Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Liukko Arno(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Liukko Arno(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen sopimus Euroopan parlamentin pääsystä sellaisten kansainvälisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta Euroopan parlamentin pääsystä sellaisten kansainvälisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää. EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen neuvotteleva virkamies Arno Liukko LIITTEET perusmuistio; VNEUS

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, kansainväliset sopimukset, toimielinten väliset suhteet UM, VNEUS ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TH, TK, TPK, VM, VNK, YM

3 Valtioneuvoston EU-sihteeristö PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Liukko Arno(VNK) Asia EU; Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen sopimus Euroopan parlamentin pääsystä sellaisten kansainvälisten sopimusten turvaluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Parlamentin ja neuvoston välistä toimielinsopimusluonnosta on käsitelty neuvoston yleisten asioiden työryhmässä ja turvakomiteassa. Coreperissa on tarkoitus hyväksyä luonnosteksti Euroopan parlamentin ja neuvoston väliseksi sopimukseksi, jolla mahdollistettaisiin parlamentin pääsy sellaisten kansainvälisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää. Puheenjohtajavaltio aloittaa luonnostekstin pohjalta neuvottelut parlamentin kanssa sen jälkeen, kun sopimusteksti on hyväksytty neuvostossa A-kohtana. Asiakirjat: Luonnos parlamentin ja neuvoston väliseksi toimielinsopimukseksi asiakirjan 15601/10 liitteenä EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Parlamentin ja neuvoston väliseen sopimusluonnokseen ei ole otettu varsinaista oikeusperustaa, mutta sen johdantokappaleissa mainitaan sopimuksen taustalla olevat seuraavat perussopimuksen artiklat: SEU 14 artiklan 1 kohta, jossa todetaan, että Euroopan parlamentti toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. SEU 13 artiklan 2 kohta, jonka mukaan kukin toimielin toimii sille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä.

4 2(6) SEUT 216 artiklan 1 kohta, jonka mukaan unioni voi tehdä sopimuksen yhden tai useamman kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa, kun perussopimuksissa on asiaa koskeva määräys taikka kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi tai sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa unionin säädöksessä tai sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. SEUT 218 artiklan 6 kohdan a alakohta, jossa määrätään sopimuksista, joiden tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää ja SEUT 218 artiklan 10 kohta, jonka mukaan Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti sopimuksen tekemisistä koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Käsittelijä(t): VNEUS, Arno Liukko, Veera Parko UM, Charles Murto (NSA), Aino Kemppainen, Kaija Suvanto, Tuula Svinhufvud, Jan Wahlberg OM, Anna-Riitta Wallin, Johannes Leppo VM, Soila Järvenpää, Pirjo Lahti Suomen kanta/ohje: Pääasiallinen sisältö: Suomi pitää tervetulleena pyrkimystä parantaa Euroopan parlamentin ja sen jäsenten mahdollisuuksia saada luottamuksellisia asiakirjoja silloin, kun näillä on perusteltu tiedonsaantitarve ja katsoo, että tällöin parlamentin sitoutuminen asiakirjaturvallisuutta koskevien järjestelyjen toteuttamiseksi on välttämätöntä. Suomi pitää siten tärkeänä, että neuvoston ja parlamentin välillä tehdään sopimus, jolla mahdollistetaan parlamentin tutustumisoikeus sellaisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää, koska nykyiset neuvoston ja parlamentin väliset järjestelyt eivät tätä asianmukaisesti mahdollista. Suomi korostaa, että sopimus tulisi panna täytäntöön kunnioittaen kaikilta osin neuvoston sääntöjä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta. Tämä huomioon ottaen Suomi pitää hyvänä lähtökohtaa, jonka mukaan sopimuksen täytäntöönpanomenettelyt pohjautuvat nykyisiin järjestelyihin, jotka koskevat parlamentin oikeutta tutustua turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan arkaluonteisiin tietoihin. Suomella ei ole huomauttamista sopimusmääräysten sisältöön, jotka ottavat asianmukaisesti ja täysimääräisesti huomioon neuvoston turvallisuussäännöt ja muodostavat siten riittävät takeet erityissuojattavan tiedon suojaamiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinsopimuksella (interinstitutional agreement) mahdollistettaisiin parlamentin oikeus tutustua sellaisten kansainvälisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää. Sopimus on soveltamisalaltaan rajattu ja sen mallina on käytetty pitkälti neuvoston ja parlamentin välillä voimassa olevaa vuonna 2002 tehtyä sopimusta neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi (EUVL C 298, , s. 1.). Sopimusmääräykset koskevat vaihetta, jolloin parlamentilta pyydetään hyväksyntää yksittäiselle kansainväliselle sopimukselle,

5 3(6) joka sisältää turvallisuusluokiteltuja osia. Sopimuksessa ei määrätä parlamentin tiedonsaantioikeudesta neuvottelujen aikana. Sopimuksen velvoitteet eivät ole yhtä pitkälle meneviä kuin parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen, joka on laadittu eri lähtökohdista. Terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa varten tapahtuvaa rahaliikenteen sanomanvälitystietojen siirtämistä koskevan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen ("SWIFT-sopimus") yhteydessä neuvosto sitoutui neuvottelemaan parlamentin kanssa toimielinten välisen sopimuksen, jolla helpotettaisiin parlamentin mahdollisuutta tutustua sellaisten kansainvälisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät sen hyväksyntää (ks. asiakirja 6567/10). Euroopan parlamentin puhemies suhtautui ehdotukseen myönteisesti (ks. asiakirja 7465/10). Johdanto: Sopimuksen johdannossa luetellaan sopimuksen taustalla olevat perussopimusmääräykset. Johdannossa todetaan, että nykyiset neuvoston ja Euroopan parlamentin järjestelyt eivät mahdollista sopimuksen turvallisuusluokiteltujen osien luovuttamista parlamentille ja tämä on tarpeen, jotta parlamentti saisi kokonaisvaltaisen (considered) käsityksen sopimuksen sisällöstä. Menettelyjen tulisi pohjautua voimassa oleviin menettelyihin YUTP-asiakirjoja koskevien tietojen luovuttamisesta parlamentille. Neuvoston turvallisuussääntöjä EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tulisi täysimääräisesti noudattaa. 1 artikla: Tarkoitus ja soveltamisala Sopimuksessa määrätään niistä periaatteista ja säännöistä, jotka koskevat parlamentin pääsyä kansainvälisten sopimuksen turvallisuusluokiteltuihin osiin tapauksissa, joissa sen suostumus on tarpeen sopimuksen hyväksymiselle siten kuin SEUT 218 artiklan 6 kohdan a alakohdassa määrätään. 2 artikla: Määritelmät (a) Turvallisuusluokitellulla tiedolla tarkoitetaan, joko toista tai molempia seuraavista: EU:n turvallisuusluokiteltua tietoa (EUCI), jolla tarkoitetaan mitä tahansa tietoa tai aineistoa, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion etuja ja joka on luokiteltu johonkin seuraavista luokista: RESTREINT UE, CONFIDENTIEL UE, SECRET UE or TRES SECRET UE/EU TOP SECRET taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön EU:lle luovuttamaa turvallisuusluokiteltua tietoa, joka on varustettu turvallisuusluokitusmerkinnällä, joka vastaa jotakin edellä mainitusta EUCI:n turvallisuusluokitusmerkinnöistä. (b) Turvallisuusselvityksellä tarkoitetaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tekemän turvallisuusselvityksen jälkeen annettua jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lausuntoa siitä, että pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin myönnetään ainoastaan henkilölle jolla on tiedonsaantitarve (need-to-know) ja jolle on myönnetty määräpäivään saakka pääsy turvallisuusluokiteltuun tietoon määriteltyyn luokkaan asti (CONFIDENTIEL UE tai ylempi) ja näin kuvattu henkilö on siten turvallisuusselvitetty. 3 artikla: Turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevat perusperiaatteet

6 Kansallinen käsittely: Artiklan mukaan pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin myönnetään vain henkilöille: joilla on tiedonsaantitarve (need-to-know) eli jotka tarvitsevat turvallisuusluokiteltua tietoa virallisten tehtäviensä suorittamiseen; jotka on turvallisuusselvitetty tai asianmukaisesti kansallisen lainsäädännön mukaan valtuutettu tehtäviensä vuoksi saamaan tietoa silloin, kun kyse on tiedosta, joka on turvallisuusluokiteltu tasolle CONFIDENTIEL EU tai ylemmäs ja joille on tiedotettu heidän vastuustaan koskien turvallisuusluokiteltua tietoa. Jäsenvaltioiden, kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen turvallisuusluokiteltuun tietoon myönnetään oikeus vain lähettäjän etukäteen antamalla kirjallisella suostumuksella. 4 artikla: Turvallisuusluokiteltujen tietojen saattaminen Euroopan parlamentin tutustuttavaksi Neuvoston on annettava parlamentille pääsy sellaisten sopimusten turvallisuusluokiteltuihin osiin, jotka edellyttävät parlamentin hyväksyntää SEUT 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Neuvosto pyrkii poistamaan sopimusten turvallisuusluokiteltujen osien turvallisuusluokituksen niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jos tämä ei ole mahdollista, neuvosto tiedottaa parlamentille, että kyseiset osa ovat nähtävissä (available for consultation) neuvoston tiloissa. 5 artikla: Euroopan parlamentin pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin (ml EUCI): Seuraavat Euroopan parlamentin jäsenet voivat saada pääsyn sopimuksen turvallisuusluokiteltuihin osiin: EP:n puhemies ja varapuhemiehet ryhmäjohtajat - relevantin valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä. Parlamentin puhemiehen tai relevantin valiokunnan puheenjohtajan kirjallisesta neuvoston pääsihteerille osoitetusta pyynnöstä edellä mainitut henkilöt voivat tutustua kyseessä olevaan turvallisuusluokiteltuun tietoon suojatussa huoneessa neuvoston tiloissa. Mainitulla tavalla saatua turvallisuusluokiteltua tietoa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin pääsy on sallittu eikä sitä saa etenkään luovuttaa kolmannelle henkilölle tai julkistaa. 6 artikla: Loppumääräykset: 4(6) Neuvoston ja Euroopan parlamentin on kummankin osaltaan ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi mukaan lukien tarvittavat toimenpiteet kyseessä olevien henkilöiden turvallisuusselvitysten tekemiseksi. Sopimusta voidaan tarkastella uudelleen kahden vuoden kuluttua kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä täytäntöönpanosta saadun kokemuksen perusteella.

7 Eduskuntakäsittely: 5(6) Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Suomessa on säädetty laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), jossa säädetään erityissuojattavaa tietoaineistoa koskevien kansainvälisten sopimusten ja sellaisen muun Suomea koskevan velvoitteen, jota Suomen on noudatettava ja joka koskee erityissuojattavan aineiston suojaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Erityissuojattavalla tietoaineistolla tarkoitetaan salassa pidettäviä asiakirjoja ja materiaaleja, jotka on toimitettu Suomen viranomaiselle ja joiden lähettäjä on kansainvälisen, Suomea sitovan sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen mukaisesti tehnyt niihin turvallisuusluokkaa koskevan merkinnän. Turvallisuusselvitykset laaditaan turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukaisesti. Turvallisuusselvityksen tekeminen Euroopan parlamentin jäsenestä voitaisiin voimassa olevan mukaan tehdä, jos Suomea sitova valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite tätä edellyttää. On tulkinnanvaraista, voidaanko neuvoston ja Euroopan parlamentin välistä nyt käsiteltävänä olevaa sopimusta pitää lainkohdassa tarkoitettuna kansainvälisenä velvoitteena. Oikeusministeriössä vireillä olevan turvallisuusselvityksiä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä on suunniteltu, että henkilö voisi itse pyytää turvallisuusselvitystä, jos hän tarvitsee sitä voidakseen toimia kansainvälisessä järjestössä tai toimielimessä. Työryhmän työn on määrä olla valmis mennessä. Sopimus ei sisällä Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia asioita. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Neuvoston turvakomiteassa on keskusteltu mahdollisuudesta tehdä turvallisuusselvityksiä Euroopan parlamentin jäsenille eri jäsenvaltioissa. Mahdollisuus vaihtelee jäsenmaittain ja esimerkiksi Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Unkarissa ja Alankomaissa Euroopan parlamentin jäsenille ei kansallisen lainsäädännön mukaan ole lainkaan mahdollista tehdä turvallisuusselvitystä. Useissa maissa turvallisuusselvitys on sen sijaan mahdollinen henkilön vapaaehtoisuuden perusteella.

8 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, toimielinten väliset suhteet, kansainväliset sopimukset UM, VNEUS ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TH, TK, TPK, VM, VNK, YM