Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012

2013 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012 Kuva: Hanna Avikainen Hanna Avikainen, HY Ruralia-instituutti Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi, MTT Mikkeli Eeva Leppänen, ProAgria Pohjois-Savo 20.2.2013

1 Sisällysluettelo Luomuperunan seittitorjuntakoe Juankoskella... 3 Menetelmät ja toteutus... 3 Tulokset...... 6 Johtopäätökset... 10 Luomuperunan seittitorjuntakoe Suonenjoella... 11 Menetelmät ja toteutus... 11 Tulokset...... 13 Johtopäätökset... 14 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe Etelä-Savo... 15 Menetelmät ja toteutus... 15 Tulokset...... 16 Johtopäätökset... 19 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, Etelä-Karjala... 21 Menetelmät ja toteutus... 21 Tulokset...... 22 Johtopäätökset... 24 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, Pohjois-Savo... 25 Menetelmät ja toteutus... 25 Tulokset...... 27 Johtopäätökset... 30 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, astiakoe, MTT Mikkeli... 31 Menetelmät ja toteutus... 31 Tulokset...... 32 Johtopäätökset... 35 EKOkas salaatin biotorjunta- ja biostimulanttikoe... 36 Menetelmät... 36 Tulokset...... 40 Johtopäätökset... 43 Keräkaalin lajike- ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla)... 44 Menetelmät... 44 Tulokset...... 46 Johtopäätökset... 47

2 Siemenmattojen testaus, MTT Mikkeli Karila... 48 Menetelmät... 48 Johtopäätökset... 50

3 Luomuperunan seittitorjuntakoe Juankoskella Menetelmät ja toteutus Koe toteutettiin Juankoskella ja hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Perunat käsiteltiin ja istutettiin 28.5.2012.. Perunalajike oli Asterix, siemen oli tilalla tuotettua (vuoden 2009 sertifioitu siemen). Siemenessä oli seittirupea yli 50 % (Eeva Leppänen) (Kuva 1). Kuva 1. Seittiruven peittämää siemenperunaa. Käsittelyt 1. Käsittelemätön siemen, verranne 2. Prestop (Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, Gliocladium catenulatum- mikrobi), - käyttömäärä 0,5 %- liuos: 250 g valmistetta/50 litraa vettä; - liuos tehtiin muovikalvolla peitettyyn kottikärryyn, johon perunat upotettiin reiällisessä muovilaatikossa, laatikko kerrallaan (kuva 2); liotus 10-15 min 3. Rhizo Vital 42 (Avagro Oy:n markkinoima mikrobivalmiste, Bacillus amyloliquefaciens- tehtiin kuten bakteeri ) - käyttömäärä 0,2 %-liuos: 1 dl/50 litraa vettä; liotus 20 min. Upotuskäsittely Prestopilla Mukuloita käsiteltiin ja istutettiin kolme laatikollista/käsittely. Lannoitus Lannoitus tehtiin hajalevityksenä ennen istutusmuokkausta ja istutusta: Perusviljoa (N:P:K: 8-5-1) 800 kg/ha, granuloitua kaliumsulfaattia 200 kg/ha ja hivenravinneseosta 160 kg/ha. Istutus Koe perustettiin keskelle peltoa ja istutettiin istutuskoneella (Kuva 3). Molempia käsittelyjä istutettiin kaksi penkkiä ja käsittelemättömiä neljä penkkiä. Penkkien pituus oli noin 100 metriä. Lohkon maalaji oli runsasmultainen hietamoreeni, esikasvi oli lanttu. Multaukset Perunalohko mullattiin kolme kertaa: 8.6., 24.6. ja 7.7.

4 Kuva 2. Vasemmalla RhizoVital 42- liuos ja oikealla Prestop- liuos. Perunat upotettiin liuokseen muovilaatikoissa ja liotettiin 15-20 minuuttia. Kenttäkartta: Metsän reuna perunaa perunaa Suoja Prestop Käsittelemätön Rhizo Vital Suoja Kuva 3. Perunan istutus 28.5.2012. Maanäytteet Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kaksi kertaa. Mitatut nitraattipitoisuudet olivat: 27.6. 56 kg/ha ja 24.7. 14 kg/ha.

5 Kasvustohavainnot Taimitiheys laskettiin 27.6. ensinn koejäsenen ensimmäisestä penkistä 25 metrin matkalta. Toisen penkin laskenta (25 metriä) aloitettiin viiden askeleen päästä ensimmäisen laskennan lopusta. Kukinnan keskivälissä 30.7. tehtiin kasvuston maavarsien versolaikkuhavainnot (perunaseitin aiheuttamia oireita). Asiantuntijoina olivat Anne Rahkonen (Perunantutkimuslaitos) ja Eeva Leppänen (ProAgria Pohjois-Savo). Jokaisesta koejäsenestä mitattiin neljästä kohtaa 2,5 metrin näytealat (kaksi penkkiä) 10 metrin välein. Näytealalta nostettiin varret versolaikun arviointia varten yhdestä penkistä (2 m 2 ). Versolaikku arvioitiin perunayksilöiden maanalaisista osista Scholten arviointiasteikon mukaan (Scholte, K. Pot. Res. 30 (1987) 187-199) seuraavaa luokitteluasteikkoa käyttäen: 1 terve: terve kasvi 3 lievä: yksittäisiä pienehköjä laikkuja varsissa 5 selvä: korkeintaan puolissa varsia varren lähes ympäröiviä laikkuja, laikkujaa yleensä myös rönsyissä 7 voimakas: yli puolissa varsista versolaikku ympäröi varren, rönsyt pahasti vioittuneet 9 hyvin paha: varret ja rönsyt pahasti vioittuneet, varsien tyvillä pikkuperunailmiö tai vihreitä ilmamukuloita Näytealan yksilöiden ja varsien määrä laskettiin. Lisäksi arvioitiin ruton tuhoama lehtiala kasvustosta. Ensimmäiset ruttohavainnot teki Eeva Leppänen 19.7. Sadonkorjuu Sato korjattiin 29.8.2012 käsin kuokkimalla neljältä näytealalta käsittelyä kohti. Näytealat olivat 2,5 metrin mittaisia ja käsittivät kaksi penkkiä eli raideleveyden (4 m 2 ). Perunan ruutusato punnittiin noston jälkeen. Perunat varastoitiin perunavarastossa viikon verran ennen sadon lajittelua. Sadon lajittelu Sato lajiteltiin käsin kauppakelpoisiin ja kauppakelvottomiin. Kauppakelpoisen sadon kokoluokat olivat 35 50 mm sekä yli 50 mm. Kauppakelvoton sato jakautui luokkiin: alle 35 mm, seitin aiheuttamat vioitukset: epämuotoiset, kasvuhalkeamat, vihertyneet, reiät (Kuva 4) sekä muiden tautien vioitukset. Kuva 4. Perunaseitin aiheuttamiaa vioituksia mukuloissa. Vasemmalla seittirupea, keskellä epämuotoisia mukuloita ja oikealla kuoppia.

6 Kauppakelpoisesta sadosta otettiin satunnaisotoksena jokaiselta näytealalta 25 perunaa, jotka yhdistettiin, 100 perunaa/käsittely. Perunat pestiin ja niistä arvioitiin seittirupisuus (Kuva 4) Eviran siementarkastuksen luokittelua käyttäen: terveet, 1 %, 5 %, 10 % ja yli 15 % (Kuva 5). Kukin peruna arvosteltiin eri luokkiin seittiruven (mustien pahkojen) määrän (% pinta-alasta) mukaan. Kuva 5. Perunan seittiruven vioitusasteen määritys Eviran siementarkastuksenn luokituksen mukaan. Tulokset Taimitiheys Kasvusto oli taimettunut 27.6. mennessä melko hyvin, käsittelemätön hitaimmin. Taimitiheydet olivat 50 metrin matkalla: RhizoVital 157 yksilöä (3,14 yksilöä/m), Prestop 156 yksilöä (3,12 yksilöä/m) ja käsittelemätön 133 yksilöä (2,66 yksilöä/m). Maavarsien versolaikku- ja perunaruttohavainnot Perunaseitin aiheuttamia versolaikkuoireita (Kuva 6) oli käsittelemättömässä koejäsenessä lähes kaikissa versoissa. Rhizo Vital- käsittelyssä oli terveitä ja lievästi vioittuneita versoja noin 55 % tutkituista yksilöistä, Prestop- käsittelyssä 48,8 % ja käsittelemättömässä 8,6 %. Vastaavasti voimakkaita ja pahoja oireita oli eniten käsittelemättömässä 57,1 %, Prestop- käsittelyssä 32,6 % ja Rhizo Vital- käsittelyssä 23,8 % (Kuva 7). Perunarutto oli alkanut 15.7. Ensimmäiset perunaruttohavainnot tehtiin 19.7, jolloin ruttoa oli Rhizo Vital- käsittelyssä 6 ruttoista /1000 yksilöä, Prestop- käsittelyssä 7 ruttoista/1000 yksilöä ja käsittelemättömässä 26 ruttoista/100 yksilöä. 30.7. Perunaruton pilaama lehtiala oli kasvustossa noin 40 %.

7 Kuva 6. 30.7.2012 perunaseitin aiheuttamia versolaikkuoireita: haaroittunut varsi, ilmamukuloita ja tummia laikkuja. Maavarsien versolaikku, Juankoski terve lievä selvä voimakas paha RhizoVital 14 40 21 14 10 Prestop 14 35 19 21 12 Käsittelemätön 3 6 34 37 20 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Maavarsien versolaikkuisuus 30.7. Arvioinnissa käytettiin Scholten arviointiasteikkoa. Sato Siemenperunan runsas seittisyys (yli 50 %) heikensi perunan kasvua. Lisäksi perunarutto tuhosi perunan varret jo aikaisessa vaiheessa, jolloin mukuloiden kasvu pysähtyi. Rhizo Vital- käsittelyssä kokonaissato oli paras, noin 12 800 kg/ha, Prestop- käsittelyssä 11 000 kg/ha ja käsittelemättömässä noin 7400 kg/ha. (Kuva 8). Kauppakelpoisen sadon määrä oli suurin Rhizo Vital- käsittelyssä, 10 200 kg/ha, mikä oli noin 600 kg/ha suurempi kuin Prestop- käsittelyssä ja 5600 kg/ha suurempi kuin käsittelemättömässä (Kuvat 8 ja 9). Prestop- käsittelyssä oli vähiten epämuotoisia ja pieniä mukuloita. Kauppakelpoisia perunoita kokonaissadosta oli Prestop- käsittelyssä 86,5 %, Rhizo Vital- käsittelyssä 80 % ja käsittelemättömässä 61,8 % (Kuva 8).

8 Seittitorjuntakokeen perunasato, kg/ha 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Koko sato kg/ha Käsittelemätön Kauppasato kg/ha Kauppakelpoisuus-% 100 80 60 40 20 0 Prestop RhizoVital 42 Kuva 8. Eri käsittelyistä saadut kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus-%. Pylväät kuvaavat neljän näytealann sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa. 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Kokonaissadon jakautuminen eri koko- ja laatuluokkiin, kg/ha muut haljenneet epämuotoiset alle 35 mm 35-50 mm Yli 50 mm Käsittelemätön Prestop RhizoVital 42 Kuva 9. Kokonaissadon jakautuminen eri koko- ja laatuluokkiin. Yli 35 mm kokoluokat ovat kauppakelpoisia. Haljenneet ja epämuotoiset ovat seitin aiheuttamia vioituksia. Sadasta kauppakelpoisesta mukulasta tehdyn seittirupisuusarvioinnin mukaan terveitä mukuloita oli eniten Prestop- käsittelyssä, 61 %, Rhizo Vital- käsittelyssä 36 % ja käsittelemättömässä 4 %. Ulkonäköä haittaavaa rupisuutta (yli 15 %) oli eniten käsittelemättömässä (yli 20 %) (Kuvat 10-12).

9 Kauppasadon jakautuminen seittirupisuusluokkiin Terve seittirupi 1 % seittirupi 5 % seittirupi 10 % seittirupi >15 % Käsittelemätön 4 9 37 29 21 RhizoVital 42 36 8 20 25 11 Prestop 61 7 13 16 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Seittiruven määrä sadassa perunan mukulassa/käsittely. Yli 15 %:n seittirupisuus mukulan pinnasta on kauppalaadussa ulkonäköhaitta. Kuva 11. Sadan mukulan erät seittiruven arviointia varten. Vasemmalla Prestop, keskellä käsittelemätön ja oikealla Rhizo Vital 42. Kuva 12. Terveet perunat sadan mukulan erästä eri käsittelyissä. Prestop- käsittelystä puuttuu puolet terveistä mukuloista.

10 Johtopäätökset Käsittelemätön siemenperuna taimettui hitaammin kuin käsitellyt. Hidas taimettuminen vähensi myös lopullisen sadon määrää ja heikensi laatua. Heinäkuun puolivälissä iskenyt rutto lopetti kaikissa käsittelyissä mukuloiden kasvun liian aikaisin. Rhizo Vital- ja Prestop- käsittelyt lisäsivät mukulasadon määrää ja paransivat sadon laatua käsittelemättömään verrattuna.

11 Luomuperunan seittitorjuntakoe Suonenjoella Menetelmät ja toteutus Koe toteutettiin Suonenjoella ja hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Perunat käsiteltiin ja istutettiin 1.6.2012. Perunalajike oli Asterix. Siemen oli tilalla tuotettua. Siemenessä oli seittirupea runsaasti yli 60 % (Eeva Leppänen). Käsittelyt 1. Käsittelemätön siemen, verranne 4. Prestop (Verdena Oy:n biotorjuntavalmiste, Gliocladium catenulatum- mikrobi), - käyttömäärä 0,5 %- liuos: 500 g valmistetta/100 litraa vettä; - liuos tehtiin altaaseen, johon perunat upotettiin verkkosäkeissä, kuusi säkkiä kerrallaan (kuva 13); liotus 20 min 5. Rhizo Vital 42 (Avagro Oy:n mikrobivalmiste, Bacillus amyloliquefaciens- bakteeri ) - käyttömäärä 0,2 % -liuos: 2 dl/100 litraa vettä; liotus 25 min. Upotuskäsittely tehtiin kuten Prestopilla Kuva 13. Perunat upotettiin liuokseen verkkosäkeissä ja liotettiin 20-25 minuuttia. Istutus Koe perustettiin keskelle peltoa ja istutettiin istutuskoneella. Molempia käsittelyjä istutettiin kaksi penkkiä ja käsittelemätöntä neljä penkkiä. Penkkien pituus oli noin 140 metriä. Lohkon esikasvi oli peruna. Lannoituksena oli käytetty hevosenlantakompostia 35 m 3. Peruna mullattiin kaksi kertaa: 30.6. ja 6.7. Maanäytteet Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kaksi kertaa. Mitatut nitraattipitoisuudet olivat: 27.6. 42 kg/ha ja 24.7. 14 kg/ha.

12 Kenttäkartta: Metsän reuna perunaa perunaa Suoja Rhizo Vital Käsittelemätön Prestop Suoja Kasvustohavainnot Taimitiheys Taimitiheys laskettiin 27.6. ensinn koejäsenen ensimmäisestä penkistä 25 metrin matkalta. Toisen penkin laskenta (25 m) aloitettiin viiden askeleen päästä ensimmäisen laskennan lopusta. Käsittelemättömästä koejäsenestää taimitiheys laskettiin kahdesta keskimmäisestä penkistä. Versolaikkuhavainnot Jokaisesta koejäsenestä mitattiin neljästä kohtaa 10 metrin välein 2,5 metrin näytealat. Näytealalta nostettiin kaikki yksilöt versolaikun arviointia varten kahdesta penkistä (4 m 2 ). Versolaikku arvioitiin perunayksilöiden maanalaisista osista Scholten arviointiasteikon (Scholte, K. Pot. Res. 30 (1987) 187-199) luokittelua käyttäen: 1 terve: terve kasvi 3 lievä: yksittäisiä pienehköjä laikkuja varsissa 5 selvä: korkeintaan puolissa varsista versolaikku lähes ympäröi varren, laikkuja yleensä myös rönsyissä 7 voimakas: yli puolissa varsista versolaikku ympäröi varren, rönsyt pahasti vioittuneet 9 hyvin paha: varret ja rönsyt pahasti vioittuneet, varsien tyvillä pikkuperunailmiö tai vihreitä ilmamukuloita. Arviointi tehtiin kukinnan alussa 30.7. yhdeltä näytealalta jokaisesta käsittelystä. Asiantuntijoina olivat Anne Rahkonen (Perunantutkimuslaitos) ja Eeva Leppänen (ProAgria Pohjois-Savo). Samalla laskettiin yksilöiden ja varsien määrä näytealalta. Lopuista näytealoista tehtiin versolaikkuhavainnot 2.8. (Hanna Avikainen). Ruttohavainnot tehtiin 20.7. (Eeva Leppänen) ja 30.7. (Jukka-Pekka Palohuhta, Suomen siemenperunakeskus). Sadonkorjuu 13.9. tehtiin koenosto jokaisesta koejäsenestä noin metrin matkalta. Sato oli niin pieni, ettei sitä korjattu.

13 Tulokset Taimitiheys Kasvusto oli taimettunut 27.6. mennessä heikosti. Taimitiheydet olivat 50 metrin matkalla: RhizoVital 64 yksilöä (1,28 yksilöä/m), Prestop 105 yksilöä (2,1 yksilöä/m) ja käsittelemätön 108 yksilöä (2,16 yksilöä/m). Maavarsien versolaikku Versolaikkua (Kuvat 14 ja 15) oli käsittelemättömässä koejäsenessä kaikissa versoissa. Rhizo Vitalkäsittelyssä oli terveitä ja lievästii vioittuneita versoja 49,2 % tutkituista yksilöistä, Prestopkäsittelyssä 45,9 % ja käsittelemättömässä 25,8 % (lievästi vioittuneita). Vastaavasti voimakkaita ja pahoja oireita oli käsittelemättömässä 48,4 %, Prestop- käsittelyssä 16,4 % ja Rhizo Vitalkäsittelyssä 29,2 % (Kuva 14). Yksilötiheys/metri oli: käsittelemätön ja Prestop 3,1 ja Rhizo Vital 3,3 yksilöä. Ensimmäisessä ruttotarkastuksessa 20.7 ruttoa oli Rhizo Vital- käsittelyssä yksi ruttoinen kasvi/100 yksilöä, Prestop- käsittelyssä kolme ruttoista/100 yksilöä ja käsittelemättömässä neljä ruttoista/100 yksilöä. 30.7. perunaruton (Kuva 16) tuhoama lehtiala kokeen kasvustossa oli noin 40 %. Maavarsien versolaikku, Suonenjoki terve lievä selvä voimakas paha RhizoVital 9 40 22 26 3 Prestop 13 333 38 15 2 Käsittelemätön 0 26 26 37 11 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Maavarsien versolaikun määrä 30.7. Arvioinnissa käytettiin Scholten arviointiasteikkoa.

14 Kuva 15. 30.7.2012 perunaseitin ilmamukuloita. aiheuttamia oireita: tummia versolaikkuja maavarsissa ja oikealla Kuva 16. Ruttolaikku perunan lehdessä ja vioittunut kukinto 30.7.2012 Sato Siemenperunan runsas seittisyys (yli 60 %) heikensi perunan taimettumista. Lisäksi perunarutto tuhosi perunan varret jo aikaisessa vaiheessa (30.7. ruttoa oli 40 % kasvustosta). Mukuloiden muodostus ja kasvu pysähtyi. 13.9. tehdyssä koenostossa löytyi noin metrin matkalta 4-5 perunaa, joten satoa ei nostettu. Johtopäätökset Lohko ei ollut näin märkänä kesänä paras mahdollinen perunalle. Alkukesän viileys ja märkyys sekä siemenperunan seittisyys hidastivat perunan taimettumista. Heinäkuun puolivälissä alkanut rutto tuhosi perunan varret liian varhain, ja mukuloiden kasvu pysähtyi. Satoa ei kokeesta korjattu. Sekä Rhizo Vital- että Prestop- käsittelyt vähensivät maavarsien versolaikkua käsittelemättömään verrattuna.

15 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe Etelä-Savo Menetelmät ja toteutus Koe toteutettiin Mikkelissä vuokrapellolla, jossa viljeltiin sipulia ensimmäistää kertaa. Koe hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Istukkaat käsiteltiin ja istutettiin 16.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan kokoo oli halkaisijaltaan 14-17 mm. Istukasmäärä/käsittely oli 25 kg:n säkki. Käsittelyt: 1. Käsittelemätön istukas (verranne) 2. Prestop (Gliocladium catenulatum) 0,5 %, 40 l vettä + 200 g Prestop- jauhetta 3. Mycostop (Streptomyces criseovirides) 0,01%, 50 l vettä + 5 g Mycostop- jauhetta Molemmat valmisteet liotettiin ensin litraan vettä. Tunnin liotuksen jälkeen liuos sekoitettiin lopulliseen nestemäärään. Koejäsenen sipulit upotettiin nesteeseen 25-kilon sipulisäkissä ja liotettiin 15 minuuttia. Liotuksen jälkeen säkit valutettiin. Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta. Jokaisesta käsittelystä otettiin noin 200 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja-Leena Lahdenperälle, joka tutki laboratoriotestauksessa kuinka paljon biotorjuntamikrobia istukkaat sisälsivät (Liitteenä Marja-Leena a Lahdenperän tutkimusraportti). Istukkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin 1,2 kilosta sipulia istutuksen jälkeen. Istukkaista noin 7 % oli homeisia (mm. Fusarium) tai muuten vioittuneita. Kenttäkartta Metsän reuna Sipulia Sipulia Suoja = Sipulia Mycostop Prestop Käsittelemätön Suoja = Sipulia Istutus Sipulit istutettiin Sipuli Sam- istutuskoneella. Nelirivisen penkin pituus oli 145 metriä. Mycostopkäsiteltyjä istukkaita riitti noin 120 metrille ja Prestop- istukkaita noin 100 metrille. Penkin leveys eli raideväli oli 150 cm. Istutustiheys oli 20 istukasta/rivimetri, eli noin 80 kpl/penkkimetri. Koealue tuli keskelle peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi (kenttäkartta). Lohkolla ei ole aikaisemmin kasvatettu sipulia. Esikasvina oli herne-kaura- seos. Kasvusto oli muokattu heinäkuun lopulla vuonna 2011.

16 Maanäytteet Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kuukauden välein. Mitatutt nitraattitypen pitoisuudet olivat: 13.6. 56 kg/ha, 11.7. 14 kg/ha ja 8.8. 14 kg/ha. Kasvustohavainnot Kasvustohavaintoja tehtiin noin kahden viikon välein. Taimettuneet ja kuolleet taimet laskettiin ensimmäisen kerran 13.6.2012 kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä metrin matkalta, vuorotellen jokaisesta neljästä rivistä. Mittauskohdat satunnaistettiin heittämällä muovitikkua. 11.7. laskettiin sairaat ja kuolleet taimet 100 metrin matkalta jokaisesta rivistä. Kaikki kasvit ja sairaat yksilöt laskettiin vielä 31.7. jokaisesta käsittelystä, jokaisesta rivistä 2,5 metrin matkalta, kuudesta eri kohtaa penkkiä kymmenen metrin välein. Sadonkorjuu Jokaisesta käsittelystä nostettiin ensimmäinen sato käsin laatikoihin neljältä kahden metrin pituiselta näytealalta. Näyteala, 3 m 2, käsitti koko raideleveyden eli neljä riviä (1,5 m). Sato lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin ja punnittiin varsineen (kokonaisbiomassa). Toiset näytteet otettiin (7.9.) jokaisesta käsittelystä luo olle nostetusta sadosta, joka oli kuivahtanut pellolla puolitoista viikkoa. Sato nostettiin käsin laatikoihin 3 m 2 näytealoilta samoin kuin ensimmäisessä nostossa. Tautiset ja huonot sipulit eroteltiin jo pellolla ämpäreihin. Kauppakelpoinen sato ja kauppakelvottomat punnittiin erikseen. Varastointikoe Kauppakelpoisista sipuleista punnittiin ensimmäisessä nostossa kasvustosta noin 7,5 kilon ja toisessa nostossa luo, olta noin kymmenen kilon erät, jotka pussitettiin verkkosäkkeihin näytealoittain. Säkit kuivattiin ja säilytettiin viljelijän varastossa varastosäilyvyyden seurantaa varten. Varastoidut sipulit kauppakunnostettiin 12.2.2013. Terveet ja sairaat sipulit lajiteltiin ja punnittiin erikseen. Sairaat sipulit halkaistiin ja sipuleista tarkistettiin Fusariumin (Fusarium oxysporum) ja harmaahomeen (Botrytis allii) osuudet. Kahden noston tarkoitus oli verrata tuoreena nostetun ja luo olla kuivatun sipulin varastosäilyvyyttä. Tulokset Taimitiheys Käsiteltyjä, märkiä istukkaita meni istutuksessa maahan hiukan vähemmän kuin käsittelemättömiä kuivia istukkaita (Taulukko 1). Kesäkuun puolivälissä (13.6.) tehdyssä taimilaskennassa oli käsittelemättömän koejäsenen taimitiheys 23,7 tainta/metri, Prestopin 21,7 ja Mycostopin 21,9 tainta/metri. Heinäkuun lopun tiheyslaskennassa oli käsitellyissä koejäsenissä kuolleita ja sairaita yksilöitä enemmän kuin käsittelemättömässä. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli harventunut kesäkuun taimettumistilanteeseenn verrattuna käsittelemättömässä 0,6 yksilöä/metri, Mycostopkäsittelyssä 2,1 yksilöä/metri ja Prestop- käsittelyssä 5,1 yksilöä/metri (Taulukko 1).

17 Taulukko 1. Taimitiheydet 13.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 31.7. (6*2,5 metrin matkalta, kaikista neljästä rivistä) ja 28.8. ja 7.9. sadonkorjuun yhteydessä (4*2 metrin matkalta). Käsittely Taimia/ metri 13.6. Kasveja/ metri 31.7. Kasveja/ metri 28.8. Kasveja/ metri 7.9. Käsittelemätön 23,7 21,5 23,3 23,1 Mycostop 21,9 19,3 18,7 19,8 Prestop 21,7 19,1 18,4 16,6 Sato Satoerot käsittelemättömän ja käsiteltyjen koejäsenten välillä olivat selvät molemmissa nostoissa. Kokonaissato oli luo olla kuivatussa käsittelemättömässä keskimäärin noin 53 000 kg/ha, Mycostop- käsittelyssä 48 000 ja Prestop- käsittelyssä noin 40 000 kg/ha. Kauppasadot/ha olivat vastaavasti: käsittelemätön 51 00 00 kg, Mycostop 45 000 kg ja Prestop 38 000 kg/ha (Kuva 17). Sato lajiteltiin tarkemmin ensimmäisessä nostossa, jolloin pääasiassa Fusariumin pilaamia sipuleita oli käsittelemättömässä noin 10,3 % sadosta, Mycostop- käsitellystä noin 11,7 % ja Prestopkäsitellystä noin 13,1 % (Kuva 18). Toisessa nostossa luo olla kuivatusta sadosta lajittelu tehtiin pellolla ja vain selvästi tautisiksi havaitut yksilöt eroteltiin. Tällöin tautisia oli käsittelemättömässä 4 %, Mycostop- käsittelyssä 6,4 % ja Prestop- käsittelyssä 5,9 %. Sipulien keskikoko oli suurin Prestop- käsittelyssä, keskimäärin 105 g (Kuva 19). Sato, kg/ha 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Koko sato, kg/ha Terve sato, kg/ha Käsittelemätön Mycostop Prestop Käsittelemätön Mycostop Prestop Tuoreena korjattu 28.8. Pellolla kuivattu 7.9. Kuva 17. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Tuoreena korjatussa sadossa on mukana naattien tuore biomassa. Pellolla kuivatussa sadossa naatit ovat kuivahtaneet. Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

18 20 16 12 8 4 0 Tautisia ja huonoja sipuleita, % sadosta Käsittelemätön Mycostop Prestop Käsittelemätön Mycostop Prestop Tuoreena korjattu 28.8. Pellolla kuivattu 7.9. Kuva 18. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Tuoreena korjatut lajiteltiin tarkemmin kuin pellolla kuivatut. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa. Sipulien paino, g/kpl, 7.9.2012 140 120 100 80 60 40 20 0 Koko sato, g/kpl Terveet, g/kpl Käsittelemätön Mycostop Prestop Kuva 19. Sipulien keskimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 7.9.2012. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa. Varastointikoe Luo olla puolitoista viikkoa kuivunut sipuli säilyi varastossa paremmin kuin suoraan nostettu sipuli. Molemmissa nostoissa käsittelemätön sipuli oli terveempää kuin Prestop- ja Mycostopkäsitellyt (Taulukko 2). Taudeistaa harmaahometta oli käsittelemättömässä sipulissa selvästi enemmän kuin käsitellyissä. Fusariumin osuus vastaavasti oli käsitellyissä suurempi kuin käsittelemättömässä (Taulukko 3, kuva 20). Osassa sipuleita oli sekä Fusariumia, että harmaahometta.

19 Taulukko 2. Varastokokeen purku. Hävikki sisältää kuivuessa haihtuneen kosteuden ja kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret ja kuoret). Käsittelyt Syksyllä varastoon kg Varastossa 12.2.2013 kg Hävikki % Terveitä kg Nosto suoraan 28.8.2012 Käsittelemätön 7,686 4,822 37,3 2,817 Prestop 7,737 4,509 41,7 1,857 Mycostop 7,360 4,401 40,2 2,008 Nosto luo'olta 7.9.2012 Käsittelemätön 10,,497 8,395 20,0 5,656 Prestop 10,,356 7,674 25,9 4,031 Mycostop 10,,642 7,835 26,4 3,763 Sairaita kg Kauppakelpoisia, % 2,005 58,1 2,652 41,3 2,393 45,7 2,739 67,3 3,643 52,4 4,072 47,9 Taulukko 3. Halkaistuissa sairaissa sipuleissa todetut taudit. Käsittelyt Nosto suoraan 28.8.2012 Käsittelemätön Prestop Mycostop Nosto luo'olta 7.9.2012 Käsittelemätön Prestop Mycostop Fusarium % Harmaahome % Muut % 41,2 58,8 0,0 79,1 18,1 2,8 73,3 25,8 1,0 45,3 48,2 6,5 84,0 12,9 3,1 86,8 9,4 3,9 Kuva 20. Fusarium tuhoaa sipulin juuristoa ja alkaa sipulin tyveltä (vasemmalla), harmaahome alkaa sipulin kaulaosasta (oikealla) ja tuhoaa sipulin vasta varastoinnin aikana.

20 Johtopäätökset Sipulin istukkaat otettiin jokaiseen käsittelyyn eri istukassäkeistä. Istukkaiden välillä saattoi olla eroja, vaikka ne olivat samaa siemenerää. Käsittelyt lisäsivät sipulin tautisuutta ja käsiteltyjen istukkaiden sato jäi selvästi pienemmäksi kuin käsittelemättömän. Märkiä käsiteltyjä istukkaita meni maahan hiukan vähemmän kuin kuivaa käsittelemätöntä istukasta. Sipulinfusarioosi (sipulimätä, Fusarium oxysporum) harvensi kasvustoa runsaimmin käsitellyissä koejäsenissä. Mahdollisesti liotus nesteessä aktivoi Fusariumia istukkaissa. Nesteen vaikutus taudin lisääntymiseen jäi kokeessa kuitenkin varmistamatta, koska kokeessa ei ollut pelkässä vedessä liotusta. Kokeneiden viljelijöiden mielestä istukkaat olisi pitänyt kuivata käsittelyn jälkeen, mikä jäi kokeessamme tekemättä. Tulevaisuuden kokeissa pitää käyttää samanlaista istukasta eri koejäseniin, testata lyhyttä kastelua torjunta-aineliuoksessa, istukkaan kuivausta. Lisäksi uusia biologisia aineita etsitään tuleviin testauksiin.

21 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, Etelä-Karjala Menetelmät ja toteutus Koe toteutettiin Parikkalassa ja hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Istukkaat käsiteltiin ja istutettiin 15.5.2012.. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14-21 mm. Istukasmäärä/käsittely oli 25 kg. Käsittelyt: 1. Käsittelemätön istukas (verranne) 2. Prestop (Gliocladium catenulatum) 0,5 %, 40 l vettä + 200 g Prestop- jauhetta 3. Mycostop (Streptomyces criseovirides) 0,01%, 50 l vettä + 5 g Mycostop- jauhetta Molempia valmisteita liotettiin ensin tunnin ajan litrassa vettä. Liuos sekoitettiin hyvin lopulliseen nestemäärään. Koejäsenen sipulit jaettiin kahteen verkkosäkkiin ja upotettiin nesteeseen sipulisäkki kerrallaan ja liotettiin 15 minuuttia. Liotuksen jälkeen säkit valutettiin, mutta istukkaita ei kuivattu ennen istutusta. Jokaisesta käsittelystä otettiin noin 200 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja-Leena Lahdenperälle, joka tutki kuinka paljon biotorjuntamikrobia sipulit sisälsivät (Liitteenä Lahdenperän raportti). Sipulin istukkaissa oli runsaasti homeisia ja pieniä sipuleita. Kahdesta noin 200 gramman erästä eroteltiin silmävaraisesti sairaat ja pienet istukkaat terveistä. Sairaita oli keskimäärin 18,7 %. Kenttäkartta Metsän reuna Sipulia sipulia Suoja Prestop Mycostop Käsittelemätön Suoja Istutus Jokaista koejäsentä (käsittelyä) istutettiin Sipuli Sam- istutuskoneella noin 115 metrin pituinen nelirivinen penkki. Penkin leveys eli raideväli oli 150 cm. Istutustiheys oli 20 istukasta/rivimetri, eli noin 80 kpl/penkkimetri. Koealuee tuli keskelle peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi (kenttäkartta).

22 Pellon esikasvi oli ohra. Lannoituksena oli käytetty perus Viljo-lannoitetta (N:P:K 8-5-1) 1000 kg hehtaarille. Maassa oli jonkin verran juolavehnää ja valvatin juuria. Maanäytteet Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kuukauden välein. Mitatutt nitraattitypen pitoisuudet olivat: 15.6. 70 kg/ha, 12.7. 56 kg/ha ja 1.8. 14 kg/ha. Kasvustohavainnot Kasvustohavaintoja tehtiin noin kuukauden välein. Taimettuneet ja kuolleet taimet laskettiin ensimmäisen kerran 15.6.2012 kahdestakymmenestä kohtaa penkkiä, metrin matkalta vuorotellen jokaisesta neljästä rivistä. Mittauskohdat satunnaistettiin heittämällä muovitikkua. 12.7.2012 käsittelemätön koejäsen näytti selvästi tiheämmältä ja terveemmältä, kuin käsitellyt. Siksi taimettuneet laskettiin uudelleen, tällä kertaa kymmenestä kohtaa metrin matkalta vuorotellen jokaisesta rivistä. Mittauskohdat satunnaistettiin kymmenen askeleen välein. Lisäksi sairaat ja kuolleet yksilöt laskettiin 100 metrin matkalta jokaisesta rivistä. Kaikki kasvit ja sairaat yksilöt laskettiin vielä 1.8.2012 jokaisesta käsittelystä, jokaisesta rivistä 2,5 metrin matkalta kuudesta eri kohtaa penkkiä kymmenen metrin välein. Sadonkorjuu Isäntä nosti sipulin nostokoneella maan pinnalle kuivahtamaan. Puolentoista viikon kuluttua nostosta (30.8.) korjattiin sato käsin laatikoihin neljältä näytealalta/käsittely. Kahden metrin pituiset näytealat (3 m 2 ) mitattiin noin viiden metrin välein. Sato lajiteltiin terveisiin (kauppakelpoiset) ja sairaisiin, jotka punnittiin erikseen. Varastointikoe Terveet sipulit pussitettiin verkkosäkkeihin näytealoittain (12 säkkiä), kuivatettiin ja laitettiin viljelijän varastoon varastosäilyvyyden seurantaa varten. Varastokoe käsiteltiin 22.1.2013.. Sipulit kauppakunnostettiin ja lajiteltiin terveisiin ja sairaisiin näytealoittain. Terveiden ja sairaiden sipulien kappalemäärät laskettiin ja painot punnittiin. Sairaat sipulit halkaistiin taudinaiheuttajan määrittämiseksi. Tulokset Taimitiheys Käsiteltyjä, märkiä istukkaita meni istutuksessa maahan vähemmän kuin kuivia, käsittelemättömiä istukkaita (Taulukko 4). Kesäkuun puolivälissä (15.6.) tehdyssä taimilaskennassa oli käsittelemättömän koejäsenen taimitiheys 20 tainta/metri, Prestop- käsittelyn 17,9 ja Mycostop- taimettui, mutta käsittelyn 16,9 tainta/metri. Aluksi myös osa huonoista ja homeisista istukkaista taimikuolleisuus oli runsasta heinäkuuhun mennessä. Heinäkuun puolivälin tiheyslaskennassa oli käsitellyissä koejäsenissä kuolleita ja sairaita yksilöitä selvästi enemmän kuin käsittelemättömässä. Tiheysero näkyi selvästi kasvustossa. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli harventunut kesäkuun taimettumistilanteeseenn verrattuna käsittelemättömässä 5,8 yksilöä/metri, Mycostopkäsittelyssä 7,8 yksilöä/metri ja Prestop- käsittelyssä 9 yksilöä/metri (Taulukko 4).

23 Taulukko 4. Taimitiheydet 15.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä), 12.7. (10*metrin matkalta, vuorotellen eri riveistä) ), 1.8. (6*2,5 metrin matkalta, kaikista neljästä rivistä) ja 30.8. sadonkorjuun yhteydessä (4*2 metrin matkalta). Käsittely Taimia/ metri 15.6. Kasveja/ metri 12.7. Kasveja/ metri 1.8. Kasveja/ metri 30.8. Käsittelemätön 20,0 17,4 14,5 14,2 Mycostop 16,9 11,6 9,1 9,1 Prestop 17,9 11,0 9,3 8,9 Sato Satoerot käsittelemättömän ja käsiteltyjen koejäsenten välillä olivat selvät. Kokonaissato oli käsittelemättömässä keskimäärin noin 41 000 kg/ha, Mycostop- ja Prestop- käsittelyissä noin 29 000 kg/ha. Kauppasadot/ha olivat vastaavasti: käsittelemätön 36 000 kg, Mycostop 24 000 kg ja Prestop 25 000 kg/ha (Kuva 21). Tauti (pääasiassa Fusarium) pilasi käsittelemättömästä sadosta noin 13,4 %, Mycostop- käsitellystä noin 15,7 % ja Prestop- käsitellystä noin 14,7 % (Kuva 22). Sipulien keskikoko oli suurin Prestop- käsittelyssä, keskimäärin 136 g (Kuva 23). Sato kg/ha 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Koko sato, kg/ha Terve sato, kg/ha Käsittelemätön Mycostop Prestop Kuva 21. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa. 25 20 15 10 5 0 Tautisia ja huonoja sipuleita, % sadosta Käsittelemätön Mycostop Prestop Kuva 22. Eri käsittelyjen tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

24 Sipulin paino, g/kpl 200 150 100 50 0 Käsittelemätön Koko sato, g/kpl Kauppakelpoiset, g/kpl Mycostop Prestop Kuva 23. Sipulien keskimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 30.8.2012. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa. Varastointikoe Käsittelemätön sipuli säilyi parhaiten varastossa, sen kauppakelpoisuus oli 62% %, Mycostop- sato/ha oli käsittelyn 57,3 % ja Prestop- käsittelyn 46,6 %. Käsittelemättömän kauppakelpoinen samoin suurin, 16 456 kg/ha (Taulukko 5). Sipulien pääasiallinen tauti oli Fusariumia. Taulukko 5. Varastosäilyvyys 22..1.2013. Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen kosteuden ja kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret, kuoret). Käsittely Varastoon syksyllä Varastossa 22.1.2013 Hävikki Terveitä Sairaita kg kg % kg kg Käsittelemätön 10,694 7,968 25,3 4,937 3,031 Mycostop 7,222 5,295 26,5 3,032 2,263 Prestop 7,372 5,433 26,3 2,533 2,900 Kauppa- % kelpoisuus 62,0 57,3 46,6 Johtopäätökset Sipulin istukkaat otettiin jokaiseen käsittelyyn eri istukassäkeistä. Istukkaiden välillä saattoi olla eroja, vaikka ne olivat samaa siemenerää. Istukkaista tehtiin silmävarainen kuntotarkastus, mutta näytemäärä oli liian pieni (400 g) ). Taimitiheys laskettiin joka kerta eri tavoin. Tulevissa kokeissa laskenta tulisi tehdä samoilta kohti ja samalla tavalla. Tarkin laskutapa lienee 1.8.2012 tehty laskenta, jolloin taimett ja sairaat laskettiin 2,5 metrin matkalta kaikilta riveiltä (raideväli) kuudesta eri kohtaa penkkiä. Käsittelyt lisäsivät tautisuutta ja käsiteltyjen istukkaiden sato jäi selvästi pienemmäksi kuin käsittelemättömän. Märkiä käsiteltyjä istukkaita meni maahan istutuksessa vähemmän kuin kuivaa käsittelemätöntä istukasta, mikä osaltaan vaikutti satotulokseen. Lisäksi sipulinfusarioosi (sipulimätä, Fusarium oxysporum) harvensi kasvustoa runsaimmin käsitellyissä koejäsenissä. Mahdollisesti liotus nesteessä aktivoi Fusariumia istukkaissa.

25 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, Pohjois-Savo Menetelmät ja toteutus Koe toteutettiin kuopiolaisella tilalla. Koe hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Sipuli istutettiin 23.5.2012. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 17-21 mm. Kaikkiin käsittelyihin otettiin istukas samasta suursäkistä (Kuva 24). Käsittelyt: 1. Käsittelemätön, verranne 2. Prestop (Gliocladium catenulatum) 3,3 %, 7,5 litraa vettä + 250 g Prestop- jauhetta (ainemäärä oli 3,57 kg/ha). Prestop sekoitettiin ensin 2,5 litraan vettä, liotettiin 2,5 tuntia ja sekoitettiin lopulliseen vesimäärään (7,5 litraa). 3. Mycostop (Streptomyces criseovirides) 0,14 %, 3,5 l vettä + 5 g Mycostop- jauhetta ainemäärä 111 g/ha). Mycostop sekoitettiin pieneen vesimäärään (200 ml), liotettiin 2 tuntia ja sekoitettiin lopulliseen vesimäärään (3,5 litraa). Biotorjunta-aineliuos kaadettiin erilliseen säiliöön (Kuva 25), josta liuos johdettiin suuttimien kautta maahan istutuksen yhteydessä. Kuva 24. Istutuskone ja säiliön täyttö suursäkistä. Kuva 25. Biotorjunta-aineet johdettiin pienestä säiliöstä suuttimien kautta maahan (Kuva Veikko Hintikainen).

26 Jokaisesta käsittelystä otettiin maasta noin 100 g istukkaita paperipussiin näytteiksi Marja-Leena Lahdenperälle, joka tutki kuinka paljon biotorjuntamikrobia sipulit sisälsivät (Liitteenä Lahdenperän raportti). Kenttäkartta Punasipulia keltasipulia 315 m pituus sipulia Käsittelemätön Penkki 18 Mycostop ei kokeessa Prestop Penkki 19 Penkki 20 penkki 21 Istutus Koejäsenet istutettiin istutuskoneella ja käsittelyt tehtiin samalla kertaa. Käsittelemätöntä ja Prestop- käsiteltyä istutettiin molempia 315 metrin pituinen kahdeksanrivinen penkki, Mycostop- käsiteltyä tuli 200 metrin matkalle. Penkin leveys oli raideväli eli 2,25 metriä. Koealue tuli keskelle peltoa, jolloin kokeen molemmille reunoille tuli sipulia suojariveiksi (kenttäkartta). Pellon esikasvina oli puna-apila apila kahtena vuonna. Muokkaus oli tehty heinäkuun lopulla vuonna 2011. Lannoituksena käytettiin Perusviljo- lannoitetta (N:P:K 8-5-1) 400 kg/ha hajalevityksenä ja 700 kg/ha istutuksen yhteydessä (yhteensä 1100 kg hehtaarille), granuloitua kaliumsulfaattia 200 kg/ha ja hivenravinneseosta 200 kg/ha. Maanäytteet Nitraattityppi mitattiin kasvukaudella typpilaukulla kaksi kertaa. Mitatut nitraattitypen pitoisuudet olivat: 27.6. 56 kg/ha ja 24.7. 14 kg/ha. Kasvustohavainnot Taimettuneet ja kuolleet taimet laskettiin ensimmäisen kerran 27.6. 20 kertaa metrin matkalta vuorotellen neljästä keskirivistä (Kuva 26). Mittauskohdat satunnaistettiin kymmenen askeleen välein.

27 Kuva 26. Taimitiheyden laskennassa käytettiin metrin pituista mittatikkua. Kaikki kasvit ja sairaat yksilöt laskettiin 9.8. jokaisesta käsittelystä, neljästä rivistä 2,5 metrin matkalta neljästä eri kohtaa penkkiä viiden metrin välein. Sadonkorjuu Maan pinnalle koneella nostetut, puolitoista viikkoa karholla kuivahtaneet sipulit korjattiin käsin laatikoihin neljältä näytealalta 27.8. Näytealat, 3 m 2, (2,25 m*1,33 m) mitattiin noin viiden metrin välein. Sato lajiteltiin terveisiin (kauppakelpoiset) ja sairaisiin ja punnittiin erikseen. Varastointikoe Näytealojen 1 ja 2 sekä 3 ja 4 terveet sipulit yhdistettiin, pussitettiin verkkosäkkeihin ja punnittiin. Säkit kuivattiin ja varastoitiin Siilinjärvellä. Varastoitu sipuli kauppakunnostettiin 1.2.2013. Terveet ja sairaat sipulit eriteltiin, niiden kappalemäärät laskettiin ja painot punnittiin. Sairaat sipulit halkaistiin ja niistä eroteltiin Fusariumin ja harmaahomeen vioittamat sipulit. Tulokset Taimitiheys 27.6. tehdyssä taimilaskennassa käsittelemättömän ja Mycostop- käsitellyn koejäsenen taimitiheys oli 15,2 tainta/metri, Prestopi- käsittelyn 16 tainta/metri. Sadonkorjuuseen mennessä kasvusto oli harventunut kesäkuun taimettumistilanteeseen verrattuna käsittelemättömässä 6,7 yksilöä/metri, Mycostop- käsittelyssä 4,8 yksilöä/metri ja Prestop- käsittelyssä 4,1 yksilöä/metri (Taulukko 6). Taulukko 6. Taimitiheydet 27.6. (20 x metrin matkalta, vuorotellen neljästä keskirivistä), 9.8. (4 * 2,5 metrin matkalta, neljästä rivistä) ja 27.8. sadonkorjuun yhteydessä (4*1,333 metrin matkalta). Käsittely Taimia/ metri 27.6. Kasveja/ metri 9.8. Kasveja/ metri 27.8. Käsittelemätön 15,2 10,4 8,5 Mycostop 15,2 9,6 10,4 Prestop 16,0 10,3 11,9

28 Sato Sato oli käsitellyissä koejäsenissää parempi kuin käsittelemättömässä. Kokonaissato oli käsittelemättömässä keskimäärin noin 11 000 kg/ha, Mycostop- käsittelyssä 14 000 ja Prestopkäsittelyssä noin 18 000 kg/ha. Kauppasadot hehtaaria kohti olivat vastaavasti: käsittelemätön 9 000 kg/ha, Mycostop 12 000 kg/ha ja Prestop 15 000 kg/ha (Kuva 27). Pääasiassa Fusariumin pilaamia ja liian pieniä (<3,0 cm) sipuleita oli käsittelemättömässä 20,5 % sadosta, Mycostop- käsitellyssä 17,8 % ja Prestop- käsitellyssä 14,8 % (Kuva 28). Sipulien keskikoko oli suurin Prestop- käsittelyssä, keskimäärin 48,6 g (Kuva 29). Sato, kg/ha Koko sato, kg/ha Terve sato, kg/ha 25000 20000 15000 10000 5000 0 Käsittelemätön Mycostop Prestop Kuva 27. Eri käsittelyistä saadut sipulisadot kg/ha. Pylväät kuvaavat neljän näytealan sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tautisia ja huonoja sipuleita, % sadosta Käsittelemätön Mycostop Prestop Kuva 28. Tautisten ja huonojen sipuleiden osuus sadosta prosentteina eri käsittelyissä. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

29 Sipulien paino, g/kpl Koko sato Terveet 60 50 40 30 20 10 0 Käsittelemätön Mycostop Prestop Kuva 29. Sipulien keskimääräinen paino grammoina eri käsittelyissä 27.8.2012. Pylväät kuvaavat neljän näytealan keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa. Varastointikoe Käsittelemättömän ja Prestop- käsitellyn sipulin kauppakelpoisuudessa ei ollut suurta eroa. Käsittelemättömän kauppakelpoisuus-% oli 56,8, Prestop- käsittelyn oli 55,8 % ja Mycostopkäsittelyn 46,5 % (Taulukko 7). Prestop- käsitellyn kauppakelpoisen sadon määrä oli suurin, koska sen sato syksyllä oli suurin. Taudinaiheuttajista Fusariumia oli runsaammin kuin harmaahometta (Taulukko 8). Taulukko 7. Sipulin varastosäilyvyys 1.2.2013. Hävikki sisältää kuivumisessa haihtuneen kosteuden ja kauppakunnostuksen lajittelujätteen (varret, kuoret). Käsittely Varastoon syksyllä Varastossa 1.2.2013 Hävikki Terveitä Sairaita kg kg % kg kg Käsittelemätön 5,516 3,855 30,1 2,188 1,667 Mycostop 7,144 4,956 30,7 2,345 2,611 Prestop 9,335 6,491 30,4 3,626 2,865 Kauppakelpoisuus % 56,8 46,5 55,8 Taulukko 8. Sairaiden sipulien pääasialliset taudinaiheuttajat varastoidussa sipulissa. Fusarium Käsittely % Käsittelemätön 59,9 Mycostop 57,6 Prestop 64,2 Harmaahome % 40,1 42,4 35,8

30 Johtopäätökset Runsas rikkakasvien määrä haittasi sipulin kasvua, kasvustohavaintoja ja sadonkorjuuta. Biotorjuntakäsittelyissä oli suurempi ja terveempi sato kuin käsittelemättömässä. Tulos poikkesi kokeista, joissa istukkaat käsiteltiin upottamalla biotorjunta-aineliuokseen. Upotuskäsittely lisäsi sipulin tautisuutta ja vähensi satoa. Istutuksen yhteydessä tapahtuvassa käsittelyssä istukas säilyy kuivana ja joutuu kosketukseen torjunta-aineliuoksen kanssa vasta maassa.

31 Luomusipulin Fusarium- torjuntakoe, astiakoe, MTT Mikkeli Menetelmät ja toteutus Astiakoe toteutettiin MTT Mikkelissä. Kokeeseen otettiin multa sipulipellosta, jolla on pitkä viljelyhistoria (tautinen maa). Verranteeksi otettiin multaa pellolta, jossa ei aikaisemmin ole viljelty sipulia (terve maa). Multa lapioitiin kymmenen litran ämpäreihin, joissa oli reiät pohjissa. Istukkaat käsiteltiin ja istutettiin 22.5.2012.. Lajike oli Setton, istukkaan koko oli halkaisijaltaan 14 17 mm. Käsitelty istukasmäärä/koejäsen oli 100 istukasta, joista 64 istutettiin (16/ämpäri, 4 ämpäria/käsittely). Käsittelyt ja istutus 1. Verranne, käsittelemätön istukas, terve maa 2. Verranne, käsittelemätön istukas, tautinen maa 3. Verranne, liotus vedessä, tautinen maa, istukkaiden liotus 15 minuuttia 4. Prestop (Gliocladium catenulatum) 0,5 %: 1000 ml vettä + 5 g Prestop, istukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinen maa) 5. Mycostop (Streptomyces criseovirides) 0,01%: 1000 ml vettä + 0,1 g Mycostop, istukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinen maa) 6. Geo-bioaktivaattori, EM (Geobio): 1 dl/1000 ml vettä, istukkaiden liotus 15 minuuttia, (tautinenn maa). Valmiste sisältää maahantuojan mukaan: maitohappo- ja fotosynteesibakteeria, hiivasientä, actinomyceteeni- bakteereja (aerobisia ja anaerobisia) ja modifoitua vettä Prestop- ja Mycostop- valmisteett liotettiin tunnin ajan pienessä vesimäärässä ennen lopulliseen vesimäärään sekoittamista. Kuivana punnitut, lajitellut istukkaat (100 kpl) liotettiin biotorjuntaja jäljellä oleva liuos aineliuoksissa tai vedessä 15 minuuttia. Istukkaat punnittiin liotuksen jälkeen mitattiin. Istukkaita ei kuivattu ennen istutusta. Istutus tapahtui käsin, 16 istukasta/ämpäri. Käsittelyissä 2 6 oli ns. tautista multaa. Koeasettelu oli täysin satunnaistettu koe neljänä toistona. Ämpärien alle levitettiin MyPex- katekangas. Koealue peitettiin verkolla estämään lintujen aiheuttamia vioituksia (Kuva 30). Koejärjestely: 22 62 51 54 41 34 24 13 43 12 64 53 O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O 42 11 61 44 32 14 52 23 63 31 33 21

32 Kuva 30. Taimettuneet sipulit 11..6. verkon alla. Istukkaiden tautisuus tarkastettiin silmävaraisesti noin 1,2 kilosta sipulia ennen käsittelyjä ja istutusta. Homeiset ja huonot istukkaat poistettiin. Istukkaista noin 7 % oli homeisia (mm. Fusarium sp.) tai muuten vioittuneita. Kasvustohavainnot Taimettumista seurattiin viikon välein (5., 11. ja 18.6.). Sairaita ja kuolleita laskettiin samoin viikon välein 18.6. lähtien. Sadonkorjuu Sipulit korjattiin naatteineen 10.8. Kuolleet yksilöt laskettiin, mutta niitä ei punnittu. Terveet ja sairaat sipulit punnittiin yksitellen naatteineen. Sipulien annettiin kuivahtaa reiällisissä muovilaatikoissa ilmavassa varastossa ulkolämpötilassa. Neljän vuorokauden kuluttua sipulin naatit katkaistiin 3-4 cm:n päästä sipulin kaulasta ja sipulit punnittiin toistoittain (ei yksitellen), terveet ja sairaat erikseen. Tulokset Taimettuneet Taimettuminen oli aluksi epätasaista, mutta tasaisimmin ja nopeimmin taimettuivat terve maaverranne, vesi- ja Mycostop- käsittelyt. Kaikki istutetut yksilöt taimettuivat 18.6 mennessä käsittelyissä terve maa, Prestop ja Mycostop (Taulukko 9). Taulukko 9. Taimettuneet keskimäärin kpl/ämpäri (istutettu 16 sipulia) Käsittely Terve maa, verranne Tautinen maa, verranne Tautinen maa, vesi Prestop, tautinen maa Mycostop, tautinen maa Geo-bioaktivaattori (EM), tautin maa Taimettuneet, kpl 5.6. Taimettuneet, kpl 11.6. 13,3 16 12,0 15 13,5 15,5 13,0 15 12,8 15,8 nen 12,8 15,3 Taimettuneet, kpl 18.6. 16 15 15,8 16 16 15,8 Sairaat ja kuolleet Kuolleita ja sairaita yksilöitä laskettiin viikoittain (Kuva 31). Ensimmäiset selvästi sairastuneet yksilöt löytyivät 4 viikon kuluttua istutuksesta Geobio- käsittelyssä ja vesikäsittelyssä (18.6.).

33 Viiden viikon kuluttua sairastuneita oli kaikissa muissa, paitsi Mycostop- käsittelyssä. Seitsemännestä viikosta lähtien (10.7.) sipulien sairastuminen nopeutui ja sadonkorjuun yhteydessä sairaita ja kuolleita oli eniten Geobio- käsitellyssä 59 yksilöä 64 istutetusta (92,2 %), tautisen maan verranteessa noin 52 (81,3 %), vesikäsitellyssä verranteessa 40 (62,5 %), Prestop- käsittelyssä 34 (54,7 %), Mycostop- käsittelyssä 24 (37,5) ja terveen maan verranteessa 21 (32,8 %) (Kuvat 32). Kuolleita ja sairaita, kpl 70 60 50 40 30 20 10 0 Kuolleet ja pahoin sairaat yksilöt, kpl istutetuista (64 kpl) Verranne, terve maa Verranne, tautinen maa Verranne, vesi Prestop Mycostop Geobio Kuva 31. Kokeen sairaat ja kuolleet yksilöt viikoittain tehdyissä tarkastuksissa sekä kokeen lopussa Astiakokeen sipulien terveet, sairaat, kuolleet ja itämättömät % kaikista (64) Terveet kpl Sairaat kpl Kuolleet kpl Ei taimettuneet kpl Geobio (EM) 8 28 63 2 Tautinen maa 19 34 41 6 Vesi 38 28 33 2 Prestop 45 22 33 0 Mycostop 63 14 23 0 Terve maa 67 20 13 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 32. Eri käsittelyjen terveiden, sairaiden, kuolleiden ja taimettumattomien sipuleiden osuus kokonaismäärästä (64 istukasta/kasvia) prosentteina kokeen lopussa 13.8.

34 Sato Terveen maan verranteessa sekä sipuleiden keskimääräinen biomassa (naatit mukana), että terveiden sipulien sato (naatit leikattu pois) oli kokeen suurin, biomassa keskimäärin 220 g/toisto (ämpäri) ja sipulisato 150 g/toisto. Mycostop- käsiteltyjen sadot olivat vastaavasti 170 g ja 110 g, ja Prestop- käsittelyn 150 ja 95 g (Kuva 33). Geobio- käsittelyn ja tautisen maan verranteen sadot olivat heikoimmat. Geobio- käsittely poikkesi merkitsevästi terveestä verranteesta sekä Mycostopja Prestop- käsittelyistä. Eniten vaihtelua toistojen välillä oli tautisen maan verranteessa. Sipulien keskipainot jäivät pieniksi, koska kasvutilaa oli vähän, Fusarium haittasi sipulien kasvua ja ilmeisesti myös ravinteista oli puutetta (analyysituloksia ei ole vielä saatu). Terveen maan verranteessa yksittäisten sipulien (terveet + sairaat) biomassa (18,2 g) sekä sipulien keskipaino (12,4 g) olivat kokeen suurimmat (Kuva 34). Astiakokeen sipulien biomassa ja sipulien sato, g Terveiden biomassa Terveiden sato Sairaiden biomassa Sairaiden sato 300 250 200 150 100 50 0-50 Terve maa Mycostop Prestop Vesi Tautinen maa Geobio Kuva 33. Eri käsittelyistä saadut sipulin terveiden ja sairaiden kokonaisbiomassa (varret mukana) sekä sipulisato (ilman varsia), g. Pylväät kuvaavat neljän toiston (ämpärin) sadosta laskettua keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa.

35 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sipulien keskipainot, g/kpl Biomassa g/kpl Sato g/kpl Kuva 34. Sipulien keskipainot grammoina eri käsittelyissä (mukana ovat elävät = terveet ja sairaat kasvit). Pylväät kuvaavat neljän toiston (ämpärin) keskiarvoa. Biomassan painossa on mukana naattien paino, sato = sipuli. Johtopäätökset Sipulin istukkaat otettiin jokaiseen käsittelyyn samasta istukaserästä. Tautiset ja muuten huonot istukkaat poistettiin, joten kaikissa käsittelyissä oli laadultaan ulkoisesti terveet ja samanlaiset istukkaat. Astiakokeessa terveeseen maahan istutetut sipulit olivat terveimpiä ja sato oli paras. Koska siinäkin sairaiden määrä oli varsin suuri (30 %), joko istukkaissa oli piilevästi sairaita yksilöitä tai tartunta levisi muista koejäsenistä. Ämpärit olivat mahdollisesti liian lähellä toisiaan. Sipulit istutettiin ämpäreissä tiheään, joten tauti tarttui yksilöstä toiseen. Sairaita taimia oli eniten mullassaa (tautisen maan verranne), jossa sipulin viljelyhistoria on pitkä. Mycostop- käsittely toimi tässä kokeessa melko hyvin ja Prestopkin kohtalaisesti. Viljelmäkokeissa biotorjujat sen sijaan lisäsivät tautia käsittelemättömään verrattuna. Niissä kokeissa oli lajittelematon istukas, jossa oli runsaasti tautisia. Viljelmäkokeissa teimme johtopäätöksen, että vesiliotus lisää taudin leviämistä ja istukkaat pitäisi kuivata käsittelyn jälkeen. Tässä kokeessa vesikäsitelty koejäsen oli terveempää kuin kuiva käsittelemätön verranne, tosin ero ei ollut merkitsevä. Koska käsitelty istukasmäärä oli pieni (100 istukasta), käsitellyt sipulit ehtivät jonkin verran kuivahtaa ennen istutusta. Koe osoitti, että Fusarium- infektio leviää nopeimmin ja pahiten maatartunnasta. Mahdollisesti myös näennäisesti terveessä istukkaassa on taudinaiheuttajaa piilevänä. Astia- ja laboratoriokokeet eivät riitä tautiaineiden testauksessa, tarvitaan kenttä- ja käytännön peltokokeita. Jatkossa tulee testata uusia menetelmiä ja biotorjunta-aineita.

36 Jäävuorisalaatin biotorjunta- ja biostimulanttikoe Menetelmät Salaattikoe toteutettiin MTT Mikkelissä. Taimet tuotettiin Joroisissa. Lajike oli Stallion. Jokaista käsittelyä varten kylvettiin kuusi Plantek 144- kennoa turvekasvualustalle 19.5.2012. Käsittelyt 1. Verranne, vesikäsittely 2. Prestop Mix (Gliocladium catenulatum- mikrobi); biotorjuntavalmiste taimipoltteiden torjuntaan (Verdera) 3. Bioreweil; hiivajohdannainen, joka sisältää kelaattiyhdisteitä ja oligosakkarideja sekä kasvuhormoneja ja vitamiineja. Valmiste parantaa juuriston kasvua ja aktivoi juuriston lähellä olevia mikrobeja. Valmisteella saattaa olla myös torjuntavaikutusta kasvitauteihin (Verdera) 4. Rhizocell, Bacillus amyloliquefaciens -bakteeria ja hiivauutetta sisältävä valmiste. Parantaa ravinteiden saatavuutta, stimuloi kasvien juuria (Verdera) 5. FERTILEADER Vital, fotosynteesiä lisäävä biostimulantti (S.G. Nieminen) Käsittelyjen ajankohdat 1. 28.5. käsittelyt taimikennoissa: Prestop, Bioreweil ja Rhizocell. Verranne ja FERTILEADER Vital koejäsenet käsiteltiin vedellä 2. Taimikennojen käsittelyt ennen istutusta 18.6., kun taimet tuotiin MTTT Mikkeliin: Prestop, Bioreweil ja Rhizocell. Verranne ja FERTILEADER Vital käsiteltiin vedellä 3. 2 viikkoa istutuksesta 3.7..: Bioreweil ja Rhizocell 4. 3 viikkoa istutuksesta 10.7.: FERTILEADER Vital 5. 4 viikkoa istutuksesta 18.7.: Bioreweil ja Rhizocell Valmiste- ja vesimäärät taulukoissa 10-12. Käsittely 1 Taulukko 10. Ensimmäisen käsittelyn 28.5. valmiste- ja vesimäärät Käsittely Valmiste/ taimi g Vesi/ taimi ml Prestop 0,007 1,1 Bioreveil 0,30 1,7 Rhizocell 0,02 1,1 Valmiste/ kenno g Vesi/ kenno ml Valmiste/ käsittely g 16 1,0 166,7 6,0 74 43,2 250,0 259,2 16 2,9 166,7 17,3 Vesi/ käsittely Valmisteliuos ml % 1000 0,6 1500 17,3 1000 1,7 Bioreweil, Prestop ja Rhizocell sekoitettiin pieneen vesimäärään ja annettiin liota kaksi tuntia ennen käsittelyjä. Käsittelyt tehtiin Hazelock- ruiskulla (3 bar). Bioreweilin käyttömäärä oli niin suuri, ettei se sekoittunut tarpeeksi hyvin, joten liuokseen lisättiin vielä vettä 500 ml (Taulukko 10). Liuos ei silti mennyt ruiskun läpi, ja kastelu tehtiin metallisella, noin litran vetoisella kastelukannulla. Kastelujälki jäi epätasaiseksi. Bioreweil ei imeytynyt kunnolla turpeeseen vaan jäi kennon pinnalle ja haittasi taimien kehitystä (Kuvat 35 ja 36).

37 7.6.2012. tehty taimien tarkastuss vahvisti, että Bioreweil- käsittely oli ollut liian rankka. Kasvu oli selvästi heikompaa, kuin muissa käsittelyissä. Taimituottajan mukaan tainten kasvu oli pysähtynyt käsittelyn jälkeen ja alkanut kunnolla vasta neljän viikon kuluttua kylvöstä. Kennojen reunoille oli jäänyt eniten Bioreweil- liuosta ja niissä taimet eivät olleet kasvaneet juuri lainkaan (Kuva 36). Kennon keskellä taimet olivat kuitenkin vihreitä ja terveitä. Kuva 35. Salaatti 28.5.2012 ensimmäisen käsittelyn jälkeen, oikealla Bioreweil- käsitellyt kennot Kuva 36. Kennon reunoilla Bioreweil- käsiteltyjen kasvu oli epätasaista (7.6.). Vasemmalla Bioreweil-käsittely ja oikealla Prestop-käsittely. Käsittely 2. ennen istutusta. Jotta taimet eivät olisi kasvaneet liikaa, taimikennot siirrettiin kylmiöön viikoksi ennen istutusta. Taimet tuotiin Mikkeliin 18.6. ja kasteltiin. Valmisteliuokset ruiskutettiin Hazelock- ruiskulla (3 bar). Bioreweil- käsittelyssä ruiskutettiin kuusi kennoa ja muissa neljä kennoa (Taulukko 11). Biorweil- valmisteen käyttömäärää vähennettiin, koska ensimmäisen käsittelyn ainemäärä todettiin liian suureksi. Rhizocell- valmistemäärään saatiin valmistajan tarkennus vastaa ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Taulukko 11. Taimikäsittelyt ennen istutusta 18.6. Bioreweil- käsittely 6 kennoa, muut 4 kennoa. Käsittely Valmiste/ taimi g Vesi/ taimii ml Prestop 0,01 1,74 Bioreveil 0,03 1,74 Rhizocell 0,04 1,74 Valmiste/ kenno g Vesi/ kenno ml Valmiste/ käsittely g 4 1,44 250 5,76 4 4,32 250 25,92 4 5,76 250 23,04 Vesi/ Valmiste- käsittely liuos ml % 1000 0,6 1500 1,7 1000 2,3

38 Taimien painot Jokaisesta käsittelystä otettiin satunnaisesti yksi kenno. Jokaisesta kennosta otettiin 50 keskimmäistä tainta valikoimatta. Tainten maanpäällinen osa leikattiin juurenniskasta ja taimet punnittiin yksitellen. Juurten kunto tarkastettiin silmämääräisesti. Istutus Koealue ruudutettiin ja lannoitettiin ennen istutusta. Koejärjestely tehtiin täydellisesti satunnaistettujen lohkojen kokeena, toistoja oli neljä. Kullekin ruudulle istutettiin neljä riviä salaattia 0,25 metrin taimivälillä ja 0,5 metrin rivivälillä, noin 80 tainta/ruutu. Rivien paikat merkattiin etukäteen. Taimet istutettiin 19.6.2012. Aamu oli pilvipoutainen. Kaikissa käsittelyissä valikoitiin istutettaviksi parhaat taimet kennojen keskeltä. Erityisesti Biereweil- käsittelyssä reunataimet olivat heikkoja. Vesikäsitellyt ja Prestop- käsitellyt taimet tuntuivat napakimmilta istuttaa. Rhizocell- käsitellyt olivat heikoimpia. Ensimmäisen viikon aikana kuolleet taimet korvattiin uusilla muutamissa ruuduissa. Täten varmistettiin, että kaikkiin käsittelyihin ja ruutuihin jäi yhtä paljon taimia. Kenttäkartta Koejärjestelynä oli täydellisesti satunnaistettujen ruutujen koe, jossa oli neljä toistoa Koejäsenet: 1 verranne, vesi 2 Prestop 3 Bioreweil 4 Rhizocell 5 FERTILEADER Vital 4 3 2 1 5 IV Rhizocell Bioreweil Prestop verranne Vital 16 17 18 19 20 1 5 4 2 3 III verranne Vital Rhizocell Prestop Bioreweil 11 12 13 14 15 3 2 4 5 1 II Bioreweil Prestop Rhizocell Vital verranne 6 7 8 9 10 32 m 4 2 1 5 3 I Rhizocell Prestop verrann nne Vital Bioreweil 1 2 3 4 5 12 m Ruudun leveys: 2 m Ruudun pituus: 5 m Ruutujen väli: 0,5 m Kerranteiden väli: 4 m Taimikäsittelyt avomaalla Avomaakäsittelyt tehtiin aamuisin, Hazelock- ruiskuilla (3 bar) (Kuva 37, taulukko 12). Bioreweilja Rhizocell- käsittelyssä 3.7. sekä FERTILEADER Vital- käsittelyssä 10.7. sää oli aurinkoinen ja lämmin. Viimeinen käsittely18.7.. (Bioreweil ja Rhizocell) tehtiin sateen jälkeen, sää oli pilvipoutainen, iltapäivällä satoi.

39 Taulukko 12. Avomaakäsittelyjen valmistemäärät/ha ja ruutu. Vesimäärä oli 500 litraa/ha. Käsittely Aika Valmistetta Valmistetta Vettä ml/ Valmistekg tai l/ha g (ml)/ ruutu ruutu liuos, % Bioreveil 3. ja 18.7. 5 5 500 1 Rhizocell 3. ja 18.7 1 1 500 0,2 Fertileader Vital (neste) 10.7. 5 5 500 1 Kuva 37. Bioreweil- ja Rhizocell- käsittelyt avomaalla kahden viikon kuluttua istutuksesta 3.7.2012. Jäävuorisalaatin hoito, havainnot ja mittaukset Lannoitus Lohko lannoitettiin käsin ennen istutusta 14.6. seuraavasti: Puutarhan Y 3 (NPK 11-5-18) 700 kg/ha, Patenttikali (K 25) 200 kg/ha ja Hivenravinneseos 200 kg/ha. Ravinnemäärät olivat N 77, P 35 ja K 176 kg/ha. Lannoitteet sekoitettiin traktorijyrsimellä. Typpitäydennykseksi annettiin 3..7. kalkkisalpietaria 225 kg/ha. Lannos sekoitettiin maahan haraamalla. Nitraattitypen määritys Nitraattityppi määritettiin typpilaukulla ennen salaatin lannoitusta ja istutusta 13.6.2012 (0 kg/ha) sekä istutuksen jälkeen salaatin lisälannoitustarpeen arvioimiseksi. Näytteet otettiin 2.7. (42 kg/ha), 10.7. (42 kg/ha), 19.7. (14 kg/ha) ja 3.8. (0 kg/ha). Sadetus ja rikkakasvit Koealuetta sadetettiin kasvun alussa tarpeen mukaan. Rikkakasveja harattiin ja kitkettiin käsin. Tautihavainnot Tautihavaintoja tehtiin systemaattisesti viikoittain 23.7. lähtien viikon välein. Sato Runsaat sateet aiheuttivat typen kulkeutumista salaattien tavoittamattomiin, joten kerien kehitys pysähtyi. Kauppakelpoista satoa olisi saatu vain muutamasta kerästä, joten kokeessa mitattiin vain salaatinkerien kokonaisbiomassa.

40 Sato korjattiin 14. ja 15.8 jokaisesta ruudusta 4 m 2 alalta eli kahdesta keskimmäisestä rivistä 4 metrin matkalta (1,0 m x 4,0 m). Korjuu aloitettiin 0,5 metrin päästä ruudun alusta (kaksi kerää ruudun päästä jäi korjaamatta) (Kuva 38). Kultakin ruudulta korjattiin kerät kokonaisina ilman kauppakunnostusta pellolla ja jokaisen kerän kokonaisbiomassa punnittiin. Kuva 38. Sato korjattiin ruudun kahdesta keskimmäisestä rivistä, neljän metrin matkalta (4 m 2 ). Kaksi kerää molemmissa päädyissä jätettiin korjaamatta. Tulokset Taimien kunto ennen istutusta Istutuskelpoisten taimien keskipainot (50 tainta) olivat suurimmat Prestop- ja Bioreweilkäsittelyissä. Rhizocell- käsittelyn taimet olivat pienimpiä ja kevyimpiä (Kuva 39). Bioreweilkäsitellyissä kennoissa oli reunoilla muutamia vioittuneita taimia. 3,50 Tainten keskipainot, g/kpl 18.6.2012 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Vesi Prestop Bioreveil Rhizocell Kuva 39. Taimien keskipainot (50 tainta/käsittely). Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa. Taimien juuristoa ei mitattu tai punnittu, mutta silmämääräisen arvioinnin perusteella Rhizocell- ja Prestop- käsitellyissä koejäsenissä juuripaakut näyttivät parhailta. Tautien tarkkailu Heinäkuun alkupuolella useissa salaateissa oli laikkuja alimmissa lehdissä (Kuva 40). Tautiset lehdet kuolivat myöhemmin, mutta taimet eivät kuolleet. Laikuissa oli ainakinn Alternariaa ja

41 harmaahometta (Botrytis cinerea) ). Ensimmäiset kerät kuolivat harmaahomeen tartuttamina Bioreweil- käsittelyssä ja verranteessa heinäkuun puolivälin jälkeen (Kuva 41). Kuva 40. Laikkuja salaatin lehdissä 11.7. (Kuva Pirjo Kivijärvi) Kuva 41. Harmaahomeen tuhoama salaatin taimi Bioreweil- käsittelyssä 18.7.. Tauteja seurattiin 23.7. lähtien viikoittain jokaisesta ruudusta. Kasvusto oli melko tervettä, mutta erilaisia salaatin tauteja löytyi: pahkahometta (Sclerotinia sclerotiorum), harmaahometta (Botrytis cinerea), seittimätää (Rhizoctoniaa solani), Alternaria- lehtilaikkua sekä salaatin bakteeritauteja, joita ei määritetty. Tauteja esiintyi tasaisesti kaikissa käsittelyissä. Eniten tauteja oli kokeen ensimmäisessä lohkossa, jossa salaatin sato oli paras. Satotulokset Bioreweil- käsitellyt salaatit kasvoivat rehevimmin. Kokoero näkyi jo kasvustossa. Bioreweilkäsittelyn kokonaisbiomassa oli noin 25000 kg/ha. Prestop-, FertileaderVital- käsittelyt ja verranne olivat keskenään hyvin samanveroisia, niissä biomassaa kertyi noin 18 000 kg/ha. Rhizocellkäsittelyn sato oli heikoin, noin 15 000 kg/ha. Lohkojen ja ruutujen välinen vaihtelu oli suurta (Kuva 42).

42 Salaatin biomassa, kg/ha Koko sato kg/ha Terve sato kg/ha 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Bioreweil Prestop Verranne Fertilieder Vital Rhizocell Kuva 42. Eri käsittelyjen salaatin kokonaisbiomassa ja terveiden kerien biomassa kg/ha. Pylväät kuvaavat neljän ruudun sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa. Bioreweil- käsittelyssä yksittäisten kerien biomassa oli keskimäärin 320 g. Osa keristä olisi ollut kooltaan kauppakelpoisia (Kuva 43, 44). Prestop- käsittelyn (235 g), verranteen (225 g) ja FERTILEADER Vital- käsittelyn (223 g) kerien painot olivat lähes samansuuruiset. Rhizocellkäsittelyn kerät olivat kevyimpiä, 191 g (Kuva 43). 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Bioreweil Salaatin terveitten kerien keskipaino, (biomassa) g/kerä Prestop Fertilieder Vital Verranne Rhizocell Kuva 43. Salaatin terveiden kerien biomassa keskimäärin grammoina eri käsittelyissä. Pylväät kuvaavat neljän ruudun keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa.

43 Kuva 44. Bioreweil- koejäsenen salaatinkeriä sadonkorjuun aikaan 14.8. Johtopäätökset Kennokäsittelyt Ensimmäisessä kennokäsittelyssää Bioreweilin suositeltu käyttömäärä (0,3 g valmistetta/kennon kolo (taimi)) oli liian suuri ja vaikea levittää tasaisesti. Lisäksi kennojen reunoilla valmisteliuos ei imeytynyt hyvin kuivahkoon turpeeseen, vaan jäi turpeen pinnalle häiriten taimien kasvua. Aiempina vuosina vastaavissa kokeissa kennot ovat olleet hyvin märkiä ja siksi varauduimme nyt pieneen nestemäärään käsittelyissä. Nestemäärää kennoa kohti olisi pitänyt lisätä ja käsittelyt olisi ollut hyvä tehdä muutamaa päivää aiemmin. Bioreweilin suositeltua käyttömäärää täytyy vähentää. Lannoitus Kesä oli runsassateinen ja typpi huuhtoutui kasvien ulottumattomiin. Salaatin kasvu ja kerien muodostuminen hidastui. Lisälannoitusta olisi vielä tarvittu. Sato Sadosta määritettiin vain kokonaisbiomassa, ei kauppasatoa. Bioreweil- käsitelty salaatti erottui rehevimpänä jo kasvustossa ja sillä oli myös runsain kokonaisbiomassa. Bioreweil- käsittelystä olisi saatu jonkin verran myös kauppakelpoisia salaatinkeriä. Rhizocell- käsittely tuotti heikoimman sadon. FERTILEADER Vital- käyttöohjeissa käsittelyä suositellaan 3 4 viikon kuluttua istutuksesta. Teimme käsittelyn kolmen viikon kuluttua. Käsittely olisi ehkä kannattanut tehdä viikkoa myöhemmin, koska kokeessamme salaatin kasvuaika istutuksesta korjuuseen oli normaalia pidempi eli noin 8 viikkoa.

44 Keräkaalin lajike- ja varastointikoe Hämeenlinnassa (Lammilla) Koe toteutettiin Lammilla entisenn Perunantutkimuslaitoksen pellolla. Kyseessä oli tavanomainen viljely. Menetelmät Koelajikkeet: Lajikkeiden ominaisuudet ovat jalostajien luonnehdintoja lajikkeistaan. Busoni - jalostaja Nickerson Zwaan, edustaja Suomessa S.G.Nieminen Oy - kasvuaika istutuksesta satoon 140 vuorokautta - voimakaskasvuinen, tasaisesti kasvava ja valmistuva - kerät ovat tiiviitä ja soveltuvat pitkään varastointiin - kestävä harmaahometta vastaan Sting - jalostaja Nickerson-Zwaan, edustaja Suomessa S.G.Nieminen Oy - kasvuaika istutuksesta satoon 125-130 vuorokautta - suurikeräinen lajike, jonka sisälehdet ovat vihreämmät kuin muilla varastolajikkeilla - kestää hyvin vaihtelevia kasvuolosuhteita - soveltuu pitkään varastointiin Lennox - jalostaja Bejo Zaden, edustaja Suomessa Helle Oy - kokeen verrannelajike - kasvuaika 145 vuorokautta - kerät pyöreitä ja lyhytkantaisia - hyvin satoisa, ylivoimaisesti viljellyin varastokeräkaali Suomessa - suositellaan viljeltäväksi vain Etelä-Suomessa Kokeen perustaminen ja kasvukauden aikaiset havainnot Viljelijä kasvatti itse taimet Plantek 144 -kennoissa. Koealue sijoitettiin keräkaalin viljelylohkon keskelle siten, että tilan omat keräkaalikasvustot toimivat kokeen suojariveinä (Kuva 45). Koetaimet istutettiin tilan normaalin istutustavan mukaisesti kolmeen riviin (= =raideleveys) tasamaalle. Istutuspäivät olivat: Lennox 7.6., Busoni 9.6. ja Sting 15.6.2012. Taimimäärä oli noin 30000 kpl/ha. Koealuetta hoidettiin tilan omien viljelykäytäntöjen mukaisesti. Kasvukauden aikaiset mittaukset ja havainnot Kasvukauden aikana nitraattityppi mitattiin typpilaukulla kolme kertaa ja samalla tehtiin kasvustohavaintoja. Mitatut nitraattitypen pitoisuudet olivat: 4.7. 70 kg/ha, 17.8. 14 kg/ha ja 20.9. 14 kg/ha. Kasvuston seurannassa a niukat typpimäärät eivät näkyneet, vaan kasvuston väri pysyi normaalina ja kasvua tapahtui sadonkorjuuseen asti. Lajikkeista Busoni ja Sting olivat selvästi

45 Lennoxia jäljessä syksyyn saakka. Aivan sadonkorjuun alla Busoni kuitenkin saavutti kerän kehittymisessä Lennoxin. XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX Nyteala 4 XXX XXX XXX XXX Näyteala 3 XXX XXX XXX XXX Näyteala 2 XXX XXX XXX XXX Näyteala 1 XXX XXX Suoja Lennox Buson Sting Suoja Kuva 45. Vasemmalla kaaviokuva koealueesta (XXX merkintä kuvaa taimirivejä raidevälissä) oikealla koekasvustoa 4.7.2012. (Kuva: Veikko Hintikainen) Sadonkorjuu ja sadosta tehdyt mittaukset ja havainnot Lennox korjattiin 10.10., Busoni ja Sting 23.10. Sato korjattiin neljältä näytealalta jokaisesta lajikkeesta. Yhden näytealan koko oli 5 m 2 käsittäen koko raidevälin leveyden. Näytealojen sato käsiteltiin erikseen ja niistä tehtiin seuraavat mittaukset ja havainnot: - kokonaissato - kauppakelpoinen sato - kerien jakautuminen eri kokoluokkiin: 0,75-1,5 kg, 1,5-2,5 kg ja yli 2,5 kg - kasvitautien ja tuholaisten vioitukset sekä muut laatuun vaikuttavat tekijät - kerän väri: asteikko 1 55 (1 = vaalean vihreä ja 5 = tumman vihreä) - kerän muoto: asteikko 1 5 (1 = suippo ja 5 = litteän pyöreä) - kerän kiinteys; asteikko 1 5 (1 = löyhä ja 5 = kiinteä) - kerän korkeus ja kannan korkeus halkaistuista keristä (5 kerää/näyteala) Näytealojen sadot muunnettiin hehtaarisadoiksi ja tulokset esitetään näytealojen hehtaarisatojen keskiarvona. Kokeesta perustettiin myös varastointikoe nostojen yhteydessä. Jokaista lajiketta nostettiin kaksi varastolaatikkoa viljelijän varastoon. Varastointikoe puretaan kevättalvella 2013.

46 Tulokset Määrällisesti ja laadullisesti parhaan kauppasadon antoi Busoni eli 67339 kg/ /ha, Lennoxin sato oli 61933 kg/ha ja Stingin 34943 kg/ /ha. Kauppakelpoisuus oli kaikilla lajikkeilla noin 90 % (Kuvat 46 ja 47). Kerien keskipaino oli Busonilla ja Lennoxilla 2,5 kg ja Stingillä noin 1,5 kg (Kuva 48). Keräkaalin kokonaissato, kauppasato kg/ha ja kauppakelpoisuus-% Sato, kg/ha 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Koko sato, kg/ha Busoni Kauppasato, kg/ha Lennox Kauppakelpoisuus-% 100 80 60 40 20 0 Sting Kauppakelpoisuus-% Kuva 46. Keräkaalilajikkeiden kokonaissadot ja kauppasadot kg/ha sekä kauppakelpoisuus - %. Pylväät kuvaavat neljän näytealann sadosta laskettua hehtaarisadon keskiarvoa. Janat kuvaavat keskiarvojen keskihajontaa. Sato, kg/ha Keräkaalin sadon jakautuminen eri koko- ja laatuluokkiin, kg/ha 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Busoni Lennox Sting Tuholaisten vioitus alle 750 g yli 2,5 kg 1,5-2,5 kg 0,75-1,5 kg Kuva 47. Keräkaalin kokonaissatojen jakautuminen eri koko- ja laatuluokkiin. Alle 750 g painavat kerät ja tuholaisten vioittamat ovat kauppakelvottomia.

47 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Keräkaalin kauppakelpoisten kerien keskipaino, kg Busoni Lennox Sting Kuva 48. Keräkaalin kauppakelpoisten kerien keskipaino eri lajikkeilla. Pylväät kuvaavat neljän koeruudun keskiarvoa ja janat keskiarvojen keskihajontaa. Kuva 49. Vasemmalta kokeen lajikkeet Lennox, Busoni ja Sting. (Kuvat Veikko Hintikainen) Johtopäätökset Kasvukauden kylmät ja pilviset olosuhteet olivat pitkän kasvuajan omaaville keräkaalilajikkeille epäedulliset. Vaikka Busonista ja Lenoxista saatiinkin hyvät sadot, olisi koe ollut tarpeellista istuttaa viikkoa paria aikaisemmin. Lajikkeista lyhyimmän kasvukauden omaava Sting ei jostain syystä ehtinyt kunnolla valmistua, mistä johtuen se jäi kiinteysarvioinneissa muista lajikkeista. Määrällisesti ja laadullisesti parhaan kauppasadon antoi Busoni eli 67339 kg/ha, Lennoxin sato oli 61933 kg/ ja Stingin 34943 kg/ha. Värin suhteen eivät lajikkeet juurikaan poikennet toisistaan. Samoin kannan korkeuden suhteessa kerän korkeuteen ei lajikkeiden välillä ollut merkittäviä eroja (Kuva 49). Tuoremyynnin kannalta kaikista lajikkeista kasvaa liian suuria normaaleissa kasvuolosuhteissa ja kokeessa käytetyllä taimitiheydellä.