhmäselvityksissä. Konkreettisia toimia ei kuitenkaan ole viety eteenpäin. Toivotaan nyt nopeaa etenemistä liikennelääketieteen osaamisen lisäämisessä. Tieverkkoon resursseja Tieverkkomme vaatii jatkuvasti suurta panostusta, jotta se olisi turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Resursseja tarvitaan valtion maanteille, kuntien teille ja kaduille sekä yksityisteille. Perusväylänpidon rahoitus ei ole riittänyt verkon kunnossapitämiseen. Kehittämisohjelman suuret moottoritiehankkeet ovat tärkeimmillä yhteysväleillä, kuten Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere, nostaneet turvallisuustasoa merkittävästi ajosuuntien erottelun toteutuessa koko yhteysvälillä. Liikennekuolemien vähentämistavoite edellyttää liikenneturvallisuusnäkökohdista suunniteltuja tieinvestointeja. Päätieverkolla tulisi tuhoisien nokkakolareiden vähentämiseksi lisätä tiejaksoja, joissa ajosuunnat on tehokkaasti erotettu toisistaan sekä vähentää risteyskolarien mahdollisuutta etenkin tiejaksoilla, joilla sallitaan enemmän kuin 60 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitukset puntariin Tarvitaanko muutoksia nopeusrajoitusjärjestelmään? Liikenneturvan arvion mukaan maanteillä käytössä oleva tiekohtaisten nopeuksien rajoitusjärjestelmä on varsin hyvä, ja järjestelmätason muutoksia on syytä puntaroida harkiten. Liikennevirasto ja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat jo nykyisen järjestelmän mukaan vaikuttaa turvallisten rajoitusten valintaan tien ominaisuudet ja liikennemäärät huomioon ottaen. Järjestelmämuutosten sijasta pidän tärkeänä nykyisen järjestelmän tehokasta soveltamista liikenneolosuhteiden mukaan ja sitä, että poliisilla on riittävät resurssit valvoa nykyisin voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaista tilannekuvaa Selonteossa nojataan älyliikennestrategiaan ja tavoitteeksi esitetään ajantasaisen tilannekuvan tuottamista tieliikenteestä. Myös liikenneturvallisuuden tilannekuvaa tulee parantaa. Vakaviakin liikenneonnettomuuksia jää pois tilastoinneista, eikä loukkaantumisten vakavuudesta ei riittävää tietoa. Tilannekuvaa voidaan parantaa myös seuraamalla muita tekijöitä kuin pelkkiä onnettomuuksia. Liikenneturva osaltaan kehittää tiedon keruuta ja tilastopalvelua. Tätä haluamme tehdä tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Osa artikkelista julkaistu aikaisemmin Liikennelehdessä. 3/2012 23
KARE OJANIEMI LIIKENNETURVA/SATU TUOMIKOSKI, LEeNA PIIPPA, KARE OJANIEMI Tua, olem määki nukahtanu rattiin Kesäinen Pori näytti parhaita puoliaan, kun SuomiAreenan kymmenet tapahtumat ja tilaisuudet heinäkuun lopulla elävöittivät kaupunkia jazzin lisäksi. Sää oli kesälle 2012 epätyypillinen aurinkoinen ja lämmin. Liikenneturvalla oli tapahtumatorilla oma osasto, joka herätti kiinnostusta. T änä vuonna olimme valinneet teemaksi Väsymys liikenteessä, mistä valistaminen on uudessa Tieliikenteen turvallisuussuunnitelmassa määritelty Liikenneturvan tehtäväksi. Valinta oli onnistunut. Aihe kiinnosti ja oli läheinen, koska liki kaikilla on kokemusta siitä, millaista on kuljettaa ajoneuvoa väsyneenä. Kymmenet keskustelut telttahenkilökunnan kanssa aloitettiin otsikon kaltaisella toteamuksella. Sen jälkeen oli helppo päästä puhumaan teemastamme ja siitä, mitä väsymyksen kanssa pitäisi tehdä. Väsyneenä ajaminen on merkittävä liikenneonnettomuusriski. Arviolta 10-30 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista Suomessa on väsymysonnettomuuksia (Radun, Ohisalo, Radun 2010). 24 3/2012
Varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui kuitenkin tuttu musta herkku: kahvi. Kampanjatelttamme visuaalinen ilme ja teemat lähtivät sysipimeästä yöstä. Mustalle pohjalle oli kerätty tärkeitä tosiasioita väsymyksestä teltan seinävaatteisiin ja esitteeseen. Varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui kuitenkin tuttu musta herkku: kahvi. Satakunnan Martat keittivät sitä meille uupumatta. Mustissa paidoissa messuemäntinä ja -isäntänä toimineiden Tuula Taskisen, Leena Piipan, Satu Tuomikosken ja Kare Ojaniemen oli mukava aloittaa keskustelu väsymyksestä tutun piristäjän äärellä. Pelkistetty sanomamme oli, että jos väsymys yllättää kesken matkanteon, kuppi kahvia ja nokoset on ainoa konsti, joka tutkitusti piristää. Mukien menekki auttoi myös todentamaan, että tämänvuotinen teemamme oli ollut kiinnostava: kävijöitä Liikenneturvan teltalla oli kolmen päivän aikana yli 2 000. Kahvin ohella ohikulkijoita veti, magneetin lailla, pyörähtävä auto, jonka avulla Janne Smeds esitteli turvavöiden merkitystä. Arimmat epäröivät mennä kyytiin, jolloin oli tarpeen todeta että ilman turvavyötä sitä liikenteessä vasta suuren riskin ottaakin... Paneelikeskustelu oli tänäkin vuonna tärkeä osa Liikenneturvan näkyvyyttä SuomiAreenalla. Torin läheisyydessä olevan Petra s Cafén terassille kokoontuivat tutkimusprofessori Mikael Sallinen, kuljetusyrittäjä Titta Malmila, liikennepoliisitarkastaja Mika Peltola ja toimitusjohtajamme Anna-Liisa Tarvainen keskustelemaan väsymys-aiheesta Lauri Karhuvaaran johdolla. Eloisa, yleisönkin mukaansa saanut keskustelu kesti lähes kaksi tuntia. Messuteltan teemat oli poimittu lehdistötiedotteen keskeisistä väittämistä. Vasta paneelikeskustelusta opin, että karkinsyömiseni väsyttääkin minua. Paneelissa oli onnistunut yhdistelmä tutkimustietoa, valvontaa, valistusta ja tien päällä ammatikseen olemista. 3/2012 25
Ari Rytsy Juha Sompinmäki Seurantalaitteet lisäävät tehokkuutta ja turvallisuutta Ajoneuvojen paikannus-, seuranta- ja raportointi-järjestelmät tuottavat arvokasta tietoa liikennöitsijöiden ja kuljetusliikkeiden tarpeisiin. Pääpaino on liiketoiminnan tehostamisessa sekä liikenne- ja työturvallisuuden edistämisessä. A mmattiliikenteessä yleistyneillä seurantalaitteilla valvotaan ajoneuvon liikkeitä sekä kuljettajan liikennekäyttäytymistä. Saatavaa informaatiota hyödynnetään muun muassa toiminnan kehittämisessä, tavoitteiden asettamisessa sekä koulutuksen kohdistamisessa. Parhaimmillaan älykäs seurantajärjestelmä opastaa kuljettajaa ajon aikana taloudellisempaan ja turvallisempaan ajotapaan. Näin toimii esimerkiksi Taipale Telematicsin Sensior-järjestelmä, jonka palautenäyttö väläyttää punaista valoa turhista kiihdytyksistä, jarrutuksista ja korkeista tilannenopeuksista. Vihreä valo kertoo puolestaan ympäristöystävällisestä ajamisesta. Ajoneuvon paikannus on yrityksen perustarve, joka on helppo ratkaista laitepohjaisesti. Laajempia kokonaisuuksia hallitaan erilaisilla laite- ja palvelukonsepteilla, jotka tuottavat tietoa esimerkiksi polttoaineen kulutuksesta ja auton kunnosta, kertoo Taipale Telematicsin toimitusjohtaja Juha Laitsaari. Hänen mukaansa seurantaratkaisuja hankkivien yritysten painopisteet ovat yleensä rahassa, ympäristössä ja turvallisuudessa. Yhteistyökumppaninamme toimivan vakuutusyhtiön mukaan ajotavan seuranta sekä sen mittaaminen ja johtaminen vähentävät liikennevahinkoja ja pienentävät toiminnan riskejä, Laitsaari vahvistaa. Tieto kulkee kumipyörillä Tamperelainen Kuljetusliike Tyvi Oy otti ensimmäiset ajoneuvojen seurantalaitteet käyttöönsä 2000-luvun alussa. Tuolloin toimittiin vielä Nokian kommunikaattorien voimin. Sittemmin kehittynyt teknologia ja ajoneuvotietokoneet ovat laajentaneet ajoneuvojen seurannasta saatavan tiedon määrää, laatua ja valikoimaa. Ongelmana ovat käytettävissä olevat mobiiliverkot, joiden nopeudet ovat liian alhaisia. Ne eivät edelleenkään pysty käsittelemään riittävän suurta datamäärää, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Heikki Tyvi. 26 3/2012
Tehokkuuden ohella seurantalaitteet ovat edistäneet kuljetustoiminnan turvallisuutta. Heikki Tyvin kuljetusliike otti ajoneuvojen seuratalaitteet käyttöönsä jo 2000-luvun alussa. 3/2012 27
Seurantalaitteet helpottavat kuljettaja Petri Nymanin työtä. Suunnitelmissa on ollut järjestelmä, joka muistuttaisi tauosta valomerkillä. Kuljetusliike Tyvissä korostetaan liiketoiminnan reaaliaikaista seurantaa, joka on välttämättömyys bisneksessä pärjäämiselle. Tätä nykyä yrityksen ajoneuvot ovat toimistopäätteiden veroisia liikkuvia yksiköitä, jotka toimivat yhteisessä verkossa. Seurantajärjestelmän avulla pystymme näkemään, mistä tuotot ja kustannukset muodostuvat. Teknologia mahdollistaa sähköisen työaikaseurannan sekä verkon kautta lähetettävät tilaukset, työvuorolistat ja asiakaskohtaiset työohjeet, Tyvi luettelee. Tehokkuuden ohella seurantalaitteet ovat edistäneet kuljetustoiminnan turvallisuutta. Esimerkiksi vuonna 2012 Kuljetus- liike Tyvissä ei tapahtunut yhtään työtapaturmaa. Tehokkuus ja turvallisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Olemme esimerkiksi rajoittaneet kaikkien uusien autojemme maksiminopeuden 83 kilometriin tunnissa. Tämä optimoi polttoaineen käytön, mutta on myös selkeästi liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä, korostaa Tyvi. Väline työpäivän suunnitteluun Kuljetusliike Tyvissä 17 vuotta työskennelleen Petri Nymanin mielestä seurantalaitteet helpottavat kuljettajan työtä. Autoon saatava tieto seuraavasta lastausja purkupaikasta auttavat oman työpäivän suunnittelussa ja taukojen jaksottamisessa. Tällä hetkellä kuljettajat huolehtivat itse taukojen pitämisestä. Suunnitelmissa on ollut järjestelmä, joka muistuttaisi tauosta valomerkillä. Tällainen olisi tervetullut ratkaisu, sanoo Nyman. Tyvi uskoo, että valtaosa yrityksen kuljettajista jakaa Nymanin positiivisen suhtautumisen seurantalaitteiden käyttöön. He ymmärtävät niiden olevan tärkeä osa työturvallisuutta sekä yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamista. Entäpä millaisia tunteita herättää autojen maksiminopeuden rajoittaminen? Ajoneuvojärjestelijäksi opiskeleva Nyman ei pidä sitä merkittävänä kynnyskysymyksenä. Pientä pelivaraa olisi hyvä olla olemassa. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan näe suurta eroa siinä, onko ajonopeus rajoitettu 83:een vai 89:ään. 28 3/2012
näkökentässä Väärinkäsityksiä ylinopeudesta on ahinta, se, että mitä menetän voi tapahtua, Koska liikenne on P ajokorttini. Väärin. Ajokortin menettäminen on vähäistä siihen verrattuna, että itse tai joku toinen menehtyy. Ylinopeus lisää sekä liikenneonnettomuuksien riskiä että pahentaa niiden seurauksia. Autoni on turvallinen ja olen hyvä kuski, joten voin ajaa lujaa. Väärin. Ei edes maailman turvallisin auto selviä ehjänä suurella nopeudella tapahtuneesta törmäyksestä. Ei edes maailman turvallisin auto selviä ehjänä sivutörmäyksestä nopeuden ollessa yli 50 km/h ja nokkakolarista nopeuden ollessa 80 km/h. Jos ajat suojattoman tienkäyttäjän päälle, hänellä on vain pieni mahdollisuus selvitä hengissä, jos nopeutesi on törmäyshetkellä yli 30 km/h. Koska liikenne on yhteispeliä, ei riitä, että sinä olet taitava. Jos ajat lujaa, et ehdi reagoida, kun joku vähemmän taitava kuski ajautuu väärälle kaistalle tai kun hirvi tai lapsi juoksee tielle. Et ole liikenteessä yksin. Ajan ylinopeutta säästääkseni aikaa minulla on kiire. Väärin. Kiire on yksi tavallisimmista syistä, joiden vuoksi ajetaan ylinopeutta. Tämä koskee sekä ammattiautoilijoita että stressaantuneita yksityishenkilöitä. Totuus on, että ajansäästö on hyvin vähäistä. On vaikea ylläpitää samaa nopeutta, koska ennen ohituksia joutuu usein jarruttamaan. yhteispeliä, ei riitä, että sinä olet taitava. Minun on seurattava liikenteen rytmiä, vaikka kaikki muut ajavatkin ylinopeutta. Väärin. Olet aina vastuussa omasta toiminnastasi etkä voi vedota siihen, mitä kaikki muut tekevät. Liikenneturvallisuus perustuu tietysti osittain siihen, että mukautuu liikenteen rytmiin edellyttäen, että kyse on normaalista liikenteen rytmistä. On siis tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä, kun kaikki muut ajavat liian lujaa. Silloin tilanne on kaikkien kannalta turvallisempi. Minähän ajan niin lujaa kuin haluan. Väärin. Ajokortti on sinun ja yhteiskunnan välinen sopimus. Sinun autonkuljettajan oikeuksien vastapainona ovat velvollisuudet, joihin kuuluu nopeusrajoituksien noudattaminen teillä, joilla ajat. Rajoitukset on asetettu sinun ja muiden turvallisuuden takaamiseksi. Ylinopeuden ajaminen ei ole yhtä vaarallista kuin humalassa ajaminen, eli se on ihan ok. Väärin. Ei ole ok tehdä jotakin vaarallista, typerää ja laitonta sillä perusteella, että on olemassa vielä vaarallisempia, typerämpiä ja laittomampia asioita. Kuten rattijuoppouskin, ylinopeuden ajaminen vaikuttaa siten, että kuljettajalla on huomattavan paljon vähemmän aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin, mikä lisää sekä onnettomuusriskiä että huonontaa kuljettajan (tai uhrin) henkiinjäämismahdollisuuksia. Jaakko Klang liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais-Suomen ELY-keskus 3/2012 29
svensk resumé Skärpt i trafiken Tuija Holttinen, Översättning Lena Von Knorring Nina Mönkkönen Barn rör sig i trafiken året om. När skolorna börjar pratar man mycket om de små trafikanterna, men det är skäl att uppmärksamma dem också under andra tider. V uxna bär ansvar för barns trafiksäkerhet. Barnet får livserfarenhet hemifrån redan före skolstarten. Genom att följa föräldrarnas exempel och redan genom grunduppfostran lär sig barnet samverkan och hänsyn och detta avspeglar sig i alla sammanhang. Trafikskyddets informationspaket för förstaklassisternas föräldrar delas ut under introduktionstillfället på våren. Skolorna kan under hösten delta i Skolstyrelsens trafiksäkerhetsvecka och lyfta fram trafiksäkerhetsteman. Också den här vägen är någons skolväg. Lätta på gaspedalen. Följ hastighetsbegränsningen. Trafikskyddet ordnade under hösten en kampanj som syntes i olika medier för att påminna om att varje väg är en skolväg och att ansvaret för de små trafikanterna vilar på de vuxna. Trafikskyddets kampanjsida på facebook (www.facebook.com/liikenneturva) har redan över 10 000 besökare. Var skärpt på skyddsväg I dag krävs att fotgängaren är synnerligen noggrann när han korsar en väg. Man kan inte ens lita på trafikljus. Vid Trafikskyddets iakttagelser under våren 2012 körde en eller flere bilar mot rött ljus var fjärde gång trafikljusen växlade. En skyddsväg med vita streck är bara ett övergångsställe var också andra passerar. I trafiken borde fotgängaren kunna reglera sin riktning, plats och hastighet. Bilen som närmar sig regleras av föraren. Att förutse motpartens avsikter kan vara svårt också för en erfaren trafikant och givetvis för en förstaklassist. Trafikskyddets planerare Laura Loikkanen säger att det är viktigt att informera varje år och även under andra tidpunkter än vid skolstarten. Det finns alltid oerfarna trafikanter i rörelse. Fåglarna sprider budskapet om skyddsväg På skyddsväg ska alla vara skärpta! Under hösten sprider också Rovios Angry Birds fåglar ett viktigt budskap till barnfamiljerna gällande skyddsväg. På alla orter där Trafikskyddet har distriktsbyråer ordnas kampanjer. Målet är att lyfta fram skyddsvägarnas betydelse. 30 3/2012
LEDARE Livslångt lärande? ivslång trafikfostran är en av hörnstenarna för Trafikskyddets verksamhet utöver betonandet av en L förutseende attityd. Blivande föräldrar får information från oss om hur de ska transportera ett litet barn säkert och skolelevernas säkerhet främjas bl.a. med hjälp av gående skolbuss. Mopedisterna lärs grunderna i Lämna spelrum, unga vuxna lärs vikten av att undvika risker, motorcyklisterna lärs betydelsen av att synas och hur det egna körsättet inverkar på säkerheten. För vuxna trafikanter betonar man hänsyn och samverkan för en smidig trafik och för seniorerna ett lämpligt fordon och utrustning som underlättar körningen. Ända från att vi var barn har vi lärt oss en ansenlig mängd saker. Jag minns som igår när grannflickan lärde mig knyta skosnören i sandlådan. Jag var 5 6-år och hon några år äldre. Att hela tiden utöka sin kunskap är ganska lätt och i dagens värld också i viss mån oundvikligt. När vi köper en ny tvättmaskin, mobiltelefon eller TV klarar man sig knappast med bruksanvisningen för den förra utan är tvungen att lära sig nya saker. Vi behöver dock inte ändra attityd; det räcker om vi får tillräckligt med ny information. I attityderna ingår förutom information också en känslomässig inställning. Så gott som alla trafikanter vet nog hur man ska agera korrekt och säkert i trafiken. I soffan hemma frågar man inte efter attityd, det räcker att man någotsånär kan hantera fjärrkontrollen. Men som en del av trafiken är det en fråga om hur vi förhåller oss till trafikreglerna, säkerheten och andra trafikanter. Världen förändras allt snabbare. I takt med det kommer det hela tiden nya saker till vilka vi bör förhålla oss positiva eller negativa. Ska jag gå med i Facebook eller Twitter, hur ska jag förhålla mig till utländska bärplockare eller torvförbränning, är en kolhydratfattig diet något för mig eller inte, intresserar reality TV-program? Många gånger kan det vara frågan om utgångspunkt när attityder bildas: är det en individuell eller gemensam sak. Trafiken är ett bra exempel på när din attityd främjar det allmänna så är den även till nytta för individen. Kare Ojaniemi Översättning Lena Von Knorring Pasi Anteroinen, Översättning Lena Von Knorring Landsvägarnas härskare J uhani Tervala leder Trafikverket, som ansvarar för tiotusentals kilometer landsväg. Enligt Tervala kan säkerheten inte endast förbättras genom byggande. Det är mellan öronen det sitter. Enligt chefen för Trafikverket är de finländska vägarna i gott skick om man jämför med allmäneuropeisk standard. Vårt vägnät är dock väldigt vidsträckt och trafiken fördelar sig ojämnt. På hälften av vägarna färdas endast fem procent av all trafik. I Finland inträffar förvånansvärt många mötesolyckor och orsaken till detta sitter mellan öronen enligt Tervala. Vägmiljön möjliggör tagande av stora risker, som exempelvis att göra omkörningar på platser där sikten är dålig, men det är människorna själva som tar dessa riskbeslut. Mötesolyckor är ett stort problem och mitträcke är en lösning som fungerar, men är dyr. Tervala påminner om att väghållaren endast har ett delansvar för trafiksäkerheten. Enbart genom utformning av vägarna kan man inte förbättra trafiksäkerheten för sådana pengar finns inte, konstaterar han. Marjo Tiirikka, Översättning Lena Von Knorring En långsiktig uppföljning avslöjar förändringar U ppföljningsundersökningarna gällande trafikbeteende avslöjar hur människor agerar i verkligheten. Trafikskyddet har redan under 20 års tid samlat värdefull information som kan användas vid trafikplanering och i kampanjer. Trafikskyddet undersöker hur trafikanterna använder cykelhjälm, bilbälte och reflex i upplyst miljö. Därtill undersöker man om trafikanterna visar riktningstecken och använder mobiltelefon samt hur bra fotgängarna följer trafikljussignalerna. - Vid beteendeundersökningar frågar man inte något som man gör vid enkätundersökningar utan resultatet baserar sig endast på iakttagelser. På så sätt får vi reda på hur människorna verkligen beter sig, säger planerare Leena Pöysti på Trafikskyddet. I uppföljningen påträffar man alla typer av människor oberoende av social bakgrund. Beteendeiakttagelser är det enda sättet att få täckande information om medborgarnas trafikbeteende. 3/2012 31