Sosiaali- ja terveystoimi Tilinpäätös 14.2.2014 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyspalveluja lisättiin väestölisäystä vastaavasti. Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin ylitti edellisen vuoden tason. Asuinkuntaindeksin lukuarvo oli 3,64 asteikolla 0-5. Tulostavoitteen mukaisesti laitoshoitoa korvattiin avohoidolla. Avohoidon osuus ikäihmisten (+75v) palveluissa kasvoi. Ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevien osuus väheni vuoden takaisesta noin 2,3 prosentista 1,9 prosenttiin. Ikäluokasta avopalveluja saaneiden osuus kasvoi 88 prosentista 90 prosenttiin. Kotihoidon ja omaishoidon tuen piiriin pääsivät kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät asiakkaat. Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksissa kasvoi. Perhehoidon osuus oli vuoden lopulla 28 prosenttia. Kasvua edellisestä vuodesta oli kolme prosenttiyksikköä. Tutkimuksiin ja hoitoon pääsi perusterveydenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa hoitotakuun mukaisessa ajassa lähes poikkeuksetta. Kiireettömään hoitoon pääsy terveyspalveluissa nopeutui edellisestä vuodesta. Keskimääräinen odotusaika lääkärille (T3) lyheni edellisvuoden 6 viikosta vuoden lopussa 3 viikkoon. Terveyskeskusvastaanottojonoja purettiin järjestelmällisesti. Yhdestoista terveysasemaa avattiin toukokuussa, kun Oma Lääkärisi Espoontori aloitti toimintansa. Terveysasemantoiminnan järjestämisestä vastaa Espoon kaupunki, mutta palvelut tuottaa Mediverkko Terveyspalvelut Oy. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 13.11. linjauksen, jonka mukaan kaupungin omien terveysasemapalvelujen täydennykseksi käytetään vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Terveysasemien takaisinsoitto toteutui 30-40 minuutissa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 8,9 % 229 milj. euroon. Asiakasmäärän kasvoi viidellä prosentilla. Keskimääräisesti hoidot kallistuivat. Toimeentulotukea saavien koti-talouksien määrä nousi 6,1 prosenttia eli 687 kotitaloudella. Toimeentulotukimenot kasvoivat 7,3 prosenttia. Matalan kynnyksen palvelut (Omatila) lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille otettiin käyttöön. Espoon uuden sairaalan maanrakennustyöt aloitettiin syyskuussa. Sairaala valmistuu hankesuunnitelman mukaisesti maaliskuussa 2016. Rakennuttajana toimii KOY Espoon sairaala. Sairaalan yksityiskohtainen tekninen suunnittelu, johon osallistuvat sosiaali- ja terveystoimi, tekninen ja ympäristötoimi sekä Lujatalo Oy, käynnistyi. Espoon sairaalan ja HUSin henkilöstö kehittävät yhteistyössä uusia toimintaprosesseja ja palveluja, jotta toiminta pääsee täysimittaisesti käyntiin heti uuden sairaalan valmistuttua. Espoon diabeteskeskus avattiin toukokuussa Jorvin sairaalan yhteyteen. Diabetespotilaita hoitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö yhdessä ja yhteisissä tiloissa. Myös reumavastaanotto aloitettiin perusterveydenhuollon ja HUSin yhteistyönä. Omatoimisuuteen ja itsehoitoon kannustettiin. Sähköisen terveystarkastuksen käyttöä tarjottiin laajasti osana valmentautumista kohti entistä ehompaa elämää. Hakemuksia, esitietolomakkeita, ajanvarausjärjestelmiä sähköistettiin ja kehitettiin hyvinvointipalvelujen omaehtoisia tukipalveluja, joissa kuntalainen voi hoitaa valtaosan asioistaan itsepalveluperiaatteella
Metron asemaseutujen kaupungin palvelujen sijoittumissuunnitelmat laadittiin tulostavoitteen mukaisesti. Matinkylän palvelutorin suunnitelmia on täsmennetty. Toimiala on osallistunut asemanseutujen suunnitteluun. Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma otettiin käyttöön. Se koostuu neljästä osasta: potilasturvallisuutta ohjaavista periaatteista, laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmästä, potilasturvallisuutta edistävistä menettelytavoista sekä ohjeista ja toimeenpanosuunnitelmasta vuosille 2015. Elinvoimaa ikääntyville on yksi Espoon viidestä uudesta poikkihallinnollisesta kehitysohjelmasta. Espootarinaan sisältyvät ohjelmat etsivät uusia ratkaisuja tärkeimpiin haasteisiin. Vuosi oli ohjelmien suunnitteluvaihe. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Tulot 75 500 3 030 78 530 80 085 1 555 Menot 705 140 18 936 724 076 723 604-472 Toimintakate -629 640-15 906-645 546-643 518 2 027 Vuonna sosiaali- ja terveystoimen tuloja kertyi 80,1 milj. euroa, eli 9,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012. Tulot ylittivät talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Käyttötalousmenot vuonna olivat 723,6 milj. euroa. Kasvu vastaaviin vuoden 2012 menoihin oli 43,0 milj. euroa, eli 6,3 prosenttia. Menot alittivat talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. 24 VANHUSTEN PALVELUT Tulot 27 093 570 27 663 28 363 700 Menot 142 481 2 113 144 594 142 620-1 974 Toimintakate -115 388-1 543-116 931-114 258 2 673 Vanhusten palvelujen tulot ylittivät talousarvion 0,7 milj. eurolla. Menot alittuivat noin 2,0 milj. eurolla. Menojen alittuminen johtui pääosin siitä, että palvelusetelitoiminta ei laajentunut suunnitellusti. Kotihoidossa kaikki asiakkaat jotka yksilöllisen palvelutarpeenarvioinnin perusteella olivat oikeutettuja kotihoidon palveluihin, omaishoidontukeen tai sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun pääsivät palvelujen piiriin. Pitkäaikaishoidossa palvelurakennemuutos laitoshoidosta avohoitoon jatkui. Laitosmaisen pitkäaikaishoidon hoidon peittävyys laski joulukuussa 1,9 prosenttiin 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Laitoshoidon peittävyys oli Espoossa merkittävästi alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo ja alhaisempi kuin valtakunnallisessa laatusuosituksessa 2,0-3,0 prosenttia vuonna 2017. Asumispalvelujen kilpailutuksen valmistelu naapurikuntien kanssa käynnistyi.
Valtuusto lisäsi 9.9. tulojen määrärahaa 0,3 milj. euroa. Valtuusto lisäsi menojen määrärahaa 1,2 milj. euroa. Valtuusto vähensi 9.12.2012 menojen määrärahaa 1,4 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi 14.8. ja 11.12. määrärahaa henkilöstömenoihin monikulttuurista toimintaa varten 85 591 euroa sekä 14.10. mamu -toimintaa varten 26 613 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi 14.10. kesätyöllistämiseen 37 811 euroa. Kaupunginjohtaja lisäsi Omnia työpajanuorten toimintaan määrärahaa 200 euroa. Perusturvajohtaja siirsi 22.4. sisäisten palvelujen ostoon vanhusten palveluihin 2,1 milj. euroa. 25 TERVEYSPALVELUT Tulot 13 768-823 12 945 13 090 145 Menot 327 111 13 957 341 068 345 244 4 175 Toimintakate -313 343-14 780-328 123-332 154-4 031 Terveyspalvelujen tulot ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Menot ylittivät talousarvion noin 4,2 milj. eurolla. Hus -palvelusopimuksen menojen kasvu oli 18,8 milj. euroa eli 8,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Menojen kasvoivat samansuuntaisesti Kauniaisissa ja Kirkkonummella Erikoissairaanhoidon tarve kasvoi väestön kasvun ja väestön ikääntymisen takia. Hoidossa on vuonna ollut 3652 eri asiakasta eli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Terveysasemien jononpurku toi esiin piilevää tarvetta. Kysynnän kasvusta huolimatta Hus on pystynyt hoitotakuun toteuttamaan kohtuullisen hyvin. Valtuusto alensi 9.9. tuloarviota 500 000 euroa ja lisäsi määrärahaa 11 500 000 euroa seurantaraportti I:n perusteella. Valtuusto alensi 9.12. tuloarviota 30 000 euroa ja lisäsi määrärahaa 1 250 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi tulosyksikköön 26 225 euroa 14.8. ja 6 609 euroa 11.12. monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin. Perusturvajohtaja siirsi 28.2. tulosyksiköstä esikuntaan toimialan esikunnan organisaatiomuutokseen liittyen projektisuunnittelijan palkkausmäärärahan 49 187 euroa, 6.3. Hyvä Vastaanotto- ja IVA -hankkeiden ja hallinnon määräraha 609 990 euroa ja tuloarvion 293 000 euroa. 22.4. perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön esikunnasta 1 868 509 euroa kaupungin sisäisten tietotekniikka-, vaihde-, talous-, työterveyspalvelujen ostomäärärahaa ja lasten terapiapalveluista fysioterapeutin palkkausmäärärahan 46 327 euroa. Perusturvajohtaja siirsi 13.5. ja 18.6. tulosyksiköstä esikuntaan palkkausmäärärahaa yhteensä 81 234 euroa. 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Tulot 34 481 2 854 37 335 37 914 579 Menot 216 481 8 916 225 397 224 011-1 386 Toimintakate -182 000-6 062-188 062-186 096 1 965
Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulot ylittivät talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. Menot alittuivat noin 1,4 milj. eurolla. Toimeentulotukea saavien koti-talouksien määrä nousi 6,1 prosenttia eli 687 kotitaloutta, joissa oli 1 114 henkilöä. Toimeentulotuen kustannukset nousivat edellisvuodesta 7,3 prosenttia. Kustannusten nousuun vaikuttivat tukea saaneiden määrän lisääntyminen, perusosien ja tuen myöntämisessä hyväksyttävien asumismenojen korotukset sekä erilaiset tilapäiset ja tuetut asumisratkaisut. Toimeentulotuen päätösten käsittely toteutui lakisääteisessä ajassa 86-prosenttisesti. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 2 896 henkeä eli 25,9 prosenttia työttömien kokonaismäärästä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisvuodesta 1 200 henkeä eli 71,1 prosenttia. Työmarkkinatuki kasvoi 30 prosentilla. 9.9. valtuusto lisäsi perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahoja seurantaraportti I:n perusteella 6 200 000 euroa ja tuloarviota 2 000 000 euroa. Määräraha kohdistettiin lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoihin, toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen. 9.12. se vähensi määrärahoja lokakuun seurantaraportin perusteella 450 000 euroa ja lisäsi tuloarviota 1 000 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi tulosyksikköön 71 118 euroa 14.8., 3 659,10 euroa 14.10. sekä 87 755,80 euroa 11.12. monikulttuurisuuden edistämiseen ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin. Kaupunginjohtaja siirsi 20.8. työllistämispalveluihin 660 000 euroa yleishallintoon varattua tukityöllistämisen määrärahaa. Perusturvajohtaja siirsi 28.2. tulosyksiköstä esikuntaan toimialan esikunnan organisaatiomuutokseen liittyen projektisuunnittelijan palkkausmäärärahan 37 220 euroa, 6.3. Ester-hankkeen hallinnon määrärahan 146 000 euroa ja samansuuruisen tuloarvion sekä suunnittelijan palkkausmäärärahan 52 451 euroa esikunnasta tulosyksikköön. 22.4. perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön esikunnasta 2 510 279 euroa kaupungin sisäisten tietotekniikka-, vaihde-, talous-, työterveyspalvelujen
ostomäärärahaa ja lasten terapiapalveluista terveyspalvelujen tulosyksikköön fysioterapeutin palkkausmäärärahan 46 327 euroa. 2.12. perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön uranvaihtajan palkkausmenoja varten toimialan esikunnasta 9 795 euroa. 29 ESIKUNTA Tulot 158 429 587 718 131 Menot 19 067-6 050 13 017 11 729-1 288 Toimintakate -18 909 6 479-12 430-11 011 1 419 Esikunnan tulot ylittyivät 0,1 milj. eurolla. Menot alittivat talousarvion noin 1,3 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittuivat 0,2 milj. eurolla sekä palvelujen ostot 1,3 milj. eurolla lähinnä tietohallinnossa ja sisäiset toimintamenot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Valtuusto alensi 9.12. tuloarviota 10 000 euroa ja määrärahaa 420 000 euroa lokakuun kuukausiseurannan mukaan. Perusturvajohtaja siirsi 28.2. ja 6.3. esikunnan organisaatiomuutoksesta johtuen terveyspalveluista määrärahaa yhteensä 659 177 euroa ja tuloarviota 293 000 euroa sekä perhe- ja sosiaalipalveluista määrärahaa 130 769 euroa ja tuloarviota 146 000 euroa. Perusturvajohtaja siirsi 22.4. tulosyksiköille talousarvion sitovuussääntöjen mukaisia toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahoja yhteensä 6 491 238 euroa. Perusturvajohtaja siirsi 13.5. ja 18.6. terveyspalveluista määrärahaa yhteensä 81 234 euroa sekä 2.12. perhe- ja sosiaalipalveluihin 9 795 euroa. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 912 Aineettomat hyödykkeet Menot 0 385 385 61-324 Tulot 0 0 0 23 23 Määrärahalla aloitettiin palvelusetelien ja ostopalvelujen edellyttämän tietojärjestelmäratkaisun kehittäminen.
952 Koneet ja kalusto Menot 650 50 700 746 46 Tulot 0 0 0 0 Määrärahaylistys johtuu käyttöönotettujen tilojen ensikertaisesta kalustamisesta. Espoossa 14.2.2014 Juha Metso perusturvajohtaja