UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS Uudenkaupungin Sataman johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 0B0BI TOIMINTAKERTOMUS B7B1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS B8B2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO B92B2.1 Organisaatio B03B2.2 Johtokunta v B9B3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT B13B3.1 Yleinen taloudellinen tilanne B01B4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS B01B4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS B23B4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus B3B4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa B1B5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ B21B6. KÄYTTÖTALOUSMENOT B31B7. INVESTOINTIMENOT B41B8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA B51B9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS B43B9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut B53B9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut B63B9.3 Tase ja sen tunnusluvut B61B10. KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY B1BII TOTEUTUMISVERTAILUT B81B1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN B91B2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN B02B3. RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN B12B4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN B14B4.1 Investoinnit hankkeittain B2B5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA B24B5.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus B34B5.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta B4B5.3 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset B3BIII TILINPÄÄTÖSLASKELMAT B32B1. TULOSLASKELMA B42B2. RAHOITUSLASKELMA B52B3. TASE B4BIV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT B62B1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT B72B2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT B82B3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT B73B3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot B83B3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot B93B3.3 Pitkäaikainen vieras pääoma B04B3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot B5BV LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA B6BVI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 39

3 0B0BI TOIMINTAKERTOMUS 7B7B1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuuluu Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Vuosi jää historiaan viimeisenä vuotena jolloin Uudenkaupungin satama toimii kunnan liikelaitoksena. 31 päivänä joulukuuta satama muuttui Uudenkaupungin kaupungin 100 %:sesti omistamaksi osakeyhtiöksi. Työmäärä osakeyhtiömuotoon siirtymisessä, liiketoimintasiirtona oli iso ja jatkuu edelleen vuoden 2013 puolelle. Kuljetettujen tavaramäärien ja vuokrattujen venepaikkojen osalta vuosi oli samanlainen kuin edellinen vuosi, 1.45 milj. tonnia ja 1305 vuokrattua venepaikkaa. Taloudellisesti vuosi oli parempi kuin edellinen, liikeylijäämää kertyi n euroa. Vuodenaikana lähiseudun satamasidonnaisessa teollisuudessa tapahtui isoja liiketoimintaparannuksia. Stemcor osti SteelTeamin, Finnproteinin peruskivi muurattiin ja Valmet julkaisi Mercedes-sopimuksen. Näistä kaikista tapahtuneista odotetaan piristystä Hepokarin sataman liikenteeseen. Myös Uudenkaupungin 12,5 m:n väylän syventäminen on hieman lähempänä toteutumistaan. Investoinneista käynnistettiin soijaöljyterminaalin teko ja kaupungilta ostettiin sääsuojahalli vuokrattavaksi edelleen sataman käyttäjille. Kalasatamassa ei investointeja tehty. Kaupunginlahden rantalaituria korjattiin ja pienvenelaitureita kunnostettiin. Lopuksi: Satamaliikelaitoksen johtokunnalle kiitos kuluneista neljästä vuodesta 2009 rakentavasta ja hyvähenkisestä yhteistyöstä. Sataman liiketulos kasvoi jokaisena vuotena. Äänestyksiä ei tällä hyvin menneellä ajanjaksolla tarvittu. Kiitos myös henkilöstölle jaksamisesta, sataman asiakkaille ja yhteistyökumppaneille vuodesta. Esa Soini Liikelaitoksen johtaja 1

4 8B8B2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO 92B92B2.1 Organisaatio Hallinto ja suunnittelu Liikelaitoksen johtokunta Hepokarin satama Liikelaitoksen johtaja Merisatama Yaran teollisuussatama Markkinointi Sataman huoltorakennus Muut satamat Kalasatamat Suukarin kalalajitteluhalli Venesatama Venelaiturit Talvisäilytyspaikat 03B03B2.2 Johtokunta v. UJäsenetU UVarajäsenet puheenjohtaja Raimo Aarnio Pentti Laine varapuheenjohtaja Ismo Haaparanta Aaro Koskenrouta jäsen Aija Arvonen Anneli Rauhala jäsen Jorma Jalava Kari Lalla jäsen Maija Junkola-Lehtonen Nina Jefimoff jäsen Erkki Liikkanen Raija Töysä jäsen Pirjo Oksa Urpo Andersson Hallituksen edustaja Helle Vahtera 2

5 9B9B3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 13B13B3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 3,3 % ja 2011 lähes 3 %. Vuonna bruttokansantuote ei kasvanut lainkaan ja tuotannon kokonaistaso on edelleen alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan vuonna, mutta euroalueen taantuma, USAn talouden toivottua hitaampi kasvu ja koko maailmantalouden hidas kasvuvaihe hyydyttivät Suomen talouden kasvun. Vuonna 2013 Suomen talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja maailman bruttokansantuotteen kasvu palaa ennusteiden mukaan 4 %:n vauhtiin vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla. Maailmantalouden kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu kuitenkin hidastui ja jää 8 %:iin vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Siellä kasvua hidastavat ennätyksellinen työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt euron kriisin ja velkaantumisen takia. Euron kriisi jatkui Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet yritysten investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys pysyi vakaana vuonna. Työttömyys oli 7,7 % ja työllisyysaste 69,1 %. Vuonna 2013 työllisyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 3,5 %, ja vuonna 2013 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 2,4 %. Verotulot kasvoivat vain noin prosentin vuonna, mutta valtionosuuksien lähes 6 %:n kasvu auttoi kuntien taloutta. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan yli 4 %. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna noin 2,8 % vuodesta Vuonna 2013 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,2 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna. Kotimainen kysyntä laski vuonna ja sen ei odoteta juurikaan kasvavan vuonna Viennin kasvu tyrehtyi, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2011 tason. Viennin odotetaan kasvavan vasta vuonna Suomen viennin kasvuvauhti jää kuitenkin alle maailmankaupan kasvun eikä saavuta vuoden 2008 tasoa. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Korkea työttömyys teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. 3

6 Keskeiset tunnusluvut 2011* mrd ** 2013** 2014** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 189-8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 78-17,2 6,9 5,7-2,6 0,5 3,8 Kokonaistarjonta ,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 77-21,3 7,5 2,6-1,7 1,1 4,2 Kulutus 151-1,7 2,1 1,8 1,3 0,5 1,2 Investoinnit 37-13,2 1,9 6,8-2,3-2,8 2,8 Kokonaiskysyntä ,2 4,3 3,6-0,8 0,5 2, ** 2013** 2014** Palvelut, määrän muutos, % -4,7 1,6 2,3 0,2 0,7 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % -22,7 8,3 0,9-1,1 1,4 3,0 Työn tuottavuus, muutos, % -5,8 3,0 0,8-0,6 0,7 1,4 Työlliset, muutos, % -2,9-0,4 1,1 0,5-0,3 0,0 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 69,1 69,1 69,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Vaihtotase, mrd. euroa 3,4 2,9-2,2-3,0-2,4-1,8 Vaihtotase, % BKT:sta 2,0 1,6-1,2-1,5-1,2-0,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 0,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 2,1 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 56,1 Veroaste, % BKT:sta 42,7 42,4 43,3 43,4 44,2 44,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -4,8-5,6-3,3-3,6-3,0-2,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,5 48,6 49,0 53,2 56,1 57,2 Valtionvelka, % BKT:sta 37,3 42,0 42,1 43,3 46,0 46,9 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

7 01B01B4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS 23B23B4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin sataman vuosi oli edellisen vuoden kaltainen. Sekä liikevaihto että tavaratonnien määrä nousivat hieman edellisestä vuodesta. Sataman kautta kulkevan rahdin määrä kasvoi runsaalla prosentilla vuodesta 2011, ja se oli tonnia. Liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli euroa, euroa talousarviota parempi ja euroa parempi kuin vuonna Palvelujen ostot ylittyivät n eurolla. Jäänsärjennästä säästyi euroa, mutta vastaavasti asiantuntijapalvelut ylittyivät euroa yhtiöittämisen suunnittelupalvelujen ostojen vuoksi. Liikeylijäämä oli euroa, euroa talousarviota parempi. Liikeylijäämä oli 16,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Liikelaitoksen organisaatio on kevyt. Sillä on kolme vakinaista työntekijää. Henkilöstömenot olivat euroa, 14,5 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen poistot olivat euroa, 32 % liikevaihdosta. Liikevaihdosta 2/3 menee palvelujen ostoihin ja poistoihin. Lainojen lyhennykset olivat euroa ja korkokulut euroa. Lisäksi liikelaitos maksoi kokonaan pois Kuntarahoitus Oyj:n lainan. Sitä oli jäljellä euroa. Liikelaitos on vuosien aikana tehnyt isoja investointeja, jotka näkyvät poistoissa ja pääomakustannuksissa. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa eli 26 % budjetoidusta. Vuodelle suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle Mm. Yaran väylän syvennys ei alkanut vielä ja uuden säiliön rakentaminen siirtyi sekin seuraavalle vuodelle. Toisaalta satama osti kaupungilta säänsuojahallin euroa, johon ei ollut talousarviossa varattu määrärahaa talousarvioon. Talousarviossa oli varauduttu euron lainanottoon, mutta pienten investointien takia liikelaitos ei tarvinnut lainkaan lainaa. Liikelaitoksen lainamäärä pieneni eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen rahavarat pienenivät euroa. Uutta lainaa ei nostettu, ja Kuntarahoitus Oyj:n laina maksettiin kokonaan pois. Uudenkaupungin Satama Tot Tot Tot Tot Tot. Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 7,9 0,5 10,9 13,8 16,4 Liikevaihdon muutos, % -6,0-5,3 10,2 9,1 4,3 Uudenkaupungin Satama, liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä Tot Tot Tot Tot Tot. 5

8 Tavaratonnit Tuonti Vienti Yhteensä Tavaratonnit vuosina Yhteensä Tuonti Vienti

9 3B3B4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa Sataman toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi Liikelaitos yhtiöitettiin ja sen toiminta siirtyi alkaen Uudenkaupungin Satama Oy:lle. Sataman yhtiöittämisselvitys tehtiin ja esiteltiin kaupunginvaltuustolle syksyllä Kaupunginvaltuusto päätti lakkauttaa Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen ja perustaa Uudenkaupungin kaupungin kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka nimi on Uudenkaupungin Satama Oy. Yhtiöittäminen toteutetaan liiketoimintasiirtona kirjanpidossa käyvin arvoin. Yritystoimintaa kilpailutilanteessa harjoittavien liikelaitosten yhtiöittäminen on tullut pakolliseksi koska EU:n valtion liikelaitosta koskevan päätöksen mukaisesti valtion ja kuntien liiketoiminnan harjoittamisen tulee tapahtua sellaisessa oikeudellisessa muodossa, ettei se vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla eli ns. kilpailullisilla markkinoilla. Liikelaitoksen voidaan katsoa saavan hyötyä toimintamuodostaan veroedun ja konkurssisuojan johdosta 1B1B5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,5 3, Palkat ja henkilöstömenot Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat euroa, 14,5 % liikevaihdosta. Ne olivat euroa pienemmät kuin vuonna 2011, koska henkilöstön määrä pieneni yhdellä Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä

10 Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 8

11 21B21B6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, noin 54 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus oli 58 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 14 % ja henkilöstökulujen 26 % Muutos % Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,6 Toimintakate , Toimintatuotot ja toimintakulut Toimintakulut Toimintatuotot 9

12 Toimintakulut, ulkoiset 2011 Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, ulkoiset 2011 Muutos Myyntituotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä

13 31B31B7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen nettoinvestoinnit olivat euroa eli 25,5 % budjetoidusta. Liikelaitos osti vuonna Uudenkaupungin kaupungilta säänsuojahallin eurolla. Muita isoja investointeja ei ollut, koska sekä Yaran väylän syventäminen että säiliön rakentaminen satamaan siirtyivät seuraavalle vuodelle Investointimenot Investointimenot

14 41B41B8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Vuosi oli Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen viimeinen toimintavuosi liikelaitoksena. Se yhtiöitettiin Uudenkaupungin Satama Oy jatkaa liikelaitoksen toimintaa. Liikelaitoksen johto vastasi yhtiöittämisprosessista. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja strategiassa määritellyt arvot eivät kaikilta osin ohjanneet liikelaitoksen käytännön toimintaa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole ollut tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja vastuiden jakaminen on kuitenkin määritelty hyvin. Liikelaitokset eivät ole saaneet riittävästi ohjeistusta ja koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Henkilöstön osalta nousi edelleen esille se, että ammatilliseen koulutukseen osallistumisen ja ammatillisen osaamisen taso on hyvä, mutta henkilöstön suoriutumisen arviointia ja henkilöstön jaksamisen seurantaa tulisi parantaa. Liikelaitos kokee, että kaupungilla ei ole toimivaa palkitsemisjärjestelmää. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettamis-, toimeenpano-, ja seurantavastuut on järjestetty melko hyvin, ja liikelaitoksen strategiset tavoitteet on johdettu kaupungin strategisista tavoitteista. Strategian jalkauttamisessa on kuitenkin puutteita. Koska satamatoiminta on riippuvainen teollisuuden suhdanteista, suunnittelun aikajänne ei ole riittävän pitkä ja ennakoitavuus on vaikeaa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi on määritelty hyvin. Tavoitteet kattavat toiminnan taloudellisuus-, vaikuttavuus- ja tehtävien häiriöttömyysnäkökulman, mutta eivät ote riittäväsi huomioon tuottavuutta ja henkilöstöä. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategisia riskejä ovat ulkoiset riskit, kuten EU-alueen talouden kriisit, lähiseudun teollisuuden menestyminen ja valitukset viranomaisille. Strategisia mahdollisuuksia taas ovat nopeat päätökset ja joustavuus sekä sataman infrastruktuuri. Riskikartoituksia tulisi tehdä enemmän. Riskikartoitukset ovat riittämättömiä mm. tehtävien ja prosessien häiriöttömyyden osalta. Toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta uhkaavat tekijät on nekin kartoitettu riittämättömästi. Toiminnan vaikuttavuuden, lainmukaisuuden ja toiminnan edellyttämien koneiden ja tilojen toimivuutta uhkaavat tekijät on kartoitettu ja arvioitu hyvin. 12

15 Suurin henkilöstöön liittyvä riskitekijä on jatkuvasti henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana, uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja se, että avainasemassa oleville ei ole nimetty varahenkilöitä. Liikelaitos on niin pieni, että se on henkilöstön osalta erittäin haavoittuvainen. Väkivallan uhkaan tai väkivaltatilanteisiin ei ole varauduttu esimerkiksi tilaratkaisuissa. Investointihankkeiden riskitekijöihin tulisi paneutua paremmin, ja ne tulisi kytkeä kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan. Ympäristötietoisuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta ne eivät sisälly riittävästi henkilöstön koulutusohjelmiin. Tietojärjestelmien häiriöttömyyteen ja käytettävyyteen liittyy melko isoja riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys ja toimivaltuuksien noudattaminen on hyvällä tasolla. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Itsearviointia tehdään jonkin verran. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstökysymyksissä ja raportoinnissa. Liikelaitoksen organisaatio on kapea, joten toiminta on tämän takia johtajakeskeistä. Liikelaitos toimii avoimilla markkinoilla, ja suurin riskitekijä on liikenteen väheneminen. Suunniteltuja kehittämistoimia ovat osakeyhtiöittäminen (toteutuu ), markkinoinnin lisääminen ja täsmäinvestoinnit. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Omaisuuden hankintaan ja luovutukseen liittyviä menettelytapoja voisi tarkentaa. Liikelaitoksen merkittävimmät toiminnalliset ja taloudelliset riskit ovat: - liikenteen väheneminen - lähiseudun teollisuuden tilauskannan lasku - johtajakeskeisyys - henkilöstön jaksaminen Riskejä voidaan poistaa ja vähentää vain oikealla hinnoittelulla, täsmäinvestoinneilla ja sijaisjärjestelyillä. Sataman toiminnallisia kehittämismahdollisuuksia ovat markkinoinnin lisääminen, infrastruktuurin parantaminen sekä viranomaisyhteistyö. Kaupungin sisäiset ja ulkoiset informaatiokanavat ja menettelyt eivät toimi. Raportointijärjestelmää ja tiedonsaantia riskienhallinnasta on tarpeen parantaa. 13

16 51B51B9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 43B43B9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen. Tavoitteena on, että sen ylijäämä kasvaisi nykyisestä, koska liikelaitoksen poistot ovat isot, ja sen lähivuosien investoinnit ovat isot. Toteutuma Toteutuma 2011 Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 3,1 2,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 3,2 2,2 Voitto % 12,9 6,6 14

17 53B53B9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna investointien tulorahoitusprosentti oli 125 %. Koska liikelaitos ei nostanut uutta lainaa, Kuntarahoituksen noin euron laina maksettiin kokonaan pois ja investoinnit hoidettiin omarahoituksella, rahavarat pienenivät eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Laina siirtyy kaupungille, joka laskuttaa lainanhoitokulut yhtiöltä. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa yli 3 milj. euroa. Toteutuma Toteutuma 2011 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2011 Investointien tulorahoitus, % 125,0 195,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,6 93,0 Lainanhoitokate 1,0 1,7 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 2,0 3,2 Current ratio 2,0 3,2 15

18 63B63B9.3 Tase ja sen tunnusluvut UGIN SATAMA TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Saamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Siirtosaamiset kunnalta Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat 0 0 Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT 2011 Omavaraisuusaste, % 85,5 79,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 76,8 121,2 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

19 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Hyvä >2, tyydyttävä 1-2, heikko <1. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten kesken. Hyvä >1, tyydyttävä 0,5-1, heikko <0,5. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 17

20 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Liikelaitoksen lainakanta laski eurolla vuonna. Lyhennykset sisältävät myös Kuntarahoituksen loppuun maksetun lainan, euroa. Liikelaitoksen koko lainakanta on euroa. Tämä laina siirtyy kaupungille, joka laskuttaa lainanhoitokulut yhtiöltä Lainakanta Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Liikelaitokselle on kertynyt iso kumulatiivinen ylijäämä, joka vuonna kasvoi eurolla Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 18