HIIDENKIVEN PERUSKOULU Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto, Tilakeskus PROJEKTI: 304977 IKKUNA- JA ULKOSEINÄRAKENTEIDEN VESIVUOTOKOHTIEN SELVITYS
SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tutkimuksen tausta ja aikaisemmat tutkimukset 3 1.3 Tutkimuksen sisältö ja luotettavuus 3 2 TUTKIMUSTULOKSET 4 2.1 Havaittuja riskikohtia vesivuodoille 4 2.2 Sisäpuoliset tarkastukset 7 3 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 3.1 Toimenpide-ehdotukset 9 2 (9)
1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja: Kohde: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Tilakeskus Mika Malkki Sörnäistenkatu 1, PL 2213 00099 Helsingin kaupunki 09 310 78172 mika.malkki@hel.fi Hiidenkiven peruskoulu Rajatie 7 00730 Helsinki 1.2 Tutkimuksen tausta ja aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen kohteena on vuonna 2004 rakennettu kaksikerroksinen betonielementtirunkoinen koulurakennus. Rakennukseen on tulossa kymmenvuotistakuutarkastus, johon liittyen kiinteistössä on tehty erilaisia rakenteiden kuntotutkimuksia rakenteiden suunnitelmien mukaisuuden selvittämiseksi ja mahdollisten puutteiden laajuuden selvittämiseksi. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu ulkoseinärakenteiden ja ikkunoiden liittymissä puutteita, jotka ovat mahdollisia vesivuotokohtia sadeveden kulkeutumiseen rakenteiden sisään. Arviot rakenteiden riskikohdista perustuvat muun muassa 27.12.2011 päivättyyn Vahanen Oy:n tutkimukseen Julkisivujen kosteustekninen riskiarvio sekä 9.10.2012 päivättyyn WSP Finland Oy:n tekemään tutkimukseen Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta. Tutkimuksissa on esitetty ikkunoiden ym. liittymärakenteiden riskikohtia, joista mahdollisesti voi vettä päästä rakenteisiin. Liittymärakenteiden riskejä vesivuodoille on käsitelty myös 23.4.2013 kokouksessa Tilakeskuksessa. Paikalla Jari Pere ja Jari Miettinen Tilakeskuksesta sekä Jouni Alaniemi ja Juha-Pekka Koljonen WSP Finland Oy:stä. Tällöin on sovittu, että ulkoseiniin ja ikkunarakenteisiin liittyvät mahdolliset vesivuotokohdat ja vuotojäljet kartoitetaan. 1.3 Tutkimuksen sisältö ja luotettavuus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa aistinvaraisesti rakennuksen kaikkien tilojen ikkunallisten ulkoseinärakenteiden sisäpinnat mahdollisten vesivuotokohtien paikallistamiseksi. Tarkoituksena on selvittää, onko jo aiemmin arvioiduista rakenteiden riskikohdista päässyt vettä rakenteisiin, joka näkyisi tilojen sisäseinien pinnoilla. Tutkimus on tehty silmämääräisesti ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilta. Tutkimuksella ei voida selvittää mahdollisia vuotoja, jotka ovat mahdollisesti ulkoseinärakenteiden sisällä. Osa ulkoseinistä on kevytrakenteisia ja levyverhottuja, osa betonielementtirakenteisia ja tiilikuorimuurattuja. Levyverhouksia on toteutettu pääosin kuitusementtilevyillä, osin vanerilla ja osin peltilevyillä verhottuina. Tiilikuorimuuraukset ovat rapattuja. Kevytrakenteisissa ulkoseinissä on aikaisempien tutkimusten mukaan sisäpuolen 3 (9)
sisäverhouslevytyksen alla pelti, joka estää hyvin mahdollisten vesivuotojen näkymistä sisäpinnoilla. Tutkimuksissa ei tehty rakenneavauksia, joilla olisi selvitetty liittymäkohtien läheisyydessä ulkoseinärakenteiden sisällä olevien materiaalien kuntoa ja mahdollisia vesivuotoja. Tutkimuksissa oli käytettävissä ulkoseinärakenteiden yleisleikkaukset, mutta yksityiskohtaisempia detaljipiirustuksia ikkuna- ym. liittymäkohdista ei ollut saatavilla. Tutkimukset tehtiin 12.6.2013. Tutkimukset teki DI Kai Nordberg, WSP Finland Oy:stä. 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Havaittuja riskikohtia vesivuodoille Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu ulkoseinärakenteissa ja erityisesti ikkunaliittymissä riskikohtia, joista saattaa päästä vettä rakenteiden sisään. Ulkoseinien sisäpintojen tarkastukset tehdään näiden havaittujen riskikohtien vuoksi. Osa tässä raportissa esitettävistä riskikohdista on mainittu ja esitetty korjattaviksi jo aikaisemmissa tutkimuksissa ja osa vasta tässä selvityksessä. Pohjoisjulkisivujen siipien päädyissä ikkunaliittymissä yläpuoliseen tiilikuorimuuriin ei ole pellityksiä vaan noin 50 mm korkuinen rako kuvan 1 mukaisesti. Sadevesi voi kulkeutua raosta rakenteisiin. Kuva 1. Pohjoisjulkisivun siipien päädyissä olevat raot, joissa ei ole pellitystä. Julkisivulevyjen kulmia on haljennut kuvan 2 mukaisesti, minkä vuoksi sadevettä pääsee verhouslevyjen taakse. Kuva 2. Julkisivulevytyksissä on haljenneita kulmia, joiden vuoksi vettä pääsee ulkoverhouslevytyksen taakse, sillä monin paikoin kulmista on tippunut pala kokonaan pois. 4 (9)
Julkisivujen ja ikkunaliittymien elastisissa saumauksissa on puutteita, kuten rakoja, saumauksen halkeilua ja sauman kiinnityksen irtoamista vastepinnoistaan kuvan 3 mukaisesti. Kuva 3. Elastisissa saumoissa on puutteita, joiden vuoksi vettä voi päästä rakenteisiin. Pohjoisjulkisivulla pellitysten liittymiä toteutettu niin, että sadevesi kulkeutuu rakenteeseen kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4. Ikkunapellitysten puutteellinen liittymä. Aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjen rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenteiden tuulensuojalevyssä on paikoin kosteuden aiheuttamia vesivuotojälkiä, mikä kertoo julkisivulevytysten liittymien ja rikkinäisten kulmien vuoksi tuuletusrakoon pääsevästä kosteudesta kuvan 5 mukaisesti. Kuva 5. Kevytrakenteisten ulkoseinien tuulensuojalevytyksissä on paikoin vesivuotojälkiä. 5 (9)
Pohjoisjulkisivulla osa ikkunoista on asennettu samaan tasoon julkisivupinnan kanssa. Ikkunoiden ja ulkoseinärakenteen tiiviys perustuu elastiseen kittaukseen. Aiemmin tehtyjen tutkimusten rakenneavauksissa havaittiin ikkunoiden alapuolisten pellitysten alla vesivuotojälkiä. Kuva 6. Kuva 6. Ikkunoiden alapuolisten pellitysten alla vanerissa vesivuotojälkiä. Ruokasalin kiinteässä ikkunassa on alakarmin/puitteen yksittäinen vaurio, josta pääsee vesi rakenteeseen kuvan 7 mukaisesti. Kuva 7. Ruokasalin kiinteässä ikkunassa puite on osittain irti ja vesi pääsee rakenteeseen. Sisäpinnalla ei havaittu kosteusvauriojälkiä. Avattavissa ikkunoissa karmin ja puitteen välistä pääsee sadevettä ikkunakarmin välitilaan kuvien 8 ja 9 mukaisesti. Karmissa on vain kevyt kuultosuojaus tms., joten vesi vaurioittaa helposti puumateriaalia. Kuva 8. Avattavissa ikkunoissa puitteen ja karmin väliin pääsee sadevettä. Karmin ulko-osa on alumiinirakenteinen, jossa on vesireiät, mutta alumiinirakenne on kapea, joten vesi pääsee myös karmin puurakenteisiin aiheuttaen vähitellen puumateriaalin vaurioita. 6 (9)
Kuva 9. Ikkunoiden ulkopuolen alumiiniosa on kapea ja tasainen, joten vettä kulkeutuu karmin välitilaan sen vuoksi. Paikoin ikkunarakenteet ovat niin lähellä maanpintaa tai kattopintaa, että kinostunut lumi voi aiheuttaa lumen ja veden kulkeutumista rakenteeseen. Kuva 10. Paikoin ikkunarakenteet ovat lähellä maanpintaa. Lisäksi rapatuissa tiilijulkisivuissa ja betonielementtipintaisissa julkisivuissa esiintyy halkeilua, joiden kautta sadevettä voi kulkeutua seinärakenteeseen. 2.2 Sisäpuoliset tarkastukset Kenttätutkimuksissa tarkastettiin sisäpuolelta kaikkien tilojen ulkoseinäpinnat, joissa on ikkunarakenteita. Sisäpuolelta ei silmämääräisesti tarkasteltuna havaittu vesivuotojälkiä ikkunallisten ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla. Paikoin ulkoseinien sisäpinnoilla ikkunarakenteiden lähellä on havaittavissa veden valumajälkiä, mutta ne ovat peräisin ikkunanpesusta tai muusta veden käytöstä sisätiloissa. Paikoin ulkoseinien sisäpinnoilla ikkunarakenteiden lähellä on myös levysaumojen halkeilua, mutta ne johtuvat rakenteiden luonnollisesta liikkumisesta eivätkä liity vesivuotoihin. Käytännössä ainoat sisäpuolella näkyvät vesivuotokohdat liittyvät ikkunoihin kuvan 11 mukaisesti. Syynä näihin on kuitenkin puutteellinen ikkunarakenne itsessään, ei puutteellisesti tai väärin toteutetut rakenteiden liittymät. Muutamassa yksittäisessä kohdassa vuotojälkiä on ikkunan sisäpuitteessa ja karmin sisäpuolella, joten paikoin vedentulo on ollut runsaampaa. 7 (9)
Kuva 11. Ikkunakarmin välitilassa olevia vesivuotojälkiä on käytännössä joka ikkunassa, mutta suurimmat vuodot ovat olleet etelä- ja länsijulkisivuilla, jossa puumateriaalissa on jo haristumaa ja orastavaa vauriota. Lisäksi tilassa 2020 havaittiin ulkoseinän ja yläpohjan ontelolaataston liittymässä pitkä koko huoneen pituinen ja useamman millimetrin levyinen halkeama, joka johtuu rakenteiden luonnollisesta liikkumisesta. Kuva 12. Ulkoseinän ja yläpohjan ontelolaatan luonnollisesti syntynyt liikuntasauma. 3 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella julkisivujen verhouslevyjen sekä tiilikuorimuurien taakse pääsee yksittäisistä riski- ja vauriokohdista sadevettä. Aiemmin tehtyjen rakenneavausten perusteella verhouslevypintaisten ulkoseinien tuulensuojalevypinnoilla on havaittavissa kosteusjälkiä, mikä kertoo sadeveden jonkinasteisesta pääsystä julkisivupinnan taakse. Tuulettuvissa ulkoseinärakenteissa sadeveden osittainen tunkeutuminen tuuletusrakoon on kuitenkin luonnollista. Rakennuksen sisätiloista ikkunarakenteiden vierestä ulkoseinien sisäpinnoilta tehtyjen silmämääräisten tarkastelujen perusteella sisäpinnoilla ei ole rakenteiden liittymistä tapahtuneita vesivuotojälkiä. 8 (9)
Kevytrakenteisten ulkoseinien sisäpuolella sisäverhouslevyn alla on peltiverhous. Toisaalta muissa ulkoseinissä sisäpuolella on kantava betonielementtirakenne. Näiden seikkojen vuoksi vähäiset mahdollisesti seinien eristetiloihin tapahtuneet vesivuodot eivät todennäköisesti näy sisäseinäpinnoilla. Julkisivurakenteiden liittymistä sekä muista epätiiviyskohdista on päässyt vettä ulkoseinärakenteiden ulko-osiin / tuulensuojapinnoille, mutta vuodot ovat todennäköisesti pieniä ja veden määrä vähäistä, joten tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole tarvetta rakenteiden purkamiselle ja materiaalien uusimiselle. Ikkunoiden rakenne on puutteellinen. Ikkunoiden karmin välitilaan pääsevä vesi vaurioittaa karmirakenteita. Tämä on merkittävin puute ikkunarakenteiden vesivuotoihin liittyen. 3.1 Toimenpide-ehdotukset Esitetyt riskikohdat sekä puutteet rakenteissa suositellaan korjattaviksi, jotta rakenteisiin todennäköisesti pääsevä sadevesi estetään jatkossa. - Ulkoseiniin liittyvien ikkunarakenteiden elastisten saumausten uusiminen kauttaaltaan - Puutteelliset yksittäiset ikkunoiden vesipellitykset suositellaan uusittaviksi. - Ikkunoiden yläpuolelta puuttuvat pellitykset asennetaan rakenteeseen - Ruokasalin kiinteän ikkunan karmi-/puite korjataan Ikkunatyypiksi on alun perin valittu ikkuna, jossa rakenteensa vuoksi tapahtuu vesivaurioita. Ikkunoiden rakennetta ei voida järkevästi muuttaa/korjata siten, ettei vesi kulkeutuisi karmin välitilaan. Nykyisellään karmien tiivistykset ovat asianmukaiset ja hyväkuntoiset, mutta ikkunoiden tiivistysten säännöllisestä uusimisesta on huolehdittava. Lisäksi karmin alaosat suositellaan käsiteltäväksi/maalattavaksi puunsuojalla/maalilla, jotta välitilaan pääsevä kosteus ei lahovaurioita karmirakenteiden alaosia. Tilassa 2020 ulkoseinän ja yläpohjan ontelolaatan liittymän tiivistäminen elastisella massalla. Helsingissä 27.6.2012 WSP Finland Oy Tarkastanut: Kai Nordberg Projekti-insinööri, DI Juha-Pekka Koljonen Projektipäällikkö, RI 9 (9)