UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2011

UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS Uudenkaupungin Sataman johtokunta 21.2.2012

SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS...1 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO... 2 2.1 Organisaatio... 2 2.2 Johtokunta v.... 2 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 3 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS... 5 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus... 5 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa... 7 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ... 7 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 9 7. INVESTOINTIMENOT... 11 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 12 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 14 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 14 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 15 9.3 Tase ja sen tunnusluvut... 16 10. KOKONAISMENOT JA TULOT... 19 11. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 19 II TOTEUTUMISVERTAILUT...20 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 24 3. RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 25 4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 26 4.1 Investoinnit hankkeittain... 26 5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 28 5.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 28 5.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 29 5.3 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset... 29 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...30 1. TULOSLASKELMA... 30 2. RAHOITUSLASKELMA... 31 3. TASE... 31 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...33 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 33 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 34 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 35 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 35 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 37 3.3 Pitkäaikainen vieras pääoma... 37 3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 37 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...38 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...39

I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen toimintaan kuuluu Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), kalasatamat ja n. 1350 pienvenepaikkaa. Vuosi oli liikenteellisesti ja taloudellisesti tyydyttävä. Kokonaistavaraliikenne kasvoi n. 17 % 1,2 miljoonasta tonnista n. 1,45 miljoonaan tonniin. Liikeylijäämä nousi n. 150.000 eurosta n. 216.000 euroon. Kalasatamien ja venepaikkojen tilanne pysyi edellisen vuoden tasolla. Kehitys Sataman osakeyhtiöittämisselvitys on lähes valmis. Asian eteneminen on aikataulullisesti haastava, koska kuntalain muutos ei ole edennyt valtionhallinnossa. Suunniteltu on, että liikelaitos aloittaisi toimintansa osakeyhtiönä vuoden 2013 alusta, mahdollista on, että aloitus siirtyy vuodella eteenpäin mikä on EU:n asettama takaraja yhtiöittämiselle. Finnproteinin tehtaan maanrakennustyöt käynnistyivät myöhäissyksyllä. Tehtaan ensimmäinen vaihe käynnistyy 2013 keväällä. Investoinnit Vuoden investointitaso jäi vähäiseksi. Uudenkaupungin Terminaali rakennuksen osto ja Suukarin kalasataman varaston valmistuminen olivat merkittävimmät. Venelaitureista perusparannettiin kolme laituria, Ykskoivusta 1 ja Janhualta 2. Väylä- ja säiliöinvestoinnit siirtyivät vuodelle 2013. Vuoden 2012 satamien liikennemäärien odotetaan pysyvän vuoden tasolla. Lopuksi Kiitos luottavaisesta yhteistyöstä vuonna sataman johtokunnalle, sataman henkilöstölle ja sataman asiakkaille. Esa Soini Liikelaitoksen johtaja 1

2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio Hallinto ja suunnittelu Liikelaitoksen johtokunta Hepokarin satama Liikelaitoksen johtaja Merisatama Yaran teollisuussatama Markkinointi Sataman huoltorakennus Muut satamat Kalasatamat Suukarin kalalajitteluhalli Venesatama Venelaiturit Talvisäilytyspaikat 2.2 Johtokunta v. Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Raimo Aarnio Pentti Laine varapuheenjohtaja Ismo Haaparanta Aaro Koskenrouta jäsen Aija Arvonen Anneli Rauhala jäsen Jorma Jalava Kari Lalla jäsen Maija Junkola-Lehtonen Nina Jefimoff jäsen Erkki Liikkanen Raija Töysä jäsen Pirjo Oksa Urpo Andersson Hallituksen edustaja Helle Vahtera 2

3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi noin 3,6 %, mutta kokonaistaso oli edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan nopeana vuonna, mutta euroalueen kriisi ja USAn talouden toivottua hitaampi kasvu hyydyttivät kasvun. Suomen talous kääntyi syksyllä laskuun ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Vuonna 2012 talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja jos rahoitusmarkkinoita ei saada vakiintumaan, bkt voi kääntyä uudelleen laskuun. Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät, ja taantuman syvin vaihe ohitettiin 2010. Maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkui edelleen vuonna. Kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui 2010-. Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu hidastuu ja jää 8 %:iin vuonna 2012. Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Kasvua hidastavat ennätyksellisen korkeana pysynyt työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt. Euron kriisisi syveni ja laajeni vuonna Kreikasta ja Irlannista Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina 2009-2010, ja niitä on jouduttu edelleen jatkamaan. Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Työttömyyden hidas lasku teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet niiden investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys parani vuonna. Työttömyys oli 7,9 % ja työllisyysaste 68,5 %. Vuonna 2012 työttömyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 2,8 %, ja vuonna 2012 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 3,4 %. Työttömyyden paraneminen ja verotulojen yli 4 %:n kasvu auttoivat kuntien taloutta vuonna. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan nelisen prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna noin 3,5 % vuodesta 2010. Vuonna 2012 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,7 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna 2012. Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan vain 0,3 %. Viennin kasvu tyrehtyi loppuvuonna, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2010 tason. Teollisuuden tilaukset eivät enää kasvaneet edellisestä vuodesta. Tämä näkyi satamien liikenteessä ja muissa kuljetuksissa. Viennin odotetaan kääntyvän nousuun vasta vuonna 2013. 3

Keskeiset tunnusluvut 2010* mrd. euroa 2008* 2009* 2010** ** 2012** 2013** Bruttokansantuote markkinahintaan 180 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 70 7,3-16,1 7,4-0,5 0,5 2,3 Kokonaistarjonta 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 73 5,9-21,5 8,6-1,5 0,6 3,1 Kulutus 143 1,7-1,9 2,1 2,7 0,5 1,1 Investoinnit 34-0,8-13,5 2,8 5,6-1,9 2,2 Kokonaiskysyntä 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 2008* 2009* 2010** ** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 2,8-4,5 1,4 2,4 0,7 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % -3,2-21,6 10,2 0,9-0,8 2,3 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,2 4,0 1,4 1,2 1,4 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,0-0,3 0,1 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6 Vaihtotase, mrd. euroa 6,0 3,7 3,4 0,5 1,7 2,2 Vaihtotase, % BKT:sta 3,2 2,1 1,9 0,3 0,9 1,1 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 1,3 1,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 2,7 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 55,4 55,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 43,3 43,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,5-3,8-3,8-3,8 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 49,4 52,1 54,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,9 45,6 47,8 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 20.12. 4

4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin sataman vuosi oli edellistä vuotta parempi. Sekä liikevaihto että tavaratonnien määrä nousi vuodesta 2010. Sataman kautta kulkevan rahdin määrä kasvoi n. 20 % vuodesta 2010, ja se oli 1.450.619 tonnia. Liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli 1.570.200 euroa, 182.000 euroa talousarviota parempi ja 131.000 euroa parempi kuin vuonna 2010. Palvelujen ostot ylittyivät n. 75.000 eurolla, mutta muuten kulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Liikeylijäämä oli 216.000 euroa, joten se oli 140.000 euroa talousarviota parempi. Liikeylijäämä oli 13,8 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli 232.000 euroa. Liikelaitoksen organisaatio on erittäin ohut. Sillä on neljä vakinaista työntekijää. Henkilöstömenot olivat 252.000 euroa, 16 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen suurin menoerä on poistot, jotka olivat 511.000 euroa. Ne olivat kolmanneksen liikevaihdosta. Lainojen lyhennykset olivat 347.000 euroa ja korkokulut 62.000 euroa. Liikelaitos on vuosien aikana tehnyt isoja investointeja, jotka näkyvät poistoissa ja pääomakustannuksissa. Liikelaitoksen investointimenot olivat 315.000 euroa eli 11 % budjetoidusta. Vuodelle suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle 2012. Mm. Yaran väylän syvennys ei alkanut vielä vuonna ja uuden säiliön rakentaminen siirtyi sekin seuraavalle vuodelle. Talousarviossa oli varauduttu 2.500.000 euron lainanottoon, mutta pienten investointien takia lainaa ei tarvittu. Liikelaitoksen lainamäärä pieneni 347.000 eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 1.713.000 euroa. Koska liikelaitos ei nostanut uutta lainaa, rahavarat olivat vuodenvaihteessa noin 256.000 euroa pienemmät kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Uudenkaupungin Satama Tot. 2007 Tot. 2008 Tot. 2009 Tot. 2010 Tot. Liikevaihto 1 467 963 1 379 707 1 305 937 1 439 672 1 570 212 Liikeylijäämä 253 902 108 517 6 149 156 219 216 413 Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 17,3 7,9 0,5 10,9 13,8 Liikevaihdon muutos, % -25,5-6,0-5,3 10,2 9,1 Uudenkaupungin Satama, liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 467 963 1 379 707 1 305 937 1 439 672 1 570 212 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 253 902 Tot. 2007 108 517 Tot. 2008 6 149 Tot. 2009 156 219 Tot. 2010 216 413 Tot. 5

Tavaratonnit 2006-2006 2007 2008 2009 2010 Tuonti 613 187 515 266 495 413 364 304 481 264 576 303 Vienti 847 004 742 911 630 950 518 954 726 515 874 316 Yhteensä 1 460 191 1 258 177 1 126 363 883 258 1 207 779 1 450 619 Tavaratonnit vuosina 2006- Yhteensä Tuonti 1 600 000 1 460 191 Vienti 1 450 619 1 400 000 1 200 000 1 258 177 1 126 363 1 207 779 1 000 000 883 258 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 6

4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa Uudenkaupungin satama on toiminut vuoden 2009 alusta alkaen kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Tämä ei ole vaikuttanut Sataman käytännön toimintaan, koska se 1990-luvulta alkaen toiminut itsenäisenä liikelaitoksena, jolla on oma johtokunta. Suukarin kalasataman varastolaajennus valmistui vuoden aikana. Sataman tavaratonnien määrä nousi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Käsitellyn rahdin määrä oli 1.450.619 tonnia. Sataman yhtiöittämisselvitys tehtiin ja esiteltiin kaupunginvaltuustolle syksyllä. Tavoitteena on, että satama muutetaan osakeyhtiöksi 1.1.2013 alkaen. Lopullinen aikataulu päätetään vuonna 2012. 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö 2006-2006 2007 2008 2009 2010 4,25 4,5 4,5 3,85 4 4 Palkat ja henkilöstömenot Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat 251.502 euroa, 16 % liikevaihdosta. Ne pysyivät vuoden 2010 tasolla. 2010 Muutos Maksetut palkat ja palkkiot 174 430 170 237 4 193 Jaksotetut palkat -5 091-6 061 970 Eläkekulut 72 627 80 865-8 238 Muut henkilösivukulut 9 536 8 910 626 Henkilöstömenot yhteensä 251 502 253 951-2 449 7

Maksetut palkat ja henkilöstömenot, 2010 300 000 250 000 251 502 253 951 200 000 174 430 170 237 150 000 100 000 50 000 0 Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 8

6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat 863.981 euroa, noin 54 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus oli 54 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 16 % ja henkilöstökulujen 29 %. 2010 Muutos % Toimintakulut 863 981 776 840 11,2 Toimintatuotot 1 591 840 1 456 019 9,3 Toimintakate 727 859 679 179 7,2 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 Toimintatuotot ja toimintakulut 2010 0 Toimintakulut Toimintatuotot 9

Toimintakulut, ulkoiset 2010 Muutos Henkilöstökulut 251 502 253 952 2 450 Palvelujen ostot 463 841 407 451-56 390 Aineet, tarvikkeet, tavarat 136 176 111 258-24 918 Vuokrat 1 532 320-1 212 Muut toimintakulut 10 929 3 860-7 069 Yhteensä 863 980 776 841-87 139 Toimintatuotot, ulkoiset 2010 Muutos Myyntituotot 1 265 798 1 151 234 114 564 Vuokratuotot 304 413 288 437 15 976 Muut toimintatuotot 21 629 16 348 5 281 Yhteensä 1 591 840 1 456 020 135 820 10

7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen nettoinvestoinnit olivat 315.340 euroa eli n. 11 % budjetoidusta. Liikelaitos osti vuonna Uudenkaupungin kaupungilta terminaalirakennuksen 255.000 eurolla. Muita isoja investointeja ei ollut, koska sekä Uudenkaupungin meriväylän syventäminen että säiliön rakentaminen satamaan siirtyivät seuraavalle vuodelle. 2006 2007 2008 2009 2010 Investointimenot 853 000 1 947 167 470 583 413 648 481 681 315 340 Investointimenot 2 500 000 2 000 000 1 947 167 1 500 000 1 000 000 853 000 500 000 470 583 413 648 481 681 315 340 0 2006 2007 2008 2009 2010 11

8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin sataman liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen vastuiden jakaminen on määritelty hyvin. Liikelaitokset ovat saaneet riittävästi ohjeistusta ja mutta ei koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Henkilöstön osalta nousi esille, että ammatilliseen koulutukseen osallistumista ja ammatilliseen osaamisen seurantaa, henkilöstön suoriutumisen arviointia ja henkilöstön jaksaminen seurantaa tulisi parantaa ja että palkitsemisjärjestelmää ei koeta oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettamis-, toimeenpano-, ja seurantavastuita ei ole järjestetty riittävän hyvin. Toisaalta liikelaitoksen strategiset tavoitteet on johdettu kaupungin strategisista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Ongelmana on, että suunnittelun aikajänne ei ole riittävän pitkä ja ennakoitavuus on vaikeaa, koska satamatoiminta on riippuvainen teollisuuden suhdanteista. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi määritelty hyvin ja ne kattavat kaikki olennaiset näkökulmat kuten toiminnan taloudellisuus, tuottavuus ja henkilöstö. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategisia riskejä ovat ulkoiset riskit, kuten liikenteen väheneminen ja toiminnan riippuvuus suhdanteista. Merkittävin sisäinen riski on, että organisaatio on johtajakeskeinen eikä pienessä organisaatiossa johtajalle ole sijaista. Isot investoinnit lisäävät sataman velkataakkaa. Liikelaitoksen strategisia mahdollisuuksia ovat nopea päätöksenteko ja toiminnan joustavuus. Lisäksi sataman infrastruktuuri on pääosin kunnossa. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisesti riskikartoituksia. Suurin henkilöstöön liittyvä riskitekijä on jatkuvasti henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana. Investointihankkeet suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, ja ne on kytketty kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan. Hyvä hallintotapa ja strategiassa määritellyt arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja Ympäristötietoisuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta ne eivät sisälly riittävästi henkilöstön koulutusohjelmiin. 12

Tietojärjestelmien häiriöttömyyteen ja käytettävyyteen liittyy riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen tai toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Omaisuuden hankintaan ja luovutukseen liittyviä menettelytapoja tulisi tarkentaa. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat liikenteen väheneminen, johtajakeskeisyys, henkilöstön jaksaminen ja velkaantuminen. Riskejä voidaan poistaa ja vähentää vain oikealla hinnoittelulla, sijaisjärjestelyillä ja täsmäinvestoinneilla. Sataman toiminnallisia kehittämismahdollisuuksia ovat markkinoinnin lisääminen, infrastruktuurin parantaminen sekä yhteydenpito satamasidonnaiseen teollisuuteen. Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Raportointijärjestelmiä tulisi parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Itsearviointia tehdään, mutta varsinaisia ulkoisia arviointeja ei ole tehty. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstökysymyksissä ja raportoinnissa. Liikelaitoksen organisaatio on kapea, joten toiminta on tämän takia johtajakeskeistä. Liikelaitos toimii avoimilla markkinoilla, joten suurin riskitekijä on liikenteen väheneminen. Suunniteltuja kehittämistoimia ovat markkinoinnin lisääminen, infrastruktuurin parantaminen sekä yhteydenpito satamasidonnaiseen. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 13

9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen. Tavoitteena on, että sen ylijäämä kasvaisi nykyisestä, koska liikelaitoksella on isot poistot ja lainanhoitokulut, ja se joutuu lähivuosina tekemään isot investoinnit. Suunnitelmavuosien 2012-2014 investoinnit ovat yhteensä yli 4,5 miljoonaa euroa. Sataman liikeylijäämä oli noin 216.000 euroa ja tilikauden ylijäämä noin 232.000 euroa. Liikelaitoksen kannattavuus oli vuonna kohtuullinen, mutta se ei ole vielä riittävän hyvä seuraavien vuosien investointeja ajatellen. Toteutuma Toteutuma 2010 Liikevaihto 1 570 212 1 439 672 Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 21 629 16 348 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -136 176-111 258 Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -463 841-407 451 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -169 339-164 176 Henkilösivukulut Eläkekulut -72 627-80 865 Muut henkilösivukulut -9 536-8 910 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -511 447-522 960 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -12 461-4 179 Liikeylijäämä (-alijäämä) 216 413 156 219 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 13 036 4 255 Muut rahoitustuotot 178 83 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -61 585-68 198 Korvaus peruspääomasta -63 626-61 644 Muut rahoituskulut -68-29 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 104 348 30 686 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 104 348 30 686 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 127 428 129 638 Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 231 776 160 324 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2 011 2010 Sijoitetun pääoman tuotto 2,4 1,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 2,2 1,2 Voitto % 6,6 2,1 14

9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna investointien tulorahoitusprosentti oli 195 %. Koska liikelaitos ei nostanut uutta lainaa ja investoinnit hoidettiin omarahoituksella, rahavarat pienenivät 257.000 eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa 1.713.000 euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa 2.684.000 euroa. Toteutuma Toteutuma 2010 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 216 413 156 219 Poistot ja arvonalennukset 511 447 522 960 Rahoitustuotot ja -kulut -112 065-125 533 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -498 882-496 936 Rahoitusosuudet investointimenoihin 183 542 15 255 Investointien rahavirta -315 340-481 681 Toiminnan ja investointien rahavirta 300 455 71 965 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 700 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -173 684-347 077 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta -173 393-173 393 Lainakannan muutokset -347 077 179 530 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 115-30 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta -7 212 12 175 Saamisten muutos muilta -167 112-25 076 Korottomien velkojen muutos kunnalta -11 374 76 154 Korottomien velkojen muutos muilta -24 359 40 915 Muut maksuvalmiuden muutokset -209 941 104 138 Rahoituksen rahavirta -557 018 283 668 Rahavarojen muutos -256 563 355 633 Rahavarat 31.12. 1 104 231 1 360 794 Rahavarat 1.1. 1 360 794 1 005 161 Rahavarojen muutos -256 563 355 634 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2010 Investointien tulorahoitus, % 195,3 114,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 93,0 55,2 Lainanhoitokate 1,7 1,1 Kassan riittävyys, pv 220 258 Quick ratio 3,2 2,5 Current ratio 3,2 2,5 15

9.3 Tase ja sen tunnusluvut TASE 31.12. 2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 2 090 531 1 944 553 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 047 220 5 354 009 Koneet ja kalusto 614 900 687 947 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 282 111 244 360 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 8 034 762 8 230 869 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 2 040 2 040 Sijoitukset yhteensä 2 040 2 040 Saamiset Muut saamiset 39 000 39 000 Saamiset yhteensä 39 000 39 000 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 075 802 8 271 909 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 119 245 98 197 Saamiset kunnalta 14 795 7 559 Muut saamiset 18 213 5 950 Siirtosaamiset 149 031 15 255 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 301 284 126 960 Saamiset yhteensä 301 284 126 960 Rahat ja pankkisaamiset 1 104 231 1 360 794 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 405 515 1 487 755 VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 481 317 9 759 664 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3 167 069 3 167 069 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 452 356 2 292 032 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 231 776 160 324 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 851 202 5 619 425 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 700 734 1 828 163 Yhteensä 1 700 734 1 828 163 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat 98-17 Toimeksiantojen pääomat yhteensä 98-17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 539 474 1 713 158 Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Pitkäaikainen yhteensä 1 539 474 1 713 158 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 173 684 136 842 Lainat julkisyhteisöiltä 0 210 235 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat 82 498 102 069 Korottomat velat kunnalta 78 355 89 730 Muut velat 0 0 Siirtovelat 55 271 60 059 Lyhytaikainen yhteensä 389 808 598 935 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 929 282 2 312 093 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 481 317 9 759 664 TUNNUSLUVUT 2010 Omavaraisuusaste, % 79,7 76,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 121,2 158,8 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 2 684 2 452 Lainakanta 31.12., 1000 1 713 2 060 Lainasaamiset 31.12., 1000 39 39 16

TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Hyvä >2, tyydyttävä 1-2, heikko <1. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten kesken. Hyvä >1, tyydyttävä 0,5-1, heikko <0,5. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavarai- alijäämän sietokykyä ja sen kykyä suutta, selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiselainasaamiset ja muut 17

Lainat 2010- (pitkä- ja lyhytaikaiset) Liikelaitoksen lainakanta laski 347.077 eurolla vuonna. Liikelaitoksen koko lainakanta on 1.713.158 euroa. 2010 Lainakanta 01.01. 2 060 235 1 880 705 Lyhennykset -347 077-520 470 Lainan otto 700 000 Lainakanta 31.12. 1 713 158 2 060 235 Yli- / alijäämä 2006- Liikelaitokselle on kertynyt iso kumulatiivinen ylijäämä, joka vuonna kasvoi 231.776 eurolla. 2006 2007 2008 2009 2010 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 916 552 1 643 767 2 004 281 2 212 171 2 292 032 2 452 356 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 727 215 360 514 207 890 79 862 160 324 231 776 Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa 2 684 133 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 Ylijäämä/alijäämä 1 000 000 500 000 0 727 215 360 514 207 890 79 862 160 324 231 776 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 18