Tiivistelmä I JOHDANTO Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus II TILASTOT Muuttojen määrät... 6

Transkriptio

1 Kaupungin sisäinen muuttoliike Oulussa

2 SISÄLLYS Tiivistelmä... 3 I JOHDANTO Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus... 5 II TILASTOT Muuttojen määrät Muuttovirtojen suunnat Muuttajat III KYSELY Vastaajat Muuttotapahtuma Työntävät tekijät Vetävät tekijät Tyytyväisyys ja muuttohalukkuus... 3 IV YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto Vertailu vuoden 1998 sisäisen muuton tutkimukseen Johtopäätökset LIITTEET Liite 1: Kyselylomake. Liite 2: Kartta. Oulun kaupungin sisäisen muuton vilkkaus kaupunginosittain. Liite 3: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen lähtömuutto kaupunginosittain. Liite 4: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen lähtömuutto suhteessa asukaslukuun kaupunginosittain. Liite 5: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen tulomuutto kaupunginosittain. Liite : Kartta. Oulun kaupungin sisäinen tulomuutto suhteessa asukaslukuun kaupunginosittain. Liite 7: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen nettomuutto kaupunginosittain. Liite 8: Kartta. Oulun kaupunginosien sisällä muuttaneet suhteessa asukaslukuun. Liite 9: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen alle kouluikäisten nettomuutto kaupunginosittain. Liite : Kartta. Oulun kaupungin sisäinen nuorten aikuisten nettomuutto kaupunginosittain. Liite 11: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen työikäisten nettomuutto kaupunginosittain. Liite 12: Kartta. Oulun kaupungin sisäinen ikääntyneiden nettomuutto kaupunginosittain. Liite 13: Kuva. Kyselyyn vastanneiden toiveasuinpaikat.

3 TIIVISTELMÄ KESKEISET TULOKSET TAUSTATEKIJÖITÄ SUUNNITTELUNÄKÖKULMA 1. Keskimäärin joka viides (20 %) oululainen vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin rajojen sisällä. 2. Puolet kaupungin sisäisistä muuttajista on työikäisiä (25 4 v.) ja alle kolmannes nuoria aikuisia (19 24 v.). 3. Lapsiperheistä ne, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, muuttavat kaupungin sisällä eniten vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät ole aktiivisia muuttajia kaupungin sisällä. 5. Sisäinen muutto on suhteessa asukaslukuun vilkkainta alueilla, joilla on paljon pieniä kerrostaloasuntoja ja vuokraasuntoja.. Sisäinen lähtömuutto on vilkkainta vuokraasuntovaltaisilla alueilla. Lisäksi lähtömuuttoa ohjaavat mm. asukkaiden asumistoiveet. 7. Sisäisen muuton nettovoittoalueet sijaitsevat pääasiassa kaupungin reuna-alueilla, jossa tapahtuu valtaosa kaupungin pientalojen uudisasuntotuotannosta ja lisäksi sellaisilla alueilla keskustassa ja keskustan läheisyydessä, joilla on ollut uudisrakentamista. n sisäisen muuton tapahtumaa/vuosi määrä laskenut keskim. 4 %/vuosi viimeisen neljän vuoden ajan, vaikka kaupungin väkiluku kasvanut korkea määrä yhteydessä kaupungin nuoreen väestörakenteeseen, puolet muuttajista alle 25-vuotiaita nuoria tai lapsia muodostavat yhteensä 77 % sisäisestä muutosta nuoret aikuiset muuttavat kaupungin sisällä suhteellisesti aktiivisimmin nuorten aikuisten suurimmat nettovoittoalueet keskustassa ja sen läheisyydessä sekä sellaisilla uudisrakentamisalueilla, joilla tuotettu myös kerrostalo- ja vuokraasuntoja, suurimmat nettotappioalueet vanhoja lähiöitä työikäisten suurimpia nettovoittoalueita pääasiassa uudisrakentamisalueet, suurimpia nettotappioalueita keskusta ja sen läheiset alueet sekä vuokraasuntovaltaiset alueet arviolta yhteensä noin viidesosa muuttajista lapsiperheitä viidesosa kaikista kaupungin alle kouluikäisistä muuttaa vuosittain kaupungin sisällä lapsiperheiden muuttoaktiivisuus näyttäisi laskevan lasten iän myötä aina yläkouluikään asti alle kouluikäisten suurimmat nettovoittoalueet pääasiassa kaupungin reuna-alueilla, jossa rakennetaan uusia pientaloja, ja nettotappioalueet pääasiassa vuokraasuntovaltaisia alueita muuttajista 4 % 5-vuotiaita ja vanhempia keskim. % ikäryhmästä muuttaa vuosittain kaupungin sisällä ikääntymiseen liittyvä muuttaminen tapahtuu osittain jo ennen tätä ikää, erityisesti vuotiaana, jonka jälkeen muuttoaktiivisuus laskee nettovoittoalueita vähän, pääasiassa keskustassa ja sen läheisillä alueilla nettovoittoalueet sellaisia, joissa ikääntyneille tarjolla palveluasuntoja ja lisäksi terveys- ja sosiaalipalvelut ovat lähellä vuokra-asuntovaltaisten alueiden nopea asukasvaihtuvuus ylläpitää voimakasta kaupungin sisäistä muuttoa muuttovilkkaimpia kaupunginosia Kontinkangas, Limingantulli, Hiukkavaara, Toppila ja Vaara suuralueista Keskusta muuttovilkkain muuttovilkkaus voi muodostua vilkkaasta lähtömuutosta, vilkkaasta tulomuutosta tai molemmista alueille tyypillistä asukkaiden nopea vaihtuvuus sekä mahdollisesti merkittävätkin muutokset alueen asukasmäärässä ja -rakenteessa lähtömuutto suhteessa asukaslukuun vilkkainta Linnanmaalla, Toppilassa, Pokkisessa, Vaarassa, Kontinkankaalla ja Hiukkavaarassa näistä Linnanmaa ja Toppila kuuluvat suurimpiin nettotappioalueisiin yhdessä Kaijonharjun kanssa suuraluetasolla lähtömuuttajien suhteelliset määrät pääsääntöisesti vuosittain samaa suuruusluokkaa vuokra-asunnoissa asumisura yleensä lyhyempi, koska asuminen liittyy yleensä tiettyyn elämäntilanteeseen vuokra-asuntovaltaisuus ei selitä lähtömuuton vilkkautta kokonaan, sillä kaikilla vuokra-asuntovaltaisimmilla alueilla lähtömuutto ei ole suhteellisesti yhtä vilkasta suurimpia nettovoittoalueita Ritaharju, Toppilansaari, Metsokangas, Kaakkuri, Vanhatulli, Intiö, Kynsilehto, Kuivasjärvi, Talvikangas muutot maankäytön toteuttamisohjelmassa (MATO) suunnitellun uudisasuntotuotannon mukaisia: Kaakkurin suuralue 1855 asuntoa, Ritaharju (Kuivasranta) 475 asuntoa, Kynsilehto 270 asuntoa, Toppilansaari 40 asuntoa suurimmat nettotappioalueet Toppila, Linnanmaa, Kaijonharju suuralueiden ja kaupunginosien asukasmäärissä ja -rakenteissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, mikä tulee ottaa huomioon palveluiden ja asuntotuotannon suunnittelussa luo kysyntää asuntomarkkinoille taloudellista merkitystä sekä omistus- että vuokraasuntomarkkinoille, lisäksi voimakas uudisasuntokysyntä luo töitä rakennusalalle jatkotutkimuksissa tarpeen selvittää tarkemmin työikäisten muuttoa (ikäryhmä laaja, eikä muuttokäyttäytymiseltään homogeeninen) talotyypeiltään monipuoliset alueet mahdollistavat nuorten aikuisten asumisen eri puolilla kaupunkia alle kouluikäisten muutot tulee ottaa huomioon päivähoito-, neuvola- ja jatkossa myös opetuspalveluiden suunnittelussa, joiden kysyntä kasvaa sisäisen muuton seurauksena erityisesti niillä alueilla, joilla rakennetaan uusia pientaloja suunnittelussa onnistuttu siinä, että ikääntyvät muuttavat niille alueille, joilla vanhuksille suunnattujen palveluiden palveluverkko hyvä haasteellisia mm. palveluiden mitoittamisen ja palvelutarjonnan suunnittelun sekä yhteisöllisyyden luomisen kannalta alueilla tulisi tarkastella keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voitaisiin rakentaa; yhteisöllisyys on yksi kaupungin arvoista ja siksi keskeinen näkökulma kaupungin suunnittelussa jos halutaan edistää alueellisesti tasapainoista kaupungin sisäistä muuttoa, tulisi pitää huolta siitä, että vuokra-asuntoja on kaikilla alueilla, eikä kaupungin sisällä ole vuokra-asuntojen keskittymiä lähtömuuttoa ei voida ohjata eikä siten ennakoida kaavoituksen tai asunto- ja tonttituotannon kautta samalla tavalla kuin tulomuuttoa, haaste suunnittelulle voimakas suhteellinen lähtömuutto voi olla merkki siitä, että asukkaat eivät koe aluetta houkuttelevaksi asuinympäristöksi tällaisilla alueilla asuinympäristön parantamiskeinoina voivat toimia esim. talotyyppien monipuolistaminen ja lähiympäristön parantamisprojektit monipuolisen asuntokannan tavoite toteutuu, kun tarjolla on sekä omistus että vuokra-asuntoja erityistä huomiota tulisi kiinnittää Linnanmaan ja Toppilan kaupunginosiin, alueilla kuitenkin paljon opiskelija-asuntoja, mikä määrittelee alueella asumisen jo lähtökohtaisesti lyhytaikaiseksi asunto- ja tonttituotanto ohjaa tulomuuttoa kokonaismuutto huomioon ottaen sisäinen muutto kasvatti asuntojen ja palveluiden kysyntää kaikilla suurimmilla nettovoittoalueillaan, erityisesti Ritaharjussa, Toppilansaaressa ja Metsokankaalla uudisrakentamisalueilla suurin osa asuntojen kysynnästä siirtyy tonttivarannon ja uudisrakentamisen kapasiteetin loppuessa niille alueille, joilla kaupunki rakentaa, palvelujen kysyntä laskee tästä muutaman vuoden päästä uudisrakentamisalueille tulisi taata tasainen palvelukehitys eli palvelut tulisi mitoittaa pitkän aikavälin väestönkehityksen mukaisesti suurimmilla nettotappioalueilla tulisi tarkastella keinoja, joilla voidaan tasapainottaa väestörakennetta sekä palvelukysyntää yksi mahdollisuus on täydennysrakentaminen 3

4 KESKEISET TULOKSET TAUSTATEKIJÖITÄ SUUNNITTELUNÄKÖKULMA 8. Sisäinen muutto on keskustan alueella vilkasta, mutta sillä ei ole vaikutusta keskustan alueen asukaslukuun. Keskusta on kuitenkin ehdottomasti suosituin toiveasuinpaikka kaupungin sisällä. 9. Kolmasosa kaupungin sisäisistä muutoista tapahtuu suuralueiden sisällä ja viidesosa kaupunginosien sisällä.. Keskimäärin yli neljäsosa uusille alueille kaupungin sisältä muuttaneista muuttaa saman suuralueen sisältä ja noin viidesosa jopa saman kaupunginosan sisältä. 11. Kaupungin sisällä ei ole sellaisia asuinympäristöön tai asuntoon liittyviä tekijöitä, jotka merkittävästi aiheuttaisivat sisäistä muuttoa. 12. Uusi asuinpaikka kaupungin sisällä valitaan yleisimmin asunnon perusteella, mutta sen lisäksi valintaan vaikuttaa laaja joukko asuinympäristöön, palvelutarjontaan, sijaintiin ja liikenneyhteyksiin liittyviä tekijöitä. vuosittain n tulomuuttajaa ja 5000 lähtömuuttajaa viimeisen neljän vuoden ( ) aikana sisäisen muuton netto +33 asukasta osa keskustan kaupunginosista kerää sisäistä nettovoittoa ja osa on nettotappiollisia ulkoisesta muutosta johtuen keskustan asukasmäärä kuitenkin kasvanut vuosina suhteessa asukaslukuun eniten suuralueensa sisällä muuttivat Keskustan ja Kaijonharjun asukkaat kaupunginosan sisäisiä muuttoja tehtiin vuosina suhteessa asukaslukuun eniten Linnanmaalla, Talvikankaalla, Toppilassa, Hiukkavaarassa, Kontinkankaalla, Kaijonharjussa ja Kaakkurissa asuinympäristö ei ole kovin voimakas työntävä tekijä muuttopäätöksessä, lähes kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä siihen asuinympäristöön, josta muuttivat pois muutolla haetaan lähinnä sopivampaa asuntoa (yleisimmin sopivamman kokoista), joka näyttäisi löytyvän useimmiten toiselta suuralueelta kaupunginosan sisäisten muuttojen korkea määrä voi kertoa alueen asukastyytyvyydestä tai toisaalta myös olla yhteydessä kielteiseen alueelliseen erilaistumiseen määrät lisäksi suhteellisen korkeita pientalojen uudisrakentamisalueilla, mikä johtunee ainakin osittain siitä, että usein rakentamisen ajaksi hankitaan väliaikainen asunto samalta alueelta perustuu Kaakkurin, Metsokankaan, ja Talvikankaan kaupunginosiin vuosina muuttaneita koskeviin tietoihin perheet, jotka rakentavat uuden asunnon, hakevat usein rakentamisajaksi väliaikaisen asunnon samalta alueelta, lasten päivähoito ja koulut pysyvät samoina entiseen asuntoon tai asuinympäristöön liittyvät työntävät tekijät eivät yleisesti ole voimakkaita, eikä niillä näyttäisi olleen merkittävää vaikutusta poismuuttopäätökseen toisaalta työntäviä tekijöitä voi olla myös vaikeampi tunnistaa kuin uuden asuinpaikan valintaan vaikuttavia vetäviä tekijöitä lähes yhdeksällä kymmenestä vastaajasta oli joko myönteinen tai neutraali mielikuva entisestä asuinympäristöstään muuttamista aiheuttavat kaikilla muuttajaryhmillä yleisimmin elämäntilanteen muutokset ja sopivamman kokoisen asunnon löytäminen niistä vastaajista, joilla asunnon koko vaikutti poismuuttoon, kaksi viidestä muutti neliömäärältään isompaan asuntoon ja kymmenesosa pienempään asuntoon, mutta kuitenkin yli kahdella viidestä asunto samaan kokoluokkaan kuuluvana noin puolella vastaajista muuttoon liittyi jokin elämäntilanteen muutos, yleisimpinä avio- tai avoliiton solmiminen ja perhekoon muuttuminen uuden asuinpaikan valintaan vaikuttivat kaikilla muuttajaryhmillä eniten uuteen asuntoon liittyvät asiat ja elämäntilanteen muutokset uuden asunnon valintaan vaikuttivat erityisesti asunnon koko, asunnon kunto ja asumiskustannukset asuinympäristöön liittyvistä tekijöistä vaikuttivat eniten sopivan asunnon löytyminen alueelta, alueen siisteys tai viihtyisyys sekä alueen turvallisuus tai rauhallisuus palvelutarjontaan liittyvistä tekijöistä vaikuttivat eniten alueen palvelutaso ja kaupallisten palveluiden sijainti sopiva etäisyys Oulun keskustaan vaikutti uuden asuinympäristön valintaan neljällä viidestä vastaajasta, työ- tai opiskelumatkan pituus yli kolmanneksella vastaajista hyvät kevyen liikenteen yhteydet vaikuttivat useamman vastaajan asuinpaikan valintaan kuin hyvät joukkoliikenneyhteydet lähes kolmella neljästä vastaajasta oli myönteinen mielikuva uudesta asuinympäristöstä, johon hän muutti, ja noin yhdellä neljästä mielikuva oli neutraali mielikuva vaikutti uuden asuinympäristön valintaan kolmella neljästä vastaajasta sisäisellä muutolla ei vaikutusta asuntojen ja palveluiden kokonaiskysyntään keskustan alueella Keskustasta ja sen läheltä tulisi etsiä täydennysrakentamiskohteita se, että kaksi kolmesta muuttajasta vaihtaa suuraluetta tarkoittaa kaupungin sisäisten alueiden asukasmäärien ja asukasrakenteiden muuttumista ja luo siten haasteita eri alueiden asuntotuotannon ja palvelutarjonnan mitoittamiselle erityyppisiä asuntovaihtoehtoja ei mahdollisesti ole suuralueiden sisällä tarpeeksi, asukkaat joutuvat muuttamaan sopivan asunnon perässä kuitenkin huomioitava, että kerrostaloasunnoille ei kysyntää etäällä keskustasta ja toisaalta keskustassa ei voida lisätä pientalotuotantoa kielteinen alueellinen erilaistuminen ei merkittävä ongelma Oulussa, kaupunginosan sisällä muuttaneita enintään % asukkaista ennalta ehkäisyn näkökulmasta erityistä huomiota tulisi kiinnittää Linnanmaan, Toppilan, Kaijonharjun ja Kontinkankaan kaupunginosien tilanteeseen, huolella suunnitellut, houkuttelevat ja laadukkaat täydennysrakentamiskohteet voivat muuttaa alueiden kehitystä kaupunki pyrkii estämään asuinalueiden kielteisen alueellisen erilaistumisen jo asuinalueiden suunnitteluvaiheessa: kaikille asuinalueille suunnitellaan erilaisia talotyyppejä ja lisäksi alueille sijoitetaan hallintamuodoltaan monenlaisia asuntoja tieto auttaa uusia alueita rakennettaessa ennakoimaan uusien alueiden palvelukysynnän muutoksia sekä lähtömuuton alueellista jakautumista kaupungin sisällä Kaupungin maankäytön suunnittelulla on onnistuttu luomaan asuntoja viihtyisiä ja asuinympäristöjä. Kaupungin suunnittelujärjestelmä on toimiva. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan suureen osaan niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat kaupungin sisäistä muuttamista. muuttokäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa suunnittelemalla houkuttelevia ja laadukkaita asuinalueita, jotka vastaavat asumistoiveita asuinympäristön laadun sekä asunto- ja palvelutarjonnan suhteen muuttokäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa myös asuinalueisiin liittyvien mielikuvien kautta lisäksi tiedetään, että asunto- ja tonttituotanto ohjaa tulomuuttoa niille alueille, joilla rakennetaan vaikka pääosa suunnittelusta kohdistuu uusille alueille, myös jo rakennettujen alueiden kehittämisestä ja elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta 4

5 I JOHDANTO 1. SELVITYKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kaupungin sisäisellä muutolla tarkoitetaan niitä muuttotapahtumia, joissa muuttaja vaihtaa asuntoaan kaupungin rajojen sisällä. Kaupungin sisäinen muutto on osa kaupungin kokonaismuuttoa (ulkoinen + sisäinen muutto) ja yhteydessä seudulliseen muuttoliikkeeseen. Kaupungin sisäinen muuttoliike vaikuttaa muun muassa asuinalueiden asukasmäärään ja -rakenteeseen ja on siten yhteydessä asuinalueiden alueelliseen erilaistumiseen. Lisäksi sisäinen muutto vaikuttaa esimerkiksi palveluiden sekä asuntojen ja tonttien kysyntään ja sillä on taloudellista merkitystä mm. rakennusalalle ja asuntomarkkinoille. Sisäistä muuttoliikettä voidaan osittain ohjata kaupungin kaavoitustoiminnan sekä asunto- ja tonttituotannon avulla. Yleisenä tavoitteena kaupunkisuunnittelussa on ollut kaupunkirakenteen tiivistäminen. Viimeisen kolmen vuoden aikana Oulussa on luovutettu n.300 tonttia/vuosi. Lisäksi uudistuotannon asuntojen valmistumismäärä on korkea. Oulussa on yhteensä noin vuokraasuntoa, joista noin 000 on yksityisten omistamia. Viimeisen kolmen vuoden aikana kaupunki on rakentanut uusia asuinalueita mm. Kuivasrannalle, Kaakkuriin, Metsokankaalle, Jylkynkankaalle, Talvikankaalle ja Toppilansaareen. Pääkasvusuuntana ovat tällä hetkellä Metsokangas ja Ritaharju sekä jatkossa myös Hiukkavaara. Lisäksi keskustassa ja keskustavyöhykkeellä rakennetaan runsaasti. Tämän selvityksen tavoitteena on tutkia kaupungin sisäistä muuttoa maankäytön suunnittelun, tontti- ja asuntotuotannon sekä palveluverkon suunnittelun tarpeisiin. Ajantasaista tietoa tarvitaan yleisesti kaupungin ennakointitoiminnan ja pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelun tukemiseen. Edellinen Oulun kaupungin sisäisen muuton tutkimus toteutettiin vuonna Lisäksi Oulun kaupunkiseudun sisäistä muuttoa on selvitetty vuosina 1997 ja Tämä selvitys toimii seurantatutkimuksena edelliselle sisäisen muuton tutkimukselle. Selvityksessä tutkitaan: Kuinka paljon Oulun sisällä muutetaan ja miten kaupungin sisäiset muuttovirrat suuntautuvat eri asuinalueiden välillä? (muuttoliikkeen suunnat ja volyymit) Millaiset ihmiset muuttavat Oulun sisällä? (muuttajien profiili) Millaisia ovat Oulun sisällä tehtyjen muuttojen syyt? (vetävät ja työntävät tekijät) Selvitys koostuu kahdesta osasta: tilastoanalyyseistä sekä asukaskyselystä. Tilastojen pohjalta saadaan tietoa sisäisen muuttoliikkeen suunnista ja volyymeista sekä muuttajien ikä- ja sukupuolijakaumasta. Selvityksessä käytetyt tilastot on saatu Oulun kaupungin kuntatietokannasta ja ne ovat vuosilta ja osittain vuosilta Asukaskyselyn (liite 1) avulla selvitetään kaupungin sisällä tehtyjen muuttojen syitä sekä täydennetään käsitystä siitä, millaiset ihmiset muuttavat kaupungin sisällä. Kysely lähetettiin satunnaisesti 2000:lle vuonna 2007 Oulun kaupungin sisällä muuttaneelle vähintään 15-vuotiaalle oululaiselle. Nimi- ja osoitetiedot poimittiin Oulun kaupungin kuntatietokannasta. Kysely toteutettiin posti- ja internetkyselynä (ZEF). Hyväksyttyjä vastauksia saatiin yhteensä 858. Vastaajat edustavat kohtuullisen hyvin ikä- ja sukupuolijakaumaltaan sekä suuraluetasolla lähtö- ja tuloalueiltaan kaikkia vuonna 2007 kaupungin sisällä muuttaneita. Selvityksen on laatinut fil. yo, YTK, suunnittelumaantieteen opiskelija Niina Kotavaara. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet Oulun kaupungilta vs. yleiskaavapäällikkö Paula Korkala, kaupungingeodeetti Kaija Puhakka, strategiapäällikkö Maria Ala-Siuru, tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo, suunnittelija Kimmo Väisänen, suunnittelija Tuire Valkonen ja tontti-insinööri Veikko Lehtinen. Selvitys on rahoitettu Oulun kaupungin keskushallinnon Talous- ja strategia -ryhmän sekä teknisen toimen tontti- ja asumispalveluiden yhteistyönä. 5

6 II TILASTOT 2. MUUTTOJEN MÄÄRÄT Keskeiset tulokset: Keskimäärin joka viides oululainen (20 %) vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin sisällä. Vuonna 2008 sisäisiä muuttotapahtumia oli hieman alle Sisäisten muuttojen määrä on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin 4 % vuodessa, vaikka kaupungin väkiluku on kasvanut. Sisäinen muutto on suhteessa asukaslukuun vilkkainta alueilla, joilla on paljon pieniä kerrostaloasuntoja ja vuokra-asuntoja. Muuttovilkkaimmat kaupunginosat vuosina olivat Kontinkangas, Limingantulli, Hiukkavaara, Toppila ja Vaara. Suuralueista muuttovilkkain oli Keskusta. Sisäinen lähtömuutto on vilkkainta vuokra-asuntovaltaisilla alueilla. Lisäksi lähtömuuttoa ohjaavat asukkaiden asumistoiveet. Suuraluetasolla lähtömuuttajien suhteelliset määrät näyttäisivät pääsääntöisesti pysyvän vuosittain samantasoisena. Kaupungin sisäisiä lähtömuuttajia oli vuosina suhteessa asukaslukuun eniten Linnanmaalla, Toppilassa, Pokkisessa, Vaarassa, Kontinkankaalla ja Hiukkavaarassa. Sisäinen tulomuutto on vilkkainta vuokra-asuntovaltaisilla alueilla ja alueilla, joilla luovutetaan tontteja ja/tai rakennetaan uusia asuntoja. Suhteellisesti vilkkaimmat tulomuuttoalueet olivat vuosina Ritaharju, Toppilansaari, Intiö, Hiukkavaara, Metsokangas, Kontinkangas ja Limingantulli. Sisäisen muuton nettovoittoalueet sijaitsevat pääasiassa kaupungin reuna-alueilla, jossa tapahtuu valtaosa kaupungin pientalojen uudisasuntotuotannosta ja lisäksi sellaisilla alueilla keskustassa ja keskustan läheisyydessä, joilla on ollut uudisrakentamista. Suurimmat nettovoittokaupunginosat olivat vuosina Ritaharju, Kuivasjärvi, Toppilansaari, Talvikangas, Kynsilehto, Intiö, Vanhatulli, Kaakkuri ja Metsokangas ja suurimmat nettotappiokaupunginosat Linnanmaa, Kaijonharju ja Toppila. Sisäinen muutto on keskustan alueella vilkasta, mutta sillä ei ole vaikutusta keskustan alueen asukaslukuun MUUTTOTAPAHTUMIEN MÄÄRÄ Muuttotapahtumien määrä kokokaupungissa Kaupungin sisäisellä muuttotapahtumalla tarkoitetaan yhden henkilön yhtä muuttoa kaupungin rajojen sisällä. Kaupungin sisäinen muutto ei siis vaikuta kaupungin väkilukuun. Vuonna 2008 sisäisen muuton tapahtumia oli lähes Keskimäärin lähes viidennes (18 %) oululaisista vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin sisällä. (Taulukko 1) Sisäisten muuttojen määrä on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin 4 % vuodessa, vaikka samalla kaupungin väkiluku on kasvanut. (Taulukko 1) Sisäisiä muuttotapahtumia on kuitenkin viime vuosina ollut keskimäärin hieman alle 5000 enemmän vuodessa kuin ulkoisen muuton tapahtumia. (Taulukko 1) Taulukko 1. Oulun kaupungin sisäinen ja ulkoinen muutto vuosina SISÄINEN MUUTTO ULKOINEN MUUTTO VÄKILUKU VUOSI Tapahtumien Osuus (%) Osuus (%) väestöstä Muutos Tulleet Lähteneet Yht. Netto lkm väestöstä ,0 % -2,2 % ,3 % , % -5, % ,0 % ,9 % -4,5 % ,0 % ,0 % ,8 % Muuttotapahtumien määrä suuralueilla ja kaupunginosissa Suuralue- ja kaupunginosatasolla muuttotapahtumien kokonaismäärällä tarkoitetaan alueen lähtö- ja tulomuuttotapahtumien yhteenlaskettua määrää. Asukaslukuun suhteutettu muuttotapahtumien kokonaismäärä kertoo alueen yleisestä muuttovilkkaudesta, joka voi muodostua joko vilkkaasta lähtömuutosta, vilkkaasta tulomuutosta tai molemmista. Alueen muuttovilkkaus antaa suunnittelijoille yleiskuvan alueen luonteesta. Muuttovilkkaalle alueelle tyypillistä on esimerkiksi asukkaiden nopea vaihtuvuus sekä mahdollisesti voimakkaatkin muutokset alueen asukasmäärässä ja -rakenteessa.

7 Lähes kaikki kaupungin muuttovilkkaimmista kaupunginosista vuosina olivat kerrostalovaltaisia (kerrostaloasuntojen osuus yli 50 %) ja niiden asuntojen keskikoko oli pieni (alle 0 m 2 ). Lisäksi hieman yli puolet kaupungin muuttovilkkaimmista kaupunginosista oli vuokra-asuntovaltaisia (vuokra-asuntojen osuus yli 50 %). Lisäksi alueen muuttovilkkauteen vaikutti esimerkiksi alueen asuntotuotannon ja tontinluovutusten määrä. Suuralueista (15) kuudessa muuttovilkkaus oli koko kaupungin keskiarvoa (3,8 muuttajaa/0 asukasta) suurempaa. Muuttovilkkain oli Keskusta, jossa sataa asukasta kohti oli vuosittain keskimäärin 52 muuttotapahtumaa. Keskustassa sekä lähtö- että tulomuutto oli suuralueittain tarkasteltuna vilkkainta. (Taulukko 2) Suhteessa asukaslukuun muuttovilkkaimmat kaupunginosat olivat (liite 2): Kontinkangas (77 muuttajaa/0 as.) Limingantulli (71) Hiukkavaara (7) Toppila (4) Vaara (2) SUURALUE Taulukko 2. Sisäisen muuton vilkkaus vuosina suuralueittain. (tulomuuttajat/0 asukasta + lähtömuuttajat/0 asukasta) MUUTTOVILKKAUS ka/vuosi Lähtömuutto ka/vuosi Tulomuutto ka/vuosi KESKUSTA KOSKELA TUIRA KAUKOVAINIO NUOTTASAARI KAIJONHARJU OULUNSUU KAAKKURI HÖYHTYÄ PUOLIVÄLINKANGAS MYLLYOJA KORVENSUORA PATENIEMI MAIKKULA SANGINSUU Koko kaupungin keskiarvoa suurempi Koko kaupungin keskiarvoa pienempi 2.2. LÄHTÖMUUTTO Asuinalueiden lähtömuuttoa ei voida ohjata kaavoituksen tai asunto- ja tonttituotannon kautta samalla tavalla kuin tulomuuttoa. Lähtömuuttoa ei voida siten myöskään ennakoida yhtä hyvin kuin tulomuuttoa ja siksi se aiheuttaa oman haasteensa niin maankäytön, palveluiden kuin asunto- ja tonttituotannon suunnittelulle. Lähtömuuttajien absoluuttisilla lukumäärillä on merkitystä erityisesti asuntotuotannon sekä palveluiden suunnittelulle. Asukaslukuun suhteutettu lähtömuuton vilkkaus kertoo alueen luonteesta ja se on tärkeää tietoa asuinympäristön suunnittelun kannalta Lähtömuuttajien lukumäärät Lähtömuuttajien lukumäärät noudattelivat vuosina eri kaupunginosissa jossain määrin alueiden asukasmääriä niin, että väestöltään suurimmilla alueilla myös kaupungin sisäisiä lähtömuuttajia oli määrällisesti paljon. Lisäksi ne kaupunginosat, joilla lähtömuuttajia oli määrällisesti eniten, olivat kaikki kaupungin keskiarvoa vuokraasuntovaltaisempia. Yhteensä viidesosa (20 %) kaupungin sisäisistä muuttajista lähti Keskustan suuralueelta. Tämä tarkoittaa hieman alle 5000 lähtömuuttajaa vuosittain. (Taulukko 3, Liite 3) Kaupungin sisäisiä lähtömuuttajia oli lukumääräisesti eniten seuraavissa kaupunginosissa (liite 3): Tuira (079 lähtömuuttajaa) 7

8 Toppila (517) Kaakkuri (458) Kaijonharju (4437) Kaukovainio (4125) Linnanmaa (3447) Rajakylä (3185) Vanhatulli (3) Lähtömuuttajien lukumäärät suhteessa asukaslukuun Ne alueet, joilla oli suhteessa alueen asukaslukuun paljon kaupungin sisäisiä lähtömuuttajia, olivat pääasiassa kaupungin keskiarvoa vuokra-asuntovaltaisempia. Vuokraasuntojen osuus ei kuitenkaan näyttäisi olevan ainoa selittävä tekijä sille, miksi lähtömuutto on joillakin alueilla suhteessa asukaslukuun voimakkaampaa kuin toisilla alueilla. Suhteellista lähtömuuttoa näyttäisivät ohjaavan vuokra-asuntojen osuuden lisäksi asukkaiden asumistoiveet. Vilkkaimmat lähtömuuttoalueet näyttäisivät sijaitsevan kehämäisesti keskustassa ja sen ympärillä ja suhteellisesti pienimmät lähtömuuttoalueet puolestaan kaupungin reunaalueilla. Osittain tämä johtuu siitä, että vuokra-asuntovaltaisimmat kaupunginosat sijaitsevat nimenomaan keskustassa ja keskustan lähellä. (liite 4) Suuraluetasolla lähtömuuttajien suhteellinen määrä näyttäisi pääsääntöisesti pysyvän vuosittain samantasoisena. Suhteessa asukaslukuun eniten lähtömuuttajia oli Keskustan, Koskelan ja Kaukovainion suuralueilla, joiden väestöstä keskimäärin neljännes vaihtoi asuntoa kaupungin sisällä. (Taulukko 3) Kaupungin sisäisiä lähtömuuttajia oli suhteessa asukaslukuun eniten seuraavissa kaupunginosissa (liite 4): (lähtömuuttajaa/0 asukasta) Kontinkangas (41) Toppila (3) Hiukkavaara (35) Vaara (32) Linnanmaa (32) Pokkinen (31) Taulukko 3. Lähtömuutto vuosina suuralueittain. SUURALUE LÄHTÖMUUTTAJIEN LUKUMÄÄRÄ ka/vuosi LÄHTÖMUUTTAJIEN LUKUMÄÄRÄ/0 ASUKASTA ka/vuosi KESKUSTA HÖYHTYÄ OULUNSUU KAUKOVAINIO NUOTTASAARI KAAKKURI MAIKKULA TUIRA PUOLIVÄLINKANGAS KOSKELA PATENIEMI KAIJONHARJU MYLLYOJA SANGINSUU KORVENSUORA TULOMUUTTO Tulomuuttoa voidaan osittain ohjata kaupungin kaavoitustoiminnan sekä asunto- ja tonttituotannon kautta. Siten tulomuuttajien määriä voidaan alueellisesti ennakoida kohtuullisen hyvin. Tulomuuttajien absoluuttisilla lukumäärillä on merkitystä erityisesti asuntotuotannon sekä palveluiden suunnittelulle. Asukaslukuun suhteutettu tulomuuton vilkkaus kertoo alueen luonteesta ja se on tärkeää tietoa asuinympäristön suunnittelun kannalta Tulomuuttajien lukumäärät Myös tulomuuttajien lukumäärät noudattelivat vuosina eri kaupunginosissa jossain määrin alueiden asukasmääriä niin, 8

9 että väestöltään suurimmilla alueilla myös kaupungin sisäisiä tulomuuttajia oli määrällisesti paljon. Lisäksi ne kaupunginosat, joilla tulomuuttajia oli määrällisesti eniten, olivat kaikki kaupungin keskiarvoa vuokraasuntovaltaisempia. Yhteensä viidesosa (20,0 %) sisäisistä muuttajista muutti Keskustan suuralueelle. Tämä tarkoittaa hieman alle 5000 tulomuuttajaa vuosittain. (Taulukko 4) Tulomuuton määriin eri alueilla vaikuttivat lisäksi alueiden asuntotuotannon ja tontinluovutusten määrät. Uusista alueista tulomuutto oli määrällisesti suurinta Kaakkurissa, jossa uudisasuntotuotantoa on ollut enemmän ja joka on asukasluvultaan suurempi ja vuokra-asuntovaltaisempi kuin Talvikangas ja Ritaharju. Kaupungin sisäisiä tulomuuttajia oli lukumääräisesti eniten seuraavissa kaupunginosissa (liite 5): Tuira (508 tulomuuttajaa) Kaakkuri (5275) Toppila (4078) Kaukovainio (3845) Vanhatulli (3795) Kaijonharju (3771) Tulomuuttajien lukumäärät suhteessa asukaslukuun Suhteellisesti vilkkaimmat tulomuuttoalueet näyttäisivät vuosina olleen joko sellaisia alueita, joilla on viime vuosina luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoja, kuten Ritaharjussa, Toppilansaaressa, Intiössä, Hiukkavaarassa ja Metsokankaalla, tai vuokra-asuntovaltaisia alueita, kuten Kontinkangas tai Limingantulli. (Liite ) Suuraluetasolla suhteellisen tulomuuton määrät vaihtelivat vuosittain enemmän kuin lähtömuuton määrät. Vuosina tulomuuttajia oli suhteessa asukaslukuun keskimäärin eniten Keskustan, Nuottasaaren ja Tuiran suuralueilla. (Taulukko 4) Kaupungin sisäisiä tulomuuttajia oli suhteessa asukaslukuun eniten seuraavissa kaupunginosissa (liite ): (tulomuuttajaa/0 asukasta) Ritaharju (47) Limingantulli (47) Toppilansaari (39) Kontinkangas (3) Metsokangas (34) Hiukkavaara (32) Intiö (30) Taulukko 4. Tulomuutto vuosina suuralueittain. SUURALUE TULOMUUTTAJIEN LUKUMÄÄRÄ ka/vuosi TULOMUUTTAJIEN LUKUMÄÄRÄ/0 ASUKASTA ka/vuosi KESKUSTA HÖYHTYÄ OULUNSUU KAUKOVAINIO NUOTTASAARI KAAKKURI MAIKKULA TUIRA PUOLIVÄLINKANGAS KOSKELA PATENIEMI KAIJONHARJU MYLLYOJA SANGINSUU KORVENSUORA NETTOMUUTTO Sisäinen nettomuutto kertoo kaupungin sisäisen muuton vaikutuksesta suuralueiden ja kaupunginosien asukaslukuun. Sisäinen muutto ei yksin vaikuta asuntojen tai palve- luiden kokonaiskysyntään, vaan asunto- ja tonttituotannon sekä palveluiden suunnitte- 9

10 lun kannalta merkitystä on alueen kokonaismuutolla, joka muodostuu sekä sisäisestä että ulkoisesta muutosta. Ulkoinen muutto tuo asukkaita pääasiassa kaupungin keskustaan ja vuokraasuntovaltaisimmille alueille. Sisäinen muuttokin on keskustan alueella vilkasta, mutta sillä ei ole vaikutusta keskustan asukaslukuun. Sisäisen muuton seurauksena väkiluku kasvaa pääasiassa kaupungin reunaalueilla, jossa tapahtuu valtaosa kaupungin pientalojen uudisasuntotuotannosta ja lisäksi sellaisilla alueilla keskustassa ja keskustan läheisyydessä, joilla on ollut uudisrakentamista. Noin puolet suuralueista keräsi vuosina kaupungin sisäistä muuttovoittoa. Suurimpia muuttovoittosuuralueita olivat Kaakkuri ja Kaijonharju. Kaakkurissa ulkoinen muutto pienensi sisäisen muuton aiheuttamaa väestönkasvua hieman. Suurimman muuttotappion kärsi Koskelan suuralue, jossa ulkoinen muutto pienensi sisäisen muuton aiheuttamaa väestötappiota hieman yli 400 asukkaalla. (Taulukko 5) Vuosina yhteensä kaksi kolmannesta ( %) kaupunginosista kuului sisäisen muuton nettotappioalueisiin, kun sisäinen muuttovoitto kasaantui yhdelle kolmannekselle kaupunginosista. Suurin nettovoitto kasaantui pääasiassa niille alueille, joilla on luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoja. Kokonaismuutto huomioon ottaen sisäinen muutto kasvatti asukasmääriä kaikilla suurimmilla nettovoittoalueillaan, erityisesti Ritaharjussa, Toppilansaaressa ja Metsokankaalla, ja aiheutti väestötappioita kaikilla suurimmilla nettotappioalueillaan Toppilassa, Kaijonharjussa ja Linnanmaalla, erityisesti Toppilassa. Suurimmat nettovoittokaupunginosat olivat (liite 7): (sisäinen netto/kokonaisnetto) Ritaharju (1979 /2098) Toppilansaari (983/1150) Metsokangas (930/111) Kaakkuri (707/12) Vanhatulli (35/888) Intiö (00/909) Kynsilehto (593/14) Kuivasjärvi (53/302) Talvikangas (547/550) Suurimmat nettotappiokaupunginosat olivat (liite 7): (sisäinen netto/kokonaisnetto) Toppila (-89/-74) Linnanmaa (-733/-490) Kaijonharju (-/-49) Taulukko 5. Nettomuutto vuosina suuralueittain. SUURALUE SISÄINEN NETTOMUUTTO ULK* KOK** KAAKKURI KAIJONHARJU TUIRA KORVENSUORA MYLLYOJA NUOTTASAARI KESKUSTA SANGINSUU HÖYHTYÄ OULUNSUU MAIKKULA PUOLIVÄLINKANGAS KAUKOVAINIO PATENIEMI KOSKELA *ULK = Ulkoinen nettomuutto **KOK = Kokonaisnettomuutto

11 3. MUUTTOVIRTOJEN SUUNNAT Keskeiset tulokset: Vuosina kaikista kaupungin sisäisistä muutoista 35 % tehtiin suuralueiden sisällä ja 19 % saman kaupunginosan sisällä. Suhteessa asukaslukuun eniten suuralueensa sisällä muuttivat Keskustan ja Kaijonharjun asukkaat, jotka muuttivat suuralueensa sisällä muita yhtä muuttovilkkaita tai yhtä vuokra-asuntovaltaisia suuralueita enemmän. Kaupunginosan sisäisiä muuttoja tehtiin suhteessa asukaslukuun eniten Linnanmaalla, Talvikankaalla, Toppilassa, Hiukkavaarassa, Kontinkankaalla, Kaijonharjussa ja Kaakkurissa. Kaupunginosan sisällä tehtyjen muuttojen korkea lukumäärä voi olla yksi merkki alueellisesta segregaatiosta, jolla viitataan alueen epätoivottavaan sosiaaliseen erilaistumiseen. Oulussa kaupunginosien sisällä tehtyjen muuttojen määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että kielteinen alueellinen erilaistuminen ei näyttäisi olevan merkittävä ongelma. Keskimäärin yli neljäsosa uusille alueille vuosina muuttaneista muutti saman suuralueen sisältä ja noin viidesosa jopa saman kaupunginosan sisältä. Määrällisesti suurimmat muuttovirrat vuosina olivat pääasiassa suuralueiden sisäisiä. Suuralueiden välisistä muuttovirroista määrällisesti suurimmat olivat Keskustan ja Tuiran välillä sekä Keskustasta Oulunsuuhun. Lisäksi kohtalaisen paljon muutettiin keskustan pohjoispuolella sijaitsevien suuralueiden välillä. Suurimmat kaupunginosien väliset muuttovirrat suuntautuivat vuosina pääasiassa uusille alueille, Ritaharjuun ja Kaakkuriin, tapahtuivat keskustan sisällä tai muiden väkiluvultaan suurten ja monessa tapauksessa myös vuokra-asuntovaltaisten kaupunginosien välillä. Lisäksi suuri osa suurimmista muuttovirroista oli naapurikaupunginosien välisiä SUURALUEIDEN JA KAUPUNGIN- OSIEN SISÄISET MUUTOT Suuralueiden sisäiset muutot Vuosina kaikista kaupungin sisäisistä muutoista 35 % (n muuttotapahtumaa vuosittain) tehtiin suuralueiden sisällä. Suhteessa asukaslukuun eniten suuralueensa sisällä muuttivat Keskustan ja Kaijonharjun asukkaat. Tähän vaikuttaa ainakin se, että Keskustassa ja Kaijonharjussa sisäinen muutto on yleisestikin vilkasta. Lisäksi molemmat suuralueet ovat kaupungin keskiarvoa vuokra-asuntovaltaisempia. (Kuva 1) Yleinen muuttovilkkaus ja vuokra-asuntojen osuus eivät kuitenkaan ole ainoita selittäviä tekijöitä, sillä Keskustan ja Kaijonharjun suuralueiden sisällä muuttaneiden määrät ovat suhteellisesti suurempia kuin muilla yhtä muuttovilkkailla tai yhtä vuokraasuntovaltaisilla suuralueilla. (Kuva 1) Kaijonharjun suuralueella suuralueen sisäisten muuttojen määrä nostanee lisäksi yliopisto-opiskelijoiden ja henkilökunnan asunnonvaihdot. Keskustassa palvelut, liikenneyhteydet sekä halu ylläpitää keskustamaisen asumisen elämäntapaa aiheuttanee muuttoja nimenomaan alueen sisällä ja lisäksi suuralueen vuokra-asuntovaltaisuus lisännee muuttojen määrää yleisesti Kaupunginosien sisäiset muutot Vuosina noin puolet (54 %) suuralueiden sisäisistä muutoista tehtiin saman kaupunginosan sisällä. Tämä on 19 % (n muuttotapahtumaa vuosittain) kaikista kaupungin sisäisistä muutoista. Eniten kaupunginosien sisäisiä muuttoja tehtiin seuraavissa kaupunginosissa (liite 8): Linnanmaa (9, muuttoa/0 asukasta) Talvikangas (8,8) Toppila (7,8) Hiukkavaara (7,8) Kontinkangas (,9) Kaijonharju (,) Kaakkuri (,5) Kaupunginosan sisällä tehtyjen muuttojen korkea lukumäärä voi kertoa mm. asukastyytyväisyydestä tai vaihtoehtoisesti olla yksi merkki alueellisesta segregaatiosta, jolla viitataan alueen epätoivottavaan sosiaaliseen erilaistumiseen. Oulussa kaupunginosien sisällä tehtyjen muuttojen määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että kielteinen alueellinen erilaistuminen ei näyttäisi olevan merkittävä ongelma. Linnanmaan, Toppilan, Kaijonharjun ja Kontinkankaan suhteellisesti korkeat kaupunginosan sisällä muuttaneiden määrät yhdistyvät koko kaupungin tasolla suuriin sisäisen muuton nettotappioihin sekä suhteellisesti korkeisiin sisäisten lähtömuuttajien 11

12 määriin. Kaikki neljä kuuluvat kaupungin vuokra-asuntovaltaisimpiin kaupunginosiin, mikä selittää osaksi korkeita kaupunginosan sisäisen muuton määriä. Kaupunginosan sisällä tehtyjen muuttojen määrät näyttäisivät lisäksi olevan suhteellisen korkeita sellaisilla uudisrakentamisalueilla, joilla on rakennettu uusia pientaloja, kuten Talvikankaalla ja Kaakkurissa. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että usein rakentamisen ajaksi hankitaan väliaikainen asunto samalta alueelta. Kuva 1. Suuralueen sisällä ja toiselle suuralueelle vuonna muuttaneet suhteessa suuralueen asukaslukuun. (muuttajien keskimääräinen vuosittainen lkm/0 asukasta) Keskusta Kaijonharju 80 Koskela Kaakkuri Korvensuora 9 85 Kaukovainio 1 79 Tuira Myllyoja 5 85 Pateniemi Oulunsuu Höyhtyä Maikkula Puolivälinkangas Nuottasaari Sanginsuu Suuralueen sisällä muuttaneet Toiselle suuralueelle muuttaneet Muut* * Muut = Eivät ole muuttaneet Oulun kaupungin sisällä Suuralueiden ja kaupunginosien sisäiset muutot uusilla alueilla Uusien alueiden suunnittelun kannalta mielenkiintoista on se, kuinka paljon rakennettaville alueille muutetaan saman suuralueen sisältä. Tieto auttaa uusia alueita rakennettaessa ennakoimaan lähtömuuton alueellista jakautumista kaupungin sisällä. Vuosina Kaakkurin, Metsokankaan ja Talvikankaan kaupunginosiin muuttaneista merkittävä osa muutti saman suuralueen (keskimäärin 27 %) ja jopa saman kaupunginosan (keskimäärin 19 %) sisältä. Kaakkurin kaupunginosaan muuttaneista 24 % muutti saman suuralueen sisältä, ja kaikista kaupunginosista eniten Kaakkuriin muutettiin saman kaupunginosan sisältä (21 %). Metsokankaalle muuttaneista 33 % muutti saman suuralueen sisältä, ja kaikista kaupunginosista ylivoimaisesti eniten Metsokankaalle muutettiin Kaakkurista (29 %), jonne rakennettiin uusia asuntoja juuri ennen Metsokankaan rakentamista. Metsokankaan kaupunginosassa ei ollut vanhempaa asutusta. Talvikankaalle muuttaneista 23 % muutti saman suuralueen sisältä, ja kaikista kaupunginosista eniten Talvikankaalle muutettiin saman kaupunginosan sisältä (1 %). Tähän vaikuttaa osittain se, että usein rakentamisen ajaksi hankitaan väliaikainen asunto samalta alueelta. Alueelle muuttaminen tapahtuu siis osittain jo ennen uuden asunnon valmistumista. 12

13 3.2. SUURALUEIDEN JA KAUPUNGIN- OSIEN VÄLISET MUUTOT Suuralueiden väliset muutot Määrällisesti suurimmat muuttovirrat olivat vuosina pääasiassa suuralueiden sisäisiä. Suuralueiden välisistä muuttovirroista määrällisesti suurimmat olivat Tuiran suuralueelta Keskustan suuralueelle ja päinvastoin sekä Keskustan suuralueelta Oulunsuun suuralueelle. Lisäksi suuralueiden välisiä muuttoja tehtiin kohtalaisen paljon keskustan pohjoispuolella sijaitsevien suuralueiden välillä. (Taulukko ) Kaupunginosien väliset muutot Suurimmat (muuttajien lukumäärä) kaupunginosien väliset muuttovirrat: Linnanmaa Kaijonharju (118) Kaijonharju Linnanmaa (112) Kaijonharju Ritaharju (95) Taulukko 7. Kaupunginosien väliset suurimmat muuttovirrat (50 muuttajaa tai enemmän) (muuttajien keskimääräinen lkm vuosittain) 0 MUUTTAJAA TAI ENEMMÄN Kaijonharju-Linnanmaa (112) Linnanmaa-Kaijonharju (118) MUUTTAJAA Kaijonharju-Ritaharju (95) Kaukovainio-Kaakkuri (79) Toppila-Tuira (70) Kuivasjärvi-Ritaharju (73) Kaijonharju-Kuivasjärvi (73) 0 9 MUUTTAJAA MUUTTAJAA Suurimmat kaupunginosien väliset muuttovirrat suuntautuivat vuosina pääasiassa uusille alueille, Ritaharjuun ja Kaakkuriin, tapahtuivat keskustan sisällä tai muiden väkiluvultaan suurten ja monessa tapauksessa myös vuokra-asuntovaltaisten kaupunginosien välillä. Lisäksi suuri osa suurimmista muuttovirroista oli naapurikaupunginosien välisiä. (Taulukko 7) Pokkinen-Vanhatulli () Vaara-Vanhatulli (4) Leveri-Vanhatulli (9) Vaara-Pokkinen (0) Pokkinen-Vaara (0) Tuira-Vanhatulli (4) Maikkula-Kaakkuri (2) Tuira-Toppila (1) Pateniemi-Herukka (3) Vanhatulli-Pokkinen (55) Hollihaka-Vanhatulli (50) Vanhatulli-Hollihaka (57) Tuira-Kaukovainio (5) Toppila-Kaakkuri (57) Rajakylä-Toppila (53) Kaijonharju-Toppila (51) Toppila-Rajakylä (58) Herukka-Pateniemi (53) Pateniemi-Ritaharju (57) Taulukko. Suuralueiden väliset muuttovirrat (muuttajien keskimääräinen lkm vuosittain) LÄHTENEET TULLEET KES HÖY OUL KAU NUO KAA MAI TUI PUO KOS PAT KAI MYL SAN KRA KES HÖY OUL KAU NUO KAA MAI TUI PUO KOS PAT KAI MYL SAN KRA tai enemmän Ei merkittävä muuttovirta Pieni muuttovirta Kohtalainen muuttovirta Suuri muuttovirta Erittäin suuri muuttovirta 13

14 4. MUUTTAJAT Keskeiset tulokset: Hieman yli puolet (51 %) muuttajista on naisia ja hieman alle puolet (49 %) miehiä. Kaupungin sisällä muuttaminen on aktiivisinta nuorten aikuisten ikäluokassa. Keskimäärin kaksi viidestä kaupungin vuotiaasta vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin sisällä. Puolet muuttajista on työikäisiä (25 4 -vuotiaita) ja alle kolmannes nuoria aikuisia ( vuotiaita). Arviolta noin viidesosa muuttajista on lapsiperheitä. Lapsiperheistä eniten muuttavat ne, joilla on alle kouluikäisiä (0 -vuotiaita) lapsia. Lapsiperheiden muuttoaktiivisuus näyttäisi laskevan lasten iän myötä aina yläkouluikään asti. 5-vuotiaat ja vanhemmat eivät ole aktiivisia muuttajia kaupungin sisällä. Näyttäisi siltä muuttaminen olisi hieman aktiivisempaa eläkeiän kynnyksellä, erityisesti vuotiaana, jonka jälkeen muuttoaktiivisuus näyttäisi pienevän. Alle kouluikäisten määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksena pääasiassa niillä kaupungin reuna-alueilla, joilla on luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoa, ja väheni vuokra-asuntovaltaisilla alueilla sekä keskustassa ja sen läheisillä alueilla. Alakouluikäisten (7-12 v.) muuttajien määrät ovat pieniä, mutta alueellisesti merkittäviä. Alakouluikäisten määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksena pääasiassa niillä alueilla, joilla on luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoa, ja väheni vuokra-asuntovaltaisilla sekä vanhoilla alueilla vuotiaiden sekä vuotiaiden sisäisten muuttajien määrät ovat pieniä vuotiaiden määrä kasvoi eniten Tuiran, Kaakkurin, Keskustan ja Kaijonharjun suuralueilla ja väheni eniten vanhemmilla alueilla, kuten Pateniemen ja Maikkulan suuralueilla vuotiaiden määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksena Keskustan ja Tuiran suuralueilla ja väheni pääasiassa vanhemmilla alueilla, erityisesti Pateniemen ja Maikkulan suuralueilla. Nuorten aikuisten (19 24 v.) määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksena eniten Keskustan suuralueella ja väheni vanhemmilla alueilla, eniten Koskelan, Pateniemen ja Höyhtyän suuralueilla. Työikäisten (25 4 v.) määrä kasvoi pääasiassa niillä kaupungin reuna-alueilla, joilla on luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoa, ja väheni vuokra-asuntovaltaisilla alueilla sekä keskustassa ja sen lähialueilla. 5 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksen vain muutamilla alueilla, pääasiassa keskustassa ja sen läheisillä alueilla MUUTTAJIEN IKÄ- JA SUKUPUOLI- JAKAUMA Oulun kaupungin sisällä muuttavien ikä- ja sukupuolijakauma on viimeisen neljän vuoden ( ) aikana pysynyt vuosittain samanlaisena. Lähes puolet (48 %) sisäisistä muuttajista on työikäisiä (25 4 -vuotiaita) ja noin kolmannes (29 %) nuoria aikuisia ( vuotiaita). Arviolta noin viidesosa muuttajista on lapsiperheitä (arvio perustuu keskimäärin 2 aikuisen ja 2 lapsen perhekokoon). (Kuva 2) Hieman yli puolet (51 %) muuttajista on naisia ja hieman alle puolet (49 %) miehiä. % Kuva 2. Sisäisten muuttajien keskimääräinen vuosittainen ikäjakauma v 7-12v 13-15v 1-18v 19-24v 25-4v 5-v Kaupungin sisällä muuttamisen aktiivisuus on hieman laskenut viimeisen neljän vuoden ( ) aikana kaikissa ikäluokissa. Kaupungin sisällä muuttaminen on aktiivisinta nuorten aikuisten ikäluokassa. Keskimäärin kaksi viidestä (44 %) kaupungin vuotiaasta vaihtaa vuosittain asuntoaan kaupungin sisällä. (Kuva 3) 14

15 Lapsiperheistä ne, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, muuttavat eniten. Muuttoaktiivisuus näyttäisi laskevan lasten iän myötä aina yläkouluikään asti. (Kuva 3) Kaupungin 5- vuotiaista ja vanhemmista vain % ikäluokkaan kuuluvasta väestöstä vaihtaa asuntoaan kaupungin sisällä. Tilastojen mukaan näyttäisi siltä, että kaupungin sisäinen muuttaminen olisi hieman aktiivisempaa eläkeiän kynnyksellä, erityisesti vuotiaiden ikäluokassa, joista noin 8 % vaihtaa asuntoaan kaupungin sisällä. Tämän jälkeen muuttoaktiivisuus näyttäisi pienenevän. (Kuva 3) % Kuva 3. Sisäisten muuttajien keskimääräinen vuosittainen osuus koko väestöstä vuosina ikäluokittain Ikäluokat yhteensä 0-v 7-12v 13-15v 1-18v 19-24v 25-4v 5-v 4.2. NETTOMUUTTO IKÄLUOKITTAIN Sisäinen nettomuutto ikäluokittain kertoo, kuinka paljon kaupungin sisäinen muutto on viimeisen neljän vuoden ( ) aikana vaikuttanut eri ikäluokkien määriin suuralueilla ja kaupunginosissa. Sisäinen muutto ei suoraan yksin vaikuta palveluiden kysyntään, vaan palveluiden suunnittelun kannalta merkitystä on alueen kokonaismuutolla, joka muodostuu sekä sisäisestä että ulkoisesta muutosta. Alle kouluikäisten (0 v.) määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksena pääasiassa niillä kaupungin reuna-alueilla, joilla on luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoa, ja väheni vuokra-asuntovaltaisilla alueilla sekä keskustassa ja sen läheisillä alueilla. (Liite 9) Suurimmat nettovoittosuuralueet olivat Kaijonharju ja Kaakkuri ja suurimmat nettotappiosuuralueet olivat Keskusta ja Koskela (taulukko 8). Suurimmat nettovoittokaupunginosat alle kouluikäisten ikäluokassa (liite 9): (sisäinen netto/kokonaisnetto) Ritaharju (522 /549) Metsokangas (271/31) Kuivasjärvi (183/111) Talvikangas (148/113) Kynsilehto (133/132) Suurimmat nettotappiokaupunginosat alle kouluikäisten ikäluokassa (liite 9): (sisäinen netto/kokonaisnetto) Toppila (-208/-251) Kaijonharju (-173/-278) Linnanmaa (-113/-172) Alakouluikäisten (7 12 v.) muuttajien määrät ovat pieniä, mutta alueellisesti merkittäviä. Määrä kasvoi sisäisen muuton seurauksena pääasiassa niillä alueilla, joilla on luovutettu tontteja ja/tai rakennettu uusia asuntoa, ja väheni vuokra-asuntovaltaisilla sekä vanhoilla alueilla. (Taulukko 8) Muun muassa Koskelan, Pateniemen, Kaukovainion, Oulunsuun ja Sanginsuun suuralueilla alakouluikäisten ikäluokkaan kuuluvien määrät ovat vähentyneet viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi. Suurimpia nettovoittosuuralueita olivat Kaijonharju ja Kaakkuri. (Taulukko 8) Suurimmat nettovoittokaupunginosat alakouluikäisten ikäluokassa: (sisäinen netto/kokonaisnetto) Ritaharju (174/180) Metsokangas (83/1) Kynsilehto (3/59) Toppilansaari (42/42) 15