SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

Samankaltaiset tiedostot
SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 6 Laskuharjoitus 7 / Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

Sähkömagneettinen induktio

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Jakso 7. Lorentz-voima

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä

Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä. Tentaattorina on ollut näissä tenteissä sama henkilö kuin tänä vuonna eli Hanna Pulkkinen.

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

6 Integraalilaskentaa

Pyramidi 10 Integraalilaskenta harjoituskokeiden ratkaisut sivu 298 Päivitetty

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Tietoliikennesignaalit & spektri

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

EMC Säteilevä häiriö

Sinin muotoinen signaali

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

VAASAN YLIOPISTO SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA: KAPPALE 1: JOHDANTO KAPPALE 2: AJAN MUKAAN MUUTTUVAT KENTÄT JA MAXWELLIN YHTÄLÖT

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

Tilavuus puolestaan voidaan esittää funktiona V : (0, ) (0, ) R,

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

BY-PASS kondensaattorit

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

S1 S2 U 1 I 4 R 1 U 2. Solmu 1 I 3 R 1 R 2 R 3 I R 1 U 12 R 2 I 1 I 2 I 4 I 5 OK1, 2010 OK1, Kuva1. 40mA. 10 Kuva2 R 2. Kuva3.

Luku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 6 / Virta, virtatiheys ja johteet

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Transkriptio:

ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 1 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys j siirrosvirrn tiheys ovt yhtäsuuret ) tisltuss veessä, missä = 2 1-4 /m j r = 81 ; b) meriveessä, missä =, /m n r = 1. Johtvuusvirrntiheys / siirrosvirrntiheys: Jc 1 ; 2πf f J 2π ) Joten tisltuss veessä 4 2,1 3π 3 3 f 44,4 1 44,4 khz 9 5 2π 811 811 b) j meriveessä:, 3π 33 9 f 9 9 18, 1 18, GHz 2π11 1 Tehtävä 2. evykonensttorin johelevyjen välinen etäisyys on, mm j levyjen välissä olevn eristeen r = 15,3. Ko. konensttori on kytketty jännitteeseen, jonk tehollisrvo on 25 V j tjuus 15 MHz. Määritä siirrosvirrn tiheyen tehollisrvo. (Hjvuot ei huomioi). iirrosvirt levykonensttorin levyjen välissä: ez i z t e t ähkövuontiheys levykonensttorin levyjen välissä: u u E t t Joten: u u 2U sin 2πft i t t t i 2πf 2U cos2πft I 2πfU 15,31 I 9 I 2π 15 1 25 531, 25 3 3π, 1 A 531,25 m 2

ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 2 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 3. All olevn kuvn mukinen piiri on sinimuotoisesti värähtelevässä j epähomogeenisess mgneettikentässä cos 2π BB t pxe z, missä vkiot ovt 2πf j tjuus f 2 MHz, p sekä 1 m B 3 μt. Jos piirissä olevt vstukset ovt suuruueltn 2 kumpikin, määrää piirissä kulkev virtfunktio. Millä hetkellä virt on noll, millä hetkellä mksimissn? y i b = 2 cm B = cm x Kuv 1. Piirikvio tehtävään 3. Trig.kvoj: sin x sin y 2sin,5 x y cos,5 x y sin x sin y 2 cos,5 x y sin,5 x y cos x cos y 2 cos,5 x y cos,5 x y cos x cos y 2sin,5 x y sin,5 x y Johinsilmukn läpi kulkev kokonismgneettivuo: B B cos t px e be x B b cos t px x z z 1 Bb Bb / sin t px sin t p sin t p p Johinsilmukkn inusoituv jännite: B sin sin b t p t Bb u cos t p cos t p p Joten johtimess kulkev virt: u Bb i cos t p cos t 2 2p 31,2 2π 21 1 2π i cost, cos t 222π 1 i,3 cos t,12π cos t A

ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 3 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Virrn ensimmäinen nollkoht: cos t,12π cos t x y x y x y t t t t sin,5 2t,12π sin,5,12π,5 2t,12π cos cos 2sin,5 sin,5 2sin,5,12π sin,5,12π t,π,π,π t 2π 21 Virrn ensimmäinen mksimi: 1 1 T,51 5 ns f 21,15 1 15 ns T 5 ns t 15 ns 15 ns 14 ns 4 4 Tehtävä 4. All olevss kuvss esitetyssä pitkässä virtlngss kulkee virt i 1 (t) j sen vieressä on kuvn mukinen suorkulminen silmukk. i 1 (t) i 2 (t) h w Kuv 2. Peritekuv tehtävään 4. ) Määrää silmukn kutt kulkev mgneettivuo j sen vull lngn j silmukn välinen keskinäisinuktnssi 12. b) Jos virt i 1 (t) on jn mukn muuttuv virt, määrää silmukkn inusoitunut sähkömotorinen voim. c) Jos silmukn resistnssi on j inuktnssi, määrää silmukkn syntyvän virrn i 2 (t) ifferentiliyhtälö. Käytä piiriteorin kv u t i t, missä U on vstuksen j inuktns- it sin yli olev jännite j i(t) vstv virt. ) Jos virtfunktio i 1 (t) on skelfunktio: i 1 (t) =, kun t <, j i 1 (t) = I 1 (vkio), kun t >, määrää virrn i 2 (t) ifferentiliyhtälön rtkisu. e) Hhmottele rtkisufunktio i 2 (t), kun on suuri j pieni sekä kun 12 on suuri j pieni. f) Jos skelfunktion sijn kyseessä on pulssi i 1 (t) =, kun t < j t > T, j i 1 (t) = I 1 (vkio), kun < t < T, määrää virrn i 2 (t) ifferentiliyhtälön rtkisu, kun T.

ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 4 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim ) ngn silmukkn iheuttm mgneettivuo -> keskinäisinuktnssi: w w i1 i1h 1 i1h w i1h w B2 2 e hre r / ln r ln 2πr 2π r 2π 2π 12 h w ln H i 2π 1 b) ilmukkn inusoituv sähkömotorinen voim (virrn olless vihtovirt): i1 u 12 V u(t) i 2 (t) -u(t) u (t) u (t) Kuv 3. ilmukn toimint kuvv piirikvio tehtävässä 4. c) ilmukkn syntyvän virrn i 2 (t) ifferentiliyhtälö: i1 u 12 i1 i2 12 i2 ) Jos virtfunktio i 1 (t) on skelfunktio, virrn i 2 (t) ifferentiliyhtälön rtkisu: I1 s12 si2 s I2 s s 12I1 12 I1 I2 s s s 12 e t i2 I1 A, t e) Jos on suuri, niin virt i 12 2(t) on loiv j hitsti vimenev. Jos on suuri, niin virrn i 2(t) huippu on korke. f) Jos kyseessä on pulssi, virrn i 2 (t) ifferentiliyhtälön rtkisu:

ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 5 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim i t I t I t T 1 1 1 st I1 1 e 12 I2 s s 12 t 12 tt i2 I1e t I1e t T A