OSAVUOSIKATSAUS 2/2015 1.1. 31.8.2015

OSAVUOSIKATSAUS 2/2015 1.1. 31.8.2015 Kaupunginhallitus 28.9.2015

Kansilehden kuva: Saara Lång

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot 7 700 7 440 96,6 % 12 462 16 182 77,0 % Toimintakulut -180 734-86 396 47,8 % -82 599-133 323 62,0 % TOIMINTAKATE -173 034-78 956 45,6 % -70 137-117 141 59,9 % Tarkastuslautakunta on toteuttanut työohjelman mukaisesti taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden arviointia. Tarkastelujaksolla 1.1. 31.8.2015 lautakunta on kokoontunut 11 kertaa kuullen virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä asiantuntijoita valmistellen arviointikertomusta vuodelta 2014 ja käynnistäen vuoden 2015 arviointityötä. JHTT-tilintarkastaja on raportoinut tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sovitun mukaisesti. Tilintarkastajan palveluita on tarkastelujaksolla ostettu 51 päivää. Talouden toteutuminen Toimintakuluista on 31.8.2015 mennessä toteutunut 48,5 % ja toimintatuotoista 96,6 %. Elokuun tilintarkastuspalkkiot sekä kokouspalkkiot puuttuvat toteumasta. Talouden toteumasta ei ole voitu raportoida lautakunnalle kuukausittain taloudenohjausjärjestelmän käynnistysongelmien vuoksi. Talousarviossa pysymiseksi ei tarvita erityisiä toimia. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Tarkastuslautakunnalta ei ole edellytetty rakennemuutostoimenpiteitä. 1

KAUPUNGINHALLITUS Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot 17 207 942 8 919 046 51,8 % 9 220 138 16 990 873 54,3 % Toimintakulut -37 094 666-23 169 583 62,5 % -22 461 493-34 177 665 65,7 % TOIMINTAKATE -19 886 724-14 250 537 71,7 % -13 241 355-17 186 792 77,0 % Kaupunginhallitus päätti osana vuoden 2015 talousarviota, että toimialat tekevät rakennemuutosselvitykset. Selvitykset koskivat mm. toiminnallisia muutoksia, henkilöstövaikutuksia, eläköitymisiä, esimiestyön kartoitusta sekä uusien asiointitapojen selvitystä. Rakennemuutosten toteutusta on jatkettu ja täsmennetty. Touko-kesäkuussa kaupunginhallitus sai yhteenvedon sopeuttamisen tilanteesta. Samalla päätettiin lopettaa erillisten ja osin päällekkäisten sopeuttamisryhmien toiminta. Jatkossa sopeuttamista ja rakennemuutoksia koordinoi kaupunginhallitus ja sopeuttamistoimista raportoidaan vähintään osavuosikatsauksissa. Vuoden alussa yhtiöitettyjen Kokkolan Energia Oy:n ja Kokkolan Satama Oy:n toimintaympäristö ja markkinatilanne ovat vaikeita. Sataman liikenne ja tonnistot vähenevät tänä vuonna jopa 30 40 % vuodesta 2014. Energian osalta sähkön markkinahinta pysyy alhaisena ja kysyntä ei kasva. Loppuvuoden aikana nostetaan kaukolämmön hintaa. Yhtiöiden tulokset jäävät merkittävästi alhaisemmiksi kuin viime vuosina keskimäärin. Heikot tulosnäkymät heijastuvat myös tulevien vuosian osingonjakokykyyn. Henkilöstöpalveluissa on käynnistetty henkilöstösuunnitelman laatiminen kattavasti kaikissa tulosyksiköissä. Suunnitelman tarkoituksena on laatia selkeä strateginen suunnitelma henkilöstötarpeesta ja sen toteuttamisesta. Henkilöstösuunnitelmat ja tavoiteorganisaatiot valmistuvat syyskuussa. Kehityskeskusteluprosessia on uudistettu ja täsmennetty. Kehityskeskustelulomake uudistettiin ja keskustelujen käyntiä on systematisoitu ja pyritty varmistamaan laadukkaiden keskustelujen käyminen yksiköissä kattavasti. Henkilöstöpalveluiden esimiestyötä on tiivistetty, henkilöstöpäällikön ja työhyvinvointipäällikön virat on yhdistetty uudeksi henkilöstön kehittämispäällikön viraksi. Henkilöstöraportti vuodelta 2014 julkaistiin kesäkuussa. Vuoden lopussa kaupungin palvelussuhteiden määrä vähentyi 2,1 %:lla. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä on kehitetty ennakkosuunnittelua ajankohtaisten, valmistelussa olevien asioiden esilletuomisessa ja henkilöstön rekrytoinnin tukemisessa. Useita työpaikkailmoitustekstejä on toimitettu ja välitetty painettuihin ja sähköisiin ilmoituskanaviin tehtävän laadun ja kohderyhmän mukaan tehdyn ennakkosuunnittelun pohjalta. Eri tiedotuskanavien kautta on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja henkilöstöä on tiedotettu toimialojen ja kaupungin strategisista hankkeista. Toimialoja on avustettu niiden viestintäkysymyksissä. Yhdessä Kosekin, Matkailun ja Centrian kanssa on valmisteltu Kokkolan brändin tarkennusta ja toimintamallia. Hankintarenkaan osapuolten kanssa on valmisteltu painotöiden puitekilpailutusta. Ajankohtaisia kesän ajan tapahtuma- ja palveluaikatietoja on kerätty ja pidetty yllä kaupungin www-sivulla. Kaupungille on laadittu ja hyväksytty sähköpostiohje, joka kattaa sähköpostin käytön ja tyylin keskeiset näkökohdat. Yhteystietojen ilmoittamisesta kaupungin aineistossa on laadittu ohje oikeakielisyyden lisäämiseksi, ja siitä on pidetty koulutustilaisuus avainhenkilöille. Kaupungin internet ja intranetsivujen tietoja on päivitetty ja neuvontaa annettu eri yksiköiden sivujen päivittäjille. Kaupungin Facebook-sivun päivittämistä on tihennetty ja kannustettu eri yksiköitä samaan. Verkko- ja Facebook-sivujen käyttötilastoja seurataan jatkuvasti, ja käyttäjämäärissä on ollut kasvua aiempiin vuosiin nähden. Kaupungin viestintäryhmä on kokoontunut säännöllisesti. 2

Uusi kuntalaki muuttaa kuntien viestintää. Jatkossa kuntien edellytetään edistävän asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Sosiaalinen media tarjoaa keinoja monensuuntaiseen ja nopeaan viestintään ja kuntalaisen kuulemiseen. Sähköisen kokoushallinnan käyttöä on laajennettu. Sähköisen hyvinvointikertomuksen omistus ja kehittäminen ovat siirtyneet Kuntaliitolle. Hyvinvointityöryhmä työstää kaupungin kertomuksen Kuntaliiton luoman uuden alustan pohjalle. Yhteistyön syventäminen eri asiakaspalvelupisteiden kanssa on aloitettu. Puhelinjärjestelmän päivitystyö on aloitettu. Elinkeinotoimessa on päivitetty elinkeino-ohjelma vuosille 2015 2018. Keskeisinä päämäärinä ovat vetovoimainen kaupunki, yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus. Ohjelma käsiteltiin valtuustossa toukokuussa 2015. Elinkeino- ja suunnittelupalveluissa on toteutettu organisaatiomuutos: suunnittelujohtajan virka lakkautetaan ja perustetaan strategiapäällikön virka kehitysjohtajan alaisuuteen. Kuntalain muutokset ja toimintaympäristön muutokset (yhtiöittäminen) edellyttävät konserniohjeiden ja omistajapoliittisten linjausten uudelleenarviointia ja uudistamista. Valmistelutyötä on tehty USO 3 -hankkeen kautta. Konserniohjeet ja omistajapolitiikka ovat keskeisiä välineitä konserniyhtiöiden tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa. Omistajanohjausta on tehostettava ja seuranta organisoitava uudelleen (controller-toiminta). Uusien ohjeiden ja linjausten tuloksena konserniyhtiöt on tarkoitus jakaa kolmeen kategoriaan niiden strategisen merkityksen ja toiminnan luonteen perusteella. Konserniohjeet ja omistajapoliittiset linjaukset tulevat päätettäväksi syksyllä. Taloushallinnossa on jatkettu uuden taloushallinnon ohjelmiston käyttöönottoa. Kevään ja kesän aikana on saatu perusprosessit toimimaan tyydyttävästi. Ohjelmiston koko potentiaali saadaan hyödynnettyä, kun toiminnot saadaan ajan tasalle ja ohjelman ominaisuuksia päästään kehittämään ja muokkaamaan tarpeisiimme. Agresso on alkuvaikeuksista huolimatta osoittanut, että se pystyy täyttämään toiminnanohjaukselle ja talousohjaukselle asetettavat tavoitteet. Vuoden 2016 2018 talousarviosuunnittelu on aloitettu. Kh hyväksyi raamit, joilla tavoitellaan 0-tulosta vuonna 2017. Vuosi 2016 tulee vielä olemaan alijäämäinen. Raamien toteuttaminen näyttää vaikealta. Keskushallinnon rakenteelliset muutokset Keskushallinnossa rakenteelliset muutokset liittyvät toimintojen ja työpanosten keskittämiseen erityisesti tukipalveluissa. Puhelinvaihteen henkilöstömitoitusta on tarkistettu. Lisäksi selvitetään maaseutuasioiden ja aluetoimistojen toimintojen tiivistämistä. Pohdinta Kokkolan kaupungin poliittisen johtamismallin uudistamiseksi on jatkunut. Tavoitteena on lokakuussa esitellä yhteinen näkemys johtamismallien uudistamiseksi. Ruokapalvelut siirretään keskushallinnon alaisuudesta kaupunkirakennelautakuntaan teknisten palveluiden toimintoihin. Yhtenä tavoitteena on johtamismallin yksinkertaistaminen. Uusi puhtaanapito- ja ruokapalvelut yksikkö aloittaa vuoden 2016 alusta. Sairaanhoitopiirin kanssa on käynnistetty laaja selvitys ns. sairaalamäen tukipalvelutoimintojen yhteistyöstä ja yhdistämisestä. Tämä koskee siivouspalveluita, teknisiä palveluita, IT-palveluita ja taloushallintoa. Nykytilanteen kartoitus tehtiin kesä-elokuussa ja nyt edetään konkreettisiin suunnitelmiin ja esityksiin. Hankintatoimen tehostaminen on jatkunut. Yhteishankintarenkaan toimintaa on kehitetty, otettu käyttöön sähköinen pienhankintojen hankintajärjestelmä, selvitetty kaupungin ostotoiminnan rakennetta sekä kehitetty hankintaosaamista kaupungissa. Syyskuussa käsitellään linjaukset kustannustehokkaan hankintatoimen tavoitteista. 3

Henkilöstöasioissa tavoitteina ovat sairauslomien ja työterveyskustannusten parempi hallinta sekä työsuojelun toimintaohjelman tehokas implementointi. Sairauslomien voimakas kasvu alkuvuonna on hieman taittunut. Kuitenkin ne ovat edelleen korkealla tasolla ja lisäksi työtapaturmien määrä on kasvanut. Talouden toteutuminen Koko kaupungin kahdeksan kuukauden talouskehitys ei ole merkittävästi kohentunut huhtikuun tilanteesta. Toimintakulujen 4,4 %:n kasvu on selvästi tavoitteita suurempi. Toimintatuottojen tavoitteet saavutettaneen. Verotulot ja valtionosuudet ylittävät talousarvion tavoitteet ja siten pieneltä osin kattavat korkean kulukasvun. Tulosennusteessa positiivisia tekijöitä ovat liikelaitosten (Kokkolan Vesi ja Työplus) talousarviota paremmat tulosnäkymät sekä lainojen korkokulujen alittuminen. Koko vuoden alijäämä nousee arvion mukaan noin 14,5 15,0 miljoonaan euroon. Tämä on 3,5 4,0 miljoonaa euroa talousarviota heikompi tulos. Vuosikate on painumassa lähelle nollaa tai jopa miljoona euroa miinukselle. Investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti. Erityisesti ennakoitua suuremmat valtion tuet ovat lisänneet tulokertymää. Mikäli vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikate olisi negatiivinen ja alijäämä 15 milj.euron suuruinen, se merkitsisi vuoden 2016 taloussuunnittelussa välttämättömiä tulokertymää ja kustannuskehitystä korjaavia päätöksiä. Tämä tarkoittaa uusia verotusta koskevia päätöksiä sekä toimenpiteitä, joilla saavutetaan kulusäästöjä rakenteellisten muutosten ja henkilöstökustannusten kautta. Ilman näitä toimia vuosi 2016 tulee olemaan tulokseltaan vielä tätäkin vuotta heikompi ja Kokkolan tilanteessa kriisikunnan kaikki tunnusmerkit täyttyisivät. Tämä kehitys on käännettävä jo vuoden 2015 puolella. 4

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Terveysvalvonta YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot 1 550 500 1 065 225 68,7 % 981 284 1 441 053 68,1 % Toimintakulut -2 337 067-1 530 321 65,5 % -1 467 255-2 227 944 65,9 % TOIMINTAKATE -786 567-465 096 59,1 % -485 971-786 891 61,8 % Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta noin 49 % on toteutunut. Elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä (Oiva) on laajentunut koskemaan myös elintarvikealan laitoksia ja vaiheessa III Oivan piiriin liittyvät muut elintarvikehuoneistot, esim. leipomot ja tukkumyynti. Valvontaraporttien julkistaminen näistä kohteista alkaa viimeistään 1.1.2016. Eläinlääkintähuolto Ympärivuorokautisia eläinlääkäripalveluja on tarjottu tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella. Alkuvuonna on ollut vajetta eläinsuojeluvalvonnassa, kun sijaisia ei ole saatu riittävästi. Eläinsuojeluvalvonnasta on hankittu aktiivisesti asiakaspalautetta toiminnan kehittämiseksi. Eläinlääkintähuollon praktiikasta 68 % on käsittänyt hyötyeläinten hoitoa. Suoritteita on kirjattu yhteensä 10 825, joista 247 on ollut terveydenhuoltokäyntejä ja 60 eläinsuojelutarkastuksia. Talouden toteutuminen Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 68,9 %. Toimintakulujen toteutuma on 66,4 % ja toimintakate 61,5 %. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Talousveden jatkuvan valvonnan ja uimavesien näytteidenotto on ulkoistettu vuoden alussa. Vapautuneet resurssit on kohdistettu suunnitelmallisiin tarkastuksiin. 5

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Toimintatuotot 40 744 294 25 935 919 63,7 % 25 791 686 40 434 699 63,8 % Toimintakulut -189 695 779-130 888 424 69,0 % -124 357 970-189 255 608 65,7 % TOIMINTAKATE -148 951 485-104 952 505 70,5 % -98 566 284-148 820 909 66,2 % Sosiaali- ja terveystoimen painopisteenä ovat alkuvuonna olleet kaupunginhallituksen asettamat kolme lyhyen aikavälin ja kolme pidemmän aikavälin toimenpidettä. Pidemmän aikavälin toimenpiteet mahdollisimman laajan alueellisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan ja sote-integraation toteuttavan palveluorganisaation muodostaminen, uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskuksen peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön sekä palveluverkon kokonaisarviointi ja toiminnallisen soteintegraation edistäminen peruspalveluissa hyvinvointikeskusmallilla ovat edenneet. Lyhyen aikavälin tavoite on kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuuden nostaminen 91,5 %:iin (nyt 91,3%) ja kotihoidossa välittömän asiakastyön osuuden nostaminen jopa 70 %:iin (nyt vaihteluväli 63 68) on lähellä toteutumista. Rakenteellisten muutosten ja digitalisaation avulla on tarkoitus luoda avohoitopainotteinen palvelujärjestelmä, joka on asiakaslähtöinen ja taloudellinen sekä toisaalta palvelujen suurkäyttäjät löytävä. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään mitoituksiin, asiakastyön osuuteen, kuntouttamiseen ja sähköisiin palveluihin (lyhyen aikavälin tavoitteet yksi ja kolme). Sisästä kehittämistä on jatkettu ja prosesseja tehostettu mallintamalla ja selkiinnyttämällä. Tämä on ollut sikäli merkittävää, että tuleva sote-itsehallintoalue rakennetaan todennäköisesti prosessijohteisesti. Johdon katselmuksia on toteutettu suunnitelman mukaisesti 13, ja näihin ovat osallistuneet ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. Katselmuksissa keskusteltiin yksikön toiminnasta, henkilöstötarpeista, toiminnan tavoitteista sekä ongelmista. Johdon katselmuksissa annettujen kehittämisehdotusten toteuttaminen on yksikön esimiesten vastuulla, ja toteutettuja toimenpiteitä seurataan seuraavissa katselmuksissa. Katselmusten kehitysehdotuksiin on yksiköissä tartuttu. Katselmuksissa tuli esille, että henkilöstön perehdyttämiseen tulee edelleen panostaa, perehdytyksen arviointi tulee tehdä suunnitelman mukaan ja kirjata HRM-järjestelmään. On myös tärkeää tuoda perehdytyksen kehittämisehdotukset esimiehen tietoon. Yksiköissä on edelleen tarvetta profi loida palveluita ja kehittää prosesseja, jotta palvelukuvaukset ovat riittävän selkeät asiakkaille, omaisille ja prosessissa työskenteleville. Keskeiset prosessit tulee mallintaa ja niiden toteutumista arvioida ja kehittää suunnitelmallisesti. Myös tehtävänsiirtojen avulla on mahdollista kehittää palveluita ja parantaa niiden saatavuutta. Erilaiset mobiiliratkaisut ovat myös selvityksen alla. Sosiaali- ja terveystoimen kriittisten menestystekijöiden johdosta resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on laajaalainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen hyvinvointikertomuksen avulla. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia lastensuojelussa. Tätä työtä ollaan nyt viemässä eteenpäin Imatran ja Århusin mallin mukaisesti. Samalla on kehitetty malleja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi (esim. vastaanoton kokonaisuudistus, paljon palveluita tarvitsevien palvelukokonaisuuksien tehostaminen, valmistelutyö asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisestä), jotta pystyttäisiin vastaamaan myös palvelujen suurkäyttäjien tarpeisiin. Vanhustenhuollossa strategisena päämääränä on ollut saavuttaa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrässä 91 %. Tämä tavoite on saavutettu ja tavoitetta ollaan nostamassa tulevaisuudessa 92 %:iin. Tavoitteeseen on mahdollista päästä jatkamalla ennakointityötä ja vahvistamalla kotiin järjestettäviä kuntoutumista tukevia palveluja. Touko-elokuun aikana suunniteltiin kotihoidon kuntoutumisyksikkö, jonka toiminta alkoi syyskuussa. Kokkolan kaupungin hallinnoiman Seni- 6

orikaste-hankkeen aikana on kehitetty kotona asumisen turvaamiseksi toimintamalleja, joiden jalkauttaminen on meneillään. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviotilanne on erittäin haasteellinen, koska vuoden 2014 tilinpäätös oli suunnilleen saman suuruinen kuin vuoden 2015 talousarvio. Lautakunnalla ei ollut realistisia mahdollisuuksia pysyä talousarviossaan. Selkeänä tavoitteena on kuitenkin valtakunnallisten keskimääräisten kulujen alle pääseminen. Huomattavimmat oman toiminnan kasvut ovat mm. sairauslomien lisääntymisestä johtuvat sijaiskustannukset. Lisäksi tarvikehankinnat ovat kasvaneet kalliiden hoitojen lisääntymisen johdosta. Ostopalveluiden kasvu on ollut lähes 5 %. Merkittävin osa kasvusta on aiheutunut vanhuspalveluiden palveluseteleistä, vammaispalveluista sekä erikoissairaanhoidosta. Tämän lisäksi ylityksiä on myös esim. turvakoti- ja kriisipalvelujen ostoissa sekä lääkäripalvelujen ostoissa. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa korotettiin kuluvalle vuodelle, mutta määrärahat eivät riitä kustannusten kasvun ollessa koko vuonna arviolta 65 %. Sijaiskustannuksia lukuun ottamatta henkilöstökustannusten määrän kasvu on ollut maltillista. Uutena toimintana on aloittanut Mesilän ryhmäkoti vammaispalveluissa. Ostopalveluiden suhteellista osuutta on koko ajan valtuuston tahdon mukaisesti kasvatettu ja nyt se on noin 57 %. Sosiaali- ja terveystoimessa sairauslomasijaisten määrä on kasvanut huomattavasti. Varhaiseen puuttumiseen, työtapaturmien vähentämiseen ja hyvään johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sosiaali- ja vammaispalvelut Osastolle on tuonut haasteita vuoden 2105 alusta voimaan astunut sosiaalihuoltolain muutos. Laki velvoittaa kuntia myöntämään asiakkailleen entistä enemmän avohuollollisia, ennalta estäviä palveluja. Lastensuojelussa on panostettu lain tuomiin haasteisiin siten, että perhepalvelujen osaston organisaatiorakennetta on muutettu, jolloin palvelujen painopistettä on voitu suunnata ennaltaestävään suuntaan. Lapsiperheiden kotipalvelua on vahvistettu kolmella uudella kodinhoitajalla, jotka on siirretty vanhuspalveluista. Myös Ullavassa sijaitseva Ainolan lastenkoti on päätetty lopettaa vuoden aikana ja siirtää vapautuva henkilöstö uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen avopainotteiseen toimintaan. Lastensuojelussa on päivitetty lakisääteinen lastensuojelun suunnitelma, joka on saatu valmiiksi ja etenemässä lautakunnan kautta valtuuston päätettäväksi. Nykyisen suunnitelman mukaisia lastensuojelun tarvitsemia resursseja ei ole voitu kaikilta osin rekrytoida kaupungin taloustilanteen vuoksi. Vuoden 2015 alusta muuttui myös laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Lain mukaan kuntien tulee korvata puolet niiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 päivää (aikaisemmin 500 päivää) sekä 75 % niiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista, joiden työttömyys on kestänyt yli tuhat päivää (uusi lisäys). Tämän johdosta työmarkkinatuen kuntaosuusmenot ovat lähes kaksinkertaistuneet viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Talousarvioon on varattu rahaa 1,5 milj.. Ennusteen mukaan rahaa kuluu vuoden loppuun mennessä 2,6 milj.. Vuoden alusta myös työvoiman palvelukeskuksen toimintaa säätelevään lakiin tuli muutoksia siten, että toiminta ulotetaan koskemaan koko maata. on yhdessä Jytan kanssa perustanut yhteisen monialaisen palvelukeskuksen alueelle. Toimintaa johtamaan on valittu alueen viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä johtoryhmä. Kruunupyy jatkaa osana Pietarsaaren monialaista palvelukeskusta. Toimeentulotuessa on jo saatu toistuvasti huomautus Aluehallintovirastolta, koska toimeentulotukilain vaatimia määräaikoja palvelun tuottamisessa asiakkaille ei ole kyetty kaikin osin täyttämään. Tilannetta on korjattu sisäisillä toimilla, mm. henkilöstösiirroilla. Tällä hetkellä toimeentulotukihakemukset kyetään käsittelemään lain määräämässä ajassa. Vammaispalveluissa palveluasumispaikan tarve on lisääntynyt huolimatta vuoden alussa avatusta 15-paikkaisesta Mesilän ryhmäkodista. Ryhmäkodin toimintaan varattiin 450 000 määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Elokuun loppuun mennessä rahaa on kulunut 800 000. Ennusteen mukaan kulut ovat v. 2015 yli 1 milj.. Ylitys tulee siis olemaan yli 600 000. Vammaispalveluissa selvitetään tuetun asumisen tarpeessa olevien kehitysvammaisten määrä. Kehitysvammaisten etujärjestöt ovat aktiivisesti vaatineet a ryhtymään 7

Vanhuspalvelut toimenpiteisiin asian pikaiseksi korjaamiseksi. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun kysyntä on lisääntynyt vuoden aikana lisäten kustannuksia. Kruunupyyssä kehitysvammaisten työtoiminta on siirtymässä uusiin toimintatiloihin marraskuun alusta. Kruunupyyssä on tarve saada lisäpaikkoja kehitysvammaisten tuetulle asumiselle. Suunnittelutyöt lisäpaikkojen rakentamiselle Solgårdenin yhteyteen on aloitettu. Uusiin tiloihin on tarkoitus saada neljä ryhmäasumispaikkaa ja kaksi itsenäisen asumisen paikkaa. Hankkeeseen ei enää haeta ARA:lta avustusta. Toiminta on perustunut vanhuspalvelulakiin ja hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitos- ja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Palvelut on järjestetty viipymättä ja vanhuspalvelulain edellyttämät määräajat on alitettu kaikissa vanhusten palveluissa. Jonotusajat Kokkola tukipalvelut omaishoito kotihoito tehostettu palveluasuminen laitosasuminen jonotusaika 0-3 pv 1-2 kk 0-3 pv 1 viikko-3 kk 2 kk Kruunupyy jonotusaika 0-3 pv 1-2 kk 0-3 pv 1 viikko 2 kk Vuodelle 2015 on Kokkolassa asetettu tavoite, että 91,5 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Tavoitteesta ollaan 0,2 % jäljessä elokuun lopussa. Kruunupyyn vastaava tavoite on 89 %, minkä saavuttaminen on vaikeaa, koska kunnan maantieteellinen rakenne ja tarjolla oleva palvelurakenne tukevat ympärivuorokautisen palvelun käyttöä. Toisaalta Kruunupyyssä on kolmen vuoden aikana kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus noussut 3,2 prosenttiyksikköä. Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin (suhteessa tilastokeskuksen väestöennusteeseen) Kokkola Kruunupyy Palvelu/ asumismuoto Kotona asuvia Tavoite Kokkola 91,5 % Kruunupyy 89 % Tilanne 12/ 2012 Tilanne 12/ 2013 Tilanne 12/ 2014 Tilanne 8/ 2015 Tilanne 12/ 2012 Tilanne 12/ 2013 Tilanne 12/ 2014 Tilanne 8/ 2015 89,8 % 90,8 % 91,0 % 91,3 % 84,4 % 88,3 % 87,7 % 87,7 % Omaishoidon tuki 5-6 % 4,1 % 5,0 % 4,7 % 4,8 % 7,2 % 6,5 % 4,7 % 5,7 % Säännöllinen kotihoito 13-14 % 12,5 % 12,4 % 11,5 % 13,1 % 16,7 % 11,0 % 11,2 % 13,9 % Tukipalvelut 15,1 % 15,1 % 15,0 % Senioriasuminen 1,9 % 4,2 % Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 8,5 % 7,9 % 7,8 % 7,6 % 6,0 % 5,3 % 8,1 % 8,1 % Laitosasuminen 1,9 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,1 % 9,6 % 6,4 % 4,2 % 4,2 % Kotihoidon kuntoutumisyksikön suunnittelutyö on tehty touko-elokuussa. Kuntoutumisyksikkö on toiminnassa syyskuussa 2015, jolloin kuntoutumista järjestetään 5 6 asiakkaalle heidän omissa kodeissaan. Kotihoidon optimoinnin myötä henkilöstöresurssia on voitu kohdentaa asiakkaiden palvelujen tarpeiden perusteella henkilöstömäärää lisäämättä, vaikka palvelujen tarve on kasvanut. Optimoinnin myötä on tehostettu toimintaa siten, että esim. kaikkiin sairauspoissaoloihin ei ole otettu sijaisia. 8

SenioriKaste-hankkeen aikana on kehitetty turvallisesti kotona toimintamallli ja perhehoidon toimintamalli, kuntoutumissuunnitelmaa kehitetään moniammatillisessa työryhmässä ja vanhusten päivätoiminnan kehittämistyöryhmä jatkaa tavoitteellisen, kuntoutumista tukevan päivätoiminnan sisältöjen kehittämistä. Toimintamallien jalkauttaminen on aloitettu. Honkaharjun ja Kuusikummun kuntosaleilla käy 600 eri henkilöä viikoittain. Toiminta on merkittävää yhteistyötä vanhuspalveluiden, terveyspalveluiden ja liikuntapalveluiden kesken vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Omaishoidontuen sisäinen kehittämishanke on jatkunut ja ensimmäiset arvioinnit osoittavat, että omaishoidettavien toimintakyky on lisääntynyt ja omaishoitajien jaksamista on voitu tukea. Toiminnan kehittämistä jatketaan. Tukipalvelut Omaishoidon-tuki yli 75-vuotiaat Päivätoiminta Kuljetus-palvelu Kauppakassi Ateriapalvelu 215 asiakasta Turva-puhelinasiakkaita Veteraanihoitajan asiakasmäärä 12/ 2012 12/ 2013 Kokkola 12/ 2014 4/ 2015 156 197 191 172 89 asiakasta 175 asiakasta 168 asiakasta 108 149 8/ 2015 199 (yht. 294) 154, joista maakunta 34 12/ 2012 12/ 2013 Kruunupyy 12/ 2014 4/ 2015 39 48 34 35 8/ 2015 41 (yht. 56) 44 53 28 39 45 233 221 183 207 131 134 127 132 141 177 278 190 262-34 34 32 33 282 458 315 263 160 127 98 78 89 480 557 630 579 506 97 102 99 88 101 96 103 47 83 23 27 Aputyömieskäynnit - asiakasmäärä - 361/ 159 251/ 951 90/ 324 200/ 324 - - - - - Lumiseteli 208 243 245 320 - - - Asunnonmuutostyöt - 37 45 - - - - Muistitiimin asiakasmäärä - 135 147 130 - - - - SAS: sijoitukset 58 100 6 20 Ehkot ja palveluohjaus/kotikäynnit yhteensä 273 300 545 407 2321 78 55 33 34 50 Palvelutarpeen arviointikäynnit ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien määrä on laskenut, mikä johtuu siitä huolestuttavasta asiasta, että vanhukset eivät koe tarvetta käynnille. Näitä asiakkaita ohjataan Aktivoi-hankkeen asiakkaiksi palveluohjauskeskuksen kautta. Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Kehittämiskohteeksi nousee asiakkaan osallistuminen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. 9

Terveyspalvelut Terveyspalveluiden kärkihankkeena on toimintavuoden aikana ollut uuden terveyskeskussairaalan suunnitteluhanke. Kaupunginhallitus hyväksyi terveyskeskussairaalan uudisrakennushankkeen suunnittelun käynnistämisen 4.5.2015 ( 244). Suunnittelussa on ollut mukana Kokkolan terveys- ja vanhuspalvelujen lisäksi myös Kiurun ja Jytan henkilökuntaa. Hankkeeseen on nimetty 50 % projektipäällikkö vuoden loppuun saakka. Uuden terveyskeskussairaalan käynnistyvä rakentamishanke mahdollistaa myös nykyisen pääterveysaseman peruskorjauksen. Suunnitelmana on pääterveysaseman muokkaaminen myös sosiaali- ja vanhuspalveluiden käyttöön siten, että terveyskeskuksesta muokataan palveluvalikoimaltaan kattavampi hyvinvointipalvelukeskus. Näin voidaan toimitilaratkaisujen kautta edistää moniammatillista työskentelytapaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatiota. Kaupunginhallitus on nimennyt 18.5.2015 ( 286) sairaalanmäen strategisen ohjausryhmän koordinoimaan sairaalamäen toimitilojen uudelleen järjestelyjä ja ohjaamaan uuden terveyskeskussairaalan, pääterveysasemasta peruskorjauksen myötä muokattavan hyvinvointipalvelukeskuksen sekä kiinteistöt ja tukipalvelut -työryhmän toimintaa. Projekti, jonka tavoitteena on järjestämissuunnitelmaan kirjattu maakunnallisen kotiuttamishoitajaverkoston luominen alueelle, toteutettiin huhti-kesäkuussa Kokkolan terveyskeskuksen ja Kiurun yhteisprojektina. Työ kattavan verkoston luomiseksi ja jalkauttamiseksi jatkuu edelleen. Terveyskeskussairaalan käyttöaste on ollut keskimäärin 101,42 %. Hieman aikaisempaa matalampaan käyttöasteeseen on vaikuttanut osastojen lääkärivaje sekä Teerijärven yksikön keskimääräistä matalampi käyttöaste. Potilaspaikkojen käyttöä on rajoittanut myös osastojen infektiotilanne. Erityisesti Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamien infektioiden osalta tilanne näyttää huolestuttavalta. Keskimääräinen hoitoaika osastoilla on 17 päivää. Hoitoaikoja pidentävät muutamat psykogeriatriset potilaat, jotka eivät ole tk-sairaalatasoisen hoidon tarpeessa, mutta joille ei alueelta löydy soveltuvaa jatkohoitopaikkaa. Kotipolusta on ostettu yhteensä 629 ja Jytalta 309 hoitopäivää, eli keskimäärin 2,5 potilaspaikkaa / päivä on ostettu omien yksiköiden ulkopuolelta. Suun terveydenhuollossa on pysytty toiminnan ja talouden mittareiden mukaan vuoden 2015 budjettiraamissa. Käyntimäärät ovat vuoden 2014 tasolla. Käynnit ovat muuttuneet yhä päivystysluontoisemmiksi. Huhtikuussa 2015 alkanut suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys on käynnistynyt hallitusti ja suunnitelmien mukaisesti. Päivystysalueen väestöön kuuluu tällä hetkellä 231 330 asukasta. Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyskäyntejä on kertynyt toiminnan käynnistämisen jälkeen yhteensä 640 eli noin 13 käyntiä / päivystyspäivä. Kokkolan ja Kruunupyyn osuus käynneistä on 63,75 %. Arki-illan päivystyskäyntejä on toteutunut yhteensä 724, runsas 7 käyntiä / ilta. Kruunupyyn osuus käynneistä on lähes 84 %. Kaikkiaan potilaskäyntejä iltapäivystyksessä sekä arkipyhä- ja viikonloppupäivystyksessä oli 1.4. 31.8. välisenä aikana 1 364. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisessa päivystyksessä käy viikonloppuisin selvästi enemmän potilaita Kokkolan terveyskeskuksen ulkopuolelta kuin arki-illan päivystyksessä. Päivystys on osoittanut selvästi tarpeensa. Suun terveydenhuollossa kiireettömän hoidon jonotilanne on jonkin verran kasvanut. 1.8.2015 yli 6 kuukautta jonottaneiden määrä oli 731. Elokuun loppuun mennessä 0 6 kk + yli 6 kk jonottaneita on yhteensä 2027. Lohtajan hammashoitolan sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet toiminnallisia muutoksia. Vakituiset hammaslääkärit on jouduttu siirtämään oireilun vuoksi Koivuhaan hammashoitolaan. Lohtajan hammaslääkäripalveluita on tuotettu toistaiseksi ostohammaslääkärin toimesta. Myös Kälviän terveysasemalla on todettu sisäilmaongelmia ja henkilökunnan oireilua. Tällä hetkellä suun terveydenhuollon henkilökunta on vielä toiminut täysimääräisesti Kälviällä, mutta syksyn aikana hammaslääkäripalvelut vähenevät jonkin verran henkilökunnan pyynnöstä. 10 Alkuvuoden terveyskeskuksessa oli noin 4 5 lääkärin vajaus ja hoitoon pääsy toteutui keskimäärin 30 pv odotusajalla. Tilanne parani kesällä, jolloin saatiin hyvin kesäsijaisia ja koko loppuvuoden ajaksi on lääkäreitä saatu rekrytoitua hyvin. Tällä hetkellä vastaanotolle pääsyaika on noin kaksi viikkoa. Kesän aikana toteutettiin Lohtajan, Ullavan ja Kruunupyyn vastaanottojen sulut suunnitellusti. Vastaanottotoimintaa on kehitetty HyväPotku -hankkeen kautta. Kysyntää ja tarjontaa on seurattu mittausten avulla ja tarjontaa on säädelty kysynnän mukaisesti mm. muokkaamalla lääkäreiden ajanvarauskirjoja. Hankkeen aikana on aloitettu mm. konsulttilääkäritoiminta, mikä tukee itsenäistä vastaanottotyötä tekevien sairaanhoitajien toimintaa. Kälviän

lääkäripalveluista on vastannut Coronaria Hoitoketju. Optiomahdollisuutta vuodelle 2016 ei oteta käyttöön ja parantuneen lääkäritilanteen vuoksi 1.9.2015 osa Kälviän lääkäripalveluista siirtyy omaksi toiminnaksi. Attendon toimittamat lääkäripalvelut ovat toimineet moitteettomasti Kruunupyyssä ja vastaanottopalvelujen kokonaisulkoistusta on päätetty jatkaa vielä vuoden 2016 ajan alkuperäisen tarjouspyynnön ja Attendon sopimukseen liittyvän optiomahdollisuuden turvin. Alueellinen tähystystoimenpideyksikkö aloitti toimintansa pääterveysaseman tiloissa vuoden alusta. Yksikössä on tehty vuoden alusta alkaen Kokkolan ja Kruunupyyn perusterveydenhuollon tähystystutkimukset ja 1.8. alkaen myös Jytan tähystystutkimukset siirtyivät ko. yksikköön. Laajentuneen toiminnan vuoksi hoitajaresursseja on jouduttu vahvistamaan. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseissa on edelleen noin viiden terveydenhoitajan vajaus kansallisiin suosituksiin verrattuna, eikä kaikkia lakisääteisiä tarkastuksia voida toteuttaa asetuksen mukaisesti. Neuvolan toimitiloihin saatiin parannusta, kun Isokylän monitoimitalo otettiin käyttöön elokuussa ja Kirkonmäen neuvola siirtyi sinne. Kesän ajaksi Kälviän, Lohtajan ja Ullavan neuvolatoiminta keskitettiin Kälviälle. Vuoden alusta apuvälinekeskus muutti keskussairaalan apuvälinekeskuksen kanssa yhteisiin tiloihin Kiurun hallintorakennuksen kellarikerrokseen. Uuden apuvälinekeskuksen sijainti on osoittautunut asiakkaiden kannalta hankalaksi. Tavoitteena on käynnistää alueellisen apuvälinekeskuksen suunnittelu syksyn aikana ja samalla etsiä toiminnalle asianmukainen sijaintipaikka. Toimintavuoden aikana Päihdekeskus Portin selviämis- ja vieroitushoitoyksikön käyttöaste on vaihdellut 50,4 % 58,8 % välillä. Korvaushoitokäyntejä on toteutunut yhteensä 638. Kaupunginhallituksen edellyttämään rakennemuutosselvitysten tekemiseen liittyen käynnistettiin huhtikuussa 2015 liitoskuntien palveluverkoston selvitystyö. Liitoskuntien palveluverkkoa selvittäneen työryhmän loppuraportti käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23.9. ja kaupunginhallituksessa 28.9. Selvityksen mukaan kaikki terveysasemat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Lohtajan ja Kälviän terveysasemilla on ollut jatkuvasti ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia ja henkilökunnalla on ollut sisäilmasta johtuvaa oireilua. Lohtajalla tilannetta on parannettu vuokraamalla kolme paine-erosäätöistä ilmanvaihtokonetta. Kälviällä henkilökunnan oireilu on pahentunut kesälomien jälkeen ja teknisen puolen kanssa on yhdessä haettu ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Syksyn aikana Kälviän terveysasemalla toteutetaan Örebro-oirekysely ja riskikartoitus. Sähköinen asiointi on edennyt suunnitelman mukaan. Muistutus-tekstiviestin käyttöönotto on vähentänyt huomattavasti käyttämättä jätettyjen aikojen määrää. Tämän taloudellinen vaikutus suun terveydenhuollon asiakasmaksuissa on ollut n. 100 000 euroa. Alkuvuodesta on suun terveydenhuollossa otettu käyttöön esitietolomake ja itseilmoittautuminen. Syksyn aikana asiantuntijahoitajilla otetaan käyttöön kaksisuuntainen sähköinen potilastietojärjestelmän avulla tapahtuva viestintä potilaiden kanssa uutena palvelumuotona. Terveyskeskuksen sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoden 2015 aikana (v. 2014 4276 pv, 2015 6320 pv). Määrältään merkittävin osa sairauspoissaoloista liittyy tuki- ja liikuntaelinten sekä hengityselinten sairauksiin ja mielenterveyshäiriöihin. Tapiolan tapaturmatilaston mukaan terveyskeskuksessa on 1 8/2015 sattunut kuusi työtapaturmaa ja kaksi työmatkatapaturmaa. Työtapaturmista on aiheutunut poissaolopäiviä 33 pv ja kustannuksia 4185, 68 ja työmatkatapaturmista 78 poissaolopäivää, josta aiheutui kustannuksia 11211,23. 11

OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 OPETUS- JA KASVASTUSLTK Toimintatuotot 5 552 610 4 800 773 86,5 % 4 258 538 6 542 357 65,1 % Toimintakulut -83 076 800-56 642 377 68,2 % -54 268 684-80 623 758 67,3 % TOIMINTAKATE -77 524 190-51 841 604 66,9 % -50 010 146-74 081 401 67,5 % Sivistystoimen organisaation uuden mallin kehittäminen jatkuu vuoden loppuun saakka sivistystoimen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Se sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymiin rakennemuutoksiin. Uudistamisen ohjausryhmänä toimii sivistystoimen johtoryhmä. Tavoitteena on toimialan prosessimaisen toiminnan vahvistaminen. Uudessa mallissa sivistystoimiala muodostaa yhteisen ydinprosessin ja palvelualueiden yhteiset prosessit luovat matriisin, joka vahvistaa yhteistoimintaa. Päätöksenteko-organisaation uudistaminen liitetään koko kaupungin päätöksentekojärjestelmän kehitykseen. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden investoinneilla ja henkilöstön valmennuksella on edistetty kasvatuksen ja opetuksen uudistumista sekä laajaa moniammatillista yhteistyötä. Isokylän monitoimitalon ja Lucina Hagmanin koulujen sekä Ulkometsän päiväkodin toiminta on käynnistetty suunnitelmallisesti. Kolmen peruskoulun esiselvitykset (Chydeniuksen koulu, Kyrkbackenin koulu ja Ykspihlajan koulu) ovat olleet pohjana suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kouluverkkoselvitykselle ja -suunnitelmalle. Kouluverkkosuunnitelman laatimisessa on käytetty ulkopuolista konsulttia ja sitä varten koottiin ohjausryhmä. Kouluverkkoratkaisut tulevat lautakunnan, kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi syksyn 2015 aikana. Lukuvuoden 2015 2016 alussa perusopetuksen oppilasmäärä kasvoi 89 oppilaalla 5 256 oppilaaseen. Kasvu suuntautui kokonaan suomenkieliseen perusopetukseen. Oppilasmäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan aina vuoteen 2029 saakka. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta on viety eteenpäin toteuttamalla arviointeja, auditointeja ja kyselyjä. Opetussuunnitelmatyön vastuuhenkilöille on järjestetty valmennusta maakunnallisessa yhteishankkeessa. Perusopetuksen laadun arviointia on tehty lukuvuosiarvioinnin ja toiminnan arvioinnin kyselyjen pohjalta laatukriteerien mukaisesti. Arviointia suoritetaan monella eri tasolla määrällisesti ja laadullisesti. Yksiköiden toimintaa kehitetään arvioinnin perusteella. Päivähoidon laadunarviointia on tehty arviointisuunnitelman mukaisesti. Päivähoidon aloittamista on arvioitu jatkuvalla periaatteella, joka kootaan kesällä ja vuoden vaihteen jälkeen. Kasvatuksen jatkumoa vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä sekä perusopetuksen yhtenäisyyden parantamisella. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan yhteistyössä alueen toisen asteen koulutuksen kanssa. Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkon uudistamistyö etenee suunnitelmallisesti ja vetovoima on hieman parantunut. Lucina Hagmanin lukiossa ei käynnistetty opetusta ensimmäisellä vuosikurssilla lukuvuodeksi 2015 2016, koska opiskelijoita ei hakenut tarpeeksi. Varhaiskasvatuspalveluja on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti ja taloutta on seurattu järjestelmällisesti varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtoryhmissä sekä opetus- ja kasvatuslautakunnassa. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisessa on otettu huomion kaupunginosien ja kieliryhmien tarpeet. Päivähoitopalveluja on järjestetty tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on pystytty vastaamaan koko kaupungin alueella, vaikka päivähoitopaikkojen osalta onkin ollut erittäin tiukkaa toukokuun loppuun asti. Toukokuussa päivähoitosopimuksia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin (2058 päivähoitosopimusta, joka on 86 enemmän verrattuna vuoteen 2014). Päivähoitopaikkoja jouduttiin lisäämään vuodenvaihteen jälkeen kahden väliaikaisen ryhmän verran Elisabethintielle subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen vastaamiseksi. Ryhmät kuitenkin purettiin kesäkuun alussa ja lapset sijoitettiin muihin yksiköihin. 12

Elokuun alusta varhaiskasvatuksen uusina yksikköinä aloittivat Ulkometsän päiväkoti ja Isokylän monitoimitalossa toimiva Isokylän päiväkoti. Nämä yksiköt ovat helpottaneet päivähoitotilannetta. 1.8.2015 voimaan tulleessa uudessa varhaiskasvatuslaissa säädetään mm. päiväkotiryhmien enimmäiskoosta, mikä on taas aiheuttanut haasteita palveluille ja niiden järjestämiselle. Varhaiskasvatuspalveluiden asiakkaille on annettu tietoa Kokkolan erilaisista varhaiskasvatuspalveluista (kaupungin leikkikenttätoiminta, seurakunnan kerhot yms.), jotka voisivat olla vaihtoehto päivähoidolle. Kokkola-tuen ja kotihoidon tuen saajien määrä ja kulut ovat pysyneet jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Sähköisiä asiakas- ja hallintopalveluja laajennetaan. Kuntalais- ja asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti vastuualueilla ja palveluyksiköissä toiminnan kehittämiseksi. Kielikylpykoulu- ja musiikkiluokkatoimintaa on auditoitu. Toiminnan arviointi toiminnan laadun takeeksi ja kehityksen varmistamiseksi on toteutettu. Tulokset toteutetaan täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Kokkolan seudun opisto jatkaa Kokkolan taiteen perusopetuksen itsearvioinnin toteutusta Virvatuli-hankkeessa. Opistolla aloitettiin CAF-laatujärjestelmän kehittämistyö itsearvioinnin välineeksi. Hankkeessa on kumppanina Kannuksen kansalaisopisto Sosiaalista kestävää kehitystä tuetaan syrjäytymisen ehkäisemisellä. Tämä toiminta on strategiatyössä koko sivistystoiminnan ydintehtävä. Yhteisöllisyyttä edistetään yhteistyöllä toimialojen ja vastuualueiden kesken sekä hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Sivistystoimen organisaation uudistamisen yhteydessä kehitetään toimialan yhteistyötä luomalla lisää yhteisiä prosesseja ja kehitytään enemmän asiakaslähtöiseksi palveluorganisaatioksi. Sivistystoimen lautakunnat ovat valmistelleet kaupunginhallitukselle rakennemuutostoimenpiteet, joilla tavoitellaan lyhyen sekä pitemmän aikavälin sopeuttamistoimenpiteitä. Taloushallinnon raportointijärjestelmät on otettu käyttöön sivistystoimen yksiköissä. Kuntarekry-ohjelma on helpottanut varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön rekrytointia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön rekrytointi on ollut kevään ja alkukesän aikana iso prosessi (Ulkometsän päiväkoti ja Isokylän päiväkoti). Opetustoimen työpaikat ovat olleet vetovoimaisia ja päteviä opettajia on ollut hyvin saatavilla avoimiin virkoihin. Kahden koulupsykologin rekrytointi on aloitettu. Henkilöstön täydennyskoulutusta on järjestetty tarvelähtöisesti ja niihin on osallistuttu aktiivisesti. Mentorointi- ja perehdyttämistoimintaa on jatkettu toimialan käytäntöjen mukaisesti. Työpaikkaselvitykset ovat edenneet yhdessä Työplussan kanssa tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ja kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Esimiesten JEAT-valmennus jatkui keväällä ja johtajat valmistuivat ammattitutkintoon kesäkuun alussa. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti, jotta täydennyskoulutusvelvoite saadaan täytettyä. Varhaiskasvatuspalveluilla on ollut haasteita täydennyskoulutuksen järjestämisessä ja organisoimisessa, koska varhaiskasvatuspalveluilta on puuttunut varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori, jonka tehtävänkuvaan koulutukset kuuluvat. Työolosuhteita kehitetään työhyvinvointisuunnitelmien mukaisesti. Sivistystoimessa tehdään hanketoiminnan kautta yhteistyötä naapurikuntien toimijoiden kanssa. Tästä esimerkkinä on Osaava-hanke, joka toimii molemmilla kotimaisilla kielillä sekä Kokkolanseudun että Pietarsaarenseudun alueella. Talouden toteutuminen Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 86,5 %. Kohtaan tuet ja avustukset on tammi-elokuun aikana kirjattu yhteensä 1 630 321 euroa. Toimintamenojen toteutuma on 68,2 %. Elokuun toteutuman perusteella näyttää, että määrärahoissa pysyminen edellyttää, että sopeuttamistoimenpiteissä onnistutaan erillisen selvityksen mukaisesti. 13

Toimintakate on 66,9 % koko lautakunnan osalta. Kokkolan seudun opiston toimintakatteen toteutuma on 66,8 %. Opiston kevätkauden opetuksen määrä on toteutunut talousarviossa suunnitellulla tavalla. Myyntipalvelun määrä on pysynyt edellisvuosien tasolla. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Rakenteellisten uudistusten osalta on valmisteltu perusopetuksen kouluverkkoselvitystä ja sivistystoimen organisaatiouudistusta. Suomenkielisten lukioiden yhdistämisprosessi on edennyt aikataulun mukaan. Perusopetuksen tuntiresurssin kohdentamisessa onnistuttiin hyvin. Oppilasmäärän kasvu lukuvuodelle 2015 2016 (n. 90 oppilasta) aiheutti haasteita resurssien kohdentamisessa. Avustajamäärää sopeutettiin myös tulevalle lukuvuodelle. Aktiivinen hankerahoitus, jolla vähennetään sivistystoimen nettokuluja vuonna 2015. Opetuspalveluissa on käynnissä 18 kehittämishanketta, jotka tuovat toimintaan ulkopuolista rahoitusta yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Merkittävimmät kehittämishankkeet ovat opetusryhmien pienentäminen (OKM), koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen (OKM), esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen (OKM), koulunkäyntiavustajien palkkaus ja erityisopetukseen liittyvä koulutus (OKM), kielikylpytoiminnan laajentaminen (OKM) sekä koulujen kerhotoiminnan kehittäminen (OPH). Varhaiskasvatuksen osalta rakennemuutoksien toteutuminen on kesäajan toiminnan tiivistämisen osalta 2015 suunniteltu ja toteutettu. Huhtikuussa saatiin huoltajilta tiedot kesäajan päivähoitotarpeesta, ja kesän (kesä-, heinä-, elokuu) ajaksi toimintoja supistettiin, mutta tarpeenmukaiset varhaiskasvatuspalvelut järjestettiin. Kesäaikana jatkettiin päivähoidon kesäajan maksuttomuutta. Maksuttomuus edellytti asiakkaalta, että päivähoitopaikkaa ei käytetä. 566 lapsen huoltajat käyttivät tätä mahdollisuutta. Tällä järjestelyllä päästiin mahdollisimman pieniin vuosilomasijaiskustannuksiin. Kokkola-tuki tullaan käsittelemään Opetus- ja kasvatuslautakunnassa talousarviovalmistelun 2016 yhteydessä. Sähköistä päivähoitohakemusta on työstetty yhdessä toimittajan kanssa. 14

KULTTUURI- JA NUORISOLAUTAKUNTA Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 KULTTUURI- JA NUORISOLAUTAKUNTA Toimintatuotot 522 300 577 449 110,6 % 549 913 524 615 104,8 % Toimintakulut -9 426 780-6 293 643 66,8 % -5 932 374-9 016 835 65,8 % TOIMINTAKATE -8 904 480-5 716 194 64,2 % -5 382 461-8 492 220 63,4 % Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta on nettositova yksikkö Vastuualueiden tapahtumayhteistyö on jatkunut aikaisempien vuosien tapaan. Nuorisopalvelut järjesti yhdessä kulttuuripalvelujen kanssa Nollapiste-tapahtuman koulujen päätösviikonloppuna. Nuoret olivat keskeisessä roolissa Nollapistetapahtuman ohjelman suunnittelussa ja itse tapahtuman toteutuksessa. Osallistujia tapahtumassa oli noin 2000. Yhteistyötä on tehty myös EkoVinge-hankkeessa, Kokkolan kesäviikoilla ja Keskiaikapäivän valmistelussa. K.H.Renlundin museon kesänäyttelyissä on esitelty Annie Krokforsin taidetta ja suomalaisia ITEtaiteilijoita. Museon näyttely- ja pedagoginen ohjelma ovat toteutuneet suunnitellusti. Kiepissä, Kokkolan luonnontieteellisessä museossa on ollut Linnunpesä-teemainen installaatio ja työpaja. Ryhmiä on opastettu kaikissa kokoelmissa ja mineraalikokoelman nimilaput on uusittu. Meteoriitit työpaja ja näyttely on saatu valmiiksi syksyä varten. Kiepin kävijämäärä: 4355, yhteensä koko vuonna: 6011. Kirjaston palvelupisteissä on järjestetty mm. tapahtuma- ja näyttelytoimintaa. Maakunnan kirjastoille on järjestetty maakuntakirjastokokous. Nuorisopalvelut on rekrytoinut Isokylän monitoimitalon iltapäivätoiminnan ohjaajat, ja iltapäivätoiminnan toteuttaminen on käynnistynyt elokuun aikana. Vastuualueiden välistä yhteistyötä on tiivistetty myös henkilöstösuunnittelussa. Kulttuuri- ja nuorisopalvelujen vastuualueet ovat esittäneet, että vastuualueille palkataan yhteinen nuorisokulttuuriohjaaja vuonna 2016. ESR-hankkeen voimin perustettu Ohjaamo on avannut ovensa Nuorisokeskus Vingessä nuorille elokuun alusta. Sivistystoimen yhteisten mentorointiryhmien kokoaminen on aloitettu, jotta toiminta voidaan käynnistää syyskuun aikana. Henkilöstön kehittämispäiviä ja koulutusta on järjestetty suunnitellusti. Nuorisopalvelujen kesäleireille osallistui yhteensä 184 osallistujaa. Työtreenitoimintaan osallistui 43 nuorta. Talouden toteutuminen Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2015 on koko lautakunnan osalta oikealla tasolla. Toimintatuottojen talousarviotavoite on jo ylittynyt, johtuen lähinnä myönteisistä avustuspäätöksistä. Toimintakulujen toteutuma elokuun loppuun mennessä on 66,8 %. Toimintakatteen toteutuma on 64,2 %. Määrärahat ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Sivistystoimessa on jatkettu keväällä 2015 käynnistynyttä organisaation kehittämisprosessia. Hanketoimintaan on haettu ja saatu avustuksia lautakunnan eri vastuualueille. 15

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen LIIKUNTALAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp Tehtäväalue TA 2015 LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelut Toimintatuotot 1 321 700 824 741 62,4 % 761 331 1 476 187 51,6 % Toimintakulut -5 052 430-3 166 409 62,7 % -3 158 761-4 963 412 63,6 % TOIMINTAKATE -3 730 730-2 341 668 62,8 % -2 397 430-3 487 225 68,7 % Liikuntalautakunta on nettositova yksikkö Liikuntalautakunnan toimintavuosi on edennyt suunnitellusti valtuuston päättämän kehyksen ja lautakunnan hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Liikuntaneuvonnan ja terveysliikunnan palveluketjua on kehitetty yhdessä terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin ja yksityisten liikunnan palvelutuottajien kanssa. Liikuntaneuvontapisteen siirto terveyskeskuksen tiloihin onnistui, ja terveydenhuollon henkilökunta on aktivoitunut kirjoittamaan lähetteitä. Neuvonnan asiakkaille on suunniteltu matalan kynnyksen liikuntaryhmiä osaksi palveluketjua. Liikenneviraston tukema Kokkolan Pyöräilymyönteisin työpaikka -kilpailu eteni auditointivaiheeseen ja pyöräilytyöryhmä päätti palkita osallistuvat työpaikat Kokkola-päivänä. Pyöräilyviikolla palkittiin Vuoden työmatkapyöräilijä ja avattiin ensimmäiset kulttuuripyöräilyreitit Lohtajalla. Tuu Mukaan! hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen harrastustoimintaa ja maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Voimaa vanhuuteen -ohjelman hengessä on jatkettu mm. ulkoiluystävien kouluttamista sekä erilaisten tapahtumien järjestämistä. Kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden osallisuuden lisäämiseen palvelujen kehittämistyössä on panostettu kehittämissuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Seurafoorumin ja Urheilutalo/Areena -urheiluseurakyselyn lisäksi toteutettiin liikuntaraati (ikäihmiset ja erityisryhmät) toukokuussa ja asukasraatipilotti Kälviällä. Uintikeskus VesiVeijarin kävijämäärä lisääntyi 688 käynnillä edellisen vuoden vastaavaan aikaan(tammi-elokuu) verrattuna. Tammi-helmikuussa kävijöitä oli 4 050 vähemmän, kun taas viileän ja sateisen kesän ansiosta kesä-elokuussa oli 4 908 kävijää enemmän verrattuna vuoteen 2014. Kokonaiskävijämäärä tammi-elokuussa tänä vuonna oli 153 537. Sisäliikuntasalien ja -hallien vuorot jaettiin hakijoille kesäkuussa. Isokylän monitoimitalon liikuntasalin vuorojen kysyntä oli suuri, ja käyttöä tulee olemaan seitsemänä päivänä viikossa syyskuun alusta alkaen. Aluehallintoviranomainen päätti myöntää 113 000 euroa Kälviän urheilukentän peruskorjaukseen ja varautua myöntämään 50 000 euroa vuonna 2016. Kaupunginvaltuusto päätti toteuttaa hankkeen suunnitelman mukaisesti. Jäähallin uusi kaukalo asennettiin heinäkuussa ja valaistuksen sekä ilmanvaihtoputkien muutostyöt valmistuivat aikataulussaan. Taloushallintojärjestelmän Agresson ja uusitun vuorovarausjärjestelmän Timmi 4.0 yhteensovittaminen on viivästyttänyt erityisesti liikuntatilojen sisäistä laskutusta ja aiheuttanut muutoksia VesiVeijarin yrityskäyntien laskuttamiseen. Talouden toteutuminen Liikuntalautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 62,4 %. Toimintakulujen toteutuma on 62,7%. Toimintakate 62,7 % on ajankohtaan nähden oikealla tasolla. Selvitys rakennemuutosten toteutumisesta Sivistystoimessa on jatkettu keväällä 2015 käynnistynyttä organisaation kehittämistyötä. Hanketoimintaan on haettu ja saatu avustuksia. 16

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Tehtäväalue TA 2015 1.1.-31.8.2015 tot % ta 1.1.-31.8.2014 TP 2014 tot % tp KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Toimintatuotot 51 331 860 33 369 487 65,0 % 30 243 169 47 823 167 63,2 % Toimintakulut -49 243 259-32 379 921 65,8 % -30 668 940-48 291 419 63,5 % TOIMINTAKATE 2 088 601 989 566 47,4 % -425 771-468 252 90,9 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallintopalvelut Paikkatietopalvelut Elokuussa käynnistettiin teknisen palvelukeskuksen työhyvinvointihanke Terveitä työvuosia tekniseen palvelukeskukseen. Hankkeen piirissä on koko henkilökunta siivouspalveluja lukuun ottamatta. Kaavoitusyhteistyö Keski-Pohjanmaan liiton kanssa on vakiintunut. Keväällä käynnistettiin selvitys teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelun kehittämisestä. Stereoilmakuvaukseen perustuva kaavan pohjakartan laatiminen etenee suunnitellusti. Kesän aikana toteutettiin kaupungin sisäistä muuttoliikettä kuvaavat tilastot karttoineen. Dokumentinhallintajärjestelmän (M-Files) käyttöönottoa teknisen eri vastuualueilla edistettiin. Paikkatietoaineistojen jakeluun tarkoitetun paikkatietohakemiston tietoja ja saatavuutta parannetaan ja eri vastuualueiden henkilöstöä koulutetaan tietojen ylläpitoon. Sähköisen asioinnin edellytyksiä parannetaan ohjelmistoja ja tietopalvelimia päivittämällä. Maa- ja vesialueiden hallinta-palvelut Kaavoituspalvelut Maapolitiikkapalvelut on luovuttanut 38 omakotitalotonttia tai rakennuspaikkaa, joista kaksi on Kälviältä, loput kantakaupungin alueelta. Varauksia on vireillä 8 kpl. Vapaana on tällä hetkellä Kanta-Kokkolan alueella 24 tonttia, joista 18 Nuolipuron alueella ja neljä Mustikkamäessä. Lohtajan ja Ullavan alueilta ei ole luovutettu tontteja. Yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja on Kanta-Kokkolan alueelta myyty neljä. Teollisuus- ja yritystontteja on vuokrattu viisi. Maata on myyty miltei 3,8 milj. eurolla. Uusien vuokrattujen tonttien myötä kaupungin vuotuiset vuokratulot ovat kasvaneet 53 000 eurolla tänä vuonna. Metsäpalveluiden työt on saatu tehtyä suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Metsien tulot ja menot ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Kiinteistötoimitusten tilanne on jonkin verran elpynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden alusta on tullut vireille 49 uutta kiinteistötoimitusta, laadittu 18 tonttijakoa/tonttijaon muutosta ja rekisteröity 63 tonttia ja kolme yleistä aluetta. Toiminnan painopiste on ollut uusilla asemakaavaalueilla. Maastomittauspalveluiden painopiste on ollut rakennusten sijaintien merkinnöissä. Näiden lisäksi katujen asfaltointien ja muiden päällysrakenteiden merkintätyöt on työllistänyt runsaasti. Myös uudet kadunrakennustyömaat ovat lomien jälkeen päässeet käyntiin. Yleiskaavatöiden perusselvitykset ovat edenneet: Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys, valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma, Kokkolan liikenneverkkosuunnitelma ja kyläkaavojen arkeologisia kulttuuriperintöselvityksiä. Sannanrannan osayleiskaavaehdotus ja Morsiussaaren osayleiskaavaehdotus ovat valmistuneet hallinnolliseen käsittelyyn. Asemakaavojen valmistelussa ollaan pääsemässä normaaliin rytmiin. Tärkeimmät uudet asuinalueasemakaavat (Hangaksen pientaloalue, Kaanaanmaan pientaloalueen pohjoisosa 2. vaihe) on hyväksytty valtuustossa. Keskustan asuinkerrostalojen asemakaavoja (5 kpl) on valmisteltu 17

luonnosvaiheeseen. Linnusperän alueen suunnittelu etenee; ensimmäinen vaihe on hyväksytty valtuustossa. Lisäksi on aloitteita useista uusista asemakaavahankkeista. Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelut Hankepalvelut Talohuoltopalvelut Alkuvuoden sääolosuhteet olivat normaalia lumisemmat, ja aurauskertoja kertyi alkuvuodelle keskimääräistä enemmän. Myös lumenajoa oli normaalia enemmän. Säiden nopean vaihtelun johdosta myös hiekoitushiekkaa kului normaalia enemmän. Tämän vuoksi liikenneväylien kunnossapidossa menot ovat olleet edellisvuotta suuremmat. Tavoitteeksi asetetut aurausrajat on kyetty täyttämään. Kunnallistekniset investointityöt ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Katujen päällystämisessä on saatu jälkeenjääneisyyttä kurottua hieman kiinni kesän aikana. Tontti tiskiltä -tavoite on toistaiseksi toteutunut. Yhteistyössä ely-keskuksen kanssa laadittu valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnitelma valmistuu syyskuussa. Valtatie 8 ja valtatie 28 (Kajaanintie) liittymään valmistuu erkanemiskaista lokakuun loppuun mennessä välivaiheen ratkaisuna ely-keskuksen toimesta. Suntin ruoppaus ja pohjapadon lupakäsittely on edelleen avissa kesken. Töiden toteutus siirtyy vuodelle 2016. Talousarvion investointiosaan sisältyvät isot talonrakennushankkeet Isokylän monitoimitalo, Lucina Hagmanin koulu ja Ulkometsän päiväkoti valmistuivat suunnitellussa aikataulussa ja otettiin käyttöön elokuussa 2015. Isokylän monitoimitalon käyttöön tulevan vanhan koulun VSS:n korjaustöiden ja siihen liittyvän piha-alueen sekä Lucina Hagmanin koulun pihatöiden loppuunsaattaminen ja poissiirrettävän koulurakennuksen siirto tapahtuu uudelleenbudjetoinnin kautta kesällä 2016. Elinkaarimallilla toteutettavan Torkinmäen koulun ja päiväkodin runkotöiden rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti. Kesän aikana toteutettiin Halkokarin koulun IV-muutostyöt ja Jäähallin IV-kanavien ja valaistuksen muutokset. Pienempiä korjaustöitä tehtiin mm. Rytimäen päiväkodin muuttuessa esikoulukäyttöön. Kaupungintalon tilasuunnittelu on tarkentunut ja varsinainen suunnittelutyö käynnistyy. Ventuksen sosiaalikeskuksen toinen vaihe on käynnistynyt elokuussa neuvolatoiminnan siirryttyä Isokylän monitoimitaloon. Tilastojen mukaan talvi oli normaalia lämpimämpi tammi-huhtikuussa. Lumen aurauskertoja oli normaalia enemmän. Energiakulutuksen seurantaa ja kiinteistöjen etähallintaa tehostettiin. Osassa rakennuksia on sisäilmaongelmien johdosta ilmastointikoneiden käyntiaikoja ja säätöjä jouduttu muuttamaan ja tämä on lisännyt ko. rakennusten energiakulutusta. Kesä oli elokuuta lukuun ottamatta viileä ja rakennuksia jouduttiin kesän aikana jonkin verran lämmittämään. Jäähdytystarvetta ei juurikaan ollut. Ukkosia ja rankkasateita oli vähän, eikä niistä aiheutunut ongelmia kiinteistöjen ylläpidolle. Sähköisen huoltokirjan käyttöä kiinteistöjen ylläpidossa laajennettiin edelleen. Tavoitteellinen toimitilasuunnitelma päivitettiin ja tilasuunnittelu yhteistyössä eri toimialojen kanssa jatkuu. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän (Kiuru) ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kanssa käynnistettyä tilayhteistyötoimintaa on jatkettu säännöllisesti toistuvin yhteistyökokouksin. Talouden toteutuminen 18 Elokuun perusteella tehdyn toteuma-arvion mukaan näyttää siltä, että kaupunkirakennelautakunnalla on vielä jonkinlainen mahdollisuus pysyä talousarviossaan toimintakatteen osalta, mikäli loppuvuosi ei esim. sääolosuhteiden vuoksi vaikeuta entisestään erittäin tiukkaa taloustilannetta. Tulojen toteutumaprosentti on n. 65 % talousarvioon nähden ja menojen n. 65,8 %. Tulot kertynevät hieman tuloarvion alittaen, mutta myös kokonaismenot tulevat mahdollisesti vastaavasti hieman alittumaan, vaikka liikenneväylien määrärahojen ylitys näyttää tässä vaiheessa todennäköiseltä; määrärahoja on mennyt n. 475 000 euroa enemmän kuin vuonna 2014 ja n. 80 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.