Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit 1103 1105 Asemakaavan muutos

Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit 1103 1105 Asemakaavan muutos Vireilletulosta ilmoitettu: 20.10.2011 Hyväksymiskäsittely: Pvm Liite Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Siilinjärven kunta Maankäyttöpalvelut 2012 Kaavatunnus 749 1110

Kuvat 1 ja 2 Kaava-alueen sijainti Kantakartta Siilinjärven kunta, Maankäyttöpalvelut 2009 Maastokartta Maanmittauslaitos Ortoilmakuvat SITO Oy 2005 Viistoilmakuvat Lentokuva Vallas Oy 2011 Kansikuva Koju-Architects / Suunnitteluhuone Oy QVIM-arkkitehdit O:\Asemakaavat\Keskuskortteli_2011\Kaavaselostus\749_1110_Kaavaselostus_ehdotus_16012012.docx Viimeksi tulostettu 10.1.2012 9:48:00

Siilinjärvi Keskuskortteli 1. kunnanosa Korttelit 1103 1105 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee 16.1.2012 päivättyä asemakaavakarttaa Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuvat: Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteleita 1103 1105 sekä Kasurilantien, Kuiluntien ja Sorakujan katualueita keskuskorttelin asemakaava-alueella. Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteli 1103 sekä virkistys- ja katualueet keskuskorttelin asemakaava-alueella. Alueen sijainti: Kaavatunnus: 749 1110 Kaavatyön tarkoitus: Alue sijoittuu Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustaan. Alue rajautuu pohjoisessa Kuiluntiehen, idässä Kasurilantiehen, etelässä Sorakujaan ja lännessä maantiehen 559. Asemakaavan muutoksella: osoitetaan rakennuspaikat vähittäistavarakaupan suuryksikölle sekä huoneistohotellille, jossa osassa asunnoista mahdollistetaan asuminen myös ympärivuotisesti mahdollistetaan alueelle kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt tarkistetaan voimassa olevan kaavan ajantasaisuus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Kaavan laatija: Siilinjärven kunta PL 5 puh (017) 401 111 Maankäyttöpalvelut 71801 SIILINJÄRVI fax (017) 401 132 Siilinjärvi 16.1.2012 Timo Nenonen kaavoituspäällikkö

Tiivistelmä Asemakaavan muutos Kaava-alue Keskuskortteli Korttelit 1103 1105 Kaavamuutosalue sijoittuu Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustaan, keskuskorttelin asemakaava-alueelle. Alueen pinta-ala on noin 4,9 ha. Pohjoisessa alue rajautuu Kuiluntiehen, idässä Kasurilantiehen, etelässä Sorakujaan ja lännessä maantiehen 559. Käsittelyvaihe Perusselvitykset Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksyminen Muutoksenhaku Vireilläolosta ilmoitettu 20.10.2011 Kaavan laatija Siilinjärven kunta Timo Nenonen puh (017) 401 410 Nykytilanne Kaavan tavoitteet Kaavan keskeinen sisältö Maankäyttöpalvelut PL 5 Riikka Leskinen puh (017) 401 416 71801 SIILINJÄRVI Suunnittelualue on osin entistä soranottoaluetta, joka on täytetty 1990-luvun alussa rakennettaessa valtatietä 5 moottoritieksi. Kaavamuutosalueen itäosassa sijaitsee virkistysuimala Fontanella ja länsiosassa apteekki ja Lidl. Alueen keskellä sijaitsevat pysäköintipaikat sekä lasten leikkipaikka. Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu. Katuverkostosta Sorakuja on rakennettu tilapäisluontoiseen kuntoon ja vuonna 1999 asemakaavassa osoitettu Puistokadun linjaus ei vastaa olevaa tilannetta. Vuonna 1989 hyväksytyssä keskuskorttelin yleiskaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, liike- ja toimistorakennusten alueeksi ja autopaikkojen alueeksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa huoneistohotellin ja vähittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen kirkonkylän keskustaan, helposti saavutettavalle paikalle. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle on sijoittumassa noin 5 500 k-m² market ravintoloineen, noin 5 500 k-m² huoneistohotelli, jossa osassa asunnoista mahdollistetaan asuminen myös ympärivuotisesti sekä maan alle rakennettava kaksikerroksinen pysäköintihalli. Tavoitteena on lisätä Siilinjärven palvelu- ja liikekeskuksen vetovoimaisuutta. Lisäksi pyritään selkeyttämään kevyen liikenteen yhteyksiä ja lisäämään alueen liikenneturvallisuutta sekä täydentämään keskuskorttelin rakennetta niin, että uusi rakentaminen kohentaa taajamakuvaa. Kaavalla mahdollistetaan PeeÄssän noin 5 500 kerrosalaneliömetrin suuruisen marketin sekä YIT:n noin 5 500 kerrosalaneliömetrin suuruisen huoneistohotellin rakentaminen alueelle. Osa alueella sijaitsevista pysäköintipaikoista korvataan maanalle rakennettavalla kaksikerroksisella pysäköintihallilla. Apteekin ja Lidln osalta tarkistetaan voimassa olevan kaavan ajantasaisuus. Katujen aluevaraukset osoitetaan nykyisen tilanteen mukaisesti. Arvioitavat vaikutukset - Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Käsittelyn aikataulu - Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, rakennettuun ympäristöön ja pohjaveteen - Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön - Taloudelliset ja kaupalliset vaikutukset Asemakaavaa on valmisteltu vuonna 2011. Kaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville lokakuussa 2011. Ennen valmisteluaineiston nähtävilläpitoa järjestetään viranomaisneuvottelu ja nähtävilläpidon aikana kaavakokous. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua tammikuussa 2012, ja kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2012 huhtikuun loppuun mennessä. Kaavan toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan valmistuttua.

Sisältö Tiivistelmä 1. LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Suunnittelutilanne 1 1.1.1 Kuopion seudun maakuntakaava 2 1.1.2 Pohjois-Savon maakuntakaava 4 1.1.3 Yleiskaava 5 1.1.4 Kuntarakennemalli 5 1.1.5 Asemakaava 7 1.2 Alueen yleiskuvaus 8 1.3 Luonnonympäristö 9 1.4 Rakennettu ympäristö 9 1.4.1 Palvelut 10 1.4.2 Väestö ja työpaikat 10 1.4.3 Virkistys 10 1.4.4 Liikenne 10 1.4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 11 1.4.6 Taajamakuva, maisema 11 1.4.7 Tekninen huolto 11 1.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 11 1.5.1 Pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet 11 1.5.2 Pilaantuneet maa-alueet 12 1.5.3 Ilman laatu 12 1.5.4 Liikennemelu 12 1.6 Maanomistus 13 1.7 Kaavatyön tavoitteet 14 2. SUUNNITTELUN VAIHEET 15 2.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 15 2.2 Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja yhteistyö 15 2.3 Suunnittelun vaihtoehdot, kaavaratkaisun valinta ja perustelut 22 2.3.1 Yleiskaavallista tarkastelua / Asemakaavan suhde maakunta- ja yleiskaavoihin 22 2.3.2 Huoneistohotelli ja vähittäistavarakaupan suuryksikkö 24 2.3.3 Kaavaratkaisun perusteet 25 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS 26 3.1 Kaavan rakenne 26 3.1.1 Kaavan perusratkaisut 26 3.1.2 Mitoitus 27 3.1.3 Palvelut 27 3.2 Aluevaraukset 27 3.3 Kaavan vaikutukset 29 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat 29 3.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 30 3.3.3 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön 30 3.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön 30 3.3.5 Vaikutukset liikenteeseen 31 3.3.6 Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 32 3.3.7 Taloudelliset vaikutukset 34 3.4 Kaavan suhde tavoitteisiin 35 3.5 Kaavan suhde sisältövaatimuksiin 37 3.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 38 3.7 Nimistö 38 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 39 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 39 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus 39

Liite- ja tausta-aineisto Tämän kaavaselostuksen liitteenä: - Tilastotiedot - Ajantasa-asemakaava - Kaavakartta määräyksineen (pienennös) Muuta tausta-aineistoa: - Harjamäki Kasurilan pohjavesialueen hydrogeologia ja pohjavesisuojausten toimivuusselvitys, GeoPex Oy 15.12.2009. - Keskuskorttelin asemakaavamuutos, meluselvitys. Ramboll Finland Oy 20.12.2011. - Kuopion seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriö 3.7.2008. - Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys. WSP Finland Oy 19.12.2008. - Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ja Kuopion autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos 29.8.2007. - Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2006 ja 2020 typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos 27.8.2008. - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaluonnos. Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta 25.8.2011. - Pohjois-Savon maakuntakaava. Ympäristöministeriö 7.12.2011. - Siilinjärven keskuskorttelin asemakaavan muutos. Kaupallisten vaikutusten arviointi, Santasalo Ky 21.12.2011. - Siilinjärven keskustan toimivuustarkastelu. Sito Oy 7.12.2011. - Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto 2009. Kuvaotsikkoluettelo Kuva 1 Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta.... 2 Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta.... 4 Kuva 3 Maankäyttöpoliittisen ohjelman kuntarakennemalli.... 6 Kuva 4 Ortoilmakuva suunnittelualueesta.... 8 Kuva 5 Siilinjärven keskustaajamaa ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus... 10 Kuva 6 Kuva suunnittelualueesta.... 11 Kuva 7 Kuva keskuskorttelin vyöhykeajattelusta.... 23 Kuva 8 Vuoteen 2030 mennessä tarvittavat liikenneverkon parantamistoimenpiteet.... 32 Kuva 9 Havainnekuva mahdollisesta rakentamisesta... 39

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 1 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelutilanne Suunnittelutilanne alueella käy ilmi seuraavasta taulukosta: Suunnittelutilanne Suunnitelma Maakuntakaava Kuopion seudun maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Yleiskaava Keskuskorttelin yleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) Hyväksytty / vahvistettu Sisältö I huomattavaa 3.7.2008 YM 7.12.2011 YM 28.8.1989 KV Alue on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi. Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Kuopion maakuntakaavamerkintöihin ei muutoksia asemakaava-alueella. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Yleisten rakennusten, liike- ja toimistorakennusten ja autopaikkojen aluetta. Kirkonkylän yleiskaava Asemakaava Keskuskorttelin asemakaavan muutos, Kuiluntie Keskuskorttelin asemakaavan muutos, Kuiluntie Keskuskortteli asemakaavan muutos, korttelit 1103 ja 1104 laadittavana 2012 5.5.1989 28.8.1989 KV 1.3.1999 KV Kirkonkylän yleiskaava laadittavana. Kuiluntien katualue Kuiluntien katualue Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten, hotellirakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta. Keskuskorttelin asemakaavaan muutos, kortteli 1105 15.4.2002 KV Rakennusjärjestys Siilinjärven kunnan rakennusjärjestys 22.4.2002 KV Tonttijako ja rekisteri Ei ole Pohjakartta Mittaustoimisto 1985 2009 Rakennuskiellot Suojelupäätökset Hakkaralan pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelma Itä-suomen 14.6.1979 vesioikeus Liikerakennusten korttelialuetta ja liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuyksikön. Kiinteistöt kuuluvat valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kartoitus. Pohjakarttaa täydennetty. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Määräyksiä mm. paikoitusalueista ja haitallisten aineiden varastoinnista. Tarinaharjun pohjavedenottamon suoja-aluesuunnitelma Muut aluetta koskevat selvitykset Maaperäselvitys, Pöyry Environment Oy 6.7.1979 Itä-Suomen vesioikeus Määräyksiä mm. paikoitusalueista ja haitallisten aineiden varastoinnista. 2011 Kyseessä harjumuodostelma, jossa maaperän kivisyys ja lohkareisuus vaihtelee pienpiirteisesti. Meluselvitys, Ramboll Oy 2011 Alue sijoittuu osittain melualueelle. Liikenneselvitys, Sito Oy 2011 Keskuskorttelin liikenteen toimivuustarkastelu. Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011 Kaupallisten vaikutusten arviointi.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 2 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.1.1 Kuopion seudun maakuntakaava Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1-merkintä). Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita ja asumista. Siilinjärven, Vuorelan ja Petosen keskukset osoitetaan kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Kuva 1 Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 3 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 4 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.1.2 Pohjois-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa on Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan tehty vain muutokset aiemmin vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Maakuntakaavatyön yhteydessä on selvitetty Pohjois-Savon palvelurakennetta vuonna 2006 sekä kaupan yksiköiden kehitysmahdollisuuksia. Selvitysten mukaan Sillinjärvellä on potentiaalia 5-6 tilaa vaativan kaupan keskittymälle ja 4-6 päivittäistavarakaupan keskittymälle. Selvitysten tulokset on kiteytetty raportissa Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Siilinjärven osalta seuraavasti: Kuntakeskuksista suurimmat kasvuodotukset ovat Siilinjärvellä. Siilinjärvi on Kuopion ohella ainoa väkiluvultaan merkittävästi kasvava kunta Pohjois-Savossa. Vaikka Siilinjärvi sijaitsee Kuopion läheisyydessä, sillä on oma vahva keskuksensa ja ostovoimasiirtymä Kuopioon on pieni. Siilinjärvellä onkin merkittäviä edellytyksiä vahvistaa omaa keskustaansa sekä kehittää Vuorelan/Toivalan aluetta tilaa vaativan kaupan keskuksena. Siilinjärven uhkakuvana on kuitenkin ostovoiman siirtyminen nykyistä suuremassa määrin Kuopioon, mikäli omien kaupallisten keskusten kehittäminen hidastuu. (s. 48)

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 5 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Siilinjärvellä kauppapalveluita kehitetään myös voimakkaasti. Tavoitteena on hyödyntää kasvava ostovoima ja Kuopion läheisyys. Keskustan läheisyyteen rakennetaan asuinalueita, mikä tuo ostovoimaa keskustaan. Siilinjärven keskustan eteläpuolelle keskitetään mahdollisesti tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kirkonkylän pohjoispuolelle suunnitellaan pitkällä aikavälillä uutta alakeskusta, jonne keskitettäisiin tilaa vaativaa kauppaa. Nykyisissä kaupallisista alakeskuksista Toivalan ja Vuorelan aluetta kehitetään tilaa vaativan kaupan keskuksena. Alueelle rakennetaan mahdollisesti myös vähittäiskaupan suuryksikkö ja liikenneasema. Siilinjärvellä on myös palveluverkkoselvityksen mukaan hyvät edellytykset kehittää keskuksiaan. (s. 51) 1.1.3 Yleiskaava Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä. Yleiskaavaan kuuluvat kirkonkylän asemakaavoitetut alueet lähialueineen sekä Harjamäen ja Kasurilan alueet. Kaavassa osoitetaan lähivuosikymmeninä asemakaavoitettavat taajama-alueet, kirkonkylän täydennysrakentaminen ja laajentumissuunnat. Yleiskaava laaditaan ja hyväksytään oikeusvaikutteisena. Vuonna 1989 hyväksytyssä keskuskorttelin yleiskaavassa (ei oikeusvaikutteinen) suunnittelualue on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi, liike- ja toimistorakennusten alueeksi ja autopaikkojen alueeksi. Vuonna 1989 hyväksytty yleiskaava on lähtökohdiltaan vanhentunut Asemakaavaselostukseen tehdään erillinen yleiskaavallinen tarkastelu, koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 1.1.4 Kuntarakennemalli Kunnanvaltuuston 30.8.2010 hyväksymässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa on hyväksytty yhdyskuntarakenteen kehittämisen pohjaksi vuoteen 2030 tähdäten ns. Siilinjärvimalli. Tämän mukaan kirkonkylän keskusta on osoitettu taajaman täydennys- ja tiivistämisalueeksi. Suunnittelualue sijoittuu kirkonkylän kehittämisen alueelle. Nyt käsillä oleva asemakaavamuutos toteuttaa näitä kehittämisperiaatetta.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 6 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuva 3 Maankäyttöpoliittisen ohjelman kuntarakennemalli.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 7 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.1.5 Asemakaava Keskuskorttelin asemakaava on hyväksytty 13.7.1978. Asemakaavaa on muutettu nyt vireillä olevan kaavamuutosalueen osalta 5.5.1989, 28.8.1989, 1.3.1999 ja 15.4.2002. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, hotellirakennusten korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä autopaikkojen korttelialueeksi ja katualueeksi. Kortteliin 1103 on merkitty uimalalle 5800 k-m²:n rakennusoikeus kahteen kerrokseen ja uimalaan liittyvälle hotellille 2700 k-m²:n rakennusoikeus kolmeen kerrokseen. Loput korttelista on autopaikkojen korttelialuetta. Kaavassa Kuiluntien ja Sorakujan yhdistävä Puistokatu erottaa korttelin 1104, joka on kokonaan autopaikkojen korttelialuetta. Puistokadun nykyinen linjaus ei vastaa voimassa olevaa kaavaa. Kortteliin 1105 on merkitty Lidl:lle 2000 k-m²:n rakennusoikeus yhteen kerrokseen ja apteekille 500 k-m²:n rakennusoikeus yhteen kerrokseen. Lisäksi kortteliin on osoitettu vielä rakentamatta oleva rakennuspaikka 1 000 k-m²:n suuruiselle liikerakennukselle. Loput korttelialueesta on autopaikkojen korttelialuetta. Kuva 8 Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualue.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 8 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on läntiseltä osin entistä soranottoaluetta, joka on täytetty rakennettaessa valtatietä 5 moottoritieksi 1990-luvun alussa. Alue viettää loivasti lounaaseen, Kuiluntien puolella korkeusasema on noin + 127 ja rinnakkaistien (maantie 559) korkeusasema on noin + 123 mpy. Kaavamuutosalueen itäosassa, korttelissa 1103, sijaitsevan virkistysuimala Fontanellan toteutus pohjautuu vuonna 1988 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Kilpailuohjelmassa ja - ehdotuksissa oli mukana kylpylään liittyvä hotelli, joka 1990-luvun alussa jäi rakentumatta. Virkistysuimala oheispalveluineen on valmistunut vuonna 1992. Virkistysuimala Fontanellan länsipuolella, kaavamuutosalueen keskellä, sijaitsevat uimalaa ja keskuskorttelin muita liikkeitä palvelevat pysäköintialueet sekä lasten leikkipaikka. Kaavamuutosalueen länsiosassa, korttelissa 1105, sijaitsee 2000-luvun alkupuolella rakennetut apteekki ja Lidl sekä aluetta palveleva pysäköintialue. Kuva 4 Ortoilmakuva suunnittelualueesta.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 9 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.3 Luonnonympäristö Alue on entistä harjuselännettä, jota ovat voimakkaasti muokanneet soranotto ja sittemmin alueen rakentuminen osaksi Siilinjärven palvelukeskustaa. Kaavamuutosalueen länsiosa on täytetty valtatie 5 rakentamisen yhteydessä. Aluetta on maisemoitu puuistutuksin ja katuja sekä jalankulkuraitteja kehystämään on myös istutettu puustoa. Kasurilantien varrella, Kuiluntien ja Sorakujan välisellä alueella kasvaa komeita mäntyjä. Alueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Pöyry Finland Oy on tehnyt kaavamuutosalueelle alustavan maaperätutkimuksen, joka on suoritettu heijarikairaamalla 23 pisteessä. Maaperätutkimuksen mukaan alueella pinnassa olevien täyttökerrosten alapuolella luonnollinen maapohja koostuu lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista. Kyseessä on harjumuodostelma, jossa maaperän kivisyys ja lohkareisuus vaihtelee pienpiirteisesti. Maakerrosten tiiviys vaihtelee hyvin löysästä hyvin tiiviiseen siten, että maakerrosten tiiviys pääsääntöisesti kasvaa syvemmälle mentäessä. Maaperätutkimuksen mukaan alueelle sijoittuvat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti perusmuuri- tai pilarianturoille ja rakennusten lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Alueen maaperässä on mahdollisesti routivia välikerroksia, joten routimiselle alttiit perustukset on routasuojattava. 1.4 Rakennettu ympäristö Keskuskorttelin alue on rakentunut 1980-luvun alusta lähtien kirkonkylän uudeksi palvelukeskukseksi. Valtatien 5 uuden linjauksen ratkettua 1980-luvun puolivälissä keskuskorttelin tilanne muuttui olennaisesti, kun valtatie siirtyi keskustan kohdalla noin 200 metriä länteen entisen soranottoalueen päälle ja vanha rinnakkaistieksi jäävä väylä siirrettiin uuden tien varteen. Samalla keskuskorttelin aluetta täytettiin. Kaavamuutosalueen itäosassa sijaitsevan virkistysuimala Fontanellan toteutus pohjautuu vuonna 1988 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Kilpailuohjelmassa ja -ehdotuksissa oli mukana kylpylään liittyvä hotelli, joka 1990-luvun alussa jäi rakentumatta. Rakentumattoman hotellin sijalle on ajan myötä sijoittunut lasten leikkipaikka sekä virkistysuimala Fontanellaa ja keskuskorttelin muita toimintoja palvelevia pysäköintipaikkoja. Alueen länsiosassa sijaitsevat 2000-luvun alkupuolella alueelle rakentuneet apteekki ja Lidl. Apteekin länsipuolelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liikerakennuspaikka, joka on vielä rakentamatta. Liikerakennuspaikalle on väliaikaisesti rakennettu alueen varsinaiseen pysäköintialueeseen liittyviä pysäköintipaikkoja. Alueen vesihuoltoverkosto on rakennettu. Katuverkostosta Sorakuja on rakennettu tilapäisluontoiseen kuntoon ja vuonna 1999 asemakaavassa osoitettu Puistokadun paikka ei vastaa olevaa tilannetta.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 10 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Kuva 5 Siilinjärven keskustaajamaa ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus. 1.4.1 Palvelut Siilinjärven kirkonkylän keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin puolen kilometrin säteellä keskuskorttelin alueesta. Suunnittelualueella sijaitseva virkistysuimala Fontanella tarjoaa liikuntapalveluiden lisäksi mm. ravintola- ja kokouspalveluita. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevat apteekki ja Lidl:n myymälä. 1.4.2 Väestö ja työpaikat Kaavamuutosalueella on noin 70 työpaikkaa palvelujen toimialoilla. Asukkaita alueella ei ole. 1.4.3 Virkistys Kaavamuutosalueen läheisyydessä sijaitsee useita virkistysmahdollisuuksia mm. Ahmon urheilualue, Patakukkulan ulkoilualue, urheilu- ja leikkikentät ja uimaranta. Suunnittelualueella sijaitseva virkistysuimala Fontanella tarjoaa monimuotoisia liikuntapalveluita. 1.4.4 Liikenne Kaavamuutosalueen sijainti liikenteellisesti on erinomainen. Valtatie 5 sekä maantie 559 (valtatien rinnakkaistie Viitonen) kulkevat alueen välittömässä läheisyydessä ja suunnittelualue rajoittuu rinnakkaistiehen liittyviin katuihin, Kuiluntiehen ja Sorakujaan. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta alueen saavutettavuus keskustasijainnin johdosta on hyvä. Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2009 keskuskorttelin alue on mainittu yhtenä liikenneympäristön parantamiskohteena. Keskuskorttelin liikennejärjestelyt on

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 11 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT koettu sekaviksi, kadut ja pysäköintialueet sekoittuvat toisiinsa ja väistämisvelvollisuudet ovat epäselviä. Virkistysuimala Fontanellan osalta piha-alueella pysäköintiliikenteen on koettu sekoittuvan osalla matkaa kevyen liikenteen kanssa ja pysäköintijärjestelyt, pihaan tulo sekä poistumisjärjestelyt on koettu epäselviksi. Osana keskuskorttelin kehittämistä on esitetty kevyen liikenteen väylän toteuttamista Sorakujan varteen. 1.4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muinaismuistoja. 1.4.6 Taajamakuva, maisema Alue on rakennettua taajamamiljöötä, jonka maisemakuvaa hallitsevat Fontanellan ja keskuskorttelin liikekiinteistöjen rakennusmassat. Alueen näkyvä sijainti tekee siitä taajakuvan kannalta merkittävän. Kuva 6 Kuva suunnittelualueesta. 1.4.7 Tekninen huolto Alueen vesi- ja energiahuolto- sekä tietoliikenneverkostot on rakennettu. 1.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 1.5.1 Pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle I-luokan Harjamäki-Kasurila pohjavesialueelle (08 749 01). Noin 700 metrin etäisyydellä etelän suunnassa on Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen Tarinaharjun pohjavedenottamo. Vesihuoltolaitoksen Hakkaralan vedenottamo on noin 1 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Suunnittelualueella ei ole pohjaveden havaintoputkia. Aluetta lähinnä olevissa havaintoputkissa pohjaveden pinta on tasolla noin + 90. Maanpinnan korkeusasema suunnittelualueella on noin + 125 mpy.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 12 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Valtatien 5 välin Vuorela Siilinjärvi moottoritiehankkeessa Harjamäki Kasurila pohjavesialueelle teiden luiskiin rakennettiin pohjavesisuojaukset, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Pohjaveden kloridipitoisuus on noussut, kun liukkaudentorjunnassa on käytetty tiesuolaa. Hakkaralan vedenottamolla raakaveden kloridipitoisuus on nykyisin noin 45 mg/l. Valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymässä Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa Harjamäki Kasurila pohjavesialue on merkitty riskipohjavesialueeksi pohjaveden kohonneen kloridipitoisuuden perusteella. Pohjavesimuodostuman riskinalaiseksi nimeämiseen ja pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytettävä raja-arvo kloridille on 25 mg/l. Luonnontilaisten alueiden pohjaveden kloridipitoisuus on keskimäärin 2,1 mg/l. Alue sijoittuu pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle ja on myös Itä-Suomen vesioikeuden 14.6.1979 (N:o 9/Ym II/79) määräämällä Hakkaralan pohjavedenottamon kaukosuoja-alueella ja 6.7.1979 (N:o 11/Ym II/79) määräämällä Tarinaharjun pohjavedenottamon kaukosuoja-alueella. Kaukosuoja-aluetta koskevien määräysten mukaan on kiellettyä: uusien teiden ja pysäköintipaikkojen rakentaminen, elleivät luiskat, penkereet ja sivuojat ole rakennettu pintakerroksiltaan niin tiiviiksi, että haitallisten aineiden pääsy pohjaveteen estyy; vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (nykyisin ympäristönsuojelulainsäädännössä) mainittujen tehtaiden, laitosten ja varastojen perustaminen ilman vesioikeuden (nykyisin aluehallintovirasto) lupaa; hautausmaiden perustaminen, öljytuotteiden, nestemäisten polttoaineiden, tiesuolojen ja fenolipitoisten tai muiden vastaavien pohjavedelle vaarallisten aineiden varastointi ilman vesioikeuden (nykyisin aluehallintovirasto) lupaa; muu sellainen toiminta, joka voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua; lämmitysöljysäiliöiden pitäminen, ellei niitä sijoiteta rakennuksen sisälle tai niitä varten tehtyihin tiiviisiin ja riittävän suuriin suojakaukaloihin rakennuksen ulkopuolelle niin, että mahdollinen öljyvuoto on helposti havaittavissa. Suoja-aluemääräyksillä ei kuitenkaan ole tarkoitettu rajoittaa kaavan mukaista rakentamista. 1.5.2 Pilaantuneet maa-alueet Käytettävissä olevien tietojen mukaan suunnittelualueella ei ole valtakunnallisen maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) kohteita. 1.5.3 Ilman laatu Suunnittelualueen ilmanlaatuun vaikuttaa maantie- ja katuliikenne. Tehtyjen leviämislaskelmien mukaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typpidioksidin pitoisuudet ovat alle ohje- ja raja-arvojen. PM 10 -pitoisuus on suunnittelualueella noin 65 % vuorokausiohjearvosta (70 µg/m 3 ) ja 50 60 % vuosi- ja vuorokausiraja-arvosta (40 µg/m 3, 50 µg/m 3 ). Keväisin kuivalla säällä tuuli ja liikenne saattavat nostaa ilman hiukkaspitoisuuden yli vuorokausirajaarvon (ns. katupöly). Typpidioksidipitoisuus oli noin 90 % vuorokausiohjearvosta (70 μg/m 3 ) ja noin 80 % tuntiohjearvosta (150 μg/m 3 ). 1.5.4 Liikennemelu Eniten häiriötä alueelle aiheuttaa maantie liikenteen aiheuttama melu. Moottoritien liikennemäärä on ollut keskimäärin 14 600 ja rinnakkaistien liikennemäärä keskimäärin 4 500 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2009. Myös Kasurilantien liikenne aiheuttaa alueelle melua.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 13 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT Ramboll Finland Oy on laatinut Keskuskorttelin asemakaavamuutoksen meluselvityksen, jonka tarkoituksena on ollut arvioida tie- ja katuliikenteen aiheuttamat keskiäänitasot asemakaavamuutosalueella. Tarkasteltava alue on tulkittu olemassa olevaksi alueeksi, jolloin ulko-oleskelu ja virkistysalueilla sovelletaan ns. vanhojen alueiden yöohjearvoa 50 db. Meluselvityksen mukaan vuoden 2030 ennustetilanteessa kaava-alueen päiväajan keskiäänitaso on välillä 49 70 db ja yöajan keskiäänitaso välillä 45 65 db. Huoneistohotellin ja Fontanellan väliin ja osin Fontanellan eteläpuolelle jää vyöhyke, joilla keskiäänitaso on laskentatarkkuuden päiväajan ohjearvon 55 db tasalla tai alle. Yöajan 50 db:n alittava alue on hieman laajempi. Huoneistohotellin julkisivuihin kohdistuu päivällä enimmillään noin 63 db:n keskiäänitaso, mikä asettaa julkisivulle 28 db:n äänitasoerovaatimuksen. Tämä täyttyy yleensä normaalirakentamisella. Huoneistohotellin oleskeluparvekkeille kohdistuu päivällä noin 53 63 db:n ja yöllä noin 46 56 db:n keskiäänitaso, mikä edellyttää oleskeluparvekkeiden suojausta parvekelasituksin. 1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin Siilinjärven kunnan omistuksessa. Muita maanomistajia ovat yksityiset yritykset ja henkilöt

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 14 (41) Osa LÄHTÖKOHDAT 1.7 Kaavatyön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa asemakaavan laatimiselle tavoitteita seuraavasti: - Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (MRL 22 ) Asemakaavassa on selvitettävä sen suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin, jos alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. - Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Kun alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on selvitettävä myös sen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin. - Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Nämä eri suunnitelmatasoille annetut kaavaratkaisun arvioinnin kannalta keskeiset vaatimukset koskevat: - yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttämistä; - luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvojen vaalimista; - asumisen tarpeita ja palveluiden saatavuutta; - liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; - turvallista, terveellistä ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoista elinympäristöä; - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; - ympäristöhaittojen vähentämistä; - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä; - maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille aiheutettavan haitan tai rajoituksen kohtuullisuutta; - elinympäristön laadun vaalimista. Tätä kaavatyötä koskevat keskeiset lainsäädännöstä johtuvat tavoitteet on koottu kappaleisiin 3.4 ja 3.5, jossa myös arvioidaan asemakaavan suhdetta tavoitteisiin. Voimassa olevista seutu- tai yleiskaavoista ei ole johdettavissa asemakaavatyötä koskevia erityisiä tavoitteita. Kuopion seudun maakuntakaavan tavoitteisiin kuuluu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Asemakaavan mukainen täydennysrakentaminen tukee tätä tavoitetta. Kaavatyön kuluessa on asetettu seuraavat tavoitteet: - Mahdollistetaan vähittäistavarakaupan suuryksikön, huoneistohotellin ja maanalaisen pysäköintihallin sijoittuminen Siilinjärven keskustaajama-alueelle, helposti saavutettavaan paikkaan. - Keskuskortteliin sijoittuvassa huoneistohotellissa mahdollistetaan osassa asunnoista ympärivuotinen asuminen. - Mahdollistetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin liittyvät ja niitä hyödyntävät täydennysrakentamiskohteet. - Täydennysrakentaminen ei saa aiheuttaa taajamakuvan heikentymistä ja muutosten esimerkiksi lähiasukkaiden ympäristöön ja maisemakuvaan täytyy olla hyväksyttävällä tasolla. - Pyritään parantamaan alueen liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta. - Saatetaan kaava muutoinkin ajan tasalle kaavateknisesti ja sisällöllisesti.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 15 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET 2. SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Siilinjärven kunnan vuonna 2010 hyväksytyn kuntastrategian mukaan kasvavan ja elinvoimaisen, positiivisen kuntaimagon omaavan asuin- ja yrityskunnan tavoitteena on tarjota yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi sekä kilpailukykyisiä, riittäviä ja nopeasti käyttöönotettavia yritys- ja liikerakennusalueita. Kuntastrategian mukaan tavoitteena on kirkonkylän liikekeskustan kehittäminen ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen. Siilinjärven keskuskortteliin on parin vuosikymmenen ajan suunniteltu hotellin rakentamista virkistysuimala Fontanellan läheisyyteen. Laadittavan asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä huoneistohotellin, jossa osassa asunnoissa on mahdollista asua myös ympärivuotisesti ja maanalaisen pysäköintihallin sijoittuminen Siilinjärven keskustaajamaan, helposti saavutettavalle paikalle. Tarkoituksena on, että alueelle syntyy monipuolista, toisiaan ja kuntakeskustaa tukevaa palvelutoimintaa sekä uusia majoitustiloja matkailijoille. Siilinjärven keskuskorttelin liikennejärjestelyissä on todettu olevan kehittämisen tarvetta. Siilinjärven kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti toimenpiteeksi esitetään keskuskorttelin liikennejärjestelyjen kehittämistä kokonaisuutena huomioiden alueen viihtyisyys ja houkuttelevuus. 2.2 Suunnittelun vaiheet, osallistuminen ja yhteistyö Osallisia asemakaavatyössä ovat: Osallisryhmä Asukkaat Yritykset Maanomistajat Kunnan viranomaiset Muut viranomaiset Muut yhteistyötahot Osallinen Kaava- ja lähialueen nykyiset ja tulevat asukkaat. Alueella toimivat yritykset Kaava-alueen kiinteistöjen ja lähialueen maanomistajat Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveys, sosiaalitoimi, tekniset palvelut, yritysasiamies. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue; Pohjois-Savon pelastuslaitos; Pohjois-Savon Liitto Savon Voima Oyj, Savon Voima Lämpö Oy, DNA Oy Kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu vireille tulon yhteydessä ja ollut nähtävillä kaavoitustoimistossa, pääkirjaston INFO-pisteessä sekä kunnan Internet-sivuilla 21.10.2011 alkaen.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 16 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyön käsittelyvaiheet sekä suunnittelun aikainen osallistuminen ja vuorovaikutus on kuvattu seuraavissa taulukoissa: Kaavoitusprosessi Vireilläolo Vireillepano Tekijä, ajankohta Asiayhteys Sisältö Kunnanhallitus 17.10.2011 Tiedottaminen Kaavatyön vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston esittely Kaavatyö vireille ja valmisteluaineisto nähtäville. Missä, milloin Asiayhteys Sisältö Laatimisvaihe 20.11.2011 Kuulutus, Uutis-Jousi Kaavatyön vireille tulo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtäville. Kutsu kaavakokoukseen. 21.10. 21.11.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan www-sivuilla. 3.11.2011 Kaavakokous Esiteltiin nähtävillä olevaa valmisteluaineistoa. Muistio Ehdotusvaihe.2012 Kuulutus, Uutis-Jousi.2012 Kaavaehdotusaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan wwwsivuilla..2012 Kaavakokous Viranomaisyhteistyö Ajankohta Käsittely Sisältö Aloitusvaihe 7.10.2011 Keskuskorttelin asemakaavahanketta koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen aineisto. Muistio. Pääkohdat viranomaisneuvottelusta: - Kaupallisten vaikutusten arviointi sekä liikenneja pysäköintiselvitys laadittava riittävällä tarkkuudella ja riittävän laajalta alueelta. - Veden hankinnalle tärkeän pohjavesialueen suojelu huomioitava kaavamääräyksissä myös katualueiden osalta. - Pohdittava onko kaupan ja hotellin kaavamääräys K (liikerakennusten korttelialue) vai KM (liikerakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa vähittäistavarakaupan suuryksikön). - Kaavaselostukseen tarkemmat perustelut kaavaratkaisulle (vaihtoehtojen kuvaus) sekä tarkennusta kaavamuutoksen vaikutusten arviointiin (vaikutukset pohjaveteen, kaivettavat maamassat, ymv). Luonnosvaihe Ehdotusvaihe

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 17 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Ei kannanottoja Viranomaiset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Pohjois-Savon ELYkeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lausunto 18.11.2011 Jorma Lappalainen ja Leila Kantonen Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Siilinjärven keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca1- merkintä). Pohjois-Savon maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan, hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 8.11.2010. Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan on tehty vain muutokset aiemmin vahvistetun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan on lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan 7.12.2011. Siilinjärven kirkonkylän keskustan osalta maakuntakaavaan lisätty merkintä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeesta tukee kaavatyötä. Kaavaselostuksessa on todettu, että Siilinjärven kirkonkylän yleiskaava on vireillä. Jatkoa ajatellen yleiskaavan tarve Siilinjärven taajaman alueella on ilmeinen ja yleiskaavoitusta tulee jatkaa viivyttelemättä. Siilinjärven kauppapalveluita on pohdittu maakuntakaavoituksen yhteydessä. Kohde sijoittuu aivan Siilinjärven ydinkeskustaan. Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan seuraavasti: selostuksessa mainitaan, että laaja-alaisemmat kaupalliset vaikutukset ja liikenteelliset vaikutukset, maankäyttöratkaisun toimivuus ja rakentamisen vaikutukset kyläkuvaan ja maisemaa arvioidaan kaavaprosessin kuluessa. ELY- keskus pitää selvityksiä tarpeellisina ja ottaa niihin kantaa selvitysten valmistuttua. Kaavaselostuksen sivulla 26 on käyty läpi rakentamisen vaikutuksia luonnonympäristöön ja pohjavesiin. Myös kaavamääräyksissä on syytä olla määräys siitä, että tarkemmat suunnitelmat hulevesien käsittelystä on tehtävä jo esirakentamisen perusteeksi, jos niitä ei vielä tehdä kaavoituksen yhteydessä (suositeltavin vaihtoehto). ELY- keskus muistuttaa myös, että hulevesien käsittelyn tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Pohjavesialuemerkinnän on syytä koskea koko aluetta, ei vain korttelialueita. K-6 merkinnän osalta olisi syytä vielä harkita KM- merkintää (pääkäyttötarkoituksen mukaisesti). Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu 7.10.2011. ELY- keskus pyytää, että kunta toimittaa kaavasta saadut mielipiteet ja lausunnot vastineineen tiedoksi ennen kaavaehdotuksen nähtävilläpitoa. Yleiskaavatyötä jatketaan. Selvitykset toimitetaan ELY- keskukselle niiden valmistuttua. Hulevesien käsittelystä kaavaalueella on annettu määräys veden hankinnalle tärkeän pohjavesialue merkinnän (pv-3) yhteydessä. Pohjavesialuemerkintä osoitetaan koskemaan koko kaava-aluetta. Kaava-alueelle sijoittuvat hotellin ja kaupan toiminnot ovat laajuudeltaan lähes yhtä suuret. Kaavamääräyksenä säilytetään K-6. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot vastineineen toimitetaan ELY- keskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtävilläpitoa. Liikennekysymyksiin ottaa kantaa ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 18 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Pohjois-Savon ELYkeskus Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Lausunto 22.11.2011 Patrick Hublin ja Katri Mattelmäki Pohjois-Savon ELY- keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueen näkemyksen mukaan kaavaselostus on ilahduttavan perusteellisesti valmisteltu jo kaavaluonnosvaiheessa. Kaavan yhteydessä tehdään keskuskorttelin liikenneselvitys, kaupallisten vaikutusten selvitys sekä meluselvitys. Selvitykset eivät olleet vielä luonnosvaiheen aineiston mukana, joten Pohjois-Savon ELY- keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue ei voi kaavan tässä vaiheessa ottaa kantaa kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointien riittävyyteen Liikenneselvitys, meluselvitys ja kaupallisten vaikutusten selvitys ovat olleet laadittavana luonnosvaiheen aikana. Kaavan viranomaisneuvottelussa on sovittu, että liikenneselvitysten ja kaupallisen selvityksen valmistuttua pidetään tarvittaessa neuvottelut ELY-L:n ja ELY- Y:n kanssa. Selvityksen pyydetään toimittamaan vastuualueille kommentoitavaksi heti niiden valmistuttua. Selvitykset toimitetaan ELY- keskukselle niiden valmistuttua. Pohjois-Savon Pelastuslaitos Lausunto 10.11.2011 Sami Nurminen Tekninen lautakunta Lausunto 23.11.2011 Ympäristöterveyspalvelut Lausunto 19.12.2011 Hanna Rintala Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualueella ei ole kaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa. Pelastuslaitoksella ei ole kommentoitavaa kyseiseen asemakaavan muutokseen. Tekninen lautakunta päättää, että keskuskorttelin asemakaavan muutokseen ei ole huomauttamista. Tekninen lautakunta huomauttaa, että koko keskuskorttelin asemakaavan tarkastelu olisi koko alueen kehittämisen kannalta perusteltua. Valmisteilla oleva asemakaavamuutos, joka sisältää kaupan suuryksikön sijoittumisen jo rakennettuun kunnan keskustaan, hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja hyvin saavutettavaksi myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen avulla, tukee hyvin myös ympäristöterveyden tavoitteita yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Samoin hyvää kehitystä ympäristön aiheuttamien positiivisten terveysvaikutusten edistämiseksi edustaa suunniteltu kevyen liikenteen väylä Sorakujan yhteyteen. Elinympäristön terveellisyyden näkökulmasta on suotuisa asia myös se, että kaavamääräyksissä edellytetään rakentamattoman ja päällystämättömän osan istuttamista ja hyvässä kunnossa pitämistä. Suotavaa olisi, jos kaavaan saataisiin mahdutettua myös varsinaisia viheralueita. Todetaan lausunto. Todetaan lausunto. Koko keskuskorttelia koskeva tarkastelu tehdään erillisenä kaavatyönä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laadun parantaminen ovat kaavatyön keskeisiä lähtökohtia. Kaava-alueelle, virkistysuimala Fontanellan eteläpuolelle, on osoitettu aluetta palveleva leikkipuisto. K-6-korttelialueen kaavamääräyksiin tulee terveydensuojeluviranomaisen, jonka toimivaltaan kuuluu mm. asumisterveys, näkemyksen mukaan sisällyttää vaatimus STM:n antamien asuinhuoneistojen sisämelun ohjearvojen toteutumisesta, jotka ovat asuinhuoneissa ja majoitustiloissa päivällä (klo 7-22) 35 db(a) ekvivalenttitasoa, ja öisin (klo 22-7) 30 db(a) ekvivalenttitasoa. Mikäli pystytään varmistamaan, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset ulkomelutason ohjearvot (55/45 dba) eivät ylity, riittävän matala sisämelutaso saavutetaan yleensä tavanomaisilla rakenneratkaisuilla. Mikäli melutason ohjearvot ylittyvät tai voivat ylittyä ulkona, tulee melutaso saada ohjearvojen alle rakennusteknisin ratkaisuin. Edelleen asumisterveyden toimivaltaisena viranomaisena terveydensuojeluviranomainen katsoo, että hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja muiden ilman epäpuhtauksien pääsy asuinhuoneiden ja majoitustilojen sisäti- Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys, jonka mukaan huoneistohotellin julkisivuille ei ole liikennemelun vuoksi tarpeen asettaa erillisiä dbmääräyksiä. Huoneistohotellin parvekkeet tulee varustaa parvekelasituksin, jotta vaadittu melun ohjearvo alitetaan parvekkeilla lasien ollessa suljettuna. Pienhiukkaset ym. ilman epäpuhtaudet on otettava huomioon rakennussuunnittelun yhteydessä.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 19 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET loihin tulee estää riittävän tehokkaiden tuloilman suodattimien avulla. Harjamäki-Kasurila pohjavesialue on erittäin tärkeässä asemassa Siilinjärven kunnan talousveden hankinnan kannalta. Jotta voidaan turvata puhtaan ja terveellisen talousveden saanti, tulee pohjaveden pilaantuminen estää. Kaavamuutosalueelle on osoitettu pohjaveden suojelua koskevia määräyksiä, joilla turvataan puhtaan ja terveellisen talousveden saanti pohjavesialueelta. Ympäristönsuojelulautakunta Lausunto 8.12.2011 Ympäristönsuojelulautakunta antaa seuraavan lausunnon Keskuskorttelin asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee kortteleita 1103-1105 sekä liikenneja katualueita: Asemakaavan muutos mahdollistaa päivittäistavarakaupan suuryksikön sekä majoitus- ja asumispalvelujen rakentamisen kirkonkylän ydinkeskustaan. Lautakunta toteaa, että kaavamuutos eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta kirkonkylän keskustan alueella. Päivittäistavarakaupan sijoittaminen keskustaajamaan tukee myös ympäristön kannalta kestävää kehitystä, koska sillä pystytään jonkin verran vähentämään yksityisautoilun tarvetta. Palvelut ovat keskustaajamassa myös joukkoliikenteeseen perustuvan asioinnin tavoitettavissa. Kaavan muutoksella parannetaan myös keskustan liikennejärjestelyjä ja pysäköintiä. Alueen melu- ja ilmanlaatuolosuhteet on huomioitava osoitettaessa alueelle asumistoimintoja. Meluolosuhteet tulee selvittää tarkemmin etenkin korttelialueella K-6, johon on osoitettu majoitus- ja asumistoimintoja, sekä leikkipuistoksi osoitetulla alueella. Melu tulee selvittää majoitus- ja asumistoimintoihin osoitetun rakennuksen kohdalla vertikaalisuunnassa koko rakennuksen korkeudella. Majoitushuoneiden ja asuntojen tuloilman suodatuksen tulee olla riittävä (suodatusluokka vähintään F7 tai parempi) poistamaan valtaosa katupölystä (hengitettävät (alle 10 µm) ja karkeammat hiukkaset) sekä myös osa liikenteen pakokaasupäästöjen aiheuttamista pienhiukkasista (alle 2,5 µm). Lautakunta esittää kaavaan sisällytettävän seuraava kaavamääräys: Leikkipuistossa sekä asuinhuoneiden oleskeluparvekkeilla liikenteen aiheuttama A-painotettu keskiäänitaso saa päivällä olla enintään 55 db ja yöllä 45 db (vrt. VNp 993/1992). Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja elinympäristön laadun parantaminen ovat kaavatyön keskeisiä lähtökohtia. Kaava-alueelle on laadittu meluselvitys, jonka mukaan huoneistohotellin julkisivuille ei ole liikennemelun vuoksi tarpeen asettaa erillisiä dbmääräyksiä. Pienhiukkaset, katupöly ym. ilman epäpuhtaudet on otettava huomioon rakennussuunnittelun yhteydessä. Meluselvitystä tullaan täydentämään, jotta saadaan selville alitetaanko nykyisillä ja lähivuosien liikennemäärillä melun ohjearvot leikkipaikalla. Liikennemäärien kasvaessa vuoden 2030 ennustetilanteeseen, tulee pohdittavaksi tarvitaanko leikkipaikalle järjestää melusuojaus esim. meluaidalla. Parvekkeet osoitetaan kaavassa liikennemelun vuoksi suojattaviksi parvekelasituksin. Suunnittelualueella ei ole tiedossa pilaantuneita maaalueita, mutta alueelle on tuotu täyttömaa-aineksia ja useissa kirkonkylän alueen vanhoissa soramontuissa on todettu roskaamista tai vanhaa kaatopaikkatoimintaa. Lautakunta katsoo, että alueen maaperän puhtaus on varmistettava maarakentamisen yhteydessä. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon alueen sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjavesivaikutusten kannalta on tärkeää, että liikenne- ja paikoitusalueilta syntyvät hulevedet kerätään hallitusti ja johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Paikoitusalueiden hulevedet tulee käsitellä öljynerottimessa. Siilinjärven kirkonkylän taajama-alue sijoittuu suurelta osin pohjavesialueelle. Alueen rakentaminen vähentää Maaperän pilaantuneisuutta tarkkaillaan ja puhtaus varmistetaan rakentamisen yhteydessä. Täydennetään pohjavesialuemääräystä hulevesien käsittelyn osalta (pv- 3). Otetaan huomioon kirkonkylän yleiskaavaa laadittaessa.

Keskuskortteli Asemakaavan muutos Kaavaselostus Sivu 20 (41) Osa SUUNNITTELUN VAIHEET Rakennusvalvonta Lausunto 12.12.2011 Jukka Laukkanen pohjaveden muodostumista. Lautakunta toteaa, että vireillä olevan Siilinjärven kirkonkylän yleiskaavan käsittelyn yhteydessä on pohjavesivesivaikutuksia tarkasteltava myös pohjavesialueen antoisuuden muutosten kannalta. Lautakunta esittää, että pohjavesialuemerkinnän /pv-3 ensimmäistä kaavamääräystä täydennetään seuraavasti: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 :n mukainen pohjaveden muuttamiskielto ja ympäristönsuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto sekä kirkonkylän pohjavedenottamoiden suoja-aluemääräykset. Rakennusvalvonta on tutustunut nähtävillä pidettyyn kaavaluonnokseen ja on katsonut tarpeelliseksi antaa pyydetyn lausunnon. K-6 Liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue kaavan määräystekstissä on määrätty kuinka paljon autopaikkoja tulee rakentaa eri käyttötarkoituksen mukaisille kerrosaloille. Käyttötarkoituksissa ei ole esitetty asuinkäyttöön tarkoitettujen tilojen autopaikkojen tarvetta. Autopaikkoja olisi hyvä olla vähintään 1/asunto/huoneisto ja lisäksi vähintään 1ap/70m2. IV-konehuoneelle tulisi osoittaa oma kerrosala ja tarvittaessa lisäkerros, mikäli IV-konehuone sijoittuu rakennuksen ulkoseinälinjan läheisyyteen. Pohjavesialuemerkintää täydennetään esitetyn mukaisesti. K-6 korttelin määräystekstiin lisätään määräys asuinkäyttöön tarkoitettujen tilojen autopaikka tarpeesta (1ap/70 m²). K-6 korttelin määräykseen lisätään teksti: IV-konehuonetta ei lasketa rakennusoikeuteen ja sen saa sijoittaa merkityn kerrosluvun yläpuolelle omaksi kerrokseksi. Määräystekstin osa Huoneistohotellille sallitusta kerrosalasta enintään 50 % saa käyttää asumiseen, sallii esitetyssä muodossa rakentamisen siten, että vain asumista rakennetaan, kunhan jätetään 50 % kerrosalaa hotellitiloille. Huoneistohotellin kerrosalaa koskevaa määräystä täydennetään seuraavasti: Huoneistohotellille sallitusta kerrosalasta enintään 50 % saa käyttää asumiseen kussakin rakennusvaiheessa. YU-3 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle tulee osoittaa mahdollisuus rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kellarikerrokseen ja ne on syytä huomioida rakennusoikeudessa. Kellarikerroksessa on tällä hetkellä pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kuten keilahalli, kuntosali yms. YU-3 korttelialueen osalta sallitaan kellarikerrokseen sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja sen estämättä, mitä rakennusoikeudesta tai kerrosluvusta on kaavassa määrätty. Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskus Lausunto 3.1.2012 Reijo Ruostila Muut yhteistyötahot LPA 1103 Toinen mainospyloni on havainne kuvassa piirretty katualueelle S-marketin eteläpuolelle ja pohjoispuolen pyloni on piirretty eri korttelia palvelevan paikoitusalueen puolelle. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksella ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Kaavatyön tavoitteet ovat olleet perusteltuja ja ne toteutuvat kaavamuutoksessa hyvin. LPA-alueella sallitaan kevytrakenteiset rakennelmat. Vähäiset mainoslaitteet katu- ja pysäköintialueille on toteutettavissa toimenpideluvilla ja maanomistajan suostumuksella ilman erillistä kaavamerkintää. Todetaan lausunto. Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Savon Voima Verkko Oy Lausunto 1.11.2011 Pekka Rautiainen Kaupan sekä hotellin sähkönjakelu toteutetaan rakennuksen sisätiloihin sijoitettavalla kiinteistömuuntamolla. Kiinteistön suunnitteluvaiheessa toivotaan otettavan huomioon kiinteistömuuntamon sijoitus huoltovarmuuden takaamiseksi. Otettava huomioon rakennussuunnitteluvaiheessa.