Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-01771 KEO-60 Shemeikka Pekka 09.09.2011 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia KOMISSION TIEDONANTO RIO+20: KOHTI VIHREÄÄ TALOUTTA JA PAREMPAA HALLINTOA U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission tiedonannosta, joka koskee EU:n valmistautumista kansainväliseen kestävän kehityksen konferenssiin Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa Kehitysministeri Heidi Hautala LIITTEET KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi
1(5) Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2011-01772 KEO-60 Shemeikka Pekka 09.09.2011 Asia Komission tiedonanto Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa Kokous Liitteet Komission tiedonanto KOM(2011) 363 lopullinen Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: UM2011-01772 UM2011-01771 Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: EU:n valmistautuminen YK:n kestävän kehityksen konferenssiin Rio+20 kesäkuussa 2012. Komissio antoi tiedonannon valmistautumisesta YK:n kestävän kehityksen konferenssin 20.6.2011: Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa. Tarkoitus on, että neuvosto antaa tiedonannosta päätelmät 10.10.2011. Valmisteluja koordinoi neuvoston globaaleja ympäristöasioita hoitava työryhmä WPIEI (Global) konsultoiden muita työryhmiä ml. CODEV, CONUN, ECOFIN/EPC, WPIEI-kemikaalit. Rio+20 -huippukokouksen valmisteluja tullaan käsittelemään vielä uudelleen sekä neuvostossa että Eurooppa-neuvostossa ennen varsinaista kokousta Riossa 4-6.6.2012. Asiakirjat: KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Ulkoasiainministeriö/Suurlähettiläs Tarja Reponen, p. 160 56320 Ulkoasiainministeriö/Yksikön päällikkö Jukka Pesola, p. 160 55590 Ulkoasiainministeriö/Lähetystöneuvos Pekka Shemeikka, p. 160 55568 Ulkoasiainministeriö/Projektiavustaja Riina Jussila, p. 160 55130 Ympäristöministeriö/Neuvotteleva virkamies Kerstin Stendahl, p. 050 328 3860 Ympäristöministeriö/ylitarkastaja Annika Lindblom, p. 0400 143 919
Kansallisen YK:n kestävän kehityksen konferenssin 2012 poikkihallinnollisen valmistelukomitean muut ministeriöjäsenet: LVM, MMM, OPM, PLM, STM, TEM, VNK, VM 2(5) Suomen kanta/ohje: Suomi pitää komission tiedonantoa Rio+20 konferenssiin valmistautumisesta tärkeänä puheenvuorona, jonka pohjalta voidaan neuvoston eri kokoonpanoissa keskustella Euroopan valmistautumisesta kesäkuussa 2012 pidettävään YK:n kestävän kehityksen konferenssiin. Suomen näkemyksen mukaan tiedonannossa tuodaan hyvin esille kestävän kehityksen, köyhyyden ja talouden välinen keskinäisriippuvuus ja osoitetaan välineitä, joilla globaalit haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. Tiedonantoa on käsitelty kansallisen poikkihallinnollisen valmistelukomitean kokouksissa mm. 14.6. ja 16.8.2011. YK:n yleiskokous on hyväksynyt Rio+20 konferenssin kahdeksi pääteemaksi vihreän talouden sekä kestävän kehityksen hallinnon suhteessa köyhyyden poistamiseen. Komission tiedonannon painotus on kuitenkin tässä vaiheessa Rion valmisteluja ennen kaikkea vihreässä taloudessa ja erityisesti kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden (taloudellinen, yhteiskunnallinen, ympäristöllinen kehitys) kokonaisvaltaisessa toimeenpanossa. Vihreää taloutta käsitellään tiedonannossa lähinnä työkaluna pyrittäessä kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden toimeenpanoon. Myös kestävän kehityksen hallinnon kehittämisellä pyritään parantamaan eri tasojen (kansainvälinen, kansallinen, jne.) valmiuksia edistää kestävää kehitystä. Käytännössä kestävän kehityksen kansainvälisessä hallinnassa on kyse laaja-alaisesta globalisaationhallinnasta. Suomi katsoo, että tiedonanto toimii paitsi EU:n neuvostokäsittelyn taustana, myös kattavana toimenpidekeskeisenä aloitteena vihreän talouden ja paremman hallinnon saavuttamiseksi suhteessa kestävään kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen globaalilla tasolla. Komission tiedonannossa identifioidaan toimenpiteitä vihreään talouteen siirtymiseksi, mutta ei vielä täsmennetä toimenpiteille tavoitteita. Yhteiskunnallisen ulottuvuuden osalta tiedonannossa nähdään, että vihreän talouden konsepti ja tavoitteet saavat laajempaa globaalia hyväksyntää vain, mikäli pystytään osoittamaan, että sen avulla kyetään vähentämään kehitysmaiden köyhyyttä ja luomaan uusia ihmisarvoisia työpaikkoja. Kestävän kehityksen yhteiskunnallinen/sosiaalinen ulottuvuus saadaan mukaan vihreään talouteen, kun sen lähtökohdaksi otetaan ekosysteemipalvelujen toimintakyvyn turvaamisen ohella väestön aineellisten perustarpeiden (ravinto, asuminen ja liikkuminen) kestävä tyydyttäminen sekä hyvinvointipalvelujen takaaminen maailman kaikille ihmisille. Ihmisten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ohjaavat viime kädessä koko tuotanto- ja kulutussysteemiä ilman häiriöitä toimivien markkinoiden välityksellä. Rio+20 konferenssin muodollisen valmistelun ja EU:n kannanmuodostusta tässä pohjustavan komission tiedonannon ohella Suomelle on poliittisesti merkityksellistä YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon:in asettaman riippumattoman Korkean tason kestävän kehityksen paneelin (GSP) työ. Paneelin rinnakkaispuheenjohtajana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Paneelin tavoitteena on luoda uusi näkemys kestävästä kasvusta sekä mekanismeista, jotka tarvitaan sen saavuttamiseen. Pääasiallinen sisältö:
Tiedonannon keskeisenä sisältönä on toimintatilanteen jäsentäminen ml. tähänastiset toimet kestävässä kehityksessä ja toisaalta Rio+20 konferenssille ehdotettavat toimet. 3(5) Tiedonannon mukaan vihreään talouteen siirtyminen edellyttää: 1) Mitä tehdään : Investoinnit tärkeimpien luonnonvarojen kestävään käyttöön (vesi, energia, ruoka, maatalous, metsät, kemikaalit, jätteet, jne.) sekä näiden linkkiä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen (taloudellinen kasvu, köyhyyden poistaminen, työpaikat, jne); 2) Miten tehdään : Oikeat markkina- ja sääntelyolosuhteet (ympäristöverot, ympäristölle haitalliset tuet, yksityiset ja julkiset rahoitusmekanismit, uudet työpaikat, kansainvälinen kauppa, kestävän kehityksen indikaattorit, jne.); 3) Kuka tekee : Hallinnon parantaminen ja yksityissektorin osallistuminen. Tiedonannossa uskotaan, että luomalla suotuisa toimintaympäristö vihreän talouden markkinoille, voidaan paitsi edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista myös varmistaa toimien ennustettavuus ja tasapuoliset olosuhteet yrityksille. Tiedonannon mukaan sääntelyvälineet tulisi kytkeä markkinapohjaisiin ohjauskeinoihin, jotka ovat joustavia ja kustannustehokkaita välineitä taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkaina keinoina tiedonannossa mainitaan erityisesti työn verotuksen painopisteen siirtäminen ympäristö- ja energiaveroihin sekä päästökauppajärjestelmät. Tiedonannossa halutaan puuttua ympäristön kannalta haitallisiin tukiin, jotka ovat merkittävänä esteenä vihreämmälle taloudelle. Tiedonanto peräänkuuluttaa taloudellisten resurssien mobilisoimista talouden rakennemuutokseen ja toteaa, että maailmanlaajuisten vihreän talouden investointien tulisi vastata kahta prosenttia koko maailman BKT:sta vuositasolla vuoteen 2050 mennessä. Myös yksityisten vihreiden investointien käynnistäminen edellyttää kannustimia ja keinoja, joilla osake-, vakuutus- ja eläkerahastojen sijoitukset voidaan suunnata kestävään kehitykseen laajemmassa mittakaavassa. Toimintaympäristön jäsentämisen ohella tiedonannossa hahmotellaan mm. seuraavia mahdollisia tuloksia Riolle: 1) poliittinen tuki kestävän kehityksen visiolle ja tavoitteille; 2) vihreän talouden tiekartta; 3) työkalulaatikko politiikoista ja parhaista käytännöistä; 4) tehokas seurantamekanismi. Komission mukaan vihreän talouden tiekartalla mahdollistetaan sitoumusten voimassaolo Rio+20 jälkeen ja varmistaa, että sovittua visiota seurataan ja tavoitteisiin pyritään systemaattisesti. Tiekartassa on määrä tukeutua olemassa oleviin aloitteisiin ja ottaa huomioon, että maiden lähtökohdat vihreän talouden politiikan edistämiselle ovat kehitys- ja erilaisten resurssien vauraustasosta riippuen hyvinkin erilaiset. Komissio esittää tiedonannossa useita konkreettisia toimia eri luonnonvara- ja yhteiskuntapolitiikan sektoreilla (vesi, energia, maatalous, metsät, kemikaalit, tekninen yhteistyö, haitalliset tuet, rahoitus, jne.). EU:n oman toiminnan osalta tiedonannossa tukeudutaan sekä EU:n aiempaan Kestävän kehityksen strategiaan (EU SDS 2002, päivitetty 2006) että uudempaan EU2020 kasvu- ja kilpailukykystrategiaan. Käytännössä tavoitteena on ollut talouden asettaminen kestävän kehityksen keskiöön siten, että samanaikaisesti toteutuvat myös ympäristöllisen ja sosiaalisen kehityksen vaatimukset. Osin tästä syystä tiedonannossa painottuu Rion kahdesta teemasta nimenomaan vihreän talouden edistäminen kansainvälisen kestävän kehityksen hallinnon laajemman kehittämisen kustannuksella. Kestävän kehityksen hallinnon (IFSD) osalta tiedonannossa painottuu kansainvälisen ympäristöhallinnon (IEG) uudistaminen, koska tämän osa-alueen uudistamiskeskusteluja on käyty pitkään aktiivisemmin kuin sosiaalisessa ja/tai taloudellisessa kehityksessä. Tiedonannon mukaan kansainvälisen ympäristöhallinnon vahvistamiseksi UNEPia on uudistettava UNEPin Nairobi-Helsinki prosessin suositusten mukaisesti.
Kansallinen käsittely: 4(5) Ympäristöjaosto, Ulkosuhdejaosto Eduskuntakäsittely: Käsittely Euroopan parlamentissa: Keskustelu täysistunnossa 28.9.2011 päätöslauselmaesityksestä EU:n yhteisen kannan muodostamisesta ennen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssia (Rio+20) ; suullinen kysymys B7-0000/2011 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kestävä kehitys, ympäristö, EU2020-strategia TEM, UM, VNEUS, YM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TPK, VM, VNK