Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ja Pirkon alueen lisärakentamisen vaikutukset Ah alanjärven alueen NATURA-suojeluarvoille

Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ja Pirkon alueen lisärakentamisen vaikutukset Ah alanjärven alueen NATURA-suojeluarvoille Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013

2 LEMPÄÄLÄN KUNTA Tekninen toimi 2012 ja 2013 Kannen kuvat: Ah alanjärvi, Marita Palokoski Selostuksen kuvat: Ilmakuvat: SkyFoto Group Marita Palokoski

JOHDANTO 3 Lempäälän kunta laa i Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavaa, joka sijoi uu Ah alanjärven Natura 2000 alueen länsipuolelle ja pohjoispuolelle. Natura alueen lähituntumaan sijoi uvalla uudella maankäytöllä saa aa olla vaikutuksia suojeluarvoille välillises ja näiden vaikutusten laatu, laajuus ja merkittävyys katso in tarpeelliseksi tutkia kaavasuunni elun yhteydessä. Keskeisiä arvioitavia vaikutuksia alueella aiheu avat kaavassa osoitetut toiminnot ovat: ulkoilurei t Ah alanjärven ympäristössä ja lisääntyvän virkistyskäytön ohjautuminen Natura-alueelle sekä ivistyvän maankäytön aiheu ama muutos Ah- alanjärveen johtuvassa huleveden määrässä ja laadussa. Luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetään, e ä jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköises merki äväs heikentää Val oneuvoston Natura 2000 verkostoon ehdo oman tai verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällyte y tai on tarkoitus sisälly ää Natura 2000 verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laa jan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Virkistyskäytön aiheu amia vaikutuksia Natura alueen luonnonarvoihin tutkitaan ja tarkasteluun otetaan mukaan hulevesien vaikutukset Natura alueelle. Lisäksi tarkastellaan olemassa olevan seutu en 190 ja Saaren en nimen eli Pirkon alueen mahdollisen täydennysrakentamisen vaikutuksia Natura alueelle. Natura arvioinnin tarveselvitys voidaan laa a luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura arvioinnin tarpeellisuuden selvi ämiseksi. Selvityksessä sekä Natura alueen e ä hankkeen etojen perusteella tehdään vaikutusarvioin ja johtopäätös siitä, onko hankkeella todennäköises merki äviä heikentäviä vaikutuksia ja onko varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvioin tarpeen. Arvioin on laadi u olevan kirjallisen aineiston pohjalta ja lähtöaineiston tarkkuuden tarkastelutasolla. Arvioinnin ovat laa neet kunnan puutarhuri Kari Laamanen ja projek päällikkö Marita Palokoski.

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 ARVIOINNIN MENETELMÄT...5 OSAYLEISKAAVAHANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN MÄÄRITTELY...6 VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN...7 VAIKUTUKSET... 7 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 7 HULEVEDET... 8 MELU......8 KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT...8 AHTIALANJÄRVEN NATURA-ALUE...9 YLEISKUVAUS... 9 AHTIALANJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEIDENPERUSTAMINEN...11 OSAYLEISKAAVOJEN VAIKUTUKSET AHTIALANJÄRVEN ALUEEN LUONTOARVOIHIN..14 VAIHETTUMIS- JA RANTYASUOT...14 LAJIKOHTAINEN ARVIOINTI... 15 Lintudirektiivin liitteen l lajeihin...15 säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut...16 Luontodirektiivin liitteen ll lajiin...16 AHTIALANJÄRVEN KASVILLISUUSVYÖHYKKEET..17 ERITYISET LUONTOTYYPIT...18 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 20 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 20 NATURA 2000-ALUEISIIN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET... 20

ARVIOINNIN MENETELMÄT 5 Natura-arvioinnin tarveselvityksessä pyritään arvioimaan, muodostuuko osayleiskaavan mukaisista maankäy öratkaisuista ja Saaren en niemen lisärakentamisesta todennäköises Ah alanjärven Natura 2000-alueen suojeluarvoille merki äviä heikentäviä vaikutuksia vai ei. Työssä otetaan huomioon sekä suorat e ä välilliset vaikutukset. Luonto- tai lintudirek ivissä ei ole määritelty milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merki äväs- heikentyvät. Euroopan komission (2000) julkaisemassa ohjeessa todetaan, e ä vaikutusten merki ävyys on kuitenkin määrite ävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin o aen erityises huomioon alueen suojelutavoi eet. Arvioitaessa häiriön merki ävyy ä voidaan käy ää lähtökohtana Neuvoston direk ivin 92/43/ETY määritelmää luontotyypin ja lajin suotuisan suojelun tasoa Lempäälän keskusta ja taustalla Ah alanjärvi. Suotuisa suojelun taso tarkoi aa luontotyypeillä: luontotyypin luontainen levinneisyys sekä alueet, joilla sitä esiintyy tällä alueella ovat vakaita tai laajenemassa, erityinen rakenne ja erityiset toiminnot, jotka ovat tarpeen luontotyypin säily ämiseksi pitkällä aikavälillä, ovat olemassa ja säilyvät todennäköises ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja alueelle luonteenomaisten lajien suojelun taso on suotuisa. Suotuisa suojelun taso tarkoi aa lajeilla: lajin kannan kehi ymistä koskevat edot osoi avat, e ä laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana, lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköises olemaan rii ävän laaja elinympäristö. Vaikutusten merki ävyy ä koko alueen kannalta arvioidaan alueen koskema omuuskäsi een kau a. Luontodirek ivissä ja komission tulkintaohjeissa korostetaan, e ä hanke ei saa uhata alueen koskemattomuu a ts. koko Natura-alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinkelpoisena, joiden vuoksi alue on vali u Natura verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään niihin luontoarvoihin, joiden perusteella arvioinnin kohteena oleva Natura alue on vali u Natura 2000 suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merki ävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Ah alanjärvi

6 OSAYLEISKAAVAHANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSALUEEN MÄÄRITTELY Lempäälän - Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavalla luodaan pui eet maankäytön kehi ämiselle kaava-alueella 2040-luvulle as. Osayleiskaavan maankäy öratkaisut ivistävät ja ehey ävät yhdyskuntarakenne a. Alueen asukaspohjan vahvistaminen täydennysrakentamisen avulla mahdollistaa mm. tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Uusille asukkaille on tarjolla asuinympäristö palveluineen ja erinomaisine liikenneyhteyksineen. Osayleiskaavan valmisteluvaihe sisältää kaksi maankäytön vaihtoehtoa, joiden pohjalta kaavasuunni elua jatketaan. Ah alanjärven länsi- ja pohjoispuolelle osoite ujen luonnosvaiheen maankäy övarausten määräykset lähellä 190 etä ovat seuraavat: MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alueella tulee o aa huomioon kul uurihistoriallises- arvokkaan peltoalueen luonne avoimena maisema- lana. MU MAA- JA METSÄTALOUALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARETTA Suunni eluohje: Arvokkaidenluontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakenne aessa vaalitaan luonnon monimuotoisuu a. Nykyisen latu - ja polkuverkoston osien kehi ämis- ja kunnostustoimet tulee suunnitella siten, e ä niistä metsäkasvillisuudelle, eläimistölle ja maankamaralle aiheutuvat vauriot ovat mahdollisimman vähäiset. Jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvia käy ömuotoja ei alueella rajoiteta. Liito-oravan elinympäristö ja kulkurei alueen läpi tulee turvata. Puuston käsi ely tulee toteu aa liito-oravan elinympäristön edellytykset huomioon o aen. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alue voidaan asemakaavalla soi aa matkailukeskuksille, hotelleille, majataloille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Suunni eluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakenne aessa vaalitaan luonnon monimuotoisuu a. Kul uurihistoriallises arvokkaaseen ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioi aen. A/res ASUNTOALUE RESERVI Alue asemakaavoitetaan asuinalueeksi siinä vaiheessa kun alue on liite ävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, kun alueelle rakennetaan turvallinen kevyenliikenteen rei keskustasta ja kun alue saadaan joukkoliikenteen piiriin. Saaren en niemen eli käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen alueen itäpuolinen ranta on leh puuvaltaista rantametsää. Rannassa on hyvin kapea alue isosorsimovaltaista avoluhtaa. Alueen mahdollinen täydennysrakentaminen ei uhkaa ranta-alue a. Alueen paikoitusalueen hulevedet johdetaan viemäriverkkoon. Saaren en niemen ruovikkoa Saaren en niemen rannan puustoa

VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN 7 VAIKUTUKSET Hankkeiden ja suunnitelmien arvioin tarve a mie- äessä tulee tarkastella kyseisen Natura 2000 alueen niihin luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia, joiden mukaan alue on ote u mukaan Natura 2000 verkostoon. Luonnonarvoja ovat luontodirek ivin lii een I luontotyypit ja lii een II lajit sekä lintudirek- ivin lii een I lajit. Luontotyyppi heikentyy, jos sen pinta-ala supistuu tai sen ekosysteemin rakenne tai toimivuus huonontuu. Lajin elinympäristö heikentyy tai laji häiriintyy, jos lajin elinympäristön pintaala supistuu tai laji ei ole alueella enää elinkelpoinen. Hankkeen tai suunnitelman vaikutus on merki ävä, jos muutos on laaja-alainen. Vaikutusta on tarkasteltava suhteessa alueen kokoon sekä luontoarvojen merki ävyyteen ja sijoi umiseen. Hankkeen vaikutusten laajuus ei ole ratkaisevaa, vaan hankkeen vaikutusten merki ävyys. Vaikutusten todennäköisyy ä tulee tarkastella varovaisuusperiaa eella. Vaikutusten arvioin in on syytä ryhtyä, vaikka vaikutuksia ei pide äisikään varmoina. Hanke tai suunnitelma voidaan hyväksyä vasta kun on voitu varmistua, e ä haitallisia vaikutuksia ei ole. Val oneuvoston päätöksellä hanke tai suunnitelma voidaan toteu aa kuitenkin eri äin tärkeän yleisen edun kannalta pako avasta syystä ja kun vaihtoehtoista ratkaisua ei ole (luonnonsuojelulain 66 ). VIRKISTYSKÄYTTÖ Ah alanjärvi on eri äin matala. Järven länsiosan läpi kulkevaa Liuhanvuolle a lukuun o ama a veden syvyys on keskimäärin noin yksi metri. Liuhanvuolteen kohdalla veden syvyys on useissa paikoissa 4 5 m. Ah alanjärvi kuuluu kasvillisuuden perusteella rehevään osmankäämi ratamosarpio tyyppiin. Kasvillisuus vyöhykkeet ovat leveimmät itärannalla, jossa sijaitsee laaja luhta-alue. (Lammi, Lempäälän Ah- alanjärven hoito- ja käy ösuunnitelman perusselvitys, 2000) Lempääläläiset käy ävät jo olemassa olevia uimarantoja ja venerantoja. Alueella sijaitsee Hääkiven ja Ah alanjärven uimapaikat. Havaslahden rannalla on venepaikka ja uudelle satama-alueelle on osoite u paikka Havaslahteen kanavan suulle. Edelleen virkistysaluesuunni elussa suunnitellaan virkistysrei ä, joka kulkisi Ah alanjärven ympäri, mu a kuitenkin niin etäällä ranta-alueesta, e ei eliöstä ja kasvisto vaarannu. Talvisin on Laasonpor sta latuyhteys Ah alanjärvelle. Ah alan eltä johtaa polku ja pitkospuut lintutornille Ah alanjärven rannalle. Keskustan lainvoimaisen osayleiskaava-alueen nykyinen asukasmäärä n. 2000, ja osayleiskaavan mukainen 3000 5000 asukasta 2030 mennessä, riippuen rakentamisen tehokkuudesta eri alueilla ja asumisväljyyden kasvusta. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavassa Hääkiven alueelle suunnitellaan mm. matkailupalveluja ja 190 en varren Ah alan alueelle on kaavailtu n. 200 ihmisen asuntoalue a VE B:ssä. Ah alan luontopolulle ohjautuu kaava-alueelta virkistyskäy öä. Keskustan osayleiskaavan-alueen ja Ah alan alueen asukasmäärän lisäys aiheu aa todennäköises kasvavaa virkistyskäy öä Ah alanjärven rannoille ja uimarannoille varsinkin keskustan tuntumassa. Todennäköises merki ävin osa lisääntyvästä virkistyskäytöstä ohjautuu kuitenkin Kanavan rannoille, Myllyrantaan ja Haljasten alueelle sekä laajemmille ulkoilualueille, mm. Hakkariin. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tarkoitus kehi ää ranta-alueiden virkistyskäy öä mm. Haljasten alueen rannat ja Kirkkojärven ympäristö. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavassa tarkastellaan virkistys- ja viheryhteyksiä Hakkarin ja Herralan vuoren alueille. Virkistyalueiden mitoitus on todennäköises rii ävä; lisäksi kevyen liikenteen väylät toimivat virkistysreitteinä ja ohjaavat virkistyskäy öä Natura-alueen ohi muille alueille. Selostuksessa olevaan kar aan n:o 2 on merki y nykyiset uimapaikat, venerannat, lintutorni ja suunnitteilla oleva lintutorni ja venesatama. Lisäksi virkistyskäytöstä aiheutuvaa häiriövaikutusta voidaan lieventää selkeällä rei opastuksella ja infotauluilla, joissa kerrotaan muiden luontoarvojen ohella linnustollisista arvoista ja kehotetaan pysymään merkityillä reiteillä pitäen koirat kytke yinä.

8 HULEVEDET Ah alanjärveen keskusta alueelta ohjautuu Hääkiven alueen kau a nykyistä enemmän hulevesiä. Enemmän hulevesiä ohjautuu Ah alanjärven itäosaan Laasonpor n alueelta ja Myllyojan kau a laajoilta peltoalueilta, sekä Vuolteen alueelta. Hulevesillä voi olla vaikutuksia vedenlaatuun ja eroosio vaikutuksia valumauomissa ja sen kau a kasvillisuusmuutoksia uomien läheisyydessä. Hulevesien hallinnoimiseksi onsuunniteltu viivytysalueita, jotka sijaitsisivat Natura-alueen ulkopuolella mm. keskustassa. Kuokkala - Hakkari - Herralan osayleiskaavan yhteydessä suunnitellaan myös hulevesien viivytysalataita. MELU Keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheessa laaditussa meluselvityksessä (Trafix 2009) ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan meluselvityksessä (Sito 2012) on mallinne u kaava-alueen liikennemelu lanne nykyisen ja tulevan maankäytön mukaisessa lanteessa. Kaavan toteu amiseen lii yvissä rakennustöissä Natura-alueen läheisyyteen sijoi uvat melua tuo avat työvaiheet ja työmaaliikenne saa avat aiheu aa väliaikaista häiriövaikutusta linnustolle, mikäli tällaisia rakentamistöitä tehdään litujen herkimpään pesimäaikaan tai muu oaikaan. Tulevaisuudessa mahdollisen virkistysrei n rakentamistöiden ajoi amisella on merkitystä linnuille aiheutuvan häiriön kannalta. KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT Osayleiskaavaan lii yvät edot, Natura-alue a koskevina lähtö etoina on käyte y ELY keskuksen Natura-alueen virallista etolomake a ja Natura-alueelta aiemmin laadi uja arviointeja ja selvityksiä, joita ovat: Laasonpor n alueen kaavoituksen yhteydessä laadi u selvitys. Pirkanmaan Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, 2005, Marja-Liisa Pitkänen, Ah alanjärven hoitoja käy ösuunnitelma on laadi u vuosille 2002 2006 Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan Lintu eteellisen yhdistyksen yhteistyönä ja Keskustan osayleiskaavan ja Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavan luontoselvitys. Pirkanmaan ELY-keskuksen selvitys, viitasammakot ja korennot 210-2011 Hulavesien viivy äminen. Tien 190 liikenne aiheu aa väliaikaista häiriötä.

AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE 9 YLEISKUVAUS Ah alanjärvi (F10326003) kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Alue on mukana lintudirek ivin mukaisena SPA alueena, jonka yhteispintaala on ilmoituslomakkeen mukaan 159 ha. Ah- alanjärvi on matala, rehevä lintujärvi keskustan läheisyydessä. Järven vedenkorkeuteen vaiku aa Vanajavesi Pyhäjärvi rei n säännöstely. Linnuston kannalta järven saaret ovat erityisen tärkeitä mm. pesimärauhan kannalta. Ah alanjärvi on tärkeä lintujen muu oaikainen levähdysalue etenkin sisämaassa harvoin pysähtyville kahlaajille. AHTIALANJÄRVI Ah alanjärvi on tärkeä opetus- ja luontoharrastuskohde. Luontodirek ivin luontotyyppien Vaihe umissuot ja rantasuot osuus on 14 %. Ne sijoi uvat Ah alanjärven eteläosiin. Kasvisto on edustavaa, alueen erikoisuutena on ojakaali. Järvellä kasvaa mm. isosorsimoa, leveä- ja kapeaosmankäämiä sekä näiden risteymää, vaateliasta sarjarimpeä, vesinenä ä, isohierakkaa, muatyr ä, kiehkuraärviää, kurjenmiekkaa, pikkuja isovesiherne ä, karvalehteä, kilpukkaa, pikku- ja isolimaskaa sekä maksasammalia, kelluhankasammal ja sorsansammal. Ah alanjärven hoitoja käy ösuunnitelma on laadi u vuosille 2002 2006 Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan Lintu eteellisen yhdistyksen yhteistyönä.

10 AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE Lisäksi alue kuuluu val oneuvoston vuonna 1982 hyväksymään valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Ohjelma perustuu ministeriön ase aman lintuvesityöryhmän vuonna 1981 valmistuneeseen mie ntöön (komiteamie ntö 1981:32) ja siitä annettuihin lausuntoihin. Lintuvesien suojeluohjelman tavoite on alueiden säilyminen mahdollisimman luonnonvaraisina. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkinnällä nat eli Natura 2000 alue. Merkinnällä osoitetaan val oneuvoston päätöksen mukaiset Natura 2000 ohjelman alueet. Suunni elumääräys kuuluu seuraavas : Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule suunnitella toimenpiteitä, jotka merkityksellises heikentävät niitä lintu- tai luontodirek ivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on ote u ohjelmaan. Alueen suojeluarvojen huomioon o amisesta on sääde y LSL 65 ja 66 :ssä. Natura-alueen suojelun toteu amiskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Alueella on metsästys ja kalastus salli uja, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Ah alanjärven Natura-ilmoituslomakkeella mainitaan seuraavat lintudirek ivin lii een I lajit: kala ira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuit-, mustakurkku-uikku, nii ysuohaukka, räyskä, ruskosuohaukka, suokukko, suopöllö, uhanalainen laji, uhanalainen laji, uivelo, valkoposkihanhi. 10.6.2002 päivätyssä salaisessa listassa on maini u lisäksi muutama laji. Muita alueelta ilmoituslomakkeella maini uja lajeja ovat lapasorsa, luhtakana, naurulokki, pikkulokki, pikku kka, rastasker unen, ry ker unen. Nämä lajit eivät ole perusteena Natura 2000 verkoston kannalta, mu a ne kertovat alueen linnustollisesta arvosta. Luontodirek ivin lii een II lajina on maini u saukko (Lutra Lutra), rahoite u vuonna 1974 ja kuuluu uhanalaisiin eläinlajeihin.

AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE 11 AHTIALANJÄRVEN LUONNONSUOJELU- ALUEIDEN PERUSTAMINEN Pirkanmaan ympäristökeskus on 2.5.2007 pää änyt (päätöksellä PIR-2007-L-150-251), e ä Lempäälän Lastusten kylässä Yht. vesialue nimisellä yhteisellä vesialueella RN:O 1:0 (kiinteistötunnus :418-429- 876-1) sijaitseva n. 35,5 hehtaarin suuruinen määräala rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Pirkanmaan ympäristökeskus on 2.5.2007 pää änyt (päätöksellä PIR-2007-L-151-251), e ä Lempäälän kunnassa yhteisellä vesialueella RN:O 7:0 (kiinteistötunnus 418-876-7-0) sijaitseva 3,4 hehtaarin suuruinen määräala rahoitetaan lunnonsuojelualueeksi. Pirkanmaan ympäristökeskus on 28.12.2006 pää änyt (päätöksellä PIR -2002 -L-329-251), e ä Lempäälän kunnassa yhteisellä vesialueella RN:O 3:0 (kiinteistötunnus: 418-876-3-0) ja Yht. maa-alue nimisestä maa-alueesta RN:O 3:1 (kiinteistötunnus: 418-876-3-0) rahoitetaan luonnonsuojelualueeksi pintaalaltaan yhteensä 34.8ha. Pirkanmaan ympäristökeskus on 28.12.2006 päättänyt (päätöksellä PIR 2002-L-346-251), e ä Lempäälän kunnan Lempoisten kylässä sijaitsevasta Lempoisten kylän vedet nimisestä yhteisestä vesialueesta RN:O 876:1 (kiinteistötunnus 418-431- 876-1) rauhoitetaan yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä (Nro PIR-2002-L-185-251) noin 48,5 hehtaarin suuruinen alue järvestä peruste in yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi 8.7.2002. Rauhoituspäätös koskee Ah- alan osakaskunnan alue a. Kar a n:o 1

12 AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE Rauhoitetuilla alueilla on kielle y: ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoi aminen ja sen ainesten o aminen, metsänhakkuu, lahopuiden poistaminen, kasvien ja kasvienosien o aminen ja vahingoi aminen marjojen ja sienien poimimista lukuun o ama a, rakennusten, lai eiden, teiden ja polkujen rakentaminen, kaikenlainen muu toiminta, joka saa aa muu aa alueen maisemakuvaa tai vaiku aa epäedellises kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Vesialue a RN:O 3:0 ja maa-alue a RN:O 3:1 sekä vesialue a RN:O 876:1 koskee seuraavat rauhoitusmääräykset: 1.Yleiset rajoitukset Alueella on kielle y: rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten o aminen sekä maa- tai kallioperän vahingoi aminen, ojien kaivaminen, kuiva aminen ja muut vesirakennushankkeet, liikkuminen saarta reunustavalla kasvillisuusvyöhykkeellä lintujen pesimäaikana 1.4 31.8. 2. Sallitut toimet ja hoitosuunnitelma Edellä olevien määräysten estämä ä alueella on salli u: metsästys, kalastus ja laiduntaminen, olemassa olevien kaivantojen ja venepaikkojen kunnossapito niin, e ä kunnostustyössä kertyvä kasvijäte ja ruoppausmassat sijoitetaan kovan maan puolelle, olemassa olevien ojien ja niiden laskeutusaltaiden kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatus lanteen ylläpitämiseksi, muut ympäröivien alueiden kuivatus lanteen ylläpitämiseksi tarvi avat toimet ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovi avalla tavalla, vesihuoltolaitoksen paineviemärin huolto- ja kunnostustyöt ja ympäristökeskuksessa erikseen hyväksy ävän hoitosuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen säily ämiseksi sopivana linnustolle ja muulle suojeltavalle eliölajistolle. Rahoitus ei estä vedeno amoiden toimintaan lii yviä toimenpiteitä. Lempäälän Ah alan jakokunnan yhteistä vesialuetta RN:O 6:0 koskee seuraavat rahoitusmääräykset: 1.Yleiset rajoitukset Alueella on kielle y: rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten o aminen sekä maa- tai kallioperän vahingoi aminen, ojien kaivaminen ja vesien perkaaminen, kuiva aminen ja muut vesirakennushankkeet, metsästys, lukuun o ama a minkin ja supikoiran pyyn ä, sekä muu selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyy äminen ja pesien vahingoi aminen sekä selkäranga omien eläinten pyydystäminen keräilyä varten, leiriytyminen ja avotulen teko lukuun o ama a (sinisellä ympyrällä kar aan merki yä Ah alan yhteistä uima- ja venerantaa, moo oriveneily ja vesiskoo erilla ajelu, moo orikelkkailu keväällä 15.3 alkaen, liikkuminen muulla moo oriajoneuvolla ranta- ja luhta-alueella, veneellä liikkuminen Myllyojan suulla vinoviivoituksin kar aan merkityllä alueella lintujen pesimäaikaan 1.4 31.8., samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saa aa muu aa alueen maisemakuvaa tai vaiku aa epäedullises kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE 13 2. Sallitut toimet ja hoitosuunnitelma Edellä olevien määräysten estämä ä alueella on salli ua: edellä mainitun Ah alan yhteisen uimaja venerannan kunnossapito niin, e ä ruoppausmassat sijoitetaan suojelualueen ulkopuolelle, olemassa olevien ojien kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatus lanteen ylläpitämiseksi, muut ympäröivien alueiden kuivatus lanteen ylläpitämiseksi tarvi avat toimet Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovi avalla tavalla, ympäristökeskuksessa erikseen hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen säilyttämiseksi sopivana linnustolle ja muulle suojeltavalle eliölajistolle. Kar a n:o 2

14 AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE OSAYLEISKAAVOJEN JA PIRKON ALUEEN LISÄRAKENTAMISEN VAIKUTUKSET AHTIALANJÄRVEN ALUEEN LUONTOARVOIHIN VAIHETTUMIS- JA RANTASUOT Osayleiskaavoite aville alueille Ah alanjärven länsi- ja pohjoispuolelle ei sijoitu vaihe umissuot ja rantasuot luontotyyppiä. Luontotyypin alueille ei sijoitu sellaisia valumarei ejä, joita pitkin kaava-alueilta johtuisi hulevesiä. Osayleiskaavoista ei siten aiheudu luontotyypille suoria pinta-alan menetyksiä. Koska Ah- alanjärven vedenlaadulle ei aiheudu merkittäviä hulevesivaikutuksia, eivät vaihe umissuot ja rantasuot luontotyypin ominaispiirteet ole vedenlaadun kau a välises uha uina. Osayleiskaavat lisännevät virkistyskäy öä tulevalle Ah alanjärveä kiertävälle kevyenliikenteen rei lle, mu a tämän ei voida katsoa merki äväs heikentävän luontotyyppien ominaispiirteitä, sillä kevytliikenne ohjataan omalle rei lle lähelle nykyistä etä, joka sijaitsee etäällä Ah alanjärven rantavyöhykkeestä. Lintutornille kuljetaan pitkospuita pitkin.

AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE 15 LAJIKOHTAINEN VAIKUTUSARVIOINTI Vaikutukset lintudirek ivin l lajeihin Kala ira Kala ira pesii lokkisaaressa (v. 2000 4 paria) muiden lokkilajien lähellä. Kala ira puolustaa kiivaas pesäänsä liian lähelle tunkeilevaa vastaan. Pesät sijaitsevat lähes kilometrin päässä kuntakeskustan rakentamisalueista eikä näin ollen ole lajin pesintä heikentävää vaikutusta. Tien 190 liikenne on vähentynyt moo ori en rakentamisen ansiosta, joten Turku en liikenteellä ei ole ollut heikentävää vaikutusta kala iran pesintään. Kaulushaikara Kaulushaikara on pesinyt järvellä mm. lokkisaaressa ja kaakkoisrannalla pumppuaseman ruovikossa. Kaulushaikara valitsee reviirinsä rauhalliselta alueelta ruovikon suojasta keväällä huh kuussa. Kaulushaikara ei ole itse pesinnässään arka; se poistuu pesältä vasta viime ngassa. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät heikennä lajin muu oaikaista levähtämistä ja mahdollista pesintää Natura-alueella. Kurki Ah alanjärvellä on kesäaikaan tava u kurkipari. pesintää ei kuitenkaan ole varmiste u. Lajille sopivaa rauhallista, pensaikkojen suojaamaa rantaluhtaa on Ah alanjärvellä erityises Lastusten puolella Myllyojan suulla. Laji on pesinnässään arka. Nykyinen lintutorni sijaitsee lajin kannalta epäedullisessa paikassa. Jos liikkuminen rannassa lisääntyy kovas, voi se haitata lajin pesinnän todennäköisyy ä. Keskustan rakentuminen ei vaikuta lajin pesintään ja levähtämiseen Natura-alueella. Laulujoutsen Joutsen levi äytyminen etelämmäksi näkyy myös Ah a-lanjärvellä. Aiemmin yksi pari on pesinyt Natura-alueen kaakkoiskulmassa. Laji on eri äin aggressiivinen muita vesilintuja kohtaan ja se karko aa myös ihmisen pesän lähe yviltä. Laulujoutsen tekee pesän mä äälle rauhalliseen paikkaan. Laji levähtää muuttoaikana Ah alanjärvellä. keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises heikennä lajin levähtämistä alueelle eikä mahdollista pesintää. Liro Liro on ollut Ah alanjärvellä muu oaikainen ravintovieras. laji ei ole erityisen arka ja se antaa tarkkailla itseään melko läheltä. Lajia on havai u mm. lintutornilta ja lokkisaaren liepeiltä. Osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises heikennä lajin levähtämistä alueella. Mikäli Natura-alueen väli ömään läheisyyteen sijoi uvat melua tuo avat rakentamistyöt ajoitetaan ne muu okauden ulkopuolelle. Luhtahui Luhtahui n reviiri sijaitsi Ah alanjärven kaakkoiskulmalla luhdassa. Laji on pesinnän suhteen arka häirinnälle. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises uhkaa lajia. Mustakurkku-uikku Lajia on havai u Ah alnajärvellä muu oaikaan. Yleensä se pesii lokkiyhdyskunnan suojissa heissä ruovikoissa. Pesintä voi olla mahdollista Ah alanjärvelläkin, mikäli kevätkesäiset häiriöt eivät lisäänny poten aalisilla pesäalueilla. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises heikennä lajin pesimistä eikä levähtämistä alueella. Lisääntyvä liikunta pesäalueiden tuntumassa voi estää lajin poten aalisen pesinnän onnistumisen, ellei rantaniityille kulkua rajoiteta. Räyskä Räyskä on säännöllinen ruokavieras muu oaikoina. keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises uhkaa lajia. Ruskosuohaukka Ruskosuohaukka on Ah alanjärven tyyppilajeja. Laji pesii ruovikkojen kätköissä. Järvellä edetään pesineen jopa kolme paria. Pesät ovat sijainneet Ah lanjärven kaakkoiskulmassa, lokkisaaressa ja Myllyojan suulla. Lisääntyvä liikunta pesäpaikkojen läheisyydessä hai aisi pesäpaikallaan aran lajin pesintärauhaa. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises uhkaa lajia. Ah alanjärven idänpuoleiset rantojen virkistysrei t tulisi ohjata niin etäällä rannasta, e ä ne eivät uhkaa lajia. Suokukko Suokukko lepäilee Natura-alueella muu oaikana järven etelä- ja itäpäässä. Laji ei le erityisen arka, kunhan virkistysrei t kanavoidaan omille reiteilleen. Suopöllö Suopöllö on säännöllinen muu oaikainen ravintovieras järven rantaluhdilla sekä Laasonpor n pellolla.

16 AHTIALAN JÄRVEN NATURA-ALUE Häirinnän lisäksi uhkana on ojanvarsien pensoi uminen. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises heikennä lajin leviämistä alueella, mikäli Natura -alueen väli ömään läheisyyteen sijoi uvat melua tuo avat rakentamistyöt ajoitetaan muu okauden ulkopuolelle. Uivelo Uivelo on säännöllinen muu oaikainen ravintovieras. Laji sukeltelee ravintoaan avoveden puolella. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises uhkaa lajia. Valkoposkihanhi Valkoposkihanhi on muu oaikainen ravintovieras Ah- alanjärvellä Laji laiduntaa matalakasvustoisilla rantaluhdilla ja lähinurmikoilla. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises uhkaa lajia. Kolme uhanalaista lajia Kalasääksi, merikotka ja pikkujoutsen eivät pesi alueella, mu a niitä on nähty alueella. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises- uhkaa lajeja. Vaikutukset muihin lintulajeihin Alueella esiintyy lapasorsa, luhtakana, naurulokki, pikkulokki, pikku kka, rastasker unen ja ry ker unen. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköises heikennä lajien levähtämistä ja oleskelua alueella. Luontodirek ivin lii een II laji Saukko Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille. Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistörei ään edestakaisin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa ja vaellella saalisretkillään keskimäärin noin 10 km yössä. Saukko pysy elee mieluiten vedessä tai sen läheisyydessä. Se voi kuitenkin kulkea suuriakin matkoja maalla, esimerkiksi nälän ajamana. Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saa avat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin. Saukko on ak ivisempi yöaikaan kuin päivisin, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Toisaalta tunnetaan myös lukuisia tapauksia, joissa seurallinen ja leikkisä saukko on hakeutunut ihmisasunnoille, varsinkin jäätyään syystä tai toisesta yksin. Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Aikuinen saukko syö päivässä 1-1,5 kiloa kalaa. Osayleiskaavojen mukaiset ratkaisut ja Pirkon alueen lisärakentaminen eivät todennäköises uhkaa lajia.

17 AHTIALANJÄRVEN KASVILLISUUSVYÖHYKKEET Fauna ca Oy on tutkinut vuonna 2010 Ah- alanjärven kasvillisuusvyöhykkeitä. Järven kasvillisuus ilmentää runsasravinteisuu a ja järvi on selkeäs rehevöitynyt. suo-ohdakkeita, rantakukkia ja leskenleh- ä. Kosteuden lisääntyessä koh rantaviivaa, luhdat muu uvat heinävaltaisemmiksi ja vaihe uvat avoluhdiksi. Puustoisen luhdan ja avoluhdan vaihe umisvyöhykkeessä on paikoin pienialaisia pajuluh a, joissa kasvaa kiilto- ja virpapajuja. = Kuusivaltainen metsä = Leh puuvaltainen rantametsä = rannan isosorsimovaltainen avoluhta (C-kirjaimien välinen alue saraluhtaa) = vesialueen ilmaversoiskasvillisuus = kellusleh nen kasvillisuus = karvaleh valtainen irtokeijujakasvusto Kuva: Fauna ca Oy Valtalajien symbolit: E = Järvikorte G = Isosorsimo N/N/Pe = Ulpukka/Lumme/Vesitatar P = Järviruoko Pe = Vesitatar T = Kapeaosmankäämi Kuusimetsäinen alue Lintutornin lähellä on kuusivaltaista, lähes ken äkerroksetonta talousmetsää. Alueella on myös raitoja ja hieskoivuja. Karikekerros on eri äin paksu, jonka johdosta pohja- ja ken äkerros on heikos kehittyny ä. Leh puuvaltaiset rantametsät Leh puuvaltaisia rantametsiä sijaitsee Ah- alanjärven koillis-, itä-, kaakkois- ja eteläosissa. Kaakkoiskulman koivikko on yhtenäisin, pinta-alises suurin puustoinen alue, joka on ojitusten väli ömässä vaikutuspiirissä. Metsäisten rantaluhdissa kasvaa tervaleppiä, harmaaleppiä, hieskoivuja, raitoja, tumia ja pihlajia sekä lisäksi harvakseltaan kuusia ja mäntyjäkin. Pensaskerroksessa kasvaa tuomia, paatsamia, vadelmia, herukoita ja etelärannalla kuusamia. Puusto on yleisilmeeltään nuorta ja paikoin se kasvaa heänä. Ken äkerroksessa kasvaa mm. mansikoita, käenkaalia, metsäorvokkeja ja nii ylauhoja. Luhtaisemmilla osuuksilla kasvaa suo-orvokkeja, mesiangervoja, isosorsimoja, viitakas kkoja, luhtasaroja, rönsyleinikkejä, ojakellukoita, Rantojen avoluhdat Rantojen avoluhdissa valtalajina kasvaa Isosorsimoa. Lisäksi avoluhdissa kasvaa viitakas koita, rantakukkia, myrkkykeisoja, suoputkia, rantalemmikkejä, luhta- ja rantamataroita, ranta-alpeja, vesitataria, rentukoita punakoisoja. Isosorsimovaltaisen vyöhykkeen jälkeen valtalajiksi vaihettuu alueellises vaihdellen joko järviruoko tai kapeaosmankäämi. Luhta- ja pullosaroja kasvaa paikallises. Paikoitellen avoluhta on kuivumassa ja metsi ymässä, joten hieskoivun ja harmaalepän taimia tulisi poistaa, mikäli luhta halutaan säily ää avonaisena. Ah alanjärven kaakkoisrannalla esiintyy suursaraluh a mm. luhta-, pullo- ja viiltosaroja, rönsyröllejä, rantapuntarpäitä, luhtavuohennokkia, myrkkykeisoja, viitakas koita, rantakukkia ja kurjenjalkoja. Ilmaversokasvillisuus Rantaluhtaa seuraten rantaa ympäröi vaihtelevas järviruoko- ja kapeaosmankäämikasvustot. Rannan kasvustoista löytyy myös sarjarimpeä, pystykeiholeh ä, korpikaisloja, myrkkykeisoja, rantayr ejä, rantakukkia, isohierakoita, luhtavuohennok-

18 kia ja rantapalpakkoja. Yhtenäiset järvikortekasvustot oli selvitystä tehtäessä niite y niin rannan läheisyydestä kuin keskemmältäkin järveä. Kellusleh nen kasvillisuus Kellusleh siä esiintyy rantojen läheisyydessä sekä muutama suurempi saareke keskemmällä järveä. Vesitatar on valtalajikkeena. Lisäksi alueella kasvaa ulpukoita, pohjanlumpeita ja uis nvitoja. Kasvustot ovat melko selvärajaises yksilajisia. Irtokellujat Paikoitellen esiintyy karvaleh ä ja isovesiherneitä heinä, suurina ja limoi uneina massakasvustoina matalissa lahdelmissa ja tuulen painamissa kasaumissa. Järven itälaidalla tavataan ris limaska kasvustoja. Uposleh nen kasvillisuus Uposleh stä kasvillisuu a on huoma avan vähän ja lajeina ainoastaan ahvenvitaa ja pikkuvitaa, jotka eivät tutkimusajankohtana muodostaneet varsinaisia kasvustoja, vaan esiintyivät muutamien versojen ryhminä tai yksi äin. Tämän vuoksi uposleh- sen kasvillisuuden kuvioita ei raja u alueelle. ERITYISET LUONTOTYYPIT Leh puuvaltainen rantaluhta Ah alanjärven eteläreunalla on vajaatuo oinen, lehtomainen, vesitaloudeltaan luonnon lainen rantaluhta. Siellä kasvaa harmaaleppiä, tervaleppiä, koivuja, tuomia, raitoja, paatsamia, kuusamia ja taikinamarjoja. Alikasvoksena löytyy muutamia kuusia. Paikoin on lahopuuta. Ken äkerroksessa kasvaa mm. mesiangervoja, kurjenjalkoja, rantamataroita, vehkoja, isosorsimoja, viitakas koita, rantaalpia, kurjenmiekkoja, rantalemmikkejä, käenkaaleja, suo-orvokkeja, ojakellukoita ja nokkosia. Luhdat ovat metsälain tarkoi amia ympäristöstään selväs ero uvia, erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lajistollises alue on keskinkertainen. Tämä on järven luhtaisista metsistä luonnon laisin, luhtaisin ja monimuotoisin. Alue on merkityksellinen kokonaisuuden monimuotoisuuden kannalta. Alueella on korkeat luontoarvot. Luhtaiset rantaniityt, -luhdat ja ruovikot Luhtaiset rantaniityt ovat puu omia tai lähes puuttomia, vajaatuo oisia rantaluh a- ja ruovikoita, jotka ovat metsälain tarkoi amia erityisen tärkeitä luontotyyppejä. Pienialaisuuden kriteeriä nämä luhdat eivät kuitenkaan täytä. Osin nämä rantaluhdat luetaan kuuluviksi myös Natura-luontotyyppien vaihe umis- ja rantasoiksi. Natura-luontotyypin rajaus on metsälakikirjausta niukempi; siihen eivät sisälly rantaviivan ulkopuoliset ruovikot. Myllyojan suistoalue on osin maatunut, paikoin lampareinen ja ilmeises myös niite y/ruopa u aiemmin. Pohjoisosassa olevaa rantaluhtaa on laidunne u, mutta laidunnuksella ei ole nähtävää vaikutusta kasvillisuuteen eikä luontoarvoihin. = Leh puuvaltainen rantaluhta = Rantaluhta (metsälaki) = vaihe umis- ja rantasuo (Natura) / rantaluhta (metsälaki) Kuva: Fauna ca Oy Lokkisaari kuuluu metsälain avoluh in sekä Natura-luontotyyppiin vaihe umis- ja rantasuot. Alueella kasvaa valtalajina isosorsimoiden lisäksi kapeaosmankäämejä, järviruokoja, viiltosaroja, vesisaroja, nokkosia, suo- ja amerikanhorsmia, isohierakoita, luhtavuohennokkia, vehkoja, konnanleinikkejä, tummarusokkeja, rantalemmikkejä, rantamataroita, rantakukkia, rantanenä ejä, luhtalitukoita, kurjenjalkoja ja rantayr ejä. Saareen on kaive u allikoita. Saari muodostaa mosaiikkimaisen kokonaisuuden, joka muodostuu ruoho- ja heinäkasvien saarekkeista, rimpipinnoista ja lie eestä. Saarella ei ole juurikaan pohjakerrosta, maksasammalia lukuun o ama a. Luontoarvoltaan saari on korkea (linnusto ja saaren rakenteellinen monimuotoisuus), kasvillisuudeltaan keskinkertainen. johtopäätöksiä Ah alanjärvi on matala ja rehevä, parhaillaan niitoin kunnoste ava lintuvesi. Kasvillisuus ilmentää runsasravinteisuu a ja järvi on selkeäs rehevöitynyt: useat yleisimmät kasvilajit ovat rehevien ja likaisten vesien indikaa orilajeja. Pohja on liejuinen ja kuollu a kasviainesta on paikoin kerrostunut kymmenien sen metrien paksuudelta.

19 = Viitasammakoiden soidinalueet Ah alanjärvellä 6.5.2010 Kuva: Fauna ca Oy Täplälampikorento: Kuva: Fauna ca Oy 1-2 yksilöä 3-10 yksilöä yli 10 yksilöä

20 EPÄVARMUUSTEKIJÄT Keskustan ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavojen mukaisiin ratkaisuihin ja muihin Natura -alueelle aiheu amiin vaikutuksiin ei liity merki äviä epävarmuustekijöitä. Virkistyskäytön osalta on jossain määrin epävarmaa ennustaa sen suuntautumista eli kuinka suuri osa keskustan nykyisistä ja tulevista asukkaista käy ää tulevaisuudessa ak ivises Natura alueen lähistön virkistys- ja ulkoilurei ejä. Epävarmuustekijöitä lii yy myös yksilöiden tekemiin valintoihin käy äytymisessään eli kunnioitetaanko alueen luontoarvoja, pidetäänkö ulkoilute avat koirat kytke yinä ja liikutaanko alueella vain merkityillä reiteillä. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Edellä esitetyn aineiston perusteella voidaan todeta, e ä Lempäälän keskustan ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavojen mukaisilla ratkaisuilla ei ole Ah alanjärven alueen Natura suojeluarvoille todennäköises merki äviä heikentäviä vaikutuksia. Täten osayleiskaavahankkeesta ja Pirkon mahdollisesta lisärakentamisesta, kun niemen ranta-alueet jäävät luonnon laisiksi, ei ole tarve a laa a varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Naturaarvioin a. Edellytyksenä tälle johtopäätökselle on, e ä muiden vaikutusarvioin en yhteydessä ei nouse esille heikentäviä vaikutuksia. NATURA 2000 ALUEISIIN LIITTYVÄT SÄÄDÖSTEKSTIT: Neuvoston direk ivi 79/409/ETY. Direk ivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Neuvoston direk ivi 92/43/ETY. Direk ivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Kalastuslaki 286/1982 ja asetus 1116/28. Koskiensuojelulaki 35/1987. Luonnonsuojelulaki 553/2004 ja asetus 160/97. Maa-aineslaki 555/1981 ja asetus 91/1982. Maankäy ö ja rakennuslaki 132/1999 ja asetus 895/1999. Maastoliikennelaki 1710/1995. Metsälaki 1093/1996 ja asetus 1200/96. Metsästyslaki 615/1993 ja asetus 666/1993. Vesilaki 264/1961. Vesiliikennelaki 463/1996. Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja asetus 169/2000

21