Opetusministeriö 17.12.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2004-2005 Strategiset tavoitteet Opetushallituksen toiminnan vaikuttavuustavoitteet on määritelty seuraaviksi: 1. Korkealaatuisten ja yhtenäisten koulutuspalvelujen turvaaminen 2. Syrjäytymisriskin pienentäminen 3. Ammatillisesti pätevien työntekijöiden saatavuus työmarkkinoilla 4. Maahanmuuttajien kotouttamisen tukeminen koulutuksen keinoin 5. Koulujen ja oppilaitosten henkilöstön kehittäminen 6. Opetustoimialan tavoitteita tukeva tiedonhallinta, koulutustiedotus ja tutkimustoiminta 7. Toimialaa palvelevat kansainväliset toiminnot 8. Euroopan unionin ohjelmien tehokas hoitaminen ja tulosten hyödyntäminen kansallisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja koulutuksen järjestämisessä 9. Toimialan ja opetusministeriön toimeksi antamien muiden palvelujen tehokas järjestäminen Asiakkuuden uusi painotus Koulutuksen järjestäjien asema Opetushallituksen kehittämistoimien sekä arviointi- ja muiden palvelujen käyttäjinä ja välittäjinä tulee entistä merkittävämmäksi. Tämä edellyttää viraston kehittämis- ja muiden palveluiden muokkaamista koulutuksen järjestäjien tarpeiden mukaisiksi. Koulutuksen järjestäjät ovat useimmiten vastuussa monista koulutusmuodoista ja -asteista. Siksi Opetushallituksen tieto- ja muiden palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti edellyttää viraston organisaatiorajat ylittävää toimintaa. Koulutuksen järjestäjien erityinen huomioon ottaminen asiakkaina aloitetaan keväällä 2004 maakuntavierailuina. Koulutuksen järjestäjien tarpeiden huomioon ottaminen viraston tuotteissa ja palveluissa synnyttää uusia mahdollisuuksia myös maksulliselle palvelutoiminnalle. Koulutuksen järjestäjien ohella koulut, rehtorit ja opettajat ovat edelleen Opetushallituksen avainasiakasryhmiä. 1. Koulutuksen kehittäminen Opetushallituksen kansallisena tehtävänä on esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien sekä näyttötutkintojen perusteiden valmistelu ja ajan tasalla pitäminen. Ilta- ja aamupäivätoiminta on osa tätä työtä. Virasto tukee ja seuraa paikallis- ja koulutason opetussuunnitelmien valmistelua. Muussa kehittämistoiminnassa keskitytään: ongelmien varhaiseen puuttumiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, koulutusmuotojen välisen alueellisen yhteistyön lisäämiseen, maahanmuuttajakoulutuksen sekä oppilaan- ja opinto-ohjauksen tehostamiseen, kestävän kehityksen ja yrittäjyyden edistämiseen, näyttöjärjestelmän ja työssäoppimisen kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen, ja työelämä- ja muihin yhteiskuntayhteyksien hyödyntämiseen.
2 Työllisyysasteen kasvattamistavoite edellyttää, että myös Opetushallitus pyrkii kehittämis- ja muussa toiminnassaan koulutusjärjestelmän tehokkuuteen ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen keskimääräisen koulutuksesta valmistumisiän alentamiseen, tutkintojen suorittamisaikojen nopeuttamiseen, keskeyttämisten vähentämiseen sekä koulutustakuun ja nuorten osallisuuden kehittämiseen. 2. Koulutuksen tuloksellisuuden seuranta ja arviointi Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten oppimis- ja osaamistavoitteiden saavuttamista sekä kerää kehityksestä trenditietoa. Oppimistulosten arviointi tehdään säännöllisesti peruskoulun nivelkohdissa ja päättövaiheessa. Muita arviointeja tehdään toimeksiantojen mukaisesti. Arviointi- ja tutkimustulosten hyödyntämistä kehittämistoimissa tehostetaan. Ammatilliseen peruskoulutukseen kehitetään näyttöihin perustuva kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä. Perusasteen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien käyttöön kehitetään laadunhallinnan ja arvioinnin malleja. Opetushallitus tuottaa koulutuksen indikaattoreita ja ennakointitietoa kansallisiin, maakuntien, seutukuntien ja koulutuksen järjestäjien tarpeisiin sekä osallistuu kansallisten tietojen tuottajana kansainvälisten järjestöjen indikaattorien tuotantoon. 3. Tietohuolto Opetushallituksen tietopääomaan kuuluvat käytettävissä olevat tietovarannot sekä henkilöstön osaamiseen ja asiantuntemukseen perustuvat tiedot ja taidot. Opetustoimen tietovaraston sisältöä kehitetään sekä parannetaan tuotteiden laatua ja saatavuutta. Opetushallituksen tietovarantojen pohjalta tehdään temaattisia selvityksiä ja raportteja koulutuksen kehittämiseen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteisestä tietovarastosta eri käyttäjäryhmät saavat tarvitsemansa tiedon. Tietojen tulee olla kaikkien käytettävissä. Periaatteena on, että tiedot tallennetaan siellä, missä tieto tai päätökset syntyvät, ja että ne tallennetaan vain kerran. 4. Palvelutehtävät 4.1. Kansainväliset tehtävät Kansainvälinen toiminta perustuu ensisijaisesti kansallisiin tarpeisiin. Sen perustehtävänä on tukea suomalaisen koulutuksen kehittämistä ja kansainvälistymistä. Opetushallituksen tehtävänä on vastata kansallisen ja EU-rahoituksen suuntaamisesta koulutuspolitiikkaa tukevalla tavalla: tuottaa kansainvälisiä yhteyksiä opetustoimialalle, antaa asiantuntijatukea ja jakaa tietoa oppilaitoksille ja koulutuksen järjestäjille niiden kansainvälistä toimintaa varten, levittää hyviä käytäntöjä toimialalle, määritellä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa koulutuksen kansainvälistymistavoitteita.
Kansainvälinen yhteistyö (pohjoismainen, eurooppalainen, globaali) on kaikkien asia, ja kansainvälinen ulottuvuus liitetään toimintaan silloin, kun se voi luontevasti toteutua ja on hyödyllistä. Kansainväliset toiminnot ja hankkeet hoidetaan siellä, missä samat asiat hoidetaan kansallisesti. Erilaista osaamista yhdistäen vahvistetaan Opetushallituksen asemaa opetustoimialan kansainvälisenä osaamis- ja palvelukeskuksena. 4.2. Muut palvelutehtävät Palvelutehtäviä suunnataan siten, että ne tukevat viraston strategisten tavoitteiden toteutumista. Erilaista osaamista ja tietoja yhdistämällä kehitetään sellaisia palveluita, jotka tyydyttävät monipuolisesti viraston asiakasryhmien tarpeita. Asiakkuuden kannalta opiskelijavalinta- ja koulutustiedotuspalvelut sekä toimialan rahoitusjärjestelmää ylläpitävien laskentapalvelujen kehittäminen on tärkeätä. Parannetaan tuotteiden ja palvelujen laatua. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä otetaan koulutuksen järjestäjät huomioon erityisenä asiakasryhmänä. 5. Koulumuotojen yhteiset hankkeet Opetushallituksen yhteinen toiminta tuottaa sisäistä tehokkuutta ja ulkoista vaikuttavuutta asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa. Monet tehtävät ja hankkeet on jo nykyisin hoidettu tämän periaatteen mukaisesti, kuten: opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden laadinta, koulutus- ja konsultointi, tietoyhteiskuntahanke, kansainvälinen tiedonvaihto, ja oppimateriaalien tuottaminen. Myös seuraavien tehtävien ja hankkeitten organisoinnissa lähtökohtana on eri koulumuotojen yhteistyö. 5.1. Opinto-ohjausjärjestelmien kehittäminen Oppilaan- ja opinto-ohjauksen sekä koulutustiedotuksen ja -neuvonnan kehittäminen ja vaikuttava toteuttaminen on mahdollista paikka- ja seutukuntakohtaisena yhteisjärjestelynä. Tässä työssä tarvittavat järjestelyt ja asiantuntemus ylittävät oppilaitosmuoto- ja asterajat. Sama pätee Opetushallituksessakin oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanketta muodostettaessa ja toteutettaessa. 5.2. Koulumuotojen paikallinen ja seudullinen yhteistyö Aluekehityksen perusta on laadukas koulutus. Koulutukselle ovat tärkeitä yhteydet alueen työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Koulutus on jatkumo, mikä edellyttää tehokasta tiedonvaihtoa ja yhteistoimintaa koulumuotojen välillä. Esimerkiksi peruskoulun päättävien nuorten koulutuksen jatkumiseen ja keskeyttämisen vähentämiseen voidaan parhaiten vaikuttaa yhteistoiminnassa. Toisella asteella ja korkea-asteella opintoja tarjotaan ja opintokokonaisuuksia valitaan yli oppilaitosrajojen. Seudullisessa yhteistyössä voidaan tehostaa myös muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista. Opetushallitus levittää ja kehittää opetustoimen seudullisen järjestämisen hyviä käytäntöjä. 3
4 5.3. Erilaiset oppijat yhteinen koulu Tästä aiheesta opetusministeriö on esittämässä yhteispohjoismaista hanketta. Tavoitteena on kehittää yksilöllisiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perustuvaa opetusta ja erilaisten oppijoiden edellytysten huomioon ottamista sekä kaventaa poikien ja tyttöjen välisiä osaamiseroja. Pohjoismaiseen hankkeeseen liitetään hankkeen tavoitteen mukainen kansallinen elementti ja ohjelma. Hanke liittyy myös oppilashuoltoa koskevien uudistusten toimeenpanoon ja tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa koulutusaloja ja ammattia valittaessa. 5.4. Koulutuksen arviointitulosten ja opetuksen kehittämisen yhteys Opetushallituksen perustehtäväksi arviointiverkostossa on määritelty oppimistulosten arviointi. Tästä on suunnitelma, joka perustuu otanta-arviointeihin perusopetuksen nivelkohdissa ja päättövaiheessa. Tarkoituksena on lisäksi markkinoida ja myydä arviointipalvelua niille, jotka eivät satu otantaan, ja käyttää arviointituloksia tukitoimenpiteiden suuntaamisessa. Nivelkohtien oppimistavoitteiden ja oppimistulosten arvioinnin välillä on yksiselitteinen yhteys. Siksi tätä hanketta toteutetaan opetussuunnitelma-asiantuntijoiden, arvioitsijoiden, tutkijoiden ja konsultoinnin yhteistyönä. Samalla huolehditaan arvioinneista saatujen tulosten ja tietojen perusteella suunnattavista kehittämistoimenpiteistä. 5.5. Maahanmuuttajakoulutuksen kehittäminen Opetushallitus kehittää ja tukee maahanmuuttajien koulutusta ja opintoja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kehittämistyössä keskitytään opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden sisältöön, suomen ja ruotsin kielen hallinnan edistämiseen, oppimateriaalituotantoon ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan. 5.6. Opetustoimen henkilöstön kehittämisen tukeminen Opetushallitus tukee opetushallinnon henkilöstön kehittämistä toimeenpanemalla valtion budjettivaroin toteutettavaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta (3-6 ov) noin 15 000 opettajalle vuosittain. Haasteena on kytkeä nämä täydennyskoulutushankkeet opetustoimen muuhun kehittämistyöhön ja vahvistaa opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen välistä yhteyttä ja jatkumoa. Useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin, erikseen rahoitettuihin ohjelmiin ja hankkeisiin (esim. ESR) sisältyy henkilöstökoulutuselementti. Näiden ohjelmien ja hankkeiden sisältämä opetustoimen henkilöstökoulutus otetaan huomioon opetustoimen henkilöstön kehittämisen suunnittelussa ja seurannassa. Opetushallitus järjestää itse maksullisena toimintana Opetushallituksen asiantuntemukseen perustuvia lyhyitä ajankohtaisia koulutustilaisuuksia, joissa osallistujia on vuositasolla 8 000-9 000. Lisäksi opetushenkilöstön kehittämistä tuetaan luennointi-, arviointi- ja konsultointitoiminnan sekä oppimateriaalituotannon avulla.
5 6. Henkilöstö Opetushallituksen henkilöstön (Hakaniemessä) kokonaisvahvuus on tällä hetkellä 342. Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on henkilöstömäärän säilyttäminen ennallaan. Suunnitelman mukaisesti toimintamenomomentin määrärahoja ohjataan entistä enemmän henkilöstön kehittämiseen, henkilöstön hyvinvointiin sekä viraston toiminnan kehittämiseen tarvittavien investointien rahoittamiseen. 7. Opetushallituksen henkilöstön kehittäminen Opetushallituksen toiminnan laadun kehittämistyötä jatketaan tavoitteena osallistua vuoden 2005 laatupalkintokilpailuun julkisten organisaatioiden sarjassa. Vuonna 2004 toteutetaan itsearviointi eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mukaisesti jo kolmannen kerran. Itsearvioinnin tuloksia hyödynnetään laajasti toiminnan kehittämisessä. Henkilöstön kehittymisen tueksi jatketaan johtamisvalmennusta, käynnistetään työyhteisöjen hyvinvointia edistävää toimintaa ja tehostetaan henkilöstökoulutusta. 8. Talous Opetushallituksen talous koostuu useista eri osista. Virasto toimii tilivirastona, johon kuuluu myös 18 valtion oppilaitosta. Sen lisäksi virasto käyttää lukuisaa määrää momentteja sekä kattaa toimintakulujaan maksullisella palvelutoiminnalla. Erityistarkastelu on syytä kohdistaa arviointitoiminnan rahoitukseen. Vuoden 2003 budjetissa viraston toimintamenoja pienennettiin 0,5 M ja lisäksi 0,1 M vuoden 2004 budjetissa (siirrot arviointineuvostolle). Toimintamenot Viraston rahoituksen ytimen muodostaa toimintamenomomentti, joka on nettomääräinen, tasoltaan noin 18 M vuodessa. Vuoden 2004 talousarviossa Opetushallituksen toimintamenomomentille 29.07.21 esitetään 18 403 000 euroa. Tulossopimuskaudella Opetushallituksen toimintamenomäärärahan tasossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia (taso 18,4-18,5 M vuosittain). Muutoksia saattaa tulla Opetushallitukselle mahdollisesti siirrettävien tehtävien mukaan osoitettavan lisärahoituksen kautta (vrt. vuoden 2004 budjetissa oleva 0,44 M HAREK -toiminnan rahoitus) sekä maksullisen toiminnan käyttöjäämän muutosten kautta. Suunnittelun pohjana olleet toimintamäärärahat: Suunnittelun pohjana olleet toimintamäärärahat 2002 2003 2 004 2005 2006 TP TA+LTA TA TTS TTS 29.07.21. Toimintamenot 18,1 17,6 18,4 18,5 18,5 Erillisprojektit Erillisprojektien rahoittamiseen opetusministeriö varautuu liitteessä esitetyn mukaisesti.
6 9. Valtion oppilaitokset Opetushallitus on myös koulutuksen järjestäjä. Tiliviraston vastuulla on kaikkiaan 18 oppilaitosta. yleissivistävät oppilaitokset 8 vammaisten lasten koulua 2 kielikoulua ammatilliset erityisoppilaitokset Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Saamelaisalueen koulutuskeskus Opetusalan koulutuskeskus 10 oppilaitosta 5 oppilaitosta 1 oppilaitos 1 oppilaitos 1 oppilaitos Valtion oppilaitosten roolia oman osaamisalueensa resurssikeskuksena tullaan terävöittämään ja kytkemään niiden toiminta tukemaan Opetushallituksen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Opetushallituksen ja oppilaitosten yhteyttä tiivistetään ja vuorovaikutusta lisätään. 10. Seuranta ja raportointi Opetushallitus raportoi tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä vuosittain toimintakertomuksessaan. Lisäksi Opetushallitus raportoi tulossopimuksen toteutumisesta syyskuussa seuraavan tulossopimuksen tarkistuksen tai tulossopimuksen pohjaksi. Arvo Jäppinen ylijohtaja Kirsi Lindroos pääjohtaja
LIITE 7 Momentti 29.40.25 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen 250 000 euroa Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen kehittäminen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 60 000 Terveyttä ja turvallisuutta edistävien oppimisympäristöjen kehittäminen 20 000 Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuosi 13 000 Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan kehittäminen 20 000 Luovuus- ja kulttuurikasvatus ym 20 000 Erilaiset oppijat - yhteinen koulu 50 000 Avustaminen koulujen laatusuositusten kehittämisessä 30 000 Kielten opetuksen eurooppalainen laatuleima 10 000 Eurooppa koulussa 5 000 Erityisopetuksen kehittäminen 15 000 Muut kehittämishankkeet 7 000 Momentti 29.60.25 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 200 000 euroa Ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskouluttajien laatupalkintojen toteutus 44 500 Tulosrahoituksen ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen 40 000 Leonardo-ohjelman toimeenpano 73 500 Koulutusnetin rahoitukseen suunnataan momentilta 4.03.29.60.25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen OPM:n päätöksellä 4.2.2003 72/428/2003 Opetushallituksen käyttöön asetetuista määrärahoista säästyneitä varoja 50 000 Momentti 29.69.25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 270 000 euroa Valtionhallinnon kielitutkinnot 40 000 Noste-ohjelman seuranta 20 000 Aikuiskoulutuksen tilastokirja 45 000 Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituspalvelut 49 500 Leonardo-ohjelman toimeenpano 73 500 Momentti 29.20.22 Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot 848 000 euroa Opiskelijavalinta ja siihen liittyvä tietohuolto 848 000 Momentti 29.20.25 Ammattikorkeakoulujen kehittäminen 165 000 euroa Leonardo-ohjelman toimeenpano 73 000 Koulutusnetti 50 000 Momentti 29.10.22.1 Yliopistolaitoksen yhteiset menot 92 000 euroa Koulutusnetti 50 000 Momentti 29.01.22 Kehittämistoiminta 303 000 euroa Oppimisympäristöjen, opetusmateriaalien ym. kehittäminen 303 000 (josta 100 000 vuoden 2003 TA määrärahoja)