KARKUN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA LUONNOS A 044 KUVA 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asemakaavan selostus 11.11.2015 OAS sekä luonnos tekninen lautakunta 27.2.2014 Vireilletulosta kuulutettu 5.3.2014 Luonnos tekninen lautakunta Luonnos nähtävillä Ehdotus tekninen lautakunta Ehdotus kaupunginhallitus Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen kaupunginhallitus
1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava laaditaan Sastamalan kaupungin Karkkuun Tuomisto nimisen tilan määräalalle 790-434-1-67-M604. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Sastamalan kaupungin omistama Tuomisto nimisen tilan määräala 790-434-1-67-M604. Se sijaitsee Sastamalantien (249) luoteispuolella Sastamalantien ja Karkuntien risteyksen pohjoispuolella. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 044/2014. Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan kaupungin teollisuustonttivarantoa.
1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 6 3.3 Kaavaa varten laaditut selvitykset... 9 3.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu... 9 3.3.2 Toteutuksen yleissuunnitelma... 11 3.3.3 Hulevesiselvitys... 11 3.3.4 Alikuluselvitys... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.2 Kaavan vaikutukset... 16 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.2.2 Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja liikenteeseen... 16 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.2.4 Vaikutukset maisemaan... 17 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 5.4 Nimistö... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 6.2 Toteutuksen seuranta... 17 2
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Sastamalan kaupunki LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. -alueen ja Horniontien ympäristön yleiskaavallinen tarkastelukartta; Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu, 2015 LIITE 3. Harsun teollisuus- ja työpaikka-alueen yleissuunnitelma ja kustannusarvio; Destia, 2015 LIITE 4. Harsun teollisuus- ja työpaikka-alueen hulevesiselvitys; Destia, 2015 LIITE 5. Harsun teollisuus- ja työpaikka-alueen alikulkuselvitys; Destia, 2015 LIITE 6. Asemakaavaluonnos ja -määräykset A4 koossa sekä asemakaavan havainnekuva 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Karkun taajaman osayleiskaava, 2003, sekä osayleiskaavan selvitysmateriaali. Kahden kallioalueen kiviaines- ja rakennuskiviselvitys Vammalan Karkun kylässä, 2006. on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli teknisen lautakunnan käsiteltävänä 27.2.2014 ja asemakaava kuulutettiin vireille 5.3.2014 nimellä Harsun teollisuusalueen asemakaava. Kokouksessaan 21.8.2014 tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaa suunnitteluasiana. Suunnittelualueen rajaus siirrettiin alkuperäisestä sijainnistaan nykyiseen paikkaan ja kaavan nimeksi muutettiin Karkun teollisuusalue. Koska alue on kallioinen ja maastonmuodoiltaan vaihteleva, alueelle päätettiin laatia maaston- ja kalliopinnanselvitys. Kalliopinnan selvittämiseksi alueella tehtiin maastomittauksen tukema maatutkaus. Maatutkauksen jälkeen alueelle laadittiin useita alustavia kaavavaihtoehtoja, joiden perusteella laadittiin kalliontasaussuunnitelma. 26.2.2015 järjestetyssä Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun ja Pirkanmaan ELY-keskuksen välisessä työneuvottelussa ELY-keskus esitti, että asemakaavan eteenpäin vieminen edellyttää yleiskaavallista tarkastelua ja että kaava-alueelta tulisi varautua liikenneaukkoon Horniontien suuntaan. Kaavassa tulee myös varautua kevyen liikenteen alikulkuun sekä selvittää joukkoliikenneyhteydet. Koska seututie 249 liikennemäärät ovat yli 300 ajon/vrk ja yhteys on liikenteellisesti merkittävä, ELY-keskuksen kanta oli, ettei tielle tulisi lisätä liittymiä. Kaava-alueelle johtavasta liittymästä oli kuitenkin käyty ELY-keskuksen kanssa keskustelua jo aiemmin, jolloin liittymää oli pidetty mahdollisena. Sovittiin, että asemakaavasta pidetään erikseen erikseen palaveri selvitysten ja suunnitelmien edistyttyä. Asemakaavaa varten laadittiin asemakaava-alueesta ja Horniontien ympäristöstä yleiskaavallinen tarkastelu. Lisäksi kaavaa varten teetettiin kevyenliikenteen alikulku selvitys, joka valmistui syyskuussa 2015. Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan kaupungin teollisuustonttivarantoa. 3
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Sastamalan kaupunki Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3 LÄHTÖKOHDAT KUVA 3: jälkeen. Ilmakuva suunnittelualueesta. Suunnittelualueen puut on kaadettu kuvan ottamisen 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sastamalantien luoteispuolella Sastamalantien ja Karkuntien ris- 4
teyksen pojoispuolella. Sastamalantie eli tie 249 on seututie ja liikenne on melko vilkasta. Nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 80 km/h. Alue on kallioista ja maastonmuodoiltaan jonkin verran vaihtelevaa. Alueen korkeimmat maastokohdat sijaitsevat alueen luoteisrajan tuntumassa ja pääosa alueesta on matalasti kumpuillen kaakkoon viettävää rinnettä. Korkeuseroa matalimman ja korkeimman osan välillä on noin 20 metriä. Kallioisen alueen painanteissa on siellä täällä pienialaisia soistumia. Alueella on kasvanut mäntyvaltaista kangasmetsää, mutta puut on kaadettu lähimenneisyydessä. Alueen pohjoispuolella noin 100 200 metrin etäisyydellä sijaitsee kolme asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä Majava Group Oy:n perävaunuja ja venetrailereita valmistava tehdas. Sastamalantien toisella eli kaakkoispuolella sijaitsee Karkun taajama. Taajaman lähimpiin rakennuksiin on matkaa noin 100 metriä. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on avohakattu lähimenneisyydessä, jonka vuoksi merkittävää luonnonympäristöä ei voi katsoa olevan. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueella ei ole rakennuksia eikä sen välittömässä läheisyydessä ole arvorakennuksia. Koko suunnittelualueen omistaa Sastamalan kaupunki. 5
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat 3.2.1.1 Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alueen Sastamalantien puoleinen reuna on valtakunnallisesti arvokkaalla Karkun Tyrvään kulttuurimaisemaalueella. Kaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle seudullisesti merkittävää teollisuustai työpaikka-aluetta.. KUVA 4: Ote maakuntakaavasta 2007 6
3.2.1.2 Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman päivitys hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa 17.2.2014. Kaupunkirakennesuunnitelman tavoitteena on ratkaista väestötavoite ja sen sijoittuminen yleispiirteisesti, taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Tavoitteena on, että syntyvää materiaalia voidaan käyttää Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se tulee vaikuttamaan Sastamalan tulevaan kehittämiseen Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava)., jolloin sitä ei voida käyttää sitovana ohjeena kaavoitukselle. Kaupunkirakennesuunnitelmassa kaava-alue on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alueeksi. KUVA 5: Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta johon on merkitty suunnittelualueen likimääräinen sijainti 7
3.2.1.3 Yleiskaava Sastamalan kaupunki Alueella ei ole yleiskaavaa, mutta alue rajautuu vuonna 2003 vahvistettuun Karkun taajaman osayleiskaava-alueeseen. Suunnittelualueeseen rajautuvalla osalla yleiskaavassa on merkintä LT eli yleisen tien alue. Tiealueen toisella puolella kaavaan on merkitty suojaviheraluetta. KUVA 6: Ote Karkun taajaman osayleiskaavasta. 8
3.2.1.4 Asemakaava Sastamalan kaupunki Suunnittelualueen Sastamalantien puoleinen reuna on asemakaavoitetulla alueella ja on merkitty yleisen tien alueeksi. KUVA 7: Ote asemakaavasta. 3.3 Kaavaa varten laaditut selvitykset 3.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu Pirkanmaan liitto on antanut Harsun teollisuusalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon 8.5.2014. Lausunnossa sanotaan, että suunnitelma toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita siltä osin, että sen alue on saavutettavissa kohtalaisesti raiteisiin perustuvalla joukko liikenteellä, mikäli sellainen Porin radalla kehittyisi. Liitto katsoo, että alueen suunnittelua tulee viedä ensisijaisesti eteenpäin joko yleiskaavalla tai 9
vasta Pirkanmaan maakuntakaava 2040-työn edettyä selkeästi pidemmälle, sekä huomioiden, että alueelle ei Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ole osoitettu taajamarakentamiseen tähtäävää maankäyttöä. ELY-keskuksen kanssa käydyssä työneuvottelussa 26.2.2015 ELY esitti, että asemakaavan lähtökohdaksi olisi hyvä laatia yleiskaavallinen tarkastelu. Alueelle on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun omana työnä 2015. Tarkastelussa on otettu lähtökohdiksi alueelle laaditut selvitykset, Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 ja Karkun taajaman osayleiskaava vuodelta 2003. Tarkastelukartta on kaavaselostuksen liitteenä. KUVA 8: Asemakaava-alueen ja Horniontien ympäristön yleiskaavallinen tarkastelu 10
3.3.2 Toteutuksen yleissuunnitelma 3.3.3 Hulevesiselvitys 3.3.4 Alikuluselvitys Sastamalan kaupunki Destia on tehnyt kaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti alueen toteutuksen yleissuunnitelmaa. Suunnitelmaa on tehty alueen haastavien pinnanmuotojen ja kallioisuuden takia. Suunnitelmalla on selvitetty kallion pinnamuotoja, kalliontasaustarvetta, täyttöjen tarvetta, syntyvän louheen ja murskeen määrää, katujen ja viemäreiden louhimista sekä kaltevuuksia ja toteutuksen kustannuksia. Yleissuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Alueelle teetettiin Destialla hulevesiselvitys. Koska alue on kallioinen, eivät hulevedet juurikaan imeydy maaperään alueella. Alueen eteläkulmaan on asemakaavaluonnoksessa osoitettu hulevesien viivytysalue, jolle kaavaa toteutettaessa kalliontasaussuunnitelman mukaisesti rakennettaisiin n. 1000 m 3 viivytysallas. Selvityksen mukaan tämän kokoinen allas riittäisi alueen hulevesien hallintaan. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Suunnittelualue sijaitsee Sastamalantien eli seututien 249 luoteispuolella. ELY-keskuksen kanssa käydyssä työneuvottelussa 26.2.2015 ELY esitti, että asemakaavassa tulee varautua kevyenliikenteen alikulkuun Sastamalantien ali. Sastamalan kaupunki teetti Destialla alikulkuselvityksen, jossa oli tutkittu neljää eri vaihtoehtoista alikulkua. Näistä kaavaluonnosta laadittaessa on käytetty kahta vaihtoehtoa, joissa molemmissa alikulku tapahtuisi asemakaavoitettavan alueen koillispuolella lähempänä Horniontien ja Sastamalantien liittymää. Nämä vaihtoehdot tukevat alueellista kehitystä nyt asemakaavoitettavaa aluetta laajemmalla alueella ja tukevat Ritajärven luonnonsuojelualueelle johtavan ulkoilureitin käyttöä. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaupungilla ei ole tarjolla teollisuustontteja Karkun alueella vaikka kiinnostusta tontteihin on ollut. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Kaava on kaavoitusohjelmassa 2015 2016. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli teknisen lautakunnan käsiteltävänä 27.2.2014 ja asemakaava kuulutettiin vireille 5.3.2014 nimellä Harsun teollisuusalueen asemakaava. Kokouksessaan 21.8.2014 tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaa suunnitteluasiana. Suunnittelualueen rajaus siirrettiin alkuperäisestä sijainnistaan nykyiseen paikkaan ja kaavan nimeksi muutettiin Karkun teollisuusalue. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat: maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen naapurialueiden maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät 11
Viranomaiset: ja palveluiden käyttäjät kuntalaiset Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupungin ydinprosessit kuten Sastamalan vesi ja ympäristöterveydenhuolto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Aluepelastuslaitos Muut osalliset: 4.3.2 Vireilletulo Caruna Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Luonnos Luonnos lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä tarpeen vaatiessa muille viranomaisille. Tässä vaiheessa järjestetään mahdollinen työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan kaupungin teollisuustonttivarantoa. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä tarjota teollisuustontteja Karkun alueella vaikka kiinnostusta tontteihin on ollut. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavoitettava alue sijaitsee hyvien maantieyhteyksien varrella. Alueelta pääsee myös sujuvasti läheiselle Karkun rautatieasemalle, tämä tarjoaa mahdollisuuden tavarankuljetuksiin ja työmatkaliikenteeseen rautateitse. Alueen korkeuserot ovat olleet merkittävä tekijä kaavaa laadittaessa. Kallioinen maasto on haaste infrastruktuurin rakentamiselle, mutta tarjoaa myös lujat perustamisolosuhteet esim. raskaan teollisuuden koneille ja rakennuksille. 12
KUVA 9: Korkeusanalyysi suunnittelualueesta Tulevaisuudessa saattaa tulla tarpeelliseksi rakentaa tieyhteys alueelta pohjoispuolella kulkevalle Horniontielle. Tämä on otettu huomioon suunnitelmia laadittaessa.. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta tehtiin useita alustavia luonnosvaihtoehtoja, joista työstettiin kaavaluonnos. Toinen vaihtoehto eli nykyisen tilanteen säilyttäminen ei tuo muutoksia alueelle, muttei myöskään mahdollista alueen teollisuuden kehittymistä. 13
KUVA 10: Alustavia kaavaluonnoksia Alustavista luonnoksista laadittiin korkeusanalyysit joiden pohjalta katujen sijoittelua tarkennettiin niin, että kadut sekä katujen ja tonttien väliset yhteydet olisi mahdollista toteuttaa mahdollisimman loivilla kaltevuuksilla. 14
KUVA 11: Asemakaavaluonnoksen pienennös 15
KUVA 12: Havainnekuva kaavaluonnoksesta 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava on uusi lisä Karkun taajaman rakenteeseen. Kaava tarjoaa uusia teollisuustontteja alueella, jolla ei niitä ennestään juurikaan ole. Uusi alue ei aiheuta muutoksia vanhassa ja arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8,8 ha. Tästä on: Teollisuusrakennusten korttelialuetta n. 5,7 ha Suojaviheraluetta n. 0,4 ha Maa- ja metsätalousaluetta n. 1,4 ha Katualuetta n. 1,2 ha Asemakaava-alueen rakennusoikeus on n. 20012 k-m 2. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavoitettavalla alueella ei ole tällä hetkellä rakennuksia. Lähimmät rakennukset sijaitsevat noin sadan metrin etäisyydellä eli kaava ei merkittävästi muuta olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Kaava toteutuessaan muodostaa uuden lisän Karkun taajama-alueen reunalle. 5.2.2 Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja liikenteeseen Asemakaava mahdollistaa uusien teollisuusyritysten rakentamisen Karkun taajaman tuntumaan. Uudet yritykset auttaisivat Karkun taajamaa säilymään elinvoimaisena. Karkun taajaman sisäiseen liikenteeseen kaavalla ei pitäisi olla merkittävää vaikutusta. Uu- 16
si liittymä Sastamalantielle saattaa hidastaa liikennettä Sastamalantiellä hetkittäin. Liittymä on kuitenkin sijainniltaan sellainen, että siinä on hyvä näkyvyys eikä sen pitäisi heikentää tien turvallisuutta. Kaava laaditaan niin, että toteutuessaan alueella on toimivat kevyenliikenteenyhteydet. 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavaa toteutettaessa alueella louhitaan ja tasoitetaan kalliota sekä tehdään täyttöjä riittävän tasaisten teollisuustonttien aikaan saamiseksi. Alueen hulevedet johdetaan alueen sisällä kaavassa osoitetulle hulevesien viivytysalueelle. Toimenpiteet eivät aiheuta merkittäviä muutoksia kaavan ulkopuolisen alueen maaperään tai vesitasapainoon. 5.2.4 Vaikutukset maisemaan Koska kaava-alue sijaitsee maantien 249 luoteispuolella, se ei tule aiheuttamaan merkittävää uutta maisemarikkoa arvokkaaseen Karkun Tyrvään kulttuurimaisema-alueeseen. Uusi teollisuusalue tulee näkymään Sastamalantien varressa, mutta lähialueella on jo Majava Group Oy:n toimilaitos ja Fingrid:in suurjännitejohdot. On mielekästä, että uusi teollisuusalue sijoitetaan paikkaan, jossa jo on suuria maisemavaurioita kuten tie 249 ja suurjännitelinjat. 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.4 Nimistö Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. Kaava-alueella otetaan käyttöön kaksi uutta kadunnimeä Häränvuorenkatu ja Ruoppasuonkatu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. 17
Sastamalassa 11.11.2015 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Suunnittelutiimi Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, p. 040 506 2520 sähköposti: timo.silomaa@sastamala.fi Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, p. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi, p 050 328 0808 minna.kulojarvi@sastamala.fi Kaavasuunnittelija Juha Mäkelä, p 040 838 0683 juha.makela@sastamala.fi Suunnitteluavustaja Merja Juntunen, p. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 18