Mitä ruoaksi huomenna? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Makujen Lappi -ruokatapahtuma 5.5.2010 Rovaniemi
Muutosvoimia ja kehityskulkuja
Ruoan valinnan monet ulottuvuudet vaivattomuus vaivannäkö terveys nautinto hyvinvointi vastuullisuus itsekeskeisyys luonnollisuus teknologisuus yhteisöllisyys yksilöllisyys turvallisuus vaarallisuus kotimainen ulkomainen perinteinen uudenaikainen edullinen kallis Mäkelä 2002
Ruoan kulutuksen suunnat. Top ten vuodelta 2004 1. ruoan valinnan politisoituminen 2. ruoan alkuperä 3. ruoan tuotannon teknologisoituminen 4. ruoan tuotannon luonnollisuus 5. ruoan tuotannon, valmistuksen ja syömisen ympäristövaikutukset 6. syömisen sosiaalisuus 7. riskinhallinta 8. syömisen tieteellistyminen 9. vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien moninaisuus 10. ruoka ja identiteetti Mäkelä, J: Ruoan kulutuksen kehityssuunnat. Futura 1:2004, 7 8
MIRHAMI 2030 -skenaariot Kirveennummi, Anna, Saarimaa, Riikka, Mäkelä Johanna 2008. Syödään leväpullia pimeässä. Tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Ruoan kulutuksen tähtikartastot Neljä skenaariota: runsaudensarvi, ekotekoja, nuukuus ja puute, teknoelämää
Runsaudensarvi yksilöllisiä valintoja maun mukaan nopeutta ja helppoutta, palveluja kokemuksia ja elämyksiä harkittuina nautintoina teollisia tuotteita ja terveystasapainottelua laatua ja mättöä, terveyttä ja nautinnonhakuisuutta kaikesta runsaudesta aiheutuu paljon jätettä ja resurssien hukkakäyttöä ihmisten terveys samoin kuin ympäristön laatu heikentynyt
Ekotekoja kuluttajien näkemyksissä ekotehokkuus toteutuu yhteiskeittiöissä ja ruoanjakelupalveluissa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus toteutuu tässä mallissa paremmin vastuullisuutta ja eettisyyttä lähiruokaa, kasvisruokaa, metsästys, eliölajiston monimuotoisuuden ylläpito ekologisesti kestävien kulutusratkaisujen löytäminen niin ruoan kulutuksessa kuin muussakin ihmisten arkisessa toiminnassa ruokajärjestelmän kaikki toimijat sopeuttavat toimintaansa muuttuviin toimintaympäristöihin ympäristötietoisuus on Suomessa jokapäiväistä toimintaa ohjaava periaate, jota myös toteutetaan arkisissa valinnoissa
Nuukuus ja puute kulutustottumusten polarisoituminen niukkuuden käytäntöjä: sopeutumista, vaikeita valintoja, nuukuutta, kierrätystä ja jakamista käsintekeminen on trendikästä ruoankaltaisten korvikkeiden käyttöönotto perinteisestä hyvästä ruoasta tulee luksusta ympäristöpakolaisuus
Teknoelämä ruoankaltaisten korvikkeiden käyttöönotto geneettisesti muunneltujen raaka-aineiden arkipäiväistyminen raja luonnollisen ja keinotekoisen välillä muuttunut itsekontrolli ja täsmäterveys valinnoissa ihmisten etääntyminen ruoantuotannosta väestömuutokset ja muuttuvat ympäristö- ja sääolot ovat vaikuttaneet siihen, että perinteisen maataloustuotannon rinnalle on ollut pakko kehittää vaihtoehtoisia teollisia ja teknologisia ravinnontuotantoprosesseja
Omin sanoin eli tulevaisuuspuhetta kuluttajaverstaista Lainaukset ovat MIRHAMI- ja BRIGADE-hankkeiden syksyllä 2007 järjestämistä tulevaisuuden syömistä käsitelleistä kuluttajaverstaista
Mä uskon myöskin siihen, että vuoteen 2030 mennessä ihmisestä, ihmisen terveydestä ja kaikesta tällaisesta tiedetään yhä enemmän.
Toisaalta voi tapahtua niin, että mennään niin pitkälle tässä valmisruoka-asiassa, että se onkin vaan joku semmoinen energiapakattu pilleri, että neste on vaan tärkeätä ihmiselle. Ja me otetaan se pilleri ja siinä on kaikki nää kivennäiset aineet ja valkuaiset ja proteiinit.
Joulupäivänä sä otat sen pillerin ja sitten sä juot litran valkoviiniä ja litran punaviiniä ja vähän konjakkia. - Siinä se tuleekin ongelma, että mikä viinin valitset tämän pillerin kanssa. - Katso se ei vaikuta makuun, hän voi kokeilla erilaisia! (naurua)
En nyt mee sanomaan, että vuonna 2030. Mutta tuota, jossakin vaiheessa että pidetään hirveän brutaalina ja niin kuin alkukantaisena sitä, että on jossakin vaiheessa niin kuin syöty lihaa ja niin kuin tämmöistä eläinperäistä ruokaa. Ja on kehitetty joku muu systeemi millä sitten nää proteiinit saadaan. Se on yks vaihtoehto.
Ympäristövastuullinen valmisruoka, mitä se tarkoittaa? - No ainakin mulle se tarkoittaa sitä, että se ei ruuanvalmistus ei rasita ympäristöä, että siitä ei tule ja syntyisi päästöjä vesistöön ja se olisi sitten myöskin tämmönen energiataloudellinen - Eikö silloin niin kun kannattaisi isoissa erissä tehdä, että säästyisi.
Jos se ei pakkaus ole sitten lopuksi syötävä, niin kuin tämmöinen ehtoollisleipä. Että sen voi tietysti kehittää siihen suuntaan, että se on sinänsä jo se lautasosakin syötävää, niin kuin jäätelötötterö.
Saadaanko tosiaan muualta enää niitä ruokia ja suuria valikoimia hedelmiä ja kaikkea muuta yhtälailla?
Aidoista raaka-aineista tulee sillä tavalla niin kuin premiumtuotteita että sitten tulee myös tälläisiä tosi kalliita valmisruokia, että on niin kuin siis tyyliin että leipää aidosta viljasta tehtyä.
Kun kattelee tätä nykypolvea, tätä teini-ikäistä sakkia, joka vuonna 2030 alkaa olla siinä hyvässä iässä, reiluja kuluttajia, jos ovat onnistuneet jostakin työtä saamaan, niin mä en oikein jaksa uskoa, että minkään näköistä kansallistunnetta on, ainakaan ruuan osalta olemassa.
Ja jos tätä geenimuunneltua voidaan miettiä eteenpäin, niin nehän voi tehdä semmoisenkin geenimuuntelun, että sä syö jotain ruoka-ainetta, sä tuut riippuvaiseksi siitä ruoka-aineesta, niin kuin sä oot nykyisin voi olla nikotiinista riippuvainen. Kuka senkään estää. Myyhän ne suklaatakin.
K: kuka päättää vuonna 2030 mitä kuluttajat syövät? V1: Teollisuus V2: EU V3: Kyllä kait kuluttajatkin vähän sentään
Siellä on yks kasvissyöjä, yks vegaani ja yksi on sitten hullu pihviihminen.
Kohti tulevaisuutta muutosta ohjaavia tekijöiden, jatkumoiden, katkosten, murrosten ja vaihtoehtoisten polkujen etsimistä MIRHAMI 2030, BRIGADE Ruokamuutos 2030 Kansallinen ruokastrategia Ruotsin MAT 21 Ison-Britannian Food 2030, 2010 Australian A Future for Food. Addressing Public Health, Sustainability and Equity from Paddock to Plate, 2009 Manifesto on the Future of Food, The International Commission on the Future of Food and Agriculture 2003 2010. tulevaisuuspolkuja 2030
Food 2030 Food 2030. Saatavilla http://www.defra.gov.uk/foodfarm/food/strategy
Pellolta pöytään vai pöydältä pellolle? tuotannon ja kulutuksen vuoropuhelu yritysten yhteiskuntavastuu käyttäjä/kuluttajalähtöisyys kuluttajat passiivisina tiedon hankkijoina ja vastaanottajina kuluttajat tuottavat itse merkityksiä, mukauttavat ja soveltavat tuotteita omaan elettyyn arkeensa miten kuluttajat tuunaavat ruokaansa? consumer prosumer producer/professional/production/proactive + consumer Kuluttaja 2.0
Miten meidän ruokapöytää muuttaa se, jos suomalainen on maailmanlaajuinen trendi vuonna 2030. Koko maailma syö suomalaista ruokaa. Mitäs me syödään, syödäänkö me edelleen jotain eineksiä vai? Vai ollaanko me ylpeitä, että nyt pitää syödä ruisleipää ja lohta ja käydä metsässä marjassa ja sienessä. Tommonenkin asia saattaa vaikuttaa ihan yhtäkkiä. Sukula jossain maailman kokkisodassa ja voittaa suomalaisella ruualla kaiken ja kaikki haluaa sitä.