MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010-2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010-2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2010 2014 SISÄLTÄÄ ASUNTO-OHJELMAN 2010 2014 Oulussa 27.5.2009 MATO-TYÖRYHMÄ Leila Kerola Jukka Kokkinen Jouni Kurttila Veikko Lehtinen Anne Olsbo Kaija Puhakka Tapio Siikaluoma Rami Tuominen Mervi Uusimäki Kimmo Väisänen Tuire Valkonen Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@ouka.fi

OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) 2010 2014 Sisältää ASUNTO-OHJELMAN 2010 2014 Johdanto... 1 1. Ohjelman lähtökohdat... 1 1.1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä... 1 1.2. Oulun kaupungin visio ja strategiset päämäärät 2015... 2 1.3. Oulun yleiskaava 2020 ja yleiskaavan seurantaraportti... 3 1.4. Väestömäärän toteuma ja ennuste... 4 1.5. Työpaikkamäärän toteuma ja ennuste... 5 2. Oulun kaupungin sisäinen muutto ja muuton syyt... 5 3. Asuntotuotanto... 7 3.1. Asuntomarkkinakehitys... 7 3.2. Asuntotuotannon ohjelmointi... 7 3.3. Asunto-ohjelma 2010 2014... 7 4. Työpaikka-alueet... 10 5. Palveluverkko... 12 6. Asemakaavoitus, tontinluovutus ja kunnallistekniikka... 15 6.1. Kaupunkisuunnitteluprosessi... 15 6.2. Maanhankinta, maankäyttösopimukset ja tontinluovutus... 15 6.3. Asemakaavoitus... 16 6.4. Kunnallistekniikan suunnittelu ja toteutus... 19 7. Toteuttamisohjelmien taloudelliset vaikutukset... 20 8. Haasteita ja kehittämismahdollisuuksia... 20 Käsitteitä... 21 Maankäytön toteuttamisohjelmaan 2010 2014 liittyvä erillisselvitys: Kaupungin sisäinen muuttoliike Oulussa 2005 2008, kevät 2009, Niina Kotavaara

Johdanto Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen on asettanut syksyllä 2008 (11.11.08) Maankäytön toteuttamisohjelmaa valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä on ollut laatia maankäytön tavoitteet, mitoitus ja toteuttamisohjelma vuosille 2010 2014. Maankäytön toteuttamisohjelmassa määritellään alueiden toteuttamisjärjestys ja investoinnit seuraavan viisivuotiskauden ajalle. MATO-työryhmän puheenjohtajana on toiminut suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila ja jäseninä projektipäällikkö Leila Kerola, asuntotoimenpäällikkö Jukka Kokkinen (25.3.2009 lähtien), tontti-insinööri Veikko Lehtinen, asemakaava-arkkitehti Anne Olsbo, kaupungingeodeetti Kaija Puhakka, päivähoidon johtaja Tuulikki Pyykkö (9.2.2009 saakka), suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma, suunnittelija Rami Tuominen, liikuntasuunnittelija Mervi Uusimäki, suunnittelija Kimmo Väisänen ja sihteerinä suunnittelija Tuire Valkonen. Maankäytön toteuttamisohjelmaan 2010 2014 liittyvässä erillisselvityksessä on tutkittu Oulun kaupungin sisäistä muuttoa. Selvityksen tuloksia on käytetty tämän työn tausta-aineistona. Seutuhallitus on päättänyt 10.10.2006 PARAS -hankkeeseen liittyen käynnistää seudullisen maankäytön toteuttamisohjelman laatimisen. Seudullisen ohjelman luonnos on valmistunut 26.2.2009. Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitos on toteutunut 1.1.2009. Ylikiiminki on Oulun 16. suuralue, joka jakaantuu kuuteen kaupunginosaan. Oulun ja Yli-Iin kuntaliitos toteutuu 1.1.2013. Maankäytön toteuttamisohjelma 2010 2014 ei koske Yli-Iin alueita. Työryhmä on kuullut merkittäviä Oulussa toimivia rakennuttajia ja rakentajia 15.4.2009. MATO-seminaari pidettiin 16.4.2009 kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan jäsenten kanssa. 1. Ohjelman lähtökohdat 1.1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Oulun kaupungin talouden ja toimintojen suunnittelu perustuu kaupungin valtuuston hyväksymään kaupungin visioon ja strategiaan. Maankäytön toteuttamisohjelman lähtökohtana on kaupungin valtuuston hyväksymä Oulun yleiskaava 2020 sekä Oulun maapoliittinen ohjelma 2003, jossa kaupunginvaltuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Maankäytön toteuttamisohjelma muodostaa keskeisen osan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Kuvassa 1 on esitetty kaaviona Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä. OULUN KAUPUNGIN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALOUDEN YHTEENSOVITTAMINEN YLEISKAAVA VISIO STRATEGIA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA S E U ALUEELLISET TAVOITE- SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAT MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA Asunnot Työpaikat Palvelut Infra TALOUSARVIO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA R A N T A PROJEKTIT JA HANKESUUNNITTELU 1

1.2. Oulun kaupungin visio ja strategiset päämäärät 2015 Maankäytön toteuttamisohjelmaa ohjaa Oulun kaupungin visio ja strategia (kv 27.8.2007 85). Kaupunginhallitus on päättänyt 23.2.2009 strategian tarkistamisesta talousarvioprosessin yhteydessä. Laajemman strategian uudistamisen tarve ja ajankohta arvioidaan syksyllä 2009. Oulun kaupungin visio on kiteytetty seuraavasti: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Oulu on ihmisten ja yritysten maailmanlaajuisesti verkostoitunut kaupunki, joka muodostaa huippuosaamiseen perustuvan innovaatioympäristön eri toimijoille. Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki. Strategia ohjaa maankäytön suunnittelua seuraavasti: Maankäyttö vastaa asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeita. Maankäytön toteuttamisohjelmaan vaikuttavat seuraavat strategisista päämääristä johdetuista kriittisille menestystekijöille asetut tavoitteet: Suomen paras asiakastyytyväisyys Pientalotonttien tuotantoa ja täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti ja hallitusti. Talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa toimintaa tehokkaasti. Kansainvälisten yritysten määrä kasvaa. Yrittäjien ja työpaikkojen määrä kasvaa useilla toimialoilla ja sosiaalisissa yrityksissä. Yrityksille markkinoidaan aktiivisesti kilpailukykyisiä sijoitusmahdollisuuksia. Palveluyritysten lisääminen ydinkeskustassa Toimivat pysäköinti- ja joukkoliikenneratkaisut Oulun keskustaan vuoteen 2010 mennessä. Keskustan ympärivuotisen käytön lisääminen Oulu varautuu väestörakenteen muutoksiin järjestelmällisesti. Oulun kaupungin strategian keskeinen tavoite on luoda hyvä, houkutteleva ja viihtyisä elinympäristö asukkaille ja tarjota Suomen kehittyneimmät palvelut yhdistettynä tasapainoiseen talouteen. Strategian perustana on luova ja viihtyisä kaupunkiympäristö, joka muodostuu osaamisen ja kyvykkyyden, teknologian ja luovuuden sekä moniarvoisen ja suvaitsevaisen kaupunkiyhteisön muodostamasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on luoda yrityksille kansainvälistä huippu mahdollisuuksia ja houkuttelee seudulle ulkomaisia osaajia ja yrityksiä. Lisäksi se mahdollistaa elinkeinoelämän eri toimialojen monipuolistumisen ja laajentumisen. 2

1.3. Oulun yleiskaava 2020 ja yleiskaavan seurantaraportti Oulussa elinympäristön kehittämisen keskeinen väline on kaupungin yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava Oulun yleiskaava 2020, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (26.1.2004 5). Oulun yleiskaava käsittää Oulun kaupungin keskeisen asemakaavoitetun tai asemakaavoitettavan alueen sekä ympäröiviä maaseutumaisia alueita. Oulun yleiskaava 2020 seurantaraportissa (11.2.2009) on tarkasteltu yleiskaavan strategisten tavoitteiden toteutumista kaupunkiympäristössä sekä pyritty hahmottamaan toimintaympäristön muutoksia, jotka edellyttävät tavoitteiden tarkistamista. Seurannan ensisijaisena kohteena on kaupunki ja sen keskeisin taajama-alue, mutta tarkasteluissa sivutaan koko seutua. Tarkoitus on käynnistää uuden Oulun yleiskaavan laatiminen vuonna 2010. Asuntotuotannon mitoitus Oulun yleiskaavassa 2020 1910 1876 1428 1680 1392 1657 Kuva 2. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin Oulussa. Vuonna 2003 kaupunginhallitus täsmensi tonttituotannon ja asuntotuotannon arviointikriteerejä siten, että vuosittain tuotetaan 1 400 asuntoa, ja vuodesta 2005 siirrytään hallitusti pientalovaltaisempaan tonttitarjontaan. Oulussa uusien asuntojen kysyntä perustuu pitkällä tähtäimelle asuntokuntien lisäykseen ja asuntokuntien keskikoon pienentymiseen. Asuntotuotannossa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Asuntotuotanto Oulun seudulla Oulun yleiskaavassa 2020 on varauduttu noin 25 000 uuden asunnon rakentamiseen 1.1.2002 1.1.2020. Asuntokanta kasvaa 63 300 asunnosta noin 88 300 asuntoon. Vuoden 2009 alussa Oulussa oli noin 76 000 asuntoa, mukaan lukien Ylikiimingin 1 623 asuntoa. Vuosina 2002 2009 yleiskaavan asuntotuotanto on ylitetty yhteensä 1 330 asunnolla eli 14-prosenttia, kun Ylikiimingin asuntokantaa ei ole huomioitu. Oulun asuntokanta on kerrostalovaltaista; asunnoista noin 60 % on kerrostaloissa, 14 % ketjuja rivitaloissa sekä 23 % omakotitaloissa. Oulun seudulla uusia asuntoja on rakennettu keskimäärin 2 200 asuntoa/vuosi tarkastelujaksolla 1995 2006. Seudullinen asuntotuotanto oli alimmillaan vuonna 1996, jolloin rakennettiin alle 1 300 asuntoa. Rakentamisen huippuvuodet olivat 2004 ja 2005, jolloin seudun asuntotuotanto oli noin 3000 asuntoa/vuosi. Seudun vuosittaisesta asuntotuotannosta Oulun osuus on noin 60-prosenttia. (Oulun seutu, Maankäytön toteuttamisohjelma, luonnos 26.2.2009.) Taulukko 1. Asuntokannan kasvun mitoitus. Oulun yleiskaavan suunnite on tehty yleiskaavan laadinnan yhteydessä ja siinä ei ole huomioitu kuntaliitosten tuomaa väestön, asuntokuntien ja asuntokannan lisäystä. 1.1.2002 1.1.2009 Yleiskaavan suunnite 1.1.2020 Kokonaisväestö 123 274 136 875 150 000 Asuntoväestö 122 274 135 875 149 000 Asuntokuntien (lkm) 58 225 68 252 80 300 Asuntokunnan (keskikoko) 2,12 2,0 1,86 Asuntokanta 63 300 76 059 88 300 3

Taulukko 2. Asuntotuotanto Oulun seudulla kunnittain vuosina 2001 2007. 2001 % 2002 % 2003 % 2004 % 2005 % 2006 % 2007 % Hailuoto 7 0,3 2 0,1 8 0,4 2 0,1 11 0,4 17 0,6 10 0,4 Haukipudas 163 7,6 145 8,4 147 7,1 156 5,2 179 6,1 290 10,6 176 6,5 Kempele 177 8,3 165 9,5 285 13,8 223 7,4 241 8,2 234 8,5 158 5,8 Kiiminki 123 5,7 120 6,9 143 6,9 201 6,7 174 5,9 113 4,1 99 3,7 Liminka 57 2,7 73 4,2 114 5,5 198 6,6 134 4,5 169 6,2 112 4,1 Lumijoki 14 0,7 11 0,6 11 0,5 12 0,4 18 0,6 30 1,1 19 0,7 Muhos 56 2,6 44 2,5 45 2,2 79 2,6 75 2,5 119 4,3 78 2,9 Oulu 1 365 63,8 1 081 62,5 1 188 57,3 1 916 63,5 1 918 65,0 1 573 57,4 1 844 68,0 Oulunsalo 110 5,1 41 2,4 53 2,6 137 4,5 75 2,5 63 2,3 114 4,2 Tyrnävä 43 2,0 38 2,2 66 3,2 66 2,2 100 3,4 86 3,1 71 2,6 Ylikiiminki 26 1,2 9 0,5 12 0,6 26 0,9 28 0,9 45 1,6 30 1,1 Oulun seutu 2 141 100 1 729 100 2 072 100 3 016 100 2 953 100 2 739 100 2 711 100 1.4. Väestömäärän toteuma ja ennuste Oulun väkiluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin hieman yli yhden prosentin vuosivauhdilla. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut kuntaliitos Ylikiimingin kanssa lisäsi Oulun väkilukua noin 3 350 asukkaalla. Muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on pienentynyt vuosituhannen vaihteen tasosta. Ouluun muuttaa edelleen runsaasti väkeä, mutta myös lähtijöiden määrä on korkea. Pääosa Oulun tulomuutosta koostuu edelleen nuorista tulomuuttajista. Kaupungista poispäin muuttaa paljon lapsiperheitä ja muutto suuntautuu suurelta osin naapurikuntiin ja Etelä- Suomen keskuksiin. Oulun väestön nuoren ikärakenteen johdosta syntyneisyys on varsin korkea ja syntyneiden enemmyyden odotetaan pysyvän korkeana jatkossakin. Oulun väkiluvun arvioidaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 13 000 hengellä. Kasvu tulee olemaan voimakasta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Voimakkaan syntyneiden enemmyyden johdosta myös lapsiikäluokat tulevat kasvamaan, vaikka muuttoliike hieman tasaakin kehitystä. Kaupungin pääkasvusuunnat ovat Kaijonharjussa, Kaakkurissa ja Hiukkavaarassa. Runsaasti rakennetaan myös Länsi-Toppilassa ja keskustavyöhykkeellä. Vallitsevan kansainvälisen taloudellisen taantuman vaikutukset lisäävät lähivuosina epävarmuutta myös rakentamisen ja väestönmuutosten ennakointiin. 160 1000 asukasta Yhteensä 0-15-v 140 16-24-v 25-64-v 120 65->v Series 6 100 Series 7 Series 8 80 Series 9 Series 10 60 40 20 0 1990 1995 2000 2009* 2014** 2019** **kuntaliitos, Ylikiiminki **suunnite Kuva 3. Oulun väestökehitys 1990 2019. 4

1.5. Työpaikkamäärän toteuma ja ennuste Oulun yleiskaavassa on varauduttu 25 000 uuden työpaikan syntymiseen vuosina 2003 2020. Vuonna 2007 laaditun tarkastelun mukaan Oulun työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan noin 10 000 työpaikalla vuosina 2006 2020. Arvio alittaa Oulun yleiskaavan 2020 kasvusuunnitteet (Oulun seudun elinkeinorakenne 1997 2006 2020, kv 27.8.08 86). Oulussa kolmannes työpaikoista sijaitsee keskustan suuralueella. Keskustan lisäksi runsaasti työpaikkoja on Oulunsuun, Kaijonharjun, Nuottasaaren ja Korvensuoran suuralueilla. Oulun kaupunginstrategian 2015 tarkistamisen yhteydessä on tehty Toimintaympäristökatsaus 2009, jossa on tietoa Oulun kannalta merkittävistä ilmiöistä ja muutoksista. Katsauksen mukaan Oulussa työpaikkamäärän kasvu on jatkunut ripeänä vuoteen 2008 kesään saakka, jolloin talouden taantuman ensimmäiset merkit näkyivät työvoiman kysynnän hiipumisena. Aivan 2000-luvun alussa työpaikkojen nettokasvu on ollut 500 600 työpaikkaa vuosittain. Vuonna 2006 nettokasvu kohosi 1 700 uuteen työpaikkaan. Nykyään Oulussa on noin 72 000 työpaikkaa. Mahdollista on, että työpaikkojen määrä vähenee, jos talouden laskusuhdanne pitkittyy. Viime vuosikymmenen syvän laman seurauksena Oulusta katosi noin 20- prosenttia kaikista työpaikoista vuosina 1991 1993. Oulussa sijaitsevien teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä noin 2000:lla. Globaalin talouden seurauksena tuotantoa on siirtynyt tuotantokustannuksiltaan halvempiin maihin. Työpaikkamäärä on lisääntynyt erityisesti palvelualoilla ja tutkimuksessa. Palveluelinkeinojen työpaikkamäärän kasvu kertoo erityisesti yksityisen kysynnän kasvusta. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat 2000-luvulla aina maailmantalouden laskusuhdanteeseen saakka. 2. Oulun kaupungin sisäinen muutto ja muuton syyt Maankäytön toteuttamisohjelmaan 2010 2014 liittyen on tehty erillistutkimus: Kaupungin sisäinen muuttoliike Oulussa 2005 2008 (Niina Kotavaara, kevät 2009). Tutkimuksessa on selvitetty, kuinka paljon Oulun kaupungin sisällä muutetaan ja miten kaupungin sisäiset muuttovirrat suuntautuvat eri asuinalueiden välillä, millaiset ihmiset muuttuvat kaupungin sisällä ja millaisia ovat muuttajien muuttosyyt. Muuttoa on tutkittu kaupungin sisällä vuonna 2007 muuttaneille oululaisille suunnatun kyselyn sekä Oulun kaupungin kuntatietokannasta saatujen tilastoaineistojen avulla. Keskimäärin joka viides oululainen eli noin 23 000 vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin sisällä. Puolet muuttajista on työikäisiä (25 64 -vuotiaita) ja alle kolmannes nuoria aikuisia (19 24 - vuotiaita). Arviolta noin viidesosa muuttajista on lapsiperheitä. Lapsiperheistä eniten muuttavat ne, joilla on alle kouluikäisiä (0 6 -vuotiaita) lapsia. Tyypillisin muuttaja on kyselyn perusteella avio- tai avoliitossa, muuttajalla on keskiasteen koulutus, hän on ammattiasemaltaan työntekijä tai opiskelija/koululainen ja asuu vuokralla 2000-luvulla rakennetussa kerrostalokaksiossa. Kaupungin sisäinen muutto on yksi osa kaupungin sisäistä väestökehitystä. Sisäisen muuton seurauksena kaupungin väkiluku ei muutu, mutta kaupungin sisällä suuralueiden ja kaupunginosien asukasmäärät ja asukasrakenteet vaihtuvat. Asukasvaihtuvuus on nopeaa erityisesti sellaisilla alueilla, joilla on paljon pieniä kerrostaloasuntoja ja vuokra-asuntoja. Vuosina 2006 2007 kaikista kaupungin sisäisistä muutoista 35 % tehtiin suuralueiden sisällä ja 19 % saman kaupunginosan sisällä. Kokonaismuutto huomioon ottaen sisäisen muuton seurauksena väkiluku kasvaa pääasiassa kaupungin reuna-alueilla, jossa tapahtuu valtaosa kaupungin pientalojen uudisasuntotuotannosta ja lisäksi sellaisilla alueilla keskustassa ja kes- 5

kustan läheisyydessä, joilla on ollut uudisasuntotuotantoa. Keskimäärin yli neljäsosa uusille alueille vuosina 2006 07 muuttaneista muutti saman suur-alueen sisältä ja noin viidesosa jopa saman kaupunginosan sisältä. Suurimmat nettovoittokaupunginosat olivat vuosina 2005 2008 Ritaharju, Kuivasjärvi, Toppilansaari, Talvikangas, Kynsilehto, Intiö, Vanhatulli, Kaakkuri ja Metsokangas ja suurimmat nettotappiokaupunginosat Linnanmaa, Kaijonharju ja Toppila. Sisäinen muutto on keskustan alueella vilkasta, mutta sillä ei ole vaikutusta keskustan alueen asukaslukuun. (Kuva 4.) Kyselyn tulosten perusteella kaupungin sisällä ei ole sellaisia asuntoon tai asuinympäristöön liittyviä voimakkaita työntäviä tekijöitä, jotka merkittävästi aiheuttaisivat sisäistä muuttoa. Muuttamista aiheuttavat yleisimmin elämäntilanteen muutokset ja entiseen asuntoon liittyvät asiat, pääasiassa asunnon koko. Uusi asuinpaikka kaupungin sisällä valitaan yleisimmin asunnon perusteella, mutta sen lisäksi valintaan vaikuttaa laaja joukko asuinympäristöön, palvelutarjontaan, sijaintiin ja liikenneyhteyksiin liittyviä tekijöitä. Muuttokäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa suunnittelemalla houkuttelevia ja laadukkaita asuinalueita, jotka vastaavat muuttajien asumistoiveita asuinympäristön laadun sekä asunto- ja palvelutarjonnan suhteen. Vaikka kaupunki ei pysty vaikuttamaan suureen osaan sisäistä muuttoa aiheuttavista tekijöistä, se pystyy kuitenkin vaikuttamaan sisäisen muuton suuntautumiseen kaupungin sisällä. Kaavoituksen sekä asunto- ja tonttituotannon kautta sisäistä muuttoa voidaan ohjata alueille, joille rakennetaan. Erillisselvityksessä on esitetty lisäksi keinoja, joilla sisäistä muutto voidaan ohjata jo rakennetuille alueille, erityisesti nettotappioalueille. Kuva 4. Oulun kaupungin sisäinen nettomuutto kaupunginosittain. 6

3. Asuntotuotanto 3.1. Asuntomarkkinakehitys Vuonna 2007 laadittiin maankäytöntoteuttamisohjelma asuntorakentamisen ja yleisen talouden huippusuhdanteessa. Vuosittaiseksi asuntotuotannon tavoitteeksi asetettiin 1400 uutta asuntoa. Viimeisen viiden vuoden aikana Ouluun on valmistunut vuosittain keskimäärin 1 657 uutta asuntoa. Kesällä 2008 väheni uusien asuntojen rakentamisten aloitus maailmantalouden hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden vaikeutumisen seurauksena. Rakennuttajilla ja rakennusliikkeillä oli aiempaa vaikeampaa saada kohtuullisella hinnalla lainaa ja asuntojen ostajien keskuudessa kasvoi huoli oman talouden ja työllisyyden tulevista näkymistä. Rakentamisen hidastuminen toteutettiin oikea-aikaisesti verrattuna edelliseen rakentamisen lamaan 1990- luvun alussa. Oulussa oli vuoden 2009 alkaessa noin 200 uutta asuntoa myymättä. Tämä on tuotantomäärin nähden kohtuullinen määrä. Asuntotuotannon arvioidaan laskevan jonkin verran ohjelmoidun tason alapuolelle vuonna 2009. Vuonna 2010 asuntotuotantomäärät jäävät merkittävästi tavoitetason alle. Tämä on otettu huomioon luvun 3.3. asuntotuotannon tavoitteissa. Valtion elvyttämistoimien 10 vuoden korkotuki ja lisävaltuus erityisryhmien asuntotuotantoon vaikutus tulee näkymään Oulussa vasta vuoden 2011 puolella valmistuvassa asuntotuotannossa. Asuntojen hintakehitys on ollut Oulussa vakaata koko 2000-luvun. Markkinoilla on ollut koko ajan kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja. Asuntomarkkinoiden hiljentymisen myötä uudisasuntojen hinnat ovat pysyneet entisellä tasolla ja vanhan asuntokannan osalta on ollut nähtävissä vähäistä hintojen alenemista. 3.2. Asuntotuotannon ohjelmointi Asuntotuotanto reagoi tyypillisesti voimakkaasti talouden yleisiin suhdanteisiin, koska asuntotuotanto sitoo merkittävästi varoja. Toisaalta omistusasuntotuotannon kysynnän laskiessa vuokra-asuntojen kysyntä lisääntyy. Väestörakenne on Oulussa nuorta ja keskimääräinen asumakuntakoko on laskenut jo alle kahden, siksi kaupungissa on koko ajan kysyntää asunnoille. Kaupungin asuntotuotannon ohjelmointi perustuu väestöennusteesta arvioituun asuntotarpeeseen. Lyhytaikaisiin vuosittaisiin asuntotuotannon vaihteluihin kaupunki ei voi merkittävästi vaikuttaa. Kaupungin on joka tilanteessa pystyttävä tuottamaan kysyntää vastaavasti tontteja asuntorakentamiseen. 3.3. Asunto-ohjelma 2010 2014 Kaupunki luo edellytykset keskimäärin 1 400 uuden asunnon valmistumiselle vuosittain 2010 2014. Yhteenlaskettu viiden vuoden asuntotuotanto on 7 050 asuntoa. Vuoden 2010 alhainen asuntotuotanto perustuu myönnettyihin rakennuslupiin ja ammattirakentajilta saatuun palautteeseen. Uudisasuntotuotanto jakaantuu eri asuntotyypeittäin seuraavasti. Taulukko 3. Vuosittainen asuntotuotanto talotyypeittäin valmistumisvuoden mukaan. 2010 2011 2014 AK 550 800 850 AKR-AR 150 250 300 AP, A-1 50 150 200 AO 300 250 Yhteensä 1 050 1 500 7

Asuntotuotannosta kaupungin luovuttamille tonteille valmistuu vuosittain 1 000 1 100 asuntoa. Omakotitaloista 50 arvioidaan vuosittain valmistuvan yksityisten luovuttamille tonteille. Vuosina 2010 2014 asuntotuotannosta kerrostalotuotanto toteutuu pääasiassa Keskustaan, Limingantulliin, Taka- ja Etu- Lyöttyyn, Länsi-Toppilaan, Alppilaan, Välivainiolle, Linnanmaalle ja Ritaharjun keskukseen. Rivitalotuotantoa toteutuu eniten Kaakkuriin, Metsokangas I ja II alueille ja Ritaharjuun. Pientalo- ja omakotitalotuotantoa toteutuu pääasiassa Metsokankaalle, Ritaharjuun ja Hiukkavaaraan. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulun kaupungin asunto-ohjelma 2010 2014, jossa on asuntotuotanto kaupunginosittain eri asuntotyypeittäin asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Taulukko on havainnollistettu kuvassa 5. Merkittävin muutos Asunto-ohjelmaan 2008 2010 verrattuna on Hiukkavaaran käyttöönoton lykkääntyminen yhdellä vuodella. Ensimmäiset Hiukkavaaran alueen asunnot valmistuvat Kivikkokankaalle vuonna 2013. Taulukko 4. Asunto-ohjelma 2010 2014. Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain ja talotyypeittäin, asuntoja kpl/vuosi. 8

9

4. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden varauma ja toteutus Maankäytön toteuttamisohjelmalla varmistetaan erilaisten työpaikka-alueiden ja tonttien riittävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Elinkeinoelämän tonttitarpeet ovat moninaiset ja usein vaikeasti ennakoitavissa. Tonttitarpeisiin on varauduttava erityyppisillä tonteilla. Tällä hetkellä Oulussa valmiiksi asemakaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja tontteja on hyvin saatavilla. Oulun nykyinen työpaikka-alueiden varauma käsittää: 1) maanomaisuusrekisteriin sisältyvät vapaat ja varatut liike-, toimisto- ja teollisuustontit, joilla rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt, sekä muut asemakaavoitetut alueet, 2) yleiskaavassa osoitetut asemakaavoittamattomat työpaikka-alueet, 3) alueet, joiden asemakaavaa muutetaan ja maankäyttöä tehostetaan. Vuonna 2009 Oulun työpaikkavarauman arvioitu toteuttamaton rakennusoikeus oli noin 1 800 000 kem 2. Arvion mukaan alueille on mahdollista sijoittaa noin 18 700 uutta työpaikkaa. Suunnittelukaudella 2010 2014 asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen piiriin tulee alueita keskustasta, Länsi-Toppilasta, Ritaportista, Ruskonselästä, Hiukkavaaran keskuksen alueelta, Limingantulli-Äimärautio alueelta, Sataman alueelta, Nallikari/Holstinsalmentie alueelta ja Kaakkurin aluekeskuksesta. Nämä alueet monipuolistavat työpaikkatonttivarantoa ja luovat yrityksille vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja. Oulun yleiskaavaa laadittaessa ajateltiin yleisesti, että uudet työpaikka-alueet tulevat olemaan nopeasti ja tehokkaasti rakennettavia, korkeatasoisia alueita, jotka eivät tuota ympäristöhäiriöitä sekä soveltuvat hyvin asuinalueiden ja keskeisten ajoneuvoliikenteen väylien yhteyteen. Seudun yleiskaavassa ja Oulun yleiskaavassa Pohjantien varteen osoitetut uudet korkean teknologian työpaikka-alueet Oulunportissa, Linnanmaalla ja Ritaharjussa ovat kuitenkin toistaiseksi toteutuneet niukasti. Teollisten työpaikkojen vähenemisestä huolimatta kysyntää kohdistuu yhä perinteisiin ja vaatimattomasti rakennettaviin yritystontteihin, joiden tarjonta Oulussa keskittyy pääasiassa Ruskoon. Seudullisesti vastaavia yritystontteja on tarjolla runsaasti. Talouden laskusuhdanne on aiheuttanut sen, että Oulussa uusia merkittäviä toimitilainvestointeja ei käynnisty vuonna 2009. Taulukko 5. Työpaikka-alueiden varauma Oulussa 27.5.2009. Alueet on näytetty kuvassa 6. Alue (keltaisilla merkityillä alueilla on valmis kunnallistekniikka) Uusi tai toteutumaton rakennusoikeus [1000 kem²] Rakennusoikeus /työpaikka [kem²/1] Arvio työpaikkamäärästä Keskusta 95 80 1 200 Raksila 50 100 500 Nuottasaari 110 220 500 Limingantulli Äimärautio 35 180 300 Kontinkangas, Peltola 55 80 700 Länsi-Toppila 20 100 200 Takalaanila 195 120 1 600 Rusko ja Ruskonselkä 350 90 3 900 Kaakkurinkulma 35 175 200 Oulunportti ja Perävainio 220 80 2 800 Metsokangas 50 100 500 Linnanmaa 69 70 1 000 Pateniemi ja Ritaharju 280 100 2 800 Hiukkavaara 100 100 1 000 Uudet tai tehostuvat julkisten palveluiden alueet 65 90 700 Ahmasjärven yrityspuisto 19 190 100 Muut alueet 80 115 700 Yhteensä 1 828 98 18 700 10

11

5. Palveluverkko Palveluverkkosuunnittelu ja palvelujen toteutus Palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana on Oulun kaupungin visio ja strategia. Kunnallisten palvelujen verkostoa ja palvelujen järjestämistä suunnitellaan vuosittain hallintokuntien, keskushallinnon ja tilapalvelujen yhteistyönä. Suunnitteluprosessi toimii investointien tarveselvitysten pohjana sekä taustatyönä talousarvion, maankäytön toteuttamisohjelman ja eri alueiden asemakaavojen laadinnassa. Palvelujen organisointiin vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten lainsäädännölliset muutokset, kuntaliitokset, kuntayhtymien rooli, palvelujen yksityistäminen, teknologinen kehitys, energiapoliittiset linjaukset ja taloudellinen kehitys. Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnat kehittämään yhteistoiminnassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden mallia vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Kiristyvä kuntatalous antaa omat haasteensa palveluiden kehittämiselle Oulussa ja seudulla. Päätavoitteena palvelujen järjestämisessä on palvelutuotannon tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen yhdessä hyvän laadun takaamisen kanssa. Uusien palvelujen järjestämisessä ja palvelutilatarpeiden arvioinnissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia palveluverkkoja ja nykyisiä tiloja. Uusilla laajoilla asuntoalueilla, kuten Hiukkavaarassa, tarvitaan uusiakin alueellisia palveluja. Uusissa investointikohteissa pyritään useampien palvelujen kokonaisuuksiin ja monitoimitiloihin. Palvelujen tuottamisen vaihtoehtoja ovat omien tilojen lisäksi rakentamisen ja tuottamisen eriyttäminen, toiminta-aikojen porrastus ja siirrettävät yksiköt. Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteita Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on järjestää lähipalveluina päivähoito ja vanhusten ja vammaisten kotiin annettavat palvelut. Aluepalveluna järjestetään avoterveydenhuolto sekä vanhusten palvelukeskustoiminta. Muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään keskitetysti koko kaupungissa. Päivähoitopalvelut Päivähoitoverkko laajenee uusille rakentuville alueille mahdollisuuksien mukaan yhteishankkeina muiden palveluntuottajien kanssa. Päiväkotitiloja ei rakenneta ruuhkahuippua varten, vaan hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa palveluverkkoa, ulkoa vuokrattavia tiloja ja yksityistä palveluja. Vanhoilla alueilla, joissa palvelutarve vähenee, luovutaan ensisijaisesti pienistä huonokuntoisista yksiköistä. Terveyspalvelut Tavoitteena on tiivistää terveysasemaverkkoa ja turvata väestönkasvun vaatima palveluiden lisäystarve. Yksiköiden toiminnallisuutta parannetaan siten, että liian pienistä ja haavoittuvista yksiköistä luovutaan. Näin voidaan tarjota asianmukaiset ja riittävät palvelutilat kasvavan palvelutarpeen tyydyttämiseksi. Laskennallisesti on saatavissa sekä toiminnallista että taloudellista synergiahyötyä. Terveysasemien tavoiteltava väestöpohja on vähintään 20 000 asukasta. Vanhuspalvelut Vanhuspalveluissa painopistettä siirretään kotiin annettaviin palveluihin ja palveluasumiseen. Avopalveluissa hyödynnetään nykyistä enemmän alueella jo sijaitsevia kaupungin tiloja. Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut Strategisena tavoitteena on siirtyä nykyistä enemmän avopalveluihin. Asumispalvelujen osalta hyödynnetään Ararahoitusta. Lastensuojelun palvelut siirretään mahdollisuuksien mukaan 3-4 terveysasemalle. 12

Opetustoimen tavoitteita Perusopetus pyritään järjestämään siten, että yhtenäinen perusopetus toteutuisi alueellisesti. Peruskouluverkko laajenee uusille alueille. Koska käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset, varaudutaan tarvittaessa rakenteellisiin ratkaisuihin myös vanhoilla alueilla. Mahdollisuuksien mukaan pyritään asiakaslähtöisiin yhteishankkeisiin (monitoimitalot). Erityisen tuen palvelut järjestetään osin keskitetysti ja osin alueellisesti. Lukioopetus sekä muu opetus järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikuntatoimen tavoitteita Liikuntatoimen painopiste on terveyttä edistävissä kaikille suunnatuissa liikuntapaikoissa ja -palveluissa. Samalla aktiivisemman harrastamisen, erityis- ja kilpaliikunnan, olosuhteista huolehditaan. Liikuntapalveluverkkosuunnitelman mukaan tavoitteena on kaupungin kattava tasapainoinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä liikuntapalveluverkko, joka tarjoaa liikkumisen mahdollisuuksia peruspalveluna kuntalaisille. Pääkeskustasoiset liikuntapalvelut sijaitsevat Raatissa ja Raksilassa. Aluekeskustasoiset liikuntapalvelujen tilavaraukset on suunniteltu Linnanmaalle, Kaakkuriin ja Hiukkavaaraan. Taloussuunnitelman mukaisia palveluinvestointeja ja niiden arvioitu toteuttamisaika: 1. Ritaharjun monitoimitalo 2009 2010 2. Vesalan monitoimitalo 2009 2011 3. Rajakylän hoiva ja kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö 2009 2011 4. Raatin stadion ja uimahalli 2009 2011 5. OuluZone: Moottoriurheilukeskus 2010 2011, Ampumaurheilukeskus 2011 2013 6. Kastellin monitoimitalo 2011 2015 Investointivarauksia: 7. Linnanmaan uimahalli ja kuntosali 8. Musiikkikeskuksen laajennus (pop&jazz - opetustilat) 9. Tietomaan peruskorjaus- ja laajennus 10. Talvikangas / Korvensuoran alueen mahdolliset yläluokkatilat 11. Metsokangas II päiväkoti 12. Toppilan alueen päiväkoti 13. Kivikkokankaan päiväkoti 14. Hiukkavaaran keskustan monitoimitalo 15. Hiukkavaaran Puolukkakankaan monitoimitalo Lisäksi kaupungissa on useita palvelutonttivarauksia yksityisille ja julkisille palveluille. Yksityisiä hankkeita: 16. Tuiran vanhusten palvelutalo 17. Hiirosen vanhusten asunnot 18. Välkkylän päiväkodin uudisrakennus (PSOAS) 2010 Edellä mainittujen investointien lisäksi lähivuosina toteutetaan useita laajoja peruskorjaushankkeita. Peruskorjauksen yhteydessä monia tiloja laajennetaan samanaikaisesti. Seuraavaan karttaan on merkitty Oulun kaupungin talousarvioin 2009 ja taloussuunnitelman 2010 2011 mukaisia investointeja, investointivarauksia, muita palvelutonttivarauksia ja yksityisiä hankkeita. Kartan numerointi vastaa tämän sivun listan numerointia. 13

14

6. Asemakaavoitus, tontinluovutus ja kunnallistekniikka 6.1. Kaupunkisuunnitteluprosessi Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksen käynnistämisestä asunnon valmistumiseen vie keskimäärin neljä vuotta. Kuva 8. Kaupunkisuunnitteluprosessin vaiheet. 6.2. Maanhankinta, maankäyttösopimukset ja tontinluovutus Oulun kaupungin maanhankinnalla turvataan tarpeellisen maansaaminen yhdyskunnan käyttöön oikea-aikaisesti, oikealta paikalta ja kohtuuhintaan. Maankäytön toteuttamisohjelman 2008 2012 painopistealueella, Hiukkavaarassa maa-alueet, ovat nyt pääosin kaupungin omistuksessa. Tämän toteuttamisohjelman tavoitteena on, että ensimmäiset asunnot valmistuvat Kivikkokankaalle vuonna 2013, Rannanperälle 2014 ja Hiukkavaaran keskukseen 2015. Maanhankinnan painopiste siirtyy suunnittelukaudella Korvenkylälle, Madekoskelle ja Pikkaralaan. Ylikiimingissä maan hankintaa jatketaan Kirkonkylän, Vesalan ja Autiolehdon asemakaavojen laajentumisalueilla. Länsi-Toppilan asemakaavoitus ja asemakaavan muutos toteutetaan maankäyttösopimuksin. Maankäyttösopimuksissa osapuolet sopivat alueen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Sopimuksista saatavilla korvauksilla kaupunki toteuttaa alueen kunnallistekniikan. Ydinkeskustassa kaupunki luo edellytykset liiketilojen ja asuntojen toteuttamiselle asemakaavoituksella, sopimuksilla sekä kalliotilojen toteuttamisella. Laajemmalla keskusta-alueella maankäyttösopimuksia käytetään pienten ja suurempien hankkeiden mahdollistamiseksi. 15

Taulukko 6. Maanhankinnan arvioidut investoinnit. milj. euroa 2010 2011 2012 2013 2014 menot 5,3 4,0 4,0 4,0 4,0 tulot 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Tontinluovutuksella mahdollistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttaminen Oulussa. Asuntotonttien luovuttaminen tapahtuu pääasiassa vuokraamalla. Pääsääntöisesti omakotitonttien osalta 1/3 myydään ja 2/3 tonteista luovutetaan vuokraamalla. Maankäytön toteuttamisohjelman edellyttämät maanhankinnat ja maanmyynnit arvioidaan toteutettavan taulukossa 6 näkyvillä maanhankinnan investointimäärärahoilla. Toteutuessaan kaupalliset hankkeet nostavat taulukossa esitettyjä tuloja merkittävästi. Raakamaan hinta pidetään vakaana suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Maaomaisuuden investointeihin (sis. maanhankinta ja maanomistajan ympäristövelvoitteiden hoito) varataan vuosittain noin 4 milj.. Maan myynnin määräaikaisen verohuojennuksen aikana 1.2.2008 31.3.2009 kaupunki on hankkinut raakamaata 382,2 ha (arvo noin 10 M ). Tämä vastaa noin kahden vuoden tonttivarantoa valmiina tontteina. 6.3. Asemakaavoitus Asuntoalueet Asemakaavoituksessa asuntokysynnän painopisteiden muutokset otetaan huomioon asemakaavojen sisältö- ja tuotantotavoitteissa. Omakotitonttien kysyntähuippu sijoittui vuosille 2005 2007. Suunnittelukaudella omakotitonttien kaavoitusmäärä sopeutetaan kysyntää vastaavaksi. Tavoitteena vuodelle 2010 on 300 omakotiasunnon valmistuminen kaupungin luovuttamille tonteille ja 250 omakotiasunnon vuosina 2011 2014. Suunnittelujakson 2010 2014 merkittävimmät uudet pientaloalueet sijaitsevat Hiukkavaarassa, Korvenkylässä ja Oulujokivarressa. Hiukkavaaran alueen kaavoitus tehdään useassa eri vaiheessa. Asemakaavoitus on aloitettu Kivikkokankaan osa-alueesta, Rannanperän asemakaava valmistuu 2011 ja Hiukkavaaran keskuksen asemakaava yleisen arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta vuonna 2012. Korvenkylän kaavoitus on käynnistynyt 2009 Korvenkylän Välikylän tavoitesuunnitelman pohjalta. Ensimmäisessä vaiheessa asemakaavoitetaan Korvenkylän keskeiset alueet Kuusamontien Kaakkoispuolella. Kuusamontien luoteispuolella Heikinharjun asemakaavoitus aloitetaan 2010. Oulujokivarren osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi suunniteltujen alueiden kaavoittaminen tehdään osa-alueittain. Ensimmäisenä käynnistetään Madekosken alueen suunnittelu, asemakaavan on tarkoitus valmistua 2012. Vesalan ja Ylikiimingin kaupunginosissa tonttivaranto on riittävä suunnittelujaksolla 2010 2014 Murtomaan kaavoituksen valmistuttua. Tontinluovutusta ei ole tarpeen aloittaa tällä jaksolla Ylikiimingin uusilta alueilta. Kerros- ja pienkerrostaloasuntoja valmistuu suunnittelukaudella noin 1300 asuntoa vuodessa. Uusia kerrostaloalueita asemakaavoitetaan maankäytön muutosalueille; Länsi-Toppilaan valmistuu asemakaava 2010 noin 5000 uutta asuntoa varten ja Ranta-Toppilan asemakaavoitus käynnistyy 2010. Kaupunginvarikon alueen muutos kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi tehdään varikkotoimintojen siirron mahdollistamassa aikataulussa. Pateniemen sahan alueen asemakaavoittaminen edellyttää maanomistajan päätöstä maaperän puhdistamisesta sekä kaavoitussopimuksen tekemistä maanomistajan ja kaupungin kesken. Alueelle on laadittu tavoitesuunnitelma. (Kuva 9.) 16

Yleiskaavatyöhön liittyen tutkitaan mahdollisuutta osoittaa Hietasaaren Raakkulan puiston aluetta asunto-käyttöön. Vanhojen asuntoalueiden täydennysrakentamista selvitetään suunnittelukauden aikana, Kaukovainion ja Heinäpään soveltuvuutta pilottikohteeksi tutkitaan. Työpaikka-alueet Uusia työpaikka-alueita asemakaavoitetaan muun muassa Hiukkavaaran keskuksen alueelle, Ruskoon ja Ritaharjuun. Ritaportin kaupan keskuksen asemakaavoitus Ritaharjun alueelle valmistuu 2010. Länsi-Toppilassa voimalaitoksen viereinen alue kaavoitetaan pääosin liike- ja toimistorakentamiselle. Nallikarin alueen matkailu- ja virkistystoimintojen kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi käynnistetään maankäyttösuunnitelman laatiminen, joka valmistuttuaan toimii tarvittavien asemakaavan muutosten pohjana. Oulun Sataman yleissuunnitelmassa 2005 on Vihreäsaareen varattu alue kaukolämpölaitosta varten. Toppilan satamassa sijaitsevan sementtiterminaalin uusi paikka on osoitettu Vihreäsaaren bulklaiturin välittömään läheisyyteen. Parhaillaan laaditaan Oulun Sataman uutta strategiaa, jonka pohjalta yleissuunnitelma mahdollisesti tarkistetaan. (Kuva 6.) Merkittävän määrän työpaikka- ja palvelurakentamista sisältävien keskustakorttelien asemakaavanmuutoshankkeiden on tavoitteena valmistua vuoden 2009 kuluessa. Myös Raksilan alueella vireillä olevat maankäytön muutokset tähtäävät lisärakentamiseen; marketalueen asemakaavanmuutos aloitetaan syksyllä 2009. Kontinkangas on tärkeä työpaikka- ja julkistenpalveluiden keskittymä. Alueen maankäyttöä kehitetään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Asemakaavoituksen kannalta kiireellisin on Kastellin monitoimitalon kaavamuutoshanke, joka ajoittuu vuosille 2009 10. Yliopistollisen sairaalan rakennusvolyymin laajentumistarve on pitkällä aikavälillä 40 % vuoden 2009 rakennuskantaan verrattuna. Laajentuminen tullaan mahdollistamaan vaiheittain useilla eri asemakaavan muutoksilla. Maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia tutkitaan myös Kontinkankaan länsiosassa, jossa alueen toimijoita ovat mm. Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Technopolis Oyj ja Oulun Rauhanyhdistys. Limingantulli-Aimäraution ja Takalyötyn aluetta kehitetään erikoistavarakaupan alueena. Kaakkurin aluekeskukseen laaditaan kaupallisia palveluiden täydentämisen mahdollistava asemakaavanmuutos. 17

18

6.4. Kunnallistekniikan suunnittelu ja toteutus Tavoitteet Kunnallistekniikka sisältää kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisen ja viimeistelyn. Suunnittelun ja rakentamisen aikana yhteensovitetaan katujen sekä liittymis- ja käyttäjämaksuilla rahoitettavien kunnallisteknisten verkostojen eli vesijohdon ja viemäröinnin, kaukolämmön, aluesähköityksen sekä tietoliikenneverkostojen tarpeet ja tavoitteet. Suunnittelukauden päätavoitteena on uusinvestointien toteuttaminen tonttituotannon edellyttämässä aikataulussa ja kunnallisteknisen omaisuuden arvon säilyttäminen. Tavoitteena on myös, että uusien alueiden viimeistely toteutuu kohtuullisessa ajassa katujen, puistojen ja muun ympäristön osalta. Vanhojen rakenteiden kunnon säilyttämiseksi peruskorjausinvestoinnit ovat poistojen suuruiset pitkällä aikavälillä. Suunnittelussa ja rakentamisessa ylläpidetään hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön edellyttämää laatutasoa kaikki liikennemuodot ja esteettömyyden vaatimukset huomioon ottaen. Suunnittelukaudella toteutetaan kaupungin kasvusta aiheutuvien pää- ja kokoojaväylien kehittämishankkeita, liikennemelun torjuntaa, liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä yhteishankkeita Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Keskustan kehittäminen jatkuu yhtenä suunnittelukauden painopistealueena kaupunginvaltuuston hyväksymän MALI 2020 suunnitelman mukaisesti. Keskustan kehittämishankkeet kohdistuvat yksityisinä investointeina kortteleiden kehittämiseen ja kaupungin hankkeina keskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen kehittämiseen. Rotuaarin peruskorjaus ja laajentaminen toteutuu suunnittelukaudella. Kunnallistekniikan toteuttaminen Kaiken asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytyksenä on, että alueen katupohjaukset ja verkostot on rakennettu valmiiksi. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun täytyy varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi aikaa, jonka jälkeen kunnallistekniikan rakentaminen sekä talonrakentaminen kestävät vähintään puolitoista, kaksi vuotta. Määrärahat suunnitteluun varataan kolme vuotta ennen ja kunnallistekniikan rakentamiseen viimeistään kaksi vuotta ennen uuden asuntoalueen ensimmäisten asuntojen valmistumista. Uusien pientaloalueiden rakentaminen toteutetaan pääosin talvityönä. Kesäkauden rakentaminen painottuu kehittämis- ja korjausinvestointeihin sekä päällystys- ja ympäristötöihin. Suunnittelukaudella toteutetaan uusien alueiden katupohjauksia ja verkostojen rakentamista seuraavilla alueilla: Taulukko 7. Katupohjauksien ja verkostojen rakentaminen uusilla alueilla. 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 Pien- ja rivitaloalueet Ritaharju (keskus) Nykäsenranta Pohjois- Ritaharju Korvenkylä Hiukkavaara (Kivikkokangas) Hiukkavaara (Rannanperä) Metsokangas (Neitsytkorpi) Kerrostaloalueet Limingantulli Limingantulli Länsi-Toppila Limingantulli Länsi-Toppila Alppila Ranta-Toppila Hiukkavaara (keskus) Ranta-Toppila Työpaikka-alueet Ruskonselkä Ritaportti Ritaportti Nuottasaari Limingantulli 19

Kunnallistekniikan investointikustannukset Katujen, teiden ja siltojen investointitarve suunnittelukaudella on vuosittain 15 16 miljoonaa euroa, josta asunto- ja työpaikka-alueiden uusinvestointitarve on noin 6,5 7,5 miljoonaa euroa. Uusinvestointeihin sisältyy maankäytön toteutusohjelman mukaisten uusien alueiden katupohjaukset ja edellisinä vuosina pohjattujen alueiden päällystys ja viimeistelytyöt. Viherrakentamisen investointitarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, joka käytetään puistojen ja leikkipuistojen rakentamiseen ja kunnostukseen. Pääliikenneväylien ja muiden liikennejärjestelyjen investointeihin tarvitaan lisäksi noin 5,0 M vuodessa. Rahoitustarve määritellään tarkasti vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Edellä mainittuihin kustannuksiin eivät sisälly merkittävät maankäytön toteutusohjelman edellyttämät kynnysinvestoinnit kuten Poikkimaantien silta eivätkä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhteistyöhankkeet. Lisäksi investointimäärärahoja osoitetaan erikseen nimettyihin erillishankkeisiin sekä EU-hankkeisiin. 7. Toteuttamisohjelmien taloudelliset vaikutukset Maanhankinta kustannukset on huomioitu luvussa 6.2. Taulukossa 8 on esitetty arvio maankäytön toteuttamisohjelman uusinvestointien kustannuksista. Palvelurakentamisen kustannukset sisältää Kastellin monitoimitalon 44 milj. 2011 2015. Infrastruktuurin kustannuksiin sisältyy asunto-työpaikka- ja palvelurakentamisen uudistuotannon edellyttämän kunnallistekniikan kustannus. 8. Haasteita ja kehittämismahdollisuuksia Edellisen MATO:n (2008 2010) riskianalyysissä riskinä pidetty palvelukysynnän nopea kasvu ja palveluiden viivästyminen muutamilla uudisrakentamisalueilla on toteutunut päivähoitopalveluiden osalta. Palveluverkkosuunnitelmasta poiketen on jouduttu turvautumaan kalliisiin ja epätarkoituksenmukaisiin pikaratkaisuihin, esimerkiksi Kuivasrannassa. Asuntoja työpaikkarakentamisen toteutumisen estymisen kannalta suurimpia riskejä on merkittävät muutokset työpaikkakehityksessä ja markkinakoroissa. Talouden laskusuhdanteen pitkittyessä on mahdollista, että työpaikkamäärä vähenee voimakkaasti. Kaupungin sisäinen muuttoliike Oulussa (2009) -tutkimuksen mukaan Linnanmaa, Toppila ja Kaijonharju ovat suurimpia nettotappioalueita. Muun muassa näillä alueilla tutkitaan vaihtoehtoja, joilla alueiden asuntokantaa voidaan monipuolistaa. Yksi keino tähän on täydennysrakentaminen. Oulussa väljyysresursseja on hyödynnetty usean vuosikymmenen ajan ja työ jatkuu edelleen. Merkittäviä alueita keskustan ympäristössä ja muualla kaupunkirakenteesta on rakennettu tai suunniteltu täydennysrakentamiseen. Myös kaupungin tonttiprojekti on pitkäjänteinen prosessi erityisesti väljien pientaloalueiden tiivistämiseksi. Taulukko 8. Uudistuotannon investointikustannukset. milj. 2010 2011 2012 2013 2014 YHT. Asuntorakentaminen 140 210 210 210 210 980 Työpaikkarakentaminen 20 80 100 80 80 360 Palvelurakentaminen 15 20 25 25 25 110 Infrastruktuurin rakentaminen 11 11 11 13 13 59 YHTEENSÄ 186 321 346 328 328 1 509 20

Oulun yleiskaavan tarkistamistyöhön liittyvänä perusselvityksenä tehdään Oulun täydennysrakentamisselvitystä. Sen keskeisenä tehtävänä on selvittää tiedot ja vaikutukset kaupungin täydennysrakentamiseksi. Tavoitteena on monipuolistaa vanhojen alueiden väestörakennetta ja asuntotarjontaa, tukea olevia palveluita ja edistää joukkoliikenteen toimivuutta. Täydennysrakentaminen on erityisen tärkeää alueilla, jotka sijaitsevat lähellä keskustaa, palveluja ja joukkoliikennereittejä sekä alueilla, joilla väestömäärä vähenee ja väestörakenne muuttuu. MATO-seminaarissa 16.4.2009 kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan jäsenet esittivät muun muassa seuraavia asumiseen liittyviä kehittämiskohteita: autoton kortteli Oulun keskustaan, Heinäpään alueen täydennysrakentaminen sekä vanhojen omakotitaloalueiden uudistaminen ja markkinointi nuorille perheille. Käsitteitä Asuntokanta: Asuntojen lukumäärä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asuntokunta: Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntoväestö: Asuntoväestö saadaan vähentämällä asukasluvusta ryhmät: asunnottomat, laitokset ja laivat sekä poissaolevat yms. Erityisen tuen palvelut: Opetustoimen Erityisen tuen keskus järjestää opetusta ja lisäapua erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille esim. erityisopetus, maahanmuuttajien opetus, oppilashuolto. Kokonaisväestö: Käsittää Oulussa vakinaisesti asuvat henkilöt (myös ulkomaalaiset) ja Oulussa kirjoilla olevat Suomen valtion palveluksessa ulkomailla olevat Suomen kansalaiset. 21

Oulun kaupunki A 193 ISSN 0357-8194 www.ouka. /yleiskaavoitus Kevät 2009