ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto KEO-11 Lindroos-Binham Merja, Laajava Minna EU-PERUSMUISTIO 16.12.2003 HEL0283-20 Asia UTP 33/2003 vp EU/KEHITYSYHTEISTYÖ/Komission tiedonanto koskien EKR:n liittämistä osaksi EU:n budjettia Kokous Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: - Käsittelyvaihe ja käsittelyn luonne: Asiakirjat: Aikaisemmat ohjeet: Asiaa käsitellään edelleen neuvoston AKT-työryhmässä. Budjettiin siirtämisestä on keskusteltu kehitysyhteistyön osastopäällikkötasolla, epävirallisessa kehitysministerikokouksessa Triestessä 23.-24.10.2003 ja kehitysministereiden illallisella 17.11.2003 YAUN:ssa. KOM (2003) 590 lopullinen - EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta: EU:n neuvosto: EY:n perustamissopimuksen 310 artikla ja 300 artikla 2 kohdan toinen alakohta. AKT-EY -ministerineuvosto: AKT-EY kumppanuussopimus ja erityisesti sen liitteen I 8 kohta. Ulkoasiainministeriö: Merja Lindroos-Binham/KEO-11, Minna Laajava/KEO-11 Suomi kannattaa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen rahoitusinstrumenttien yhdenmukaistamista EU:n muihin maantieteellisiin alueisiin soveltamien sääntöjen kanssa. Suo-
mi kannattaa Euroopan kehitysrahaston siirtämistä EU:n budjettiin. Siirtämisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että köyhimpien maiden asema ei huonone eikä avun määrä laske. Budjettiin siirtäminen edistäisi unionin ulkoisen toiminnan koherenssia ja tehokkuutta, yhdenmukaistaisi ja ajantasaistaisi EU-AKT yhteistyön muiden alueiden kanssa, tehostaisi avun perillemenoa ja yhdenmukaistaisi sen hallintoa sekä parantaisi demokraattista legitimiteettia ja läpinäkyvyyttä (Euroopan parlamentti budjettiviranomaisena neuvoston rinnalla). EKR:n liittäminen osaksi EU:n yleistä talousarviota on perusteltua rahoitusmenettelyjen yksinkertaistamisen ja budjetin yhtenäisyyden periaatteen kunnioittamisen kannalta. Se mahdollistaisi erityisesti ulkosuhdetoimiin liittyvien menojen kokonaistarkastelun ja priorisoinnin. EKR:n liittäminen budjettiin antaisi mahdollisuuden ko. asioiden laaja-alaisempaan ja demokraattisempaan käsittelyyn, koska budjetoinnin myötä myös Euroopan parlamentti voisi osallistua EKR:a koskevaan päätöksentekoon. Tämä edellyttäisi Euroopan parlamentilta vastuullisuutta sekä entistä selkeämpää ulkosuhdemenojen priorisointia. EKR:n liittäminen EU:n budjettiin yksinkertaistaisi tulevia neuvotteluja: tulevista rahoituskehyksistä käytävien neuvottelujen ohella ei tarvittaisi erillisiä 10. EKR:a koskevia neuvotteluja. Suomen lähtökohtana on, että rahoituksen määrä säilytetään nykyisellä tasolla suhteutettuna 25-jäseniseen unioniin. Tässä yhteydessä ei oteta vielä kantaa siihen, sisältyvätkö EKR:n rahoitustarpeet rahoituskehysten kokonaismitoituksesta käytävän keskustelun yhteydessä sovittavaan kehystasoon. Tausta: Euroopan kehitysrahasto (EKR) on toiminut vuodesta 1958 yhteisön tärkeimpänä rahoitusinstrumenttina sen yhteistyössä AKT-valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyn Rooman sopimuksen EY 182 (ent. 131) ja 187 (ent. 136) artiklassa, jossa sen kohteeksi määrättiin asiantuntija-apu ja taloudellinen apu Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin tietyillä jäsenvaltioilla oli pitkäaikaiset siteet. EKR ei kuulu EU:n budjettiin. Sitä rahoittavat jäsenvaltiot, sillä on omat varainhoitosääntönsä ja sitä hallinnoi erityinen komitea. Jäsenvaltiot vahvistavat EKR-rahoitusosuutensa neuvostossa. EKR on säilyttänyt erillisen säätelymenettelyn ja implementointijärjestelyt vuosien kuluessa. Lisäksi EKR:n maksuosuuksien määräytyminen poikkeaa yleiseen talousarvioon sovellettavasta käytännöstä. Komission mukaan nykykäytäntö saattaa AKT-maat yhä enenevässä määrin marginalisoitumisen vaaraan, sillä ne ovat erillään valtavirran keskusteluista ja prioriteettien asettelusta Euroopan unionin tasolla. Komission tiedonannossa todetaan, että EKR:n liittäminen osaksi yleistä talousarviota tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia: - Barcelonan ja Monterreyn sitoumukset sisältävät konkreettisia velvoitteita EU:n ulkoisen toiminnan tehostamiseksi ja menettelytapojen harmonisoimiseksi vuoteen 2004 mennessä.
Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: - Budjettikurin ja joustavampien allokointimekanismien myötä yhteisöavun tehokkuus AKT-maihin parantuisi. Kaikkien kehitysyhteistyövarojen keskittäminen budjettiin helpottaisi alueellista yhteistyötä AKT-maiden ja ryhmään kuulumattomien kehitysmaiden välillä sekä tuottaisi synergiaetuja. Tiedonannossa katsotaan, että EKR:n liittäminen budjettiin lisäisi AKT-maiden kanssa harjoitetun yhteistyön näkyvyyttä ja EP:n valtuuttamana lisäisi yhteistyön legitimiteettia. - Varat olisivat nopeammin ja joustavammin käytettävissä. - EKR:n liittäminen osaksi EU:n budjettia tarjoaa mahdollisuuden ajanmukaistaa AKTmaiden ja EU:n välisiä suhteita siirryttäessä historiallisiin siteisiin perustuvasta ad hocrahoitusjärjestelystä kohti kokonaisvaltaista EU-järjestelmää. Unionilla on yhteistyöhön AKT-maiden kanssa käytettävissä kaikkiaaan yli 45 mrd euroa. Siitä 32,8 mrd euroa periytyy 6., 7. ja 8. EKR:sta, uutta 9. EKR-rahaa on tehtävistä päätöksistä riippuen 12,8-13,8 mrd euroa. V. 2003-2007 uusia sitoumuksia voidaan tehdä 15 mrd euron ja maksatuksia 23 mrd euron arvosta. Suurin osa niistä on jo allokoitu maittain, alueelliseen yhteistyöhön, korkotukeen ja investointifasiliteettiin. Maksatusten taso on viime vuosina ollut 2 mrd euroa. Komission tavoitteena on niiden nostaminen 3,5 mrd euroon. Budjettiin siirtämisellä ei olisi mainittavaa vaikutusta Suomen maksuosuuteen: Suomen EKR-osuus on 1,48 % ja BKT-osuus 1,50 % ( s. 20 KOM (2003) 590 lopullinen) EKR:n siirtämisestä budjettiin on sovittava EU:n rahoituskehysten uudistamisen yhteydessä. Neuvottelut EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2007-13 on tarkoitus aloittaa vuoden 2004 alussa. EU-ministerivaliokunta Triesten kokouksen ja YAUN:n valmistelun yhteydessä. SUva Triesten epävirallisen kehitysministerikokouksen ja YAUN:n valmistelun yhteydessä. UAV:lle tiedoksi Kansallinen lainsäädäntö: --
Taloudelliset vaikutukset: Budjettiin siirtämisellä ei olisi mainittavaa vaikutusta Suomen maksuosuuteen. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: --
Asiasanat Hoitaa Hoitaa UE Koordinoi Tiedoksi Lomakepohja: EU-perusmuistio, ohje