N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.
|
|
- Paavo Uotila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 N:o Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat aiheuttaa keho sisäiste elektroiikkalaitteide häiriitymistä tai ferromageettisia materiaaleja sisältävie implattie liikkumista. Valtaosa sydätahdistimista ei todeäköisesti häiriiy, jos mageettivuo tiheys o alle 0,5 mt.
2 64 N:o 94 Liite. Eitää 100 khz sähkö- ja mageettiketät. Sähkö- ja mageettikettie aiheuttama kehoo idusoituva virratiheyde tehollisarvo suositusarvot. Taajuusalue Virratiheys (pää ja vartalo) (ma/m ) - 1 Hz 8 1 Hz 4 Hz 8/f 4 Hz 1 khz 1 khz 100 khz f/500 Tauluko selityksiä 1) Taajuus f sijoitetaa lasketakaavaa hertseiä (Hz). ) Virratiheys tarkoittaa keskimääräistä virratiheyde arvoa sellaista ympyrä muotoista pita-alkiota kohde, joka pita-ala o 1 cm. 3) Virratiheyde huippuarvo saadaa kertomalla tehollisarvo luvulla ( 1,414). 4) Virratiheyde suositusarvoja voidaa soveltaa eitää 100 khz taajuuksilla pulssimaisii ja laajakaistaisii virtoihi seuraavasti: Kehoo idusoituva virratiheyde paiotetu huippuarvo ja suositusarvo suhde R saadaa kaavasta: R J cos( f J t SA, ), missä t o aika, o taajuuskompoeti järjestysluku taajuutee 50 Hz verrattua (=1,, 3 ), J o virratiheyde taajuuskompoeti tehollisarvo, f o vastaava taajuus ja θ vastaava vaihekulma. J SA, o liittee taulukossa esitetty virratiheyde suositusarvo, jota voidaa likimääräisesti kuvata fuktiolla J SA, K 1 ( f / fc ), missä vakio K= ma/m o virratiheyde suositusarvo pieillä taajuuksilla f <<f c ja f c = 1000 Hz o rajataajuus, joka yläpuolella suositusarvo kasvaa lieaarisesti taajuude fuktioa. Paiotusfuktio vaihekulma φ saadaa yhtälöstä arcta( f / f ). c Altistumissuhtee R keskiarvo 10 miuuti aikajaksolla ei saa ylittää arvoa 1.
3 N:o Liite 3. Eitää 100 khz sähkö- ja mageettiketät. Suositusarvot sähkö- ja mageettikettie voimakkuuksie tehollisarvoille. Taajuusalue Sähköketä voimakkuus (V/m) Mageettiketä voimakkuus (A/m) Mageettivuo tiheys (T) - 1 Hz - 3,10 4 4, Hz ,10 4 /f 4,010 4 /f 8 5 Hz /f 5000/f 0,05 0,8 khz /f 4000/f 5000/f 0,8-3 khz /f 5 6, khz ,5 Tauluko selityksiä 1) Taajuus f sijoitetaa lasketakaavaa hertseiä (Hz). ) Sähkö- ja mageettiketä voimakkuude huippuarvo saadaa kertomalla se tehollisarvo luvulla ( 1,414). 3) Sähkö- ja mageettikettie suositusarvoja voidaa soveltaa eitää 100 khz taajuuksilla pulssimaisii ja laajakaistaisii kettii seuraavasti: Ketävoimakkuude paiotetu huippuarvo ja suositusarvo suhde saadaa kaavasta R A cos( f t ) A SA,, missä t o aika, o taajuuskompoeti järjestysluku taajuutee 50 Hz verrattua (=1,, 3 ), A o sähkö- tai mageettiketä taajuuskompoeti tehollisarvo, f o vastaava taajuus ja θ vastaava vaihekulma. A SA, o liittee 3 taulukossa esitetty ketävoimakkuude suositusarvo, jota voidaa likimääräisesti kuvata fuktiolla A SA, 1 ( f c K, f / f ) / f c missä vakio K o sähköketä voimakkuude (K=87 V/m), mageettiketä voimakkuude (K=5 A/m) tai mageettivuotiheyde (6,5 µt) suositusarvo suurilla taajuuksilla f >>f c. f c o rajataajuus, joka alapuolella suositusarvo kasvaa lieaarisesti taajuude fuktioa. Sähköketälle f c =3000 Hz ja mageettiketälle f c =800 Hz. Paiotusfuktio vaihekulma φ saadaa yhtälöstä arcta( f / f ). / c Altistumissuhtee R keskiarvo 10 miuuti aikajaksolla ei saa ylittää arvoa 1.
4 644 N:o 94 Liite 4. Eitää 100 khz taajuiset sähkö- ja mageettiketät. Suositusarvot kapasitiivise purkausvirra tehollisarvoille. Taajuusalue Purkausvirta (ma) -,5 khz 0,5,5 khz 100 khz 0,10-3 f Tauluko selityksiä 1) Taajuus f sijoitetaa lasketakaavaa hertseiä (Hz). ) Purkausvirta tarkoittaa yhde sekui aikaa laskettua virra tehollista arvoa.
5 N:o Liite 5. Yli 100 khz sähkö- ja mageettiketät (100kHz-10GHz). Sähkö- ja mageettikettie kehoo aiheuttama idusoituva virratiheyde (tehollisarvo) ja omiaisabsorptioopeude (SAR) eimmäisarvot. Taajuusalue Virratiheys (pää ja vartalo) (ma/m ) Keskimääräie SAR (W/kg) Paikallie SAR (pää ja vartalo) (W/kg) 100 khz-10 MHz f/500 0,08 4 MHz 10 MHz-10 GHz - 0,08 4 Paikallie SAR (raaja) (W/kg) Tauluko selityksiä 1) Taajuus f sijoitetaa lasketakaavaa hertseiä (Hz). ) Virratiheys tarkoittaa keskimääräistä virratiheyde arvoa sellaista ympyrä muotoista pita-alkiota kohde, joka pita-ala o 1 cm. 3) Omiaisabsorptioopeudet tarkoittavat omiaisabsorptioopeude keskiarvoa kuude miuuti aikaa. 4) Alle 30 µs pulssie aiheuttama paikallie omiaisabsorptio ihmise päässä ei saa ylittää taajuuksilla 300 MHz-10 GHz arvoa mj/kg.
6 646 N:o 94 Liite 6. Yli 100 khz sähkö- ja mageettiketät (10 GHz 300 GHz). Sähkömageettise aallo tehotiheyde eimmäisarvo. Tehotiheys (W/m ) 10 Tauluko selityksiä 1) Tehotiheys määritetää 68/f 1.05 miuuti aikaa 0 cm suuruiselle pita-alkiolle las kettua keskiarvoa (f o taajuus gigahertseiä (GHz)). ) Paikallie tehotiheys, joka määritetää keskiarvoa 1 cm pita-alaa kohde, ei saa ylittää 68/f 1.05 miuuti aikaa tauluko 0-kertaisia arvoja.
7 N:o Liite 7. Yli 100 khz sähkö- ja mageettiketät (100 khz GHz). Sähkö- ja mageettiketä voimakkuuksie (tehollisarvo) ja iitä vastaavat ekvivalettiste tehotiheyksie eimmäisarvot. Taajuusalue Sähköketä voimakkuus (V/m) Mageettiketä voimakkuus (A/m) Ekvivalettie tehotiheys (W/m ) 0,1-0,15 MHz ,15-1 MHz 87 0, /f MHz /f 1/ 0, /f MHz 8 0, MHz 1, f 1/ 3,710-6 f 1/ 0,510-8 f -300 GHz 61 0,16 10 Tauluko selityksiä 1) Taajuus f sijoitetaa lasketakaavaa hertseiä (Hz). ) Sähkö ja mageettiketä voimakkuus sekä ekvivalettie tehotiheys määritetää kuude miuuti ajalta laskettua keskimääräiseä tehollisarvoa taajuusalueella 100 khz 10 GHz. 3) Yli 100 khz taajuuksilla ketävoimakkuude ja ekvivalettise tehotiheyde hetkellie huippuarvo voi ylittää taulukossa esitetyt eimmäisarvot. Ekvivalettise tehotiheyde huippuarvo ei saa ylittää taajuusalueella 10 MHz 10 GHz taulukossa esitettyjä ekvivalettise tehotiheyde eimmäisarvoja eempää kui 1000-kertaisesti eikä sähköketä tai mageettiketä voimakkuude huippuarvo saa ylittää sähköketä tai mageettiketä voimakkuude eimmäisarvoja eempää kui 3-kertaisesti. Taajuusalueella 100 khz 10 MHz sähkö- ja mageettiketä voimakkuude huippuarvoa koskeva kerroi määräytyy fuktio 5,610-4 f 0,68 arvosta (f o taajuus hertseiä (Hz)). 4) Alle 30 µs kestävie pulssie aiheuttama paikallie pulssieergiatiheys ei saa ylittää taajuuksilla 300 MHz-10 GHz arvoa 0 mj/m.
8 648 N:o 94 Liite 8. Yli 100 khz sähkö- ja mageettiketät. Eimmäisarvo kapasitiivise purkausvirra tehollisarvolle. Taajuusalue Purkausvirta (ma) 100 khz 110 MHz 0 Tauluko selityksiä 1) Purkausvirta tarkoittaa yhde sekui aikaa laskettua virra tehollista arvoa.
9 N:o Liite 9. Yli 100 khz sähkö- ja mageettiketät. Eimmäisarvo sähkö- ja mageettiketä raajaa idusoimalle virralle taajuuksilla 10 MHz 110 MHz. (Arvo pätee jokaiselle eljälle raajalle eriksee.) Virta (ma) 45 Tauluko selityksiä Virta tarkoittaa kuude miuuti aikaa laskettua virra tehollista arvoa.
10 650 N:o 94 Liite 10. Yli 100 khz sähkö- ja mageettiketät. Eimmäisarvoje soveltamie altistuttaessa laajakaistaisille tai moitaajuisille sähkö- tai mageettiketille. 100 khz - 10 MHz J J EA, 1 tai I I EA, 1 E ja 1 E EA, H ja 1 H EA, 10 MHz 300 GHz I I EA, 1 S ja 1 S EA, J J EA, E E EA, H H EA, I I EA, S S EA, o virratiheyde tehollisarvo taajuudella f o virratiheyde eimmäisarvo taajuudella f o sähköketä voimakkuude tehollisarvo taajuudella f o sähköketä voimakkuude eimmäisarvo taajuudella f o mageettiketä voimakkuude tehollisarvo taajuudella f o mageettiketä voimakkuude eimmäisarvo taajuudella f o raajoihi idusoituee virra tai kapasitiivise purkausvirra tehollisarvo taajuudella f o raajoihi idusoituee virra tai kapasitiivise purkausvirra eimmäisarvo taajuudella f o sähkö- ja mageettiketä ekvivalettie tehotiheys taajuudella f o sähkö- ja mageettiketä ekvivalettise tehotiheyde eimmäisarvo taajuudella f
11 N:o Liite 11. Iholle kohdistuva ultraviolettisäteily suhteellie spektrie herkkyyskerroi. Aallopituus (m) Spektrie herkkyyskerroi 50 < < ,094(98-) 38 < ,015(140-)
12 65 N:o 94 Liite 1. Silmää kohdistuva ultraviolettisäteily suhteellie spektrie herkkyyskerroi. Aallopituus (m) Spektrie herkkyyskerroi Aallopituus (m) Spektrie herkkyyskerroi 180 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,000030
PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 293. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 00 Julkaistu Helsigissä päivää huhtikuuta 00 N:o 93 95 SISÄLLYS N:o Sivu 93 Valtioeuvosto asetus terveydehuollo ammattihekilöistä aetu asetukse 3 : muuttamisesta... 635 94 Sosiaali-
Lisätiedot3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'
3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala
LisätiedotAltistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille
Liite 1 Altistuksen raja-arvot ja toimenpidetasot sähkömagneettisille kentille Staattiset magneettikentät taajuusalueella 0 1 Hz Altistuksen raja-arvo Altistuksen raja-arvo määritetään ulkoisen magneettivuon
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) 161
LisätiedotPIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT
ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotLaske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta
LUONNOS 22.1.2018 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
LisätiedotLauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta
LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO
30. 7. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 199/59 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999, väestön sähkömagneettisille kentille
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotTaulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotSM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat
SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan
LisätiedotOIKAISUJA. (Euroopan unionin virallinen lehti L 159, 30. huhtikuuta 2004)
24.5.2004 L 184/1 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden
LisätiedotLUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin
SÄHKÖMAGNETISMI LUT, Sähkötekniikan osasto LH5/216 P.I. Ketausta: 1. Ilassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voiakkuus z t E cos t z Ex,. Aallon taajuus on 2 MHz. Kuvassa 1 on esitetty tasoaallon
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 30. maaliskuuta 2004 EP-PE_TC2-COD(1992)0449C ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 30. maaliskuuta 2004 Euroopan
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta
ATE11 taattinen kenttäteoria kevät 17 1 / 6 askuharjoitus 13: ajapintaehdot ja siirrosvirta Tehtävä 1. Alue 1 ( r1 = 5) on tason 3 + 6 + 4z = 1 origon puolella. Alueella r =. 1 Olkoon H1 3, e,5 e z (A/m).
LisätiedotVäestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa
/ ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus 1 Esityksen sisältö SM-direktiivin
LisätiedotIARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Lisätiedot5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät
5. Sähkönsiirto- ja jakelujohtojen sähkö- ja magneettikentät 5.1 Asetuksen määrittelemät suositusarvot Uudessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman
LisätiedotTurvallinen työskentely tukiasemien lähellä
Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat
LisätiedotSähkömagneettiset kentät työympäristössä
Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Maila Hietanen Patrick von Nandelstadh Tommi Alanko TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 14 Työterveyslaitos
LisätiedotSÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN
9 SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN Kari Jokela, Leena Korpinen, Maila Hietanen, Lauri Puranen, Laura Huurto, Harri Pättikangas, Tim Toivo, Ari-Pekka Sihvonen, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto...
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotSinin muotoinen signaali
Sinin muotoinen signaali Pekka Rantala.. Sini syntyy tasaisesta pyörimisestä Sini-signaali syntyy vakio-nopeudella pyörivän osoittimen y-suuntaisesta projektiosta. y u û α positiivinen pyörimissuunta x
LisätiedotKirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):
TL536, DSK-algoritmit (S4) Harjoitus. Olkoo x(t) = cos(πt)+cos(8πt). a) Poimi sigaalista x äytepisteitä taajuudella f s = 8 Hz. Suodata äi saamasi äytejoo x[] FIR-suotimella, joka suodikertoimet ovat a
LisätiedotYleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:12 Leena Korpinen Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 3 TIIVISTELMÄ Leena
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet
SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotAED Plus. Trainer2. Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien
AED Plus Trainer2 Ohjeet ja valmistajan ilmoitus Sähkömagneettinen säteily Sähkömagneettisen ilmoitus Suositeltu etäisyys siirrettävien VAROITUS Lääkinnällisissä sähkölaitteissa vaaditaan sähkömagneettisuuteen
LisätiedotBIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA
2 BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Staattiset ja kvasistaattiset kentät... 28 2.2 Sähkömagneettinen aalto... 44 2.3 Ominaisabsorptionopeus... 48 2.4 Maxwellin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0016/2004 1992/0449C(COD) FI 14/01/2004 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä
MÄÄRÄYS S/5/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä Annettu Helsingissä 20.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
LisätiedotAltistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla
/ HUHTIKUU 2016 TR Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla Lauri Puranen, Vesa Moilanen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotVoimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta
Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi
LisätiedotALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN
8 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN Kari Jokela, Antti Niittylä SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Yleistä turvallisuusnormeista... 320 8.2 ICNIRPin ohjearvot... 324 8.3 Euroopan unioni... 345 8.4 Valvonta Suomessa... 346
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
LisätiedotMERENKULUN KANAVATAULUKOT
MERENKULUN KANAVATAULUKOT 1(12) Parilliset radiopuhelinkanavat taajuusalueella 4 MHz t Laivat t Laivat 401 4357 4358,4 4065 4066,4 416 4402 4403,4 4110 4111,4 402 4360 4361,4 4068 4069,4 417 4405 4406,4
LisätiedotKompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa
Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotDOSIMETRIA. Kari Jokela
3 DOSIMETRIA Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 3.1 Yleistä... 60 3.2 Kudosten ja solujen sähköiset ominaisuudet... 60 3.3 Kenttien kytkeytyminen kehoon... 78 3.4 Kvasistaattinen alue... 81 3.5 Resonanssialue...
LisätiedotTRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT
3.0.07 0 π TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT π = π 3π π = π 5π 6π = 3π 7π TRIGONOMETRISET FUNKTIOT, MAA7 Tarkastellaan aluksi sini-funktiota ja lasketaan sin :n arvoja, kun saa arvoja 0:sta 0π :ään
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotHF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus
HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin käyttökoulutus Mitä mittarilla voi mitata? Mitataan signaalinvoimakkuutta dbm. Yksiköksi voidaan myös määrittää dbμv. Voidaan mitata minkä tahansa signaalin voimakkuutta
LisätiedotRYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN
ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI
Soterko päivä: Riskinhallinta, lainsäädännön soveltaminen ja varovaisuusperiaate. Työterveyslaitos 28.9.2012. SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Kari Jokela (FI asiantuntija, STUK) 1 Suomen direktiivitiimi
LisätiedotLauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta
ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄN KYTKEYTYMINEN IHMISEEN (DOSIMETRIA) Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
Lisätiedot521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3
51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi
LisätiedotALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT
10 ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT Lauri Puranen SISÄLLYSLUETTELO 10.1 Johdanto... 456 10.2 Sähkökentän ja magneettikentän mittausperiaatteet... 456 10.3 Sähkömagneettisten kenttien mittalaitteet...
Lisätiedot2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä
1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.
LisätiedotValo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Valo-oia Haarto & Karhue Valo sähkömageettisia aaltoia Sähkömageettiste aaltoje teoria erustuu Maxwelli yhtälöihi S S E da 0 B da Q (Gaussi laki) 0 (Gaussi laki magetismissa) dφb E ds dt (Faraday laki)
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
LisätiedotMatkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa
Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotVäestön altistuminen laajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille. Tuomas Sauramäki, Tommi Keikko, Leena Korpinen
Väestön altistuminen laajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille Tuomas Sauramäki, Tommi Keikko, Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tampere 2002 Tutkimus
LisätiedotScanned by CamScanner
Scanned by CamScanner ELEC-C414 Kenttäteoria ESIMERKKIRATKAISUT 2. välikoe: 13.12.216 4. (a) Ominaisimpedanssi (merkitään Z ) on siirtojohdon ominaisuus. Se on siis eri asia kuin tasoaaltojen yhteydessä
LisätiedotSähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6
Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus
LisätiedotECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN 302 065 sekä EN 302 500.
1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen
LisätiedotTAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT
Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotMIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria MIKROAALTOUUNI Sivumäärä: 12 Jätetty tarkastettavaksi:
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI. Mittausten kuvaus
MITTAUSRAPORTTI Mittausten kuvaus Sähköherkkyyssäätiö mittasi sähkömagneettisten kenttien voimakkuutta 26.6.2017, 30.6.2017 ja 4.8.2017 osoitteessa Liisankatu 27 B, 00170 Helsinki sijaitsevassa huoneistossa,
LisätiedotLaajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille altistuminen työympäristössä, erityisesti sähkön tuotannon, siirron ja jakelun työpaikoilla
Laajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille altistuminen työympäristössä, erityisesti sähkön tuotannon, siirron ja jakelun työpaikoilla Tommi Keikko, Tuomas Sauramäki, Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotHöysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO
Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Rubato (oikeakätinen) Rubato (vasenkätinen) TEKNISET TIEDOT Mitat: 150 x 85 x 220cm (HUOM! Ammen syvyys on 40cm) Jännite: 220V Taajuus: 50 Hz Virran voimakkuus: 16
LisätiedotSähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus
Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10
LisätiedotRadiotekniikan perusteet BL50A0301
Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset
LisätiedotMUUNTAJAT. KAAVAT ideaalimuuntajalle 2 I2 Z. H. Honkanen
MTAJAT H. Honkann Muuntaja on lait, jossa nsiön vaihtovita saa aikaan muuttuvan magnttikntän muuntajasydämn. Tämä muuttuva magnttiknttä saa aikaan vian toisiokäämiin. Tasasähköllä muuntaja i toimi, tasavita
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
LisätiedotPinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
MH-SARJA MH60-virtapihti on suunniteltu mittaamaan DC ja AC-virtoja jopa 1 MHz:n kaistanleveydellä, käyttäen kaksoislineaarista Hall-ilmiötä/ Muuntajateknologiaa. Pihti sisältää ladattavan NiMh-akun, jonka
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotSeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.
SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. Helppokäyttöinen Kohdejohto ja suuntanuolet tunnistavat nopeasti
Lisätiedot