Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus
Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä on ohjata kuntien kaavoitusta sekä valvoa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten noudattamista (MRL 18 ) Uudellamaalla Suomen rakentamisesta ja kaavoista 40%. Paljon kohdistuu tiivistyville alueille, joilla suunnittelu ja rakentaminen on vaativaa. Paljon aktiivisia osallisia. Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus 2
MRL:n kunnan kaavojen sisältövaatimukset erityisesti täydennysrakentamisen kannalta Yleiskaava Kunnan tärkein kaava Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaava Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetä Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Miniasunnot Mielenkiintoinen avaus Suomen rakentamismääräyskokoelma 20 h-m 2 Keille tarkoitettu vrt. opiskelija-asunnot Kuntien asuntopolitiikka-> myös isoja asuntoja Asuntopula ja kunnan maapolitiikka HSY:n SeutuRAMAVA: PKS:llä tyhjien ja melkein tyhjien asuntotonttien osuus tammikuussa 2015 noin 4 miljoonaa k-m 2, tästä yksityisillä pientalovarantoa 800 000 k-m 2. Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus 4
Liito-oravat ja maankäytön yhteensovittaminen Kaavasuunnittelun normisto Maankäyttö- ja rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Kaavojen sisältövaatimukset ovat normisto, jonka rinnalla erityislainsäädäntö tuo kaavoihin kaavaratkaisuissa huomioon otettavia seikkoja. Esim. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei ole yksinään peruste hävittää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa Liito-oravan osalta ehdottomia määräyksiä, EU Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus
Liito-oravat ja maankäytön yhteensovittaminen Liito-oravan painopistealue on Etelä-Suomessa, Uudellamaalla Länsi-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu, varsinkin Espoo ovat liito-orava-alueita Uudellamaalla tapahtuu 30-40 % Suomen rakennustoiminnasta Tähän suhteutettuna LSL:n poikkeamisten määrä Uudellamaalla (5 kpl) kertoo toisaalta LsL:n poikkeamisedellytysten täyttymiskriteereiden tiukkuudesta mutta myös onnistumisesta löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja Yleiskaavataso on oikea taso tutkia ja etsiä ratkaisuja kysymykseen, yksittäisen suhteuttaminen kokonaisuuteen Espoossa tehty hienoa ratkaisukeskeistä työtä Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus
Kulttuuriympäristön uudet kerrokset Rakennussuojelun välineitä: rakennussuojelupäätökset ja suojelu asemakaavassa (ensisijainen) Inventoinnit ja selvitykset tarpeen, jotta voidaan hahmottaa suojelun keskeinen idea Rakennussuojelun ratkaisut joudutaan räätälöimään, sillä tilanteet ja ratkaisuun tarvittavat resurssit vaihtelevat suuresti Harvoin kadutaan tehtyjä rakennussuojelutoimia! Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus 7
Täydennysrakentamisen edistämisen keinoja Vaihtoehtojen tutkiminen Kiistakysymysten purkaminen osiin Kompromissien rakentaminen Mahdollisuus näkemysten muuttumiselle Yhteistoiminnan suosiminen KIITOS! Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus 8