2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1: 1:3 Hävikit ja säilöntäaineen annostelu NurmiArtturi-tiloilla, Markku Niskanen Luke, Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1:3 11:1 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 11:1 12: Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas, Luke 12: 12:2 Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain, Jani Huuha, Addcon 12:2 12: Biologisen rehunsäilönnän haasteet ja mahdollisuudet, Antti Riikonen, Vilomix 12: 13:1 Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla, Reetta Palva, TTS 13:1 13:3 Keskustelua ja päivän yhteenveto, Sari Vallinhovi Nurmesta Tulosta NurmiArtturi-hankkeen tuloksia (8.3.211 3.6.214) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan 1
2.2.217 Nurmesta Tulosta -hanke pohjautuu Nurmi Artturi - Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan -hankkeen (211-214) tuloksiin. Hankkeessa edistetään nurmien tehokasta ja kannattavaa tuotantoa tiedonvälityksen keinoin. Nurmesta Tulosta-hankkeessa perehdytetään viljelijät tunnistamaan tuotantokustannusten eri tekijät ja parantamaan sen kautta tilansa kannattavuutta. Hankkeessa järjestetään aiheeseen liittyviä tiedotustilaisuuksia sekä välitetään tietoa myös sähköisen median kautta. Hankkeen toimintaalueena on Etelä-Pohjanmaa. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry. Yhteistyökumppaneina toimivat Työtehoseura TTS ja Luonnonvarakeskus LUKE. Hankkeen toteutusaika on 1.2.216-31.12.217. Hanke toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella Nurmirehun muutos pellolta siiloon Muutokset ravintoaineissa olivat vähäisiä raaka-ainenäyte ennustaa hyvin säilörehun rehuarvoa 16 8 14 7 12 6 1 8 4 6 3 4 2 2 1 Raakavalkuainen (g/kg ka) Sokeri (g/kg ka) NDF (g/kg ka) D-arvo (g/kg ka) Ennen niittoa Raaka-ainenäyte Säilörehunäyte Ennen niittoa Raaka-ainenäyte Säilörehunäyte 2
2.2.217 Säilöntäaineen annostelu Säilöntäaineen annostelu liuksen kulutus (l/tuoretonni) 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1 Säilöntäaineen kulutus muurahaishapon perusteella (l/tuoretonni) 211 Tavoite 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 Tilanumero 3
2.2.217 Säilöntäaineen annostelu liuksen kulutus (l/tuoretonni) 14 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1 Säilöntäaineen kulutus muurahaishapon perusteella (l/tuoretonni) 212 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 Tilanumero Tavoite Säilöntäaineen määrä 7 Säilöntäaineen määrä ja rehun liukoinen N 6 liuk N g/kg kok N 4 3 2 R² =,17 liukoinen typpi Polyn. (liukoinen typpi) 1 2, 3, 4,, 6, 7, 8, 9, 1, säilöntäainetta, l/tonni 4
2.2.217 Säilönnällinen laatu Säilönnällinen laatu on tärkeä hävikin kannalta Huono laatu vähentää maittavuutta, syöntiä ja maitotuotosta Lämpeneminen on merkki säilönnällisen laadun heikkenemisestä Hyvä Riski Huono ph alle 4, 4, - 4, yli 4, Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N Maito-ja muurahaishappo, g/kg ka Haihtuvat rasvahapot VFA, g/kg ka alle 6 6-8 yli 8 3-8 8-1 yli 1 alle 2 2-2 yli 2 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle 4 4-6 yli 6
2.2.217 Voihappobakteeri-itiöt NurmiArtturi-tiloilla 7 VHBI keskiarvo säilöntäaineittain VHBI keskiarvo korjuuketjuittain 6 7 6 4 MPN/g 3 2 MPN/g 4 3 2 1 1 +as VHB-itiöiden määrä ei ollut verrannollinen säilöntäaineen määrään NurmiArtturi-tiloilla 12 VHBI ja säilöntäaineen määrä (happo) 1 8 MPN/g 6 4 VHBI 2 2 4 6 8 1 12 14 Säilöntäaine l 6
2.2.217 Tuorekuutiopainon yhteys laatuun NurmiArtturi-tiloilla tilakohtaisten näytteiden keskiarvot 3, Kuutiopaino ja haihtuvat rasvahapot (happorehut) 2, haihtuvat rasvahapot g/kg ka 2, 1, 1,, R² =,331 vfa Polyn. (vfa), 6 7 8 9 1 kuutiopaino, kg/m 3 Biologiset säilöntäaineet 9 Kuiva-ainepitoisuus ja haihtuvat rasvahapot (säilörehun kuiva-aine alle 4 %) haihtuvat rasvahapot g/kg ka 8 biologinen säilöntäaine 7 happo 6 Eksp. (biologinen säilöntäaine ) Eksp. (happo) 4 R² =,419 3 2 1 R² =,633 1 2 2 3 3 4 4 kuiva-aine, g/kg 7
2.2.217 Kuiva-ainekuutiopainon noustessa haihtuvien rasvahappojen määrä pienenee biologisilla säilöntäaineilla 1 VFA ja kuiva-aine (biologiset) 9 8 7 VFA 6 4 R² =,667 3 2 1 1 1 2 2 3 3 4 4 6 Kg ka /m3 rehuilla (alle 4% kuiva-aineella) kuiva-ainekuutiopaino ei selittänyt haihtuvien rasva-happojen määrää, mutta kuiva-ainepitoisuus selitti 2 % 4 4 3 3 2 VFA 2 1 1 Kuiva-ainekuutiopaino ja VFA (happorehut, alle 4 %) R² =,288 1 1 2kg ka/m 3 2 3 3 4 4 4 3 3 2 2 1 1 Kuiva-ainepitoisuus ja VFA (happorehut) y = -,46x + 27,373 R² =,244 1 2 2 3 3 4 8
2.2.217 Säilörehun sulavuus D-arvo Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo 72 73 Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen 7 73 71 699 697 69 11,69 11,26 11,8 11,6 11,4 11,2 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 4 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 7 lehmän karjassa 9 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 1 lehmän karjassa 13 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17 Farmari - aito maatalousnäyttely Seinäjoella 14. 17.6.217 Avoinna KE-TO 1-18, PE 1-19, LA 1-17 Kesän ainoa maatalousnäyttely Asiaa ja elämyksiä Ammattilaiselle, perheelle, kaikelle kansalle koneita, eläimiä, kädentaitoja, elintarvikkeita, tietoa, tapahtumia, nostalgiaa www.farmari.net Asiaa ja elämyksiä! 2.2.217 18 9