Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 1 / 57 Kokoustiedot Aika 09.01.2017 maanantai klo 15:30-17:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Jyrki Myllärniemi Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Simo Repo Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Aulis Pitkälä Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Mari Immonen Petri Tuomarla Essi Leino Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja, poistui :n 6 käsittelyn ajaksi klo 16.29, saapui klo 16.35 liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri yleiskaavapäällikkö, poistui klo 16.21 suunnittelupäällikkö, poistui klo 16.21 kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 2 / 57 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 16.1.2017 16.1.2017 Mia Laiho Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 20.1.2017 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 3 / 57 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 3 Tarkastuslautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys 6 ja täydennysvaali (Kv-asia) 4 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) 7 5 1 Espoon hyvinvointiraportti 2015-2016 (Kv-asia) 8 6 Espoon Elä ja Asu Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen 10 takauksen tarkistaminen (Kv-asia) 7 2 Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan 12 tarkistaminen 8 Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue 132700 (Kvasia) 15 9 3-5 Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma 22 10 Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin laskentaohjeen 37 käsittelystä ja hyväksyttämisestä valtuustossa (Kv-asia) 11 Valtuustoaloite suojelualueiden perustamisesta Espoon 40 keskuspuistoon (Kv-asia) 12 Valtuustokysymys Espoon pysäkki-informaation 44 asentamisesta Länsimetron liityntäliikenteen pysäkeillä (Kv-asia) 13 6-7 Etuosto-oikeuden käyttäminen Nupurissa tehdyssä 47 kiinteistökaupassa 14 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 49 15 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 54
Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 4 / 57 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 5.1.2017 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 5 / 57 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Christina Gestrin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 6 / 57 5442/2016 00.00.01.00 3 Tarkastuslautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Simo Revon (Kesk.) tilalle (Kesk.) Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 8 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tarkastuslautakunnan jäsen Simo Repo (Kesk.) pyytää 16.12.2016 päivätyllä kirjeellään eroa tarkastuslautakunnan jäsenyydestä perusteena vaalikelpoisuuden menestys tarkastuslautakuntaan. Valtuusto valitsi Simo Revon kaupunginhallituksen jäseneksi kokouksessaan 12.12.2016. Kuntalain 71 :n mukaan vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: - kunnanhallituksen jäsen; - henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanjohtajan hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; - kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä - henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Lautakunnan sihteeri - Valittu - Simo Repo
Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 7 / 57 5244/2016 00.00.01.00 4 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Merja Pursiaisen tilalle. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa 5.12.2016 päivätyllä kirjeellään, että Merja Pursiainen on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävistä ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). Tiedoksi - Valittu - Espoon käräjäoikeus - Merja Pursiainen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 8 / 57 5289/2016 00.01.03 5 Espoon hyvinvointiraportti 2015-2016 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Teuvo Savikko, puh. 050 380 7608 Riikka Puusniekka, puh. 043 825 6043 Terhi Pippuri, puh. 043 826 6298 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi Espoon hyvinvointiraportin 2015-2016 ja kehottaa toimialoja ottamaan sen huomioon vuoden 2017 toiminnassa ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiprosessien kehittämisessä. Käsittely Päätös Liite Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Hyvinvointiraportti 2015-2016 Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaisesti Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti. Hyvinvointiraportti 2016 esittelee hyvinvointitietoa vuosilta 2015-2016 sekä suunnitelmia vuodelle 2017. Raportissa on kaksi osaa: I) Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi sekä II) Tulevan vuoden suunnittelu. Raporttiin on valittu kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ikäryhmittäin. Raportissa nostetaan esille kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilon aiheita sekä haasteita kunnan hyvinvointityölle. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2026 mennessä. Samanaikaisesti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 9 / 57 lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa. Ajankohtaisena haasteena on korkealla tasolla oleva työttömyys. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin ja myös työttömän perheeseen ja lähiomaisiin. Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista ovat vastanneet toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 10 / 57 538/2014 02.05.03 6 Espoon Elä ja Asu Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa että valtuusto tarkistaa Espoon Elä ja Asu Oy:n lainalle myöntämäänsä takausta seuraavasti: Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Espoon Elä ja Asu Oy kilpailutuksen perusteella korotus 6 700 000 euroa, yhteensä enintään 11 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takausprovisio takaukselle ei vaadita vastavakuutta takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. Takauksen muut ehdot pysyvät samana. Käsittely Teknisen toimen johtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 1 mom. 5-kohta). Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuuston päätös 8.9.2014 101
Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 11 / 57 Selostus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 17.9.2012 perustaa yleishyödyllisen yhtiön Espoon Elä ja Asu Oy:n, rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan erityisryhmille tarkoitettuja Elä ja asu - seniorikeskuksia sekä muita kaupungin yleishyödyllisiä yksiköitä. Leppävaaran elä ja asu- seniorikeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 21.10.2013 ja sen toteuttaa Espoon Elä ja Asu Oy. Keskeisenä tavoitteena rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus, kestävyys, kauneus, energiatehokkuus, esteettömyys, muuntojousto ja hyvä ylläpidettävyys. Espoon Elä ja Asu Oy:lle myönnettiin 5 milj. euron kaupungin omavelkainen takaus valtuustossa 8.9.2014 101. Hankkeen avustukset, korkotukilaina sekä kokonaiskustannukset ovat tarkentuneet ja yhtiö anoo kaupungilta takauksen korottamista 6,7 milj. eurolla. Lainan tarve EUR Hankkeen kokonaismenot - 29 500 000 Korkotukilaina 12 100 000 Avustukset 5 700 000 Ulkoisen rahoituksen tarve 11 700 000 Josta nostettu 5 000 000 Lisälainan tarve 6 700 000 Kustannusten nousu tulee heti hankkeen alussa ilmenneistä heikommista pohjaolosuhteista, mikä nosti perustamisen kustannuksia. ARA katsoi, että avopalvelukeskuksen osuus kustannuksista on suurempi kuin meidän arviomme, joka lisää omarahoitusosuutta. Hankkeen kokonaiskustannuksiin ARAn tulkinta ei vaikuta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 12 / 57 5103/2016 02.05.00 7 Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Hemminki, puh. 050 561 1781 Maija Summa, puh. 050 428 9399 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikön taksan ja maksut, jotka on koottu taksan liitteenä oleviin maksutaulukoihin, 2 kumoaa aiemmin voimassa olevan ympäristöterveydenhuollon taksan ja maksut, 3 päättää, että taksa ja maksutaulukko ovat mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voimassa 11.1.2017 alkaen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksa Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisten on perittävä toiminnanharjoittajalta kunnassa hyväksytyn taksan mukainen maksu suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista, näytteenotosta, ilmoitusten käsittelystä ja kohteen hyväksymisestä. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan 31.3.2014 96. Taksaa tulee tarkistaa valvontakustannusten nousun ja lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Taksassa valvontakäynteihin käytetyn matka-ajan kustannukset on erotettu valvontatyön kustannuksista. Suunnitelmallisilta valvontakäynneiltä matka-ajasta laskutetaan valvontakohteita 0,5 tunnin keskimääräisen matka-ajan mukaan. Valvontahenkilöstön työtunnin kustannus on kohonnut vuoden 2014 hyväksytyn taksan 56 eurosta ja 58 euroon / tunti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 13 / 57 Taksan laadinnassa on noudatettu Kuntaliiton yleiskirjeen 20.6.2011 (10/80/2011) mukaista ohjetta ja mallitaksaa. Valvontahenkilöstön työtunnin hinta on laskettu kuntaliiton ohjeen mukaisesti. Taksan rakennetta on muutettu vastaamaan paremmin valvontasuunnitelmia, koko taksaa on tarkistettu kohonneen tuntihinnan johdosta. Matka-ajasta peritään erillinen kiinteä maksu, joka on 29 euroa valvontakäynniltä, käyntimaksu. Espoon seudun ympäristöterveyden valvontasuunnitelmassa v. 2015-2019, joka päivitetään vuosittain, esitetään valvontakohteiden tarkastustiheydet ja tarkastuksiin varattu aika. Tarkastukseen sisältyy asiakirjoihin perehtyminen, käynti kohteessa, tarkastuskertomuksen ja muiden dokumenttien kirjoittaminen ja tietojärjestelmään vienti. Maksut tulee määritellä siten, että ne vastaavat enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Tästä poikkeuksena uuden tupakkalain perusteella määrättyjen vuosivalvontamaksujen ei tarvitse olla kustannusvastaavia, vaan ne on katsottava veroluonteisiksi maksuiksi. Uusi tupakkalaki tuli voimaan 15.8.2016. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön lopettaminen. Tupakkalain piiriin on otettu nikotiininesteet, joissa nikotiini on tarkoitettu höyrystettäväksi sähkösavukkeen avulla. Tupakkalain mukaan kunta perii vähittäismyyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelystä sekä nikotiininesteen vähittäismyyntiä koskevan ilmoituksen että tukkumyynti-ilmoituksen käsittelystä hyväksymänsä taksan mukaisesti maksun. Lain 91 :n mukaan kunta perii vuosittain hyväksymänsä taksan mukaisen, myyntipistekohtaisen valvontamaksun siltä, jolla on 44 :ssä tarkoitettu vähittäismyyntilupa, sekä siltä joka on tehnyt tukkumyynti-ilmoituksen. Valvontamaksu on enintään 500 euroa / myyntipiste. Jos toimijalla on sekä tupakkatuotteiden että nikotiininesteiden vähittäis- tai tukkumyyntilupa, voidaan valvontamaksua periä enintään kaksinkertaisena. Taksassa esitetään kuntaliiton yleiskirjeen 13/2016 suosituksen mukaisesti valvontamaksuille enimmäishintaa. Pääkaupunkiseudun kunnilla on tavoitteena yhdenmukaistaa taksa valvontamaksujen osalta. Uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille, huoneistojen käytössä oleville ulkotiloille ja huoneistojen sisätiloille. Kieltolupahakemuksen käsittelystä peritään käsittelyn kustannuksia vastaava maksu. Eläinlääkintähuoltolakiin perustuva, kaupunginhallituksen 7.5.2012 hyväksymä kaupungineläinlääkärin vastaanotolla perittävä käyntimaksu, ns. klinikkamaksu, on liitetty muun ympäristöterveyden maksutaksan yhteyteen. Klinikkamaksua tarkistetaan 14,00 eurosta 15,00 euroon (sis. alv. 24 %), maksu on samalla tasolla kuin useissa muissa suuremmissa valvontayksiköissä. Viranomaisvalvontamaksuista poiketen eläinlääkintähuollon maksuihin sisältyy arvonlisävero.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 14 / 57 Päätöshistoria Taksasta on poistettu kuluttajaturvallisuuslain mukaiset valvontamaksut kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirryttyä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 1.5.2016. Sovelletut oikeusohjeet: - Elintarvikelaki (23/2006, muutos 352/20011) 15, 21, 24, 71, 72 ja 74 - Tupakkalaki (549/2016) 90, 91 - Lääkelaki (395/1987) 54a ja d - Terveydensuojelulaki (763/1994) 6, 13, 15, 16, 18, 20, 26, 29, 45, 50 ja 56 - Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 21 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 151 Päätösehdotus Va. terveyspalvelujen johtaja Eija-Inkeri Kailassuo Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se 1 hyväksyy Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikön taksan ja maksut, jotka on koottu taksan liitteenä oleviin maksutaulukoihin 2 kumoaa aiemmin voimassa olevan ympäristöterveydenhuollon taksan ja maksut 3 päättää, että taksa ja maksutaulukko ovat mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voimassa 11.1.2017 alkaen. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 15 / 57 5248/2016 10.02.02 8 Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue 132700 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ville Ahvikko, puh. 043 825 3907 Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 Tuomo Näränen, puh. 043 825 5228 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 11.6.2014 päivätyn ja 16.11.2016 muutetun Keran osayleiskaavan, piirustusnumero 6933. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 2 jälkeen. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Ruotukallio säilytetään kokonaan asukkaille tärkeänä virkistysalueena. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Kera, osayleiskaavakartta ja -määräykset - Kera, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Kera, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Kera, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kera, päätöshistoria - Kera Selostus - Kera Liitteet 1-32 - Kera Liite 33 Osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen iso paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Tällä hetkellä osayleiskaava-alueen asukasmäärä on noin 1 000 asukasta. Alueella on noin 7 000 työpaikkaa. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä ja on merkittävä liikenteen solmukohta. Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan ja Turunväylän kautta, sekä etelä-pohjoissuunnassa Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara -
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 16 / 57 Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin seudullisena yhteytenä. Keran osayleiskaava tukee myös Kehä II:n, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 24.4.2013. Osayleiskaavan käynnistämisestä on päätetty kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaoston 3.12.2012 tekemällä päätöksellä. Osayleiskaavasta on laadittu 24.4.2013 päivätty ja 30.11.2015 tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet -sivuilla. Alueen kuvaus Nykytilanteessa kaava-alue on Espoon yksi suurimpia työpaikka-alueita, jossa sijaitsee lukuisa määrä eri alojen logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja. Alueen halki kulkee itä- ja länsisuuntaisesti rantarata, jonka varrella sijaitsee Keran asema. Kaava-alueen pinta-ala on noin 230 hehtaaria ja alueella on noin 160 yksityistä maanomistajaa. Suunnittelualueen suurin yhtenäinen asuinalue on kaava-alueen keskellä sijaitseva Nihtimäen pientaloalue. Alueen julkiset palvelut sijaitsevat rantaradan eteläpuolisilla alueilla. Asukkaat hakevat palveluita Leppävaaran, Kilon ja Kauniaisten suunnista. Turunväylä, Nihtisilta-katu, Kehä II, Turuntie ja Karantie ovat alueen ajoneuvoliikennettä välittävät väylät. Alueen eteläisenä sisäisenä yhteytenä Nihtisillasta asemalle toimii Kutojantie.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 17 / 57 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavatyön lähtökohtina toimivat MRL 22 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä erittäin hyvin. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Keran osayleiskaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu raideliikenteeseen. Keran uusi iso paikalliskeskus eheyttää Helsingin seudun keskustaajamaa ja täydentää kaupunkitasoisia virkistysyhteyksiä. Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimus ja seudulliset tavoitteet Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin 249 000 kerrosneliömetriä. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille 2016-2020. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) mukaisesti Keran osayleiskaava tukee Turun ja Helsingin välisen radan sekä Kehä II, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keran osayleiskaavan alueella ovat lainvoimaisina 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Niissä Keran kaava-alue on kokonaan taajamatoimintojen aluetta ja sen läpi on osoitettu pääratamerkintä. Kaava-aluetta rajaavat sekä etelä- että länsipuolella moottoriväylä-merkintä. Pohjoisessa alue rajautuu valtatie-merkintään. Yleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Espoon valtuusto hyväksyi sen 7.4.2008. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu 29.1.2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Kumoamispäätös koskee osayleiskaava-alueella Karamalmin teollisuusalueelle osoitettua asuntoaluevarausta (A1). Espoon eteläosien yleiskaava ei ole lainvoimainen kumotulla A1 -alueella. Asemakaava Kaava-alue on asemakaavoitettu pääosin työpaikka-alueeksi. Rantaradan pohjoispuoli on asemakaavoitettu 1970-luvun alussa, eteläpuoli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 18 / 57 1980-luvun alussa. Alueella on vireillä kolme asemakaavamuutosta: Karamalmin asemakaavamuutos (kaava 130513, Oy AGA Ab), Nihtisilta 130133 asemakaavamuutos ja Nihtisilta 130138 asemakaavamuutos. MRA 19 :n mukainen kuuleminen, lausunnot ja muistutukset sekä vuorovaikutus Kaupunginhallitus hyväksyi 18.1.2016 osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 8.2. - 8.3.2016. Nähtävillä olon aikana jätettiin 26 kirjallista muistutusta ja saatiin 14 lausuntoa. Valtaosassa lausunnoista pidettiin hyvänä Keran kaava-alueen ottamista tehokkaaseen asuinkäyttöön alueen hyvän saavutettavuuden ansiosta. Lausunnoissa korostettiin kaavan selkeää esitystapaa ja riittävää ohjausvaikutusta asemakaavoitukselle sitomatta asemakaavoitusta kuitenkaan liikaa. Keran kytkeytymistä tehokkaasti ympäröivään liikennejärjestelmään korostettiin. Kaupan mitoitusta ja toteutumisen ohjaamista haluttiin ohjattavan vielä kaavaehdotusta tarkemmin. Lisäksi esille nousi tarve esittää kaavassa Turvesolmun eritasoliittymän länsipuolella sijaitseva maakuntakaavaan osoitettu viheryhteystarve. Kirjallisissa mielipiteissä korostettiin Ruotukallion alueen merkitystä alueen asukkaiden virkistysalueena. Lisäksi muistutettiin lähipalvelujen varmistamisesta kaavoituksessa sekä siitä, että alueesta tulisi tehdä houkutteleva ja haluttu sekä viihtyisä asuinalue. 18.2.2016 pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa nousi kysymyksiä siitä, miten olemassa oleva rakennuskanta otetaan huomioon Keran keskeisten alueiden rakentuessa tiiviiksi. Alueen kehittämistä haluttiin kiirehtiä, koska rakennuksia on tyhjillään ja ne aiheuttavat asukkaissa turvattomuutta. Kaikessa suunnittelussa toivottiin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta kaiken kaikkiaan suunnitelmien todettiin herättävän luottamusta. Lausunnoissa esille tulleista asioista keskusteltiin Uudenmaan ELYkeskuksen ja Uudenmaan liiton kesken työneuvotteluissa. Osayleiskaava Osayleiskaavan osoittama maankäyttöratkaisu perustuu Keran osayleiskaavaan liittyviin tavoitteisiin, selvityksiin ja jatkosuunnitteluohjeisiin sekä kaavasta luonnos- ja ehdotusvaiheessa saatuun palautteeseen. Mitoitus Kerasta muodostuu merkittävä paikallisia ominaispiirteitä ja arvoja omaava sekä joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavan kokonaismitoituksena on vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 19 / 57 Päivitetyn liikenneselvityksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittua jopa 20 000 asukasta ilman merkittäviä ongelmia liikenteen toimivuudessa. Aluerakenne Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan ja Turunväylän kautta, sekä etelä-pohjoissuunnassa ja Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara - Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin seudullisena yhteytenä. Keskustatoiminnot ja asuminen Kaupunkimaisin alue sijoittuu hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Aseman lähiympäristön kävelykeskusta erottuu ympäristöstään tehokkaampana rakenteena, ja sen yhteyteen sijoittuvat tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kävelykatu ja julkiset ulkotilat mahdollistavat viher- ja virkistysyhteyksien jatkumisen kävelykeskustan halki. Työpaikka-alueet ja toiminnoiltaan sekoittuneet alueet Kehä II:n ja Turunväylän varsien melualueet ovat työpaikkavaltaisia, ja yhdistyvät kävelykeskustaan sekoittuneempien työn ja asumisen vyöhykkeiden kautta. Osayleiskaavalla ohjataan alueen vaiheittaista kehitystä siten, että nykyisille työpaikka-alueille mahdollistetaan asumista. Rakennetut alueet muodostavat kokonaisuuden, jota yhdistävät jalankulun ja pyöräilyn sekä viher- ja virkistysyhteyksien verkostot ja alueelliset kokoojakatuyhteydet keskitettyine aluepysäköinteineen. Liikenne Keran osayleiskaavan liikenteellinen perusratkaisu on eri kulkumuodot huomioiva verkosto, joka luo elävää kaupunkitilaa ja yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Tavoitelähtöinen liikennesuunnittelu painottaa ensisijaisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmaa luoden selkeän liikkumisympäristön, joka mahdollistaa sujuvat matkaketjut eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on, että kestävien kulkutapojen osuus alueella kasvaa nykytilanteesta. Kaupunkikuva Rakentamisen tehokkuuden ja korttelitypologioiden lähtökohtana on ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen ja tiiviin kävelykeskusta-alueen mahdollistaminen. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäröiviin pientaloalueisiin. Luonto ja virkistys Keran osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laadukkaita ja toiminnallisesti monipuolisia virkistyksen alueita. Lisäksi kaavan tavoitteena on säilyttää ja kehittää Keran olemassa olevia
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 20 / 57 rakentamattomia viheralueita, kuten luonnonmukaisia metsäalueita, osaksi virkistystä. Kaavassa on osoitettu liito-oravan elinympäristöt ja liito-oravien kulkuyhteydet. Yhteydet kulkevat olemassa olevilla viheralueilla. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Keran osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu kaavaprosessin aikana laadittuihin selvityksiin, niiden johtopäätöksiin sekä suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Vaikutusten arviointi on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Osayleiskaavan keskeisin vaikutus on yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja monipuolistuminen luoden kaupunkimaista ympäristöä. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen metropolin palvelukeskuksena tukee Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Alueen halki kulkee jo nyt Helsinki-Turku -junayhteys, alue on hyvin saavutettavissa ja se tulee tulevaisuudessa entisestään paranemaan Espoon kaupunkiradan rakentuessa Espoon keskukseen asti. Asukasmäärän kasvaessa alueelle tulee sijoittumaan uusia lähipalveluja, kaupunkikeskustasoisten palvelujen sijoittuessa Leppävaaran kaupunkikeskukseen. Keran kaupallinen ratkaisu noudattelee Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä keskusten kokoluokista tehtyjä linjauksia, joissa Kera on määritelty isoksi paikalliskeskukseksi. Nykyiset työpaikat ja työpaikkojen lisääntyminen mahdollistavat osalle asukkaista työssäkäynnin omalla asuinalueellaan, jolloin työmatkat ovat lyhyitä ja mahdollista tehdä joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. Viihtyisät asuinalueet, joilla on palveluja saatavilla, houkuttelevat koulutettua työvoimaa, joten myös yritysalueet hyötyvät alueen kehittymisestä. Osayleiskaava-alue sijaitsee erittäin kilpailukykyisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi alueen kompakti rakenne kannustaa erityisesti kävellen tehtäviin matkoihin. Tärkeimmät liikenneverkon muutokset ovat kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen, pikaraitiolinja Karamalmi - Suurpelto - Matinkylä sekä ajoyhteys Kutojantien ja Karapellontien välillä. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa kulkevan maakunnallisen virkistys/ekologisen yhteyden sijainti on ratkaistu osayleiskaavassa. Ratkaisu turvaa yhteyden toimivuuden. Yhteys on osoitettu kaavassa viheryhteystarve-, sekä suojaviheralue (EV)-merkinnöillä. Paikallisten ekologisten yhteyksien tarpeet on osoitettu kaavassa liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Maisemakuva muuttuu merkittävästi, kun kenttien, hallien ja toimistorakennusten luonnehtimasta logistiikka- ja työpaikka-alueesta tulee tiiviisti rakennettu keskustamainen alue. Osayleiskaava mahdollistaa erilaiset toteutukset rakentamisen tiiviyden, korkeuden ja muiden arkkitehtonisten ratkaisuiden suhteen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 21 / 57 Osayleiskaavaan laaditut merkittävimmät muutokset ja tarkennukset kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta Osayleiskaavan yleismääräyksiä on täydennetty kulttuuriympäristöä ja joukkoliikenteen vaihtopaikkoja koskien. Muutoksia liikenteen, melun ja tärinän osalta on täydennetty kaavamääräyksiin. Osayleiskaavaan on Turvesolmun eritasoliittymän länsipuolelle palautettu kaavaluonnoksessa ollut suojaviheralue -merkintä sekä lisätty viheryhteystarve-merkintä Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetun viheryhteyden kohdalle. Osayleiskaavan alueella sijaitsee osittain kaksi 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettua merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintää. Osayleiskaavatyön yhteydessä suuryksikköjen niin sanottuja toiminnallisia ulottuvuuksia on tutkittu ja kaupan mitoitukselle on osoitettu mitoitus suhdeluvulla (esim. ¼). Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 :n mukaisesti).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 22 / 57 2644/2016 08.00.00 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 58 6.6.2016 73 27.6.2016 76 29.8.2016 118 28.11.2016 121 19.12.2016 9 Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh. 050 344 8046 Esa Rauhala, puh. 050 2958 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Pysäköinnin periaatteet ja Pysäköinnin kehittämisohjelma -raportin liitteen Liite elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa 19.12.2016 päättämät lisäykset ja korjaukset Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma -raporttiin mukaisin tarkennuksin ja lisäyksin, 2 kehottaa teknistä toimialaa käynnistämään kehittämisohjelman mukaiset toimenpiteet. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 7 jälkeen. Elo Myllärniemen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Uusi kohta 5 sivulle 35: Kadunvarsipysäköinnin kehittäminen toinen kappale muutetaan muotoon: Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan osana pysäköinnin kokonaisuutta kadunvarsipysäköinnin riittävyys kaava-alueella ja sen lähipiirissä, jotta paikkoja voidaan rakentaa kokonaisuutena riittävästi. Tämä tehdään kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyönä jotta tarpeelliset tilavaraukset voidaan tehdä asemakaavoihin. "
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 23 / 57 Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Auto- ja linja-autoliikenteen varaan rakennetun Espoon uusi "Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma" huokuu kaupungin autovihamielistä suhtautumista ihmisten elämän ja liikkumisen tarpeeseen hankaloittaen niitä tarpeettomasti. Ohjelmalla ilmeisesti pyritään pysäköintiin varattujen paikkojen ja alueiden käytön "tehostamiseen" ja niistä saatuihin maksujen lisäämiseen vähentämällä paikkoja, muuttamalla niitä maksulliseksi ja aikarajoitetuiksi, korottamalla taksoja ja virhemaksuja ja lisäämällä valvontaa. Pysäköintipaikkojen laskentaohjeessa minimi 0.5 autoa/asunto ja ap / k-m2 eri porrastuksineen on liian vähän. Se johtaa autopaikkojen vajaukseen ja siitä seuraa ongelmia ja kilpailua autopaikoista, joka vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja johtaa tyytymättömyyteen. Espoossa on pitkään ollut 130 000 kpl autoja vähemmän kuin asukkaita. Autojen ja asukkaiden määrä seuraavat lineaarisesti toisiaan. Kun asukkaita on tullut 50 000 lisää, on myös autoja tullut yhtä paljon lisää. Jos parkkipaikkoja ei lisätä eikä tiestöä laajenneta ja paranneta, siitä tulee ongelma, jota ei kehittämisohjelma vähennä eikä poista. Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että edellä kerrottu otetaan vakavasti huomioon muutoksia tehdessä. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Bymanin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Särkijärvi teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää muuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää laskentaohjetta erillispientalojen osalta siten, että se on sama kuin kytkettyjen pientalojen autopaikkanormi. Lehtola Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 3 Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 24 / 57 4 Liite elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksessa 19.12.2016 päättämät lisäykset ja korjaukset Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma - raporttiin 5 Äänestyslista 9 Oheismateriaali Selostus - Asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje / Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 - Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2015 / Pysäköinnin periaatteet ym. - Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 10.3.2014 23 / Pysäköintistrategian tavoitteet Aiemmin hyväksyttyjä pysäköintiin liittyviä periaatteita Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 10.3.2014 tavoitteet pysäköinnin periaatteiden sekä asemakaavoituksessa käytettävän pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohjeen laatimiseksi. Lisäksi jaosto päätti, että pysäköinnin periaatteet tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja, että kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.2.2015 raportista osan 4 eli asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsi muilta osin raportin tiedoksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 10.3.2014 hyväksymät pysäköinnin periaatteiden laatimistyön tavoitteet: 1. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan maankäyttöä ja luodaan viihtyisää jalankulkuympäristöä keskusta-alueilla. 2. Pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohjeesta tehdään joustava erilaisten alueiden ominaispiirteiden ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. 3. Vierailijat ja erityisryhmät löytävät pysäköintipaikan helposti. 4. Pysäköintiratkaisut ovat osa toimivaa, kestävää ja turvallista liikennejärjestelmää. 5. Pysäköinnin kustannukset kohdennetaan oikeudenmukaisesti. Pysäköinnin maksullisuutta tiiviillä keskusta-alueella tutkitaan osana pysäköintijärjestelmää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 25 / 57 6. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehostetaan ja paikat ovat monipuolisessa käytössä. 7. Kaupunki edistää pysäköinnin periaatteilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvua työmatkoilla. 8. Kaupunki osallistuu liityntäpysäköinnin kehittämiseen osana kestävää kaupunkiliikennettä. 9. Kaupunki toteuttaa riittävästi pyöräpysäköintipaikkoja yleisillä alueilla ja ohjaa yksityiskiinteistöjä samaan tavoitteeseen. 10. Kaupunki vaatii pysäköintiratkaisuilta kaupunkikuvaan sopivaa laatua. 11. Kaupunki kerää ja pitää yllä tietoja pysäköintipaikkojen määristä sekä seuraa pysäköintiolojen kehittymistä. Kehittämisohjelma Nämä periaatteet lähtökohtana laadittiin kaupunkisuunnittelukeskuksen, rakennusvalvontakeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen yhteistyönä kehittämisohjelma, joka sisältää seuraavat toimenpidekokonaisuudet: Pysäköinnin maksullisuuden kehittäminen Maksullisuudella tavoitellaan keskusta-alueilla tehokkaampaa kadunvarsien pysäköintipaikkojen kiertoa, jolloin eri käyttäjäryhmät löytävät helpommin vapaan paikan. Kadunvarren paikat tai yleiset pysäköintialueet eivät ole asukkaiden omia varsinaisia pysäköintipaikkoja, vaan ne on tarkoitettu ensisijaisesti lyhytaikaiseen asiointiin tai vieraspysäköintiin. Asukkaiden paikkojen tulee olla taloyhtiöiden kustannuksellaan, yleensä kiinteistölleen toteuttamia ja yhtiöiden tulee toteuttaa paikkoja riittävästi asukkaidensa ja heidän vieraidensa tarpeisiin. Maksullisuus esitetään otettavaksi käyttöön vaiheittain 2-3 pilottikohteessa keskusta-alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennepalvelut ja pysäköinnin kysyntä ylittää tarjonnan. Pilottikohteista, niiden laajuudesta, pysäköinnin hinnoittelusta, maksujärjestelmän tulovaikutuksista ja kokeilun seurannasta valmistellaan erikseen teknisen lautakunnan päätettäväksi esitys. Espoossa voidaan aloittaa suoraan pysäköinnin mobiilimaksamisella, koska rasitteena ei ole vanhoja maksujärjestelmiä. Toimenpiteen vaikutukset: Toteuttamalla pysäköinti mobiilipalveluna mahdollistetaan joustava hinnoittelu ja tehokas pysäköinnin valvonta. Maksamisen mobiilipalvelu mahdollistaa paikkojen reaaliaikaisen seurannan (varattu/vapaa). Kaupungin saamat tulot ovat huomattavasti menoja suuremmat. Maksullisuuteen siirtyminen nopeuttaa pysäköintikiertoa ja mahdollistaa näin paremman pysäköintipaikan saatavuuden asiointi- ja vieraspysäköintiin etenkin keskustoissa, joissa on kysyntää pysäköintipaikoista. Pysäköinnin tehostaminen ja keskittäminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 26 / 57 Keskitetty pysäköinti mahdollistaa tehokkaampaa rakentamista samalle maa-alalle, jolloin vapautunutta maata voidaan käyttää muuhun rakentamiseen tai virkistyskäyttöön. Pysäköintipaikkojen käyttöä voidaan tehostaa kehittämällä asukaspysäköinti- tai yhteiskäyttöautojärjestelyjä. Uusilla alueilla voidaan toteuttaa vaiheittain keskitettyjä, tehokkaita, kustannuksia ja tilaa säästäviä pysäköintiratkaisuja. Toimenpiteen vaikutukset: Maankäyttö tehostuu ja liikkumisen tarve vähenee. Vuorottaispysäköinti vähentää paikkojen kokonaistarvetta jopa 30 % mahdollistaen tiiviimmän kaupunkirakenteen. Pysäköintipaikkojen kierto ja käyttöaste paranee ja sen myötä rakentamisen kustannukset vähenevät, kun "tyhjiä pysäköintipaikkoja" ei tarvitse rakentaa. RAKLIn selvityksen mukaan pysäköintipaikan hinta on merkittävin yksittäinen asunnon hintaa lisäävä tekijä, johon voidaan suoraan vaikuttaa määräyksiä lieventämällä. Kaupungille aktiivinen rooli pysäköinnin järjestämisessä Kaupungin pysäköintiomistusten hallinnan yhtenäistäminen ja keskittäminen tuo etuja mm. julkisissa hankinnoissa sekä hallintoon liittyvissä asioissa. Lisäksi toimintamalli mahdollistaa pysäköinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen koko Espoon alueella. Kaupungin kannattaa ottaa aluekehityksen alkuvaiheessa aktiivinen rooli alueellisten ja keskitettyjen pysäköintijärjestelmien luomisessa, jotta ne saadaan synnytettyä. Vähitellen kaupungin rooli yhtiöissä voi vähentyä, kun vastaavasti yksityisten asunto- ja muiden yhtiöiden osuus kasvaa. Toimenpiteen vaikutukset: Mahdollistaa alueellisten keskitettyjen ja laadukkaiden pysäköintilaitosten toteuttamisen ja yhtenäistää käytäntöjä. Valvonnan kehittäminen ja lisääminen Väärinpysäköidyt autot voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, yhteiskunnallisia kustannuksia tai puistoalueiden tärveltymistä. Näkyvä valvonta estää väärinkäytöksiä. Pysäköinnin valvonnan kehittäminen edellyttää pysäköinninvalvontaorganisaation henkilöresurssien lisäystä ja kehittämistä. Valvontaa tulee vastedes pystyä toteuttamaan myös arkiiltaisin ja viikonloppuisin. Myös uutta teknologiaa tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Rengaslukon käyttöä tulee harkita tilanteissa, joissa autoilija toistuvasti pysäköi väärin ja laiminlyö virhemaksunsa. Pysäköintivirhemaksujen korotuksella halutaan vähentää erityisesti väärinpysäköintiä pelastusteillä, invapysäköintipaikoilla ja liian lähellä suojateitä. Tämä parantaa liikenneturvallisuutta. Tämän takia virhemaksujen esitetään olevan korkeampia tällaisissa tapauksissa. Pysäköintivirhemaksujen korotuksella ei tavoitella lisätuloja kaupungille, vaan toistuvan ja tahallisen väärinpysäköinnin vähentämistä. Toimenpiteen vaikutukset: Liikenneturvallisuus paranee ja väärinpysäköinti vähenee.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 27 / 57 Opastuksen ja ohjauksen kehittäminen Hyvin opastettu pysäköinti ja selkeät rajoitukset tekevät pysäköinnistä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi pysäköintipaikan löytyminen helpottuu ja vähentää liikennesuoritetta. Pysäköintiä tulee kehittää siten, että kadunvarsipysäköinti on ensisijaisesti vieraiden ja asiointiliikenteen käytössä. Pysäköintikieltoalue-merkinnän toimivuutta tulee tutkia ja kehittää. Lisäksi pysäköintiin tulee kehittää joustavuutta ohjauksen keinoin. Toimenpiteen vaikutukset: Kaupunkilaisilta tulee varsin paljon palautetta puutteellisesta pysäköinnin opastuksesta, ohjauksesta ja merkinnöistä. Kehittämisen myötä palautteen määrän on tarkoitus merkittävästi pienentyä. Pysäköintipaikka löytyy helpommin ja turha liikenne vähenee. Pysäköinnin älykkyyden lisääminen Digitaalisilla uusilla pysäköintipalveluilla pystytään hyödyntämään paremmin ja tehokkaammin pysäköintipaikkatarjontaa. Samalla on mahdollista kehittää aivan uudenlaisia pysäköintisovelluksia esimerkiksi osana liikkumisen palveluja (Maas-palveluja). Uudet innovatiiviset ratkaisut toteutetaan laajassa yhteistyössä yksityisten pysäköintioperaattorien, tutkimuslaitosten ja innovatiivisten palveluntuottajien kanssa. Helsingin seudulla on lukuisia start-up yrityksiä, jotka ovat parhaillaan kehittämässä erilaisia globaaleille markkinoille tarkoitettuja digitaalisia pysäköintisovelluksia. Espoon tulee profiloitua innovatiivisten pysäköintiratkaisujen edelläkävijänä. Toimenpiteen vaikutukset: Uusi teknologia mahdollistaa räätälöidyt ja toimivat pysäköintipalvelut. Pysäköintipaikkojen tarjonta paranee ja turha liikenne vähenee. Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinnin tarpeet otetaan huomioon jo kaavoituksessa. Määrätavoitteiden lisäksi edellytetään laadullisia parannuksia. Pyöräilyä edistetään suunnitelmallisesti kaupunginhallituksen hyväksymän pyöräilyn edistämisohjelman 2013-2024 suuntaviivoin yhdessä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteen vaikutukset: Pyöräpysäköinnillä parannetaan pyöräilyn olosuhteita ja sitä kautta lisätään pyöräilyä. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä ja parantaa asukkaiden terveyttä. Liityntäpysäköinnin laajentaminen ja kehittäminen Liityntäpysäköinnillä tarjotaan mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön niille, jotka eivät muuten tavoita helposti joukkoliikenteen terminaaleja ja pysäkkejä. Lähellä joukkoliikenneterminaaleja ja pysäkkejä asuvia houkutellaan siirtymään kävellen ja pyöräillen joukkoliikenneterminaaleihin. Pääkaupunkiseudulla on pääradan varrella laadittu vuonna 2016 liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisesta ja kustannusten jakamisesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 28 / 57 ehdotus. Espooseen toteutetaan liityntäpysäköintipaikkoja HLJsuunnitelman, metron jatkeen ja Raide-Jokerin hankesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteen vaikutukset: Liityntäpysäköinnin ansiosta yhä useampi tekee osan matkastaan joukkoliikenteellä auton sijaan. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä ja parantaa asukkaiden ja työntekijöiden terveyttä. Työntekijöiden kestävän liikkumisen edistäminen Työpaikkojen tarjoamat ilmaiset tai pienimaksuiset pysäköintipaikat ja edulliset työsuhdeautot lisäävät autoliikennettä työmatkoilla. Espoolaisia yrityksiä tulee kannustaa laatimaan työpaikkojen liikkumissuunnitelmia, joissa kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön sekä kävelyyn ja pyöräilyyn, mikäli mahdollista. Tässä Espoon kaupunki suurena työnantajana voi toimia esimerkkinä. Toimenpiteen vaikutukset: Kestävän liikkumisen edistämisellä yhä useampi työntekijä tekee työmatkansa joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä ja parantaa asukkaiden ja työntekijöiden terveyttä. Jatkotoimet Mikäli pysäköinnin kehittämisohjelma hyväksytään, aletaan ohjelmassa esitettyjä kehittämistoimia valmistella ja käynnistää teknisellä toimialalla. Kehittämistoimet, jotka vaativat vielä luottamushenkilöelinten käsittelyä, kuten esimerkiksi pysäköinnin maksullisuuspilottien yksityiskohdista päättäminen, valmistellaan asianomaisiin elimiin hyväksyttäviksi. Pysäköintipaikkojen heikkoa tarjontaa eri alueilla on mielipidekirjoituksissa kritisoitu ja on tehty aloitteita kadunvarsipaikoituksen lisäämiseksi. Teknisellä toimialalla käynnistetään asiaan liittyvä kehitystyö, jossa tavoitteena on kartoittaa tarkasti eri alueiden pysäköintipaikkatarjonta ja -kysyntä. Faktatiedon perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kadunvarsipaikkojen riittävyyttä ja toimia niiden lisäämiseksi asiointi- ja vieraspysäköintiin, mikäli paikoista on pulaa. Vuoden 2016 talousarvion hyväksymiskäsittelyn pöytäkirjamerkinnässä numero 25 esitettiin laadittavaksi suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavasta järjestelmästä. Kaupunkitekniikan keskus on laatinut kyseisen selvityksen, joka tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi pysäköinnin periaatteiden ja kehittämisohjelman käsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto palautti 29.8.2016 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että etenkin seuraavat kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 10.3.2014 hyväksymät tavoitteet otetaan paremmin huomioon: (2) Pysäköintipaikkojen määrän mitoitusohjeesta tehdään joustava erilaisten alueiden ominaispiirteiden ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 29 / 57 (3) Vierailijat ja erityisryhmät löytävät pysäköintipaikan helposti. (7) Kaupunki edistää pysäköinnin periaatteilla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvua työmatkoilla. Tämä merkitsee seuraavien toimenpiteiden korostamista: Palautus: Pysäköintipaikkojen mitoituksen laskentaohjeen tulee olla ehdotettua joustavampi ja paremmin kunkin alueen tarvetta vastaava. Nyt kaupunkisuunnittelulautakunnan ja rakennuslautakunnan omaksuma käytäntö voi johtaa joillakin alueilla pysäköinnin olennaiseen vaikeutumiseen. Asemakaavoissa pitää tarvittaessa varautua myös pysäköintipaikkojen myöhemmin tapahtuvaan lisäämiseen. Vastaus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.2.2015 yksimielisesti raportista osan 4 eli asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeen, otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa ja merkitsi muilta osin raportin tiedoksi. Ohje otettiin välittömästi hyväksymisen jälkeen käyttöön laadittavana olevissa asemakaavoissa. Ohje on nimensä mukaisesti ohje, jota voidaan soveltaa kaavakohteessa ottaen huomioon alueen luonteen ja sijainnin merkityksen nyt ja tulevaisuudessa. Laskentaohje on joustava, koska siinä on edellytetty vain vähintään rakennettavat autopaikat, mutta ei enimmäismäärää. Asemakaavoissa voidaan varautua, etenkin keskusta-alueilla, pysäköintipaikkojen lisäämiseen myöhemmin siten, että pysäköintiä järjestetään laatimalla kaavoituksen yhteydessä laajempaa aluetta koskeva pysäköintisuunnitelma. Palautus: Pientaloalueille tarvitaan enemmän joustavuutta pysäköintipaikkojen määrän osalta, jotta tontin omistaja voi käyttää harkintaa. Vastaus: Autopaikkojen laskentaohjeesta voidaan poiketa perustelluista syistä. Yksittäisissä asemakaavoissa voidaan ohjetta soveltaa pientaloalueilla edellyttämällä vaikkapa vain yhden autopaikan rakentamista asuntoa kohden. Laskentaohjeen mukaan autopaikat voivat pientaloalueella olla tonteilla myös peräkkäin, jolloin ne eivät vie tilaa muilta pihatoiminnoilta. Kaupunkisuunnittelulautakunta voi käsitellessään pientaloalueen kaavoitusta päättää, että laskentaohjeen edellyttämiä paikkoja toteutetaan vähemmän tai enemmän. Mikäli yksittäinen tontin omistaja haluaakin rakentaa jo hyväksytyn asemakaavan alueella esimerkiksi vain yhden autopaikan, niin asemakaavasta voi saada poikkeuksen perustellusta syystä. Toisin sanoen, vaikka on olemassa kaavoituksen perusohje, sitä voidaan soveltaa joustavasti. Palautus: Kaavoituksella ja kadunrakennuksella tulee turvata viime vuosina toteutettua enemmän kadunvarsipysäköintiä. Vastaus: Kaavoituksen yhteydessä voidaan tutkia kadunvarsipysäköinnin riittävyys kaava-alueella ja sen lähipiirissä, jotta paikkoja voidaan rakentaa kokonaisuutena riittävästi. Tilatarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon jo asemakaavoitusvaiheessa mm. suunnittelemalla kadut