Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / Kaupunginhallitus Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Ville Ahvikko, puh Heini Peltonen, puh Tuomo Näränen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Keran osayleiskaavan, piirustusnumero Käsittely Louhelainen Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 4): Valtuusto toivoo, että Kerassa kävelyn ja pyöräilyn korkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan toimivaksi todettuja Tanskan ja Hollannin suunnittelukäytäntöjä. Louhelainen Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 5): Valtuusto toivoo, että Kerassa pilotoitaisiin Mobility as a service -palvelua, joka yhdistää autonvuokrauksen, joukkoliikenteen ja muut liikkumisen keinot asukkaille helposti ostettavaksi ja käytettäväksi palveluksi. Tiina Elo Hertellin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotukse (nro 3): Valtuusto toivoo, että asemakaavoituksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että Ruotukallion metsäalue säilyy mahdollisimman laajasti virkistyskäytössä. Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Ruotokallio säilytetään kokonaan asukkaille tärkeänä virkistysalueena. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 70 äänellä ääntä 5 vastaan hylkäsi Bymanin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja totesi, ettei ota Louhelaisen toivomusehdotusta nro 5 käsiteltäväksi valtuuston työjärjestyksen 28 :n vastaisena käsiteltäväksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Louhelaisen toivomusehdotus nro 4 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Louhelaisen toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 15 ääntä vastaan ja 11 äänestäessä tyhjää hyväksyi Louhelaisen toivomusehdotuksen nro 4. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Tiina Elon toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Kerassa kävelyn ja pyöräilyn korkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi sovelletaan toimivaksi todettuja Tanskan ja Hollannin suunnittelukäytäntöjä. - Valtuusto toivoo, että asemakaavoituksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että Ruotukallion metsäalue säilyy mahdollisimman laajasti virkistyskäytössä. Liite 2 Äänestyslistat 11

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Oheismateriaali Selostus - Kera, osayleiskaavakartta ja -määräykset - Kera, kaavaselostus ja sen liitteet - Kera, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Kera, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Kera, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kera, päätöshistoria Osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen iso paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle vähintään asukasta ja työpaikkaa. Tällä hetkellä osayleiskaava-alueen asukasmäärä on noin asukasta. Alueella on noin työpaikkaa. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä ja on merkittävä liikenteen solmukohta. Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan ja Turunväylän kautta, sekä etelä-pohjoissuunnassa Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara - Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin seudullisena yhteytenä. Keran osayleiskaava tukee myös Kehä II:n, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osayleiskaavan käynnistämisestä on päätetty kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaoston tekemällä päätöksellä.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Osayleiskaavasta on laadittu päivätty ja tarkistettu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavan internet -sivuilla. Alueen kuvaus Nykytilanteessa kaava-alue on Espoon yksi suurimpia työpaikka-alueita, jossa sijaitsee lukuisa määrä eri alojen logistiikka-, teollisuus- ja toimitiloja. Alueen halki kulkee itä- ja länsisuuntaisesti rantarata, jonka varrella sijaitsee Keran asema. Kaava-alueen pinta-ala on noin 230 hehtaaria ja alueella on noin 160 yksityistä maanomistajaa. Suunnittelualueen suurin yhtenäinen asuinalue on kaava-alueen keskellä sijaitseva Nihtimäen pientaloalue. Alueen julkiset palvelut sijaitsevat rantaradan eteläpuolisilla alueilla. Asukkaat hakevat palveluita Leppävaaran, Kilon ja Kauniaisten suunnista. Turunväylä, Nihtisilta-katu, Kehä II, Turuntie ja Karantie ovat alueen ajoneuvoliikennettä välittävät väylät. Alueen eteläisenä sisäisenä yhteytenä Nihtisillasta asemalle toimii Kutojantie. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavatyön lähtökohtina toimivat MRL 22 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ja Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä erittäin hyvin. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Keran osayleiskaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu raideliikenteeseen. Keran uusi iso paikalliskeskus eheyttää Helsingin seudun keskustaajamaa ja täydentää kaupunkitasoisia virkistysyhteyksiä. Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimus ja seudulliset tavoitteet Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa Espoossa noin kerrosneliömetriä. Keran aseman ympäristö on määritelty asumisen ensisijaiseksi kohdealueeksi vuosille Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) mukaisesti Keran osayleiskaava tukee Turun ja Helsingin välisen radan sekä Kehä II, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keran osayleiskaavan alueella ovat lainvoimaisina ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava ja

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Niissä Keran kaava-alue on kokonaan taajamatoimintojen aluetta ja sen läpi on osoitettu pääratamerkintä. Kaava-aluetta rajaavat sekä etelä- että länsipuolella moottoriväylä-merkintä. Pohjoisessa alue rajautuu valtatie-merkintään. Yleiskaava Kaava-alue sijaitsee Espoon eteläosien yleiskaavan alueella. Espoon valtuusto hyväksyi sen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen osittain. Kumoamispäätös koskee osayleiskaava-alueella Karamalmin teollisuusalueelle osoitettua asuntoaluevarausta (A1). Espoon eteläosien yleiskaava ei ole lainvoimainen kumotulla A1 -alueella. Asemakaava Kaava-alue on asemakaavoitettu pääosin työpaikka-alueeksi. Rantaradan pohjoispuoli on asemakaavoitettu 1970-luvun alussa, eteläpuoli 1980-luvun alussa. Alueella on vireillä kolme asemakaavamuutosta: Karamalmin asemakaavamuutos (kaava , Oy AGA Ab), Nihtisilta asemakaavamuutos ja Nihtisilta asemakaavamuutos. MRA 19 :n mukainen kuuleminen, lausunnot ja muistutukset sekä vuorovaikutus Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana jätettiin 26 kirjallista muistutusta ja saatiin 14 lausuntoa. Valtaosassa lausunnoista pidettiin hyvänä Keran kaava-alueen ottamista tehokkaaseen asuinkäyttöön alueen hyvän saavutettavuuden ansiosta. Lausunnoissa korostettiin kaavan selkeää esitystapaa ja riittävää ohjausvaikutusta asemakaavoitukselle sitomatta asemakaavoitusta kuitenkaan liikaa. Keran kytkeytymistä tehokkaasti ympäröivään liikennejärjestelmään korostettiin. Kaupan mitoitusta ja toteutumisen ohjaamista haluttiin ohjattavan vielä kaavaehdotusta tarkemmin. Lisäksi esille nousi tarve esittää kaavassa Turvesolmun eritasoliittymän länsipuolella sijaitseva maakuntakaavaan osoitettu viheryhteystarve. Kirjallisissa mielipiteissä korostettiin Ruotukallion alueen merkitystä alueen asukkaiden virkistysalueena. Lisäksi muistutettiin lähipalvelujen varmistamisesta kaavoituksessa sekä siitä, että alueesta tulisi tehdä houkutteleva ja haluttu sekä viihtyisä asuinalue pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa nousi kysymyksiä siitä, miten olemassa oleva rakennuskanta otetaan huomioon Keran

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 keskeisten alueiden rakentuessa tiiviiksi. Alueen kehittämistä haluttiin kiirehtiä, koska rakennuksia on tyhjillään ja ne aiheuttavat asukkaissa turvattomuutta. Kaikessa suunnittelussa toivottiin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta kaiken kaikkiaan suunnitelmien todettiin herättävän luottamusta. Lausunnoissa esille tulleista asioista keskusteltiin Uudenmaan ELYkeskuksen ja Uudenmaan liiton kesken työneuvotteluissa. Osayleiskaava Osayleiskaavan osoittama maankäyttöratkaisu perustuu Keran osayleiskaavaan liittyviin tavoitteisiin, selvityksiin ja jatkosuunnitteluohjeisiin sekä kaavasta luonnos- ja ehdotusvaiheessa saatuun palautteeseen. Mitoitus Kerasta muodostuu merkittävä paikallisia ominaispiirteitä ja arvoja omaava sekä joukkoliikenteeseen tukeutuva kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavan kokonaismitoituksena on vähintään asukasta ja työpaikkaa. Päivitetyn liikenneselvityksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittua jopa asukasta ilman merkittäviä ongelmia liikenteen toimivuudessa. Aluerakenne Alue kytkeytyy seudulliseen liikennejärjestelmään itä-länsisuunnassa rantaradan ja Turunväylän kautta, sekä etelä-pohjoissuunnassa ja Kehä II:n kautta. Kaavassa varaudutaan lisäksi rantaradan kehittämiseen kaupunkiradaksi välillä Leppävaara - Espoon keskus sekä pikaraitiotien ulottamiseen Matinkylästä Keraan ja sieltä eteenpäin seudullisena yhteytenä. Keskustatoiminnot ja asuminen Kaupunkimaisin alue sijoittuu hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Aseman lähiympäristön kävelykeskusta erottuu ympäristöstään tehokkaampana rakenteena, ja sen yhteyteen sijoittuvat tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kävelykatu ja julkiset ulkotilat mahdollistavat viher- ja virkistysyhteyksien jatkumisen kävelykeskustan halki. Työpaikka-alueet ja toiminnoiltaan sekoittuneet alueet Kehä II:n ja Turunväylän varsien melualueet ovat työpaikkavaltaisia, ja yhdistyvät kävelykeskustaan sekoittuneempien työn ja asumisen vyöhykkeiden kautta. Osayleiskaavalla ohjataan alueen vaiheittaista kehitystä siten, että nykyisille työpaikka-alueille mahdollistetaan asumista. Rakennetut alueet muodostavat kokonaisuuden, jota yhdistävät jalankulun ja pyöräilyn sekä viher- ja virkistysyhteyksien verkostot ja alueelliset kokoojakatuyhteydet keskitettyine aluepysäköinteineen.

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Liikenne Keran osayleiskaavan liikenteellinen perusratkaisu on eri kulkumuodot huomioiva verkosto, joka luo elävää kaupunkitilaa ja yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Tavoitelähtöinen liikennesuunnittelu painottaa ensisijaisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmaa luoden selkeän liikkumisympäristön, joka mahdollistaa sujuvat matkaketjut eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on, että kestävien kulkutapojen osuus alueella kasvaa nykytilanteesta. Kaupunkikuva Rakentamisen tehokkuuden ja korttelitypologioiden lähtökohtana on ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen ja tiiviin kävelykeskusta-alueen mahdollistaminen. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäröiviin pientaloalueisiin. Luonto ja virkistys Keran osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laadukkaita ja toiminnallisesti monipuolisia virkistyksen alueita. Lisäksi kaavan tavoitteena on säilyttää ja kehittää Keran olemassa olevia rakentamattomia viheralueita, kuten luonnonmukaisia metsäalueita, osaksi virkistystä. Kaavassa on osoitettu liito-oravan elinympäristöt ja liito-oravien kulkuyhteydet. Yhteydet kulkevat olemassa olevilla viheralueilla. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Keran osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu kaavaprosessin aikana laadittuihin selvityksiin, niiden johtopäätöksiin sekä suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Vaikutusten arviointi on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Osayleiskaavan keskeisin vaikutus on yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja monipuolistuminen luoden kaupunkimaista ympäristöä. Keran osayleiskaava-alueen rakentuminen metropolin palvelukeskuksena tukee Helsingin seudun aluerakenteen tasapainoista kehittämistä. Kaava-alue on osa Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykettä. Alueen halki kulkee jo nyt Helsinki-Turku -junayhteys, alue on hyvin saavutettavissa ja se tulee tulevaisuudessa entisestään paranemaan Espoon kaupunkiradan rakentuessa Espoon keskukseen asti. Asukasmäärän kasvaessa alueelle tulee sijoittumaan uusia lähipalveluja, kaupunkikeskustasoisten palvelujen sijoittuessa Leppävaaran kaupunkikeskukseen. Keran kaupallinen ratkaisu noudattelee Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä keskusten kokoluokista tehtyjä linjauksia, joissa Kera on määritelty isoksi paikalliskeskukseksi. Nykyiset työpaikat ja työpaikkojen lisääntyminen mahdollistavat osalle asukkaista työssäkäynnin omalla asuinalueellaan, jolloin työmatkat ovat lyhyitä ja mahdollista tehdä joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. Viihtyisät

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 asuinalueet, joilla on palveluja saatavilla, houkuttelevat koulutettua työvoimaa, joten myös yritysalueet hyötyvät alueen kehittymisestä. Osayleiskaava-alue sijaitsee erittäin kilpailukykyisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi alueen kompakti rakenne kannustaa erityisesti kävellen tehtäviin matkoihin. Tärkeimmät liikenneverkon muutokset ovat kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen, pikaraitiolinja Karamalmi - Suurpelto - Matinkylä sekä ajoyhteys Kutojantien ja Karapellontien välillä. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa kulkevan maakunnallisen virkistys/ekologisen yhteyden sijainti on ratkaistu osayleiskaavassa. Ratkaisu turvaa yhteyden toimivuuden. Yhteys on osoitettu kaavassa viheryhteystarve-, sekä suojaviheralue (EV)-merkinnöillä. Paikallisten ekologisten yhteyksien tarpeet on osoitettu kaavassa liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä. Maisemakuva muuttuu merkittävästi, kun kenttien, hallien ja toimistorakennusten luonnehtimasta logistiikka- ja työpaikka-alueesta tulee tiiviisti rakennettu keskustamainen alue. Osayleiskaava mahdollistaa erilaiset toteutukset rakentamisen tiiviyden, korkeuden ja muiden arkkitehtonisten ratkaisuiden suhteen. Osayleiskaavaan laaditut merkittävimmät muutokset ja tarkennukset kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta Osayleiskaavan yleismääräyksiä on täydennetty kulttuuriympäristöä ja joukkoliikenteen vaihtopaikkoja koskien. Muutoksia liikenteen, melun ja tärinän osalta on täydennetty kaavamääräyksiin. Osayleiskaavaan on Turvesolmun eritasoliittymän länsipuolelle palautettu kaavaluonnoksessa ollut suojaviheralue -merkintä sekä lisätty viheryhteystarve-merkintä Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetun viheryhteyden kohdalle. Osayleiskaavan alueella sijaitsee osittain kaksi 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettua merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintää. Osayleiskaavatyön yhteydessä suuryksikköjen niin sanottuja toiminnallisia ulottuvuuksia on tutkittu ja kaupan mitoitukselle on osoitettu mitoitus suhdeluvulla (esim. ¼). Hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy valtuusto.

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Keran osayleiskaavan, piirustusnumero Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 2 jälkeen. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Ruotukallio säilytetään kokonaan asukkaille tärkeänä virkistysalueena. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 :n mukaisesti).

10 Valtuusto Sivu 10 / 10