Maahanmuuttajien kielen tukeminen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael Tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Kevät 2017
Lapsen kielen kehitys (Holopainen1994; Pilbacka-Rönkä) 1. Esikielellinen kehitys 2. Ensimmäiset ilmaisut 3. Kaksijäseniset ilmaisut 4. Muoto-opin (morfologian) kehitys: sanojen taivuttaminen 5. Myöhempi syntaksin (lauseopin) kehitys lauseet pitenevät nopeasti verbien ja nominien taivutus rinnasteiset ja alisteiset lauseet 6-v valmis
6. Sanaston kehitys 7. Äännejärjestelmän (fonologian) kehitys universaali sidoksissa fyysiseen kehitykseen 8. Pragmaattinen (kielenkäyttötaito) kehitys 9. Kouluikäisen kieli morfologian, syntaktin ja äänteiden kehitys valmis lähenee aikuisen puhetta. valmius kirjoitettuun kieleen.
Aivojen toiminnalliset alueet http://emc.maricopa.edu
Tärkeä kieli itseilmaisun väline: tarpeet, tunteet, mielipiteet ajattelun väline oppimisen ja opiskelun väline toiminnan ohjauksen väline väline, jonka avulla pidetään yhteyttä toiseen ihmiseen
Kielelliset valmiudet Sisäinen kieli vastaanottava kieli: kuunteleminen ilmaiseva kieli: ääntelystä sanoihin ja lauseisiin, vaihtoehtokommunikaatio, kertominen, rikas kommunikaatio lukeminen ja kirjoittaminen
Kielen osa-alueet 1. VASTAANOTTAMINEN ELI YMMÄRTÄMINEN 2. TUOTTAMINEN 1. Fonologia = äänneoppi 2. Semantiikka = merkitysoppi 3. Sanasto 4. Morfologia = muotooppi 5. Syntaksi = lauseoppi 6. Pragmatiikka = kielenkäyttötaidot
Fonologia Äänteet kehittyvät vauvaiästä alkaen ja äänteiden pitäisi olla valmiina ja kunnossa n. 6-vuotiaana. Vokaalit kehittyvät ensin, sitten klusiilit k,p,t. Suomen kielen vaikeimmat äänteet ovat s ja r. Ne äänteet, joita ei ole kuullut lapsuudessa, ovat vaikeita. Materiaaleja: Tärinävuoren aarre, Pupupuu ja Mopopupu. Lähde: Kunnari & Savinainen-Makkonen: Pienten sanat
SanastoSanasto Tärkein kielen osa-alue! sanaperheiden rakentaminen ja harjoittelu AAC Kommunikointitaulu tai kansio (Ruskis, papunet) OPH:n Aamu-sarja Mikael-koulun Marjamäellä sarja http://www.valteri.fi/pu oti/product.php?produc tid=16290&cat=262&pa ge=4
Sanastoharjoitukset Opetteleminen Tunnistaminen Tuottaminen
Sanaston vaikeudet rajoittunut sanavarasto vaikeus oppia uusia sanoja korvaaminen (tuoli pöytä) funktionaalinen (istua tuoli) yleistäminen (tuoli - huonekalut) jargon= hölynpöly (papim tuoli) täytesanat uh, ää, tuota toistot, tauot kuvainnollinen kieli erityisen vaikeaa nimeäminen!
Nimeämisvaikeus - erityinen vaikeus palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä pronominipuhetta toistuvia fraaseja ei todellakaan lauseiden aloitukseen liittyviä täytesanoja: ja..ja..sitten.. rajoittuneita ja epätarkkoja verbejä: ääntelee, laulaa, ilmehtii tai elehtii vastaa viiveellä kiertoilmauksia: se mistä otetaan hunajaa po. mehiläispesä sanakorvautumia, jotka muistuttavat aiottua sanaa merkitykseltään, äänneasultaan tai visuaalisesti yläkäsitteitä sanakorvautumina Ahonen, Siiskonen & Aro 2001
Nimeämisen ja sanaston harjoitteleminen tarkkuus,nopeus, automatisoituminen: luvut, värit, muodot sanastoharjoitukset: luokittelut, vastakohdat, synonyymit tai tietyn käsiteluokan sanat kuvailevan puheen harjoitukset ja pelit, esimerkiksi Junior Alias ja Neropatti. vihjeharjoitukset: vihjeitä liittyen sijaintiin, luokitteluun tai toimintaan, alkutavun antaminen. visuaalisten mielikuvien käyttöä ja tukisanojen käyttöä.
Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu epäloogisuus virheelliset rakenteet: esim. sanajärjestys, aikamuodot lyhyet lauseet sanojen ja rakenteiden puuttuminen eivät tunnista virheitä
Kielioppi, syntaksi yksinkertaistettu lyhyet lauseet: subjekti, predikaatti, objekti lihottaminen prosessikirjoitus esim. sanajärjestys, aikamuodot turhat vierasperäiset käsitteet pois
Kielioppi, morfologia sanojen loput: sijamuodot monikot vertailut adverbit sti konjunktiot, prepositiot possessiivit etuliitteet johdannaiset
Kaikki materiaalidiat: Honka, S., Norvapalo, P. & Väinolä, V. Koritehtävät 3. Haukkarannan koulu.
Yksi tapa aloittaa kielen opetus alusta http://suomenkielisanootervetuloa.fi/materia alit/
Pragmatiikan ongelmat ei huomioi kuulijaa, tilannetta, ympäristöä, aikaa ei osaa vuorottelua keskustelussa kohteliaat muodot puuttuvat ei tee selventäviä kysymyksiä -> sosiaaliset ongelmat Materiaaleja: sarjakuvittaminen, olemisvihko, sosiaaliset kuvatarinat, Tuliko tunne
Mistä ymmärtämisvaikeuden voi huomata? Lapsi vastaa väärin tai epätäsmällisesti tehtyyn kysymykseen ei osaa noudattaa annettua ohjetta etsii ympäriltään vihjeitä, mitä hänen odotetaan tekevän vastaa tai toimii viiveellä - hidas lapsi voi olla ymmärtämisvaikeuksinen lapsi toistaa kuulemansa on keskittymätön, levoton, häiritsevä. Ymmärtäminen on vaativaa ja voimia kuluttavaa. (Paul ym. 1988 Van der Lel Dewart 1986).
Vinkkejä ymmärtämisvaikeuksiin Opeta sanastoa ja kielioppia! Tue puhettasi elein ja kuvin Opeta monikanavaisesti. Strukturoi! Tarkista ymmärtäminen; tee kysymyksiä tai pyydä lasta kertomaan pääkohdat Rohkaise lasta kysymään epäselviä asioita Anna lapsen tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Älä puhu kun lapsi esim. kirjoittaa, valmiit muistiinpanot, videoi tunteja, kuvaa muistiinpanot Ahonen, Siiskonen & Aro 2001 : Pilba cka-rönkä
Paras apu kielen vaikeuksiin on strukturointi eli näkyväksi tekeminen! Auttaa ymmärtämiseen ja ilmaisuun. tavoitteet, sisällöt menetelmät ohjeet, työskentely fyysinen ympäristö käyttäytyminen kommunikaatio sosiaaliset tilanteet materiaalit henkilöt aika palaute
Yleisiä ohjeita puhumiseen Käytä lyhyitä, yksinkertaisia lauseita. Puhu sopivan hitaasti älä venytä. Painota avainsanoja. Käytä selventäviä ilmeitä, eleitä ja kuvia. Anna ohjeet loogisessa järjestyksessä. Käytä järjestystä helpottavia sanoja kuten ensin, sitten tai lopuksi. Kertaa aikaisemmin opittua. Voit myös toistaa hieman eri sanoilla.
Mitä vielä voi tehdä koulussa?? Valmiuksien kehittämistä: motivaatio ja itsetunto Impulsiivisuuden hallinta havaitseminen spatiaalisuus motoriset taidot Antaa onnistumisen kokemuksia. Lisätä omatoimisuutta. Muistaa, että kaikki, mitä luokassa päivittäin tehdään, tähtää lapsen kielen kehittämiseen. Opettaa monikanavaisesti.
Kielen kehityksen tukeminen tulisi tapahtua lapsen arjessa osana lapsen luontaista oppimista ja kehitystä. mallintaminen kannustaminen ja rohkaiseminen vuorovaikutukseen nimetään asioita ja tunteita ja toistetaan ja laajennetaan lapsen ilmaisua ja tehdään tarkentavia kysymyksiä.
Keskustelutaidon tukeminen Tavallinen, arkinen, rauhallinen keskustelu, jossa aikuisella on aikaa seurata ja ottaa huomioon lapsen aloitteita Jaettu toiminta ja kiinnostukset, lapsen aloitteet, joita aikuinen laajentaa Lapsi omaksuu vähitellen keskustelun perusrakenteet: huomion saaminen ja keskustelun aloitus, vuorottelu, keskustelun etenemisen hallinta, keskustelun lopetus
Kielellisen tietoisuuden harjoitukset Lauseiden paloitteleminen sanoiksi Sanojen pituuksien vertaileminen Sanojen taputtaminen tavuiksi Alku- ja loppuäänteiden kuunteleminen Tavun äänteiden kuunteleminen Äänne-kirjain-vastaavuus Riimit, lorut
AAC-keinot 1) Ei-avusteiset keinot - ele- ja viittomakommunikaatio: sormiaakkoset, tukiviittomat ja viitottu puhe - puhetulkkaus 2) Avusteiset keinot - graafinen kommunikaatio: kuvat, bliss, PCS, Sig, kirjoitus - esinekommunikaatio:premack, esineet (3) Kommunikoinnin apuvälineet)
Bliss-symboli ja pcs-kuvia
Materiaaleja Korhonen, Kalliomäki. 2010. Kallen kuplat sosiaalisia kuvatarinoita. Mikael-koulu. Pirinen, Nieminen, Leskinen. Aika tulostettavia tehtäviä. Haukkarannan koulu. Kiiski, J. Kuuntele, muista, tee 1 ja 2. Mikael-koulu. Luokittelen, yhdistän, luen. Mäntykankaan koulu. Kiiski J., Pursiainen L., Häkkänen P. Marjamäellä 1,2, 3. Nimeä- Kerro-Kartuta-sanastoa. Mikael-koulu. Seppänen, P. Hä? Mitä nää sannoit? Ja Tä? Sanokko uuelleen. Auditiivisen erottelun, päättelyn ja muistin harjoituksia. Tervaväylän koulu.
Lähteitä Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, M. (toim.). 2004. Sanat sekaisin? Juva: WSOY. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T.(toim.). 2007. Ymmärsinkö oikein? Juva: PS-kustannus. Honka, S., Norvapalo, P. & Väinolä, V. Koritehtävät 3. Haukkarannan koulu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.) 2004. Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. Moilanen, K. 2002. Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R. 2003. Joko se puhuu? Juva: WSOY.