HANKINTALAKIUUDISTUS JOENSUU, HELMIKUU 17 MARKUS UKKOLA, OTL 16.2.2017 1
KANSAINVÄLISEN HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISKENTTÄ JA SUHDE KANSALLISEEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Maailman Kauppajärjestön GPAsopimus EU:n hankintadirektiivit EU-tuomioistuimen ratkaisut Suomen hankintalaki
HANKINTADIREKTIIVIT Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi Direktiivejä valmisteltiin EU:n instituutioissa vuosina 2012-2014 Uudet direktiivit voimaan huhtikuussa 2014 Kolme direktiiviä: Yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU Erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU Julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi 2014/23/EU
LAINVALMISTELUN PROSESSIOPAS Osoitteessa http://lainvalmistelu.finlex.fi/1- esivalmistelu/ EU:n hankintadirektiivi 16.2.2017
HALLITUKSEN ESITYS HANKINTAMENETTELYÄ KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI HE 108/2016 vp Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista Erityisalojen laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista Rikosrekisterilain uudistus: hankintalaissa listattuja rikosnimikkeitä koskevan rikosrekisteriotteen voi toimittaa hankintayksikölle Julkisuuslain pienehkö muutos (tarjousten julkisuus sekä liike- ja ammattisalaisuuksien asema) Teknisiä viittausmuutoksia useisiin lakeihin 5
UUDISTUKSEN KESKEISET TAVOITTEET Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen neuvottelujen käymisestä vaivattomampaa, lisää tietoa soveltajalle, kevyemmät pienten hankintojen säännöt, kansallisten kynnysarvojen nostaminen Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat hankintoja voidaan nykyistä laajemmin varata vammaisia työllistäville toimittajille, näkökohtia voidaan huomioida kaikissa menettelyn vaiheissa elinkaarikustannuksista oma uusi pykälänsä, viittauksia työoloihin, työllistämiseen jne., vahvat laatunäkökohdat sote-hankinnoissa Pk-yritysten aseman parantaminen hankintojen jakamiseen vahva paine, vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta; kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja) vaatimusten täyttymisestä Hankintamenettelyn sähköistäminen viestintä pääosin verkossa Korruption ehkäiseminen toimittaja voidaan poissulkea tarjouskilpailusta, jos tämä on yrittänyt vaikuttaa epäasianmukaisesti hankkijaan tai on rikkonut ympäristö-, työ- tai sosiaalioikeuden sääntöjä Valvonta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tehtävä valvoa hankintalainsäädännön noudattamista 16.2.2 6
SOVELTAMISALAN MUUTOKSET Aiempaa selvemmät säännöt (etenkin lain perusteluissa lisäinformaatiota) siitä, mihin järjestelyihin sovelletaan hankintalainsäädäntöä ja mihin ei Uudet kansalliset kynnysarvot Muuttuneet säännöt sidosyksiköistä ja hankintayksiköiden yhteistyöstä Uusia soveltamisalapoikkeuksia 16.2.2017 7
HANKINTASOPIMUS Rahavastike Tavara, palvelu, urakka Hankintayksikkö Sopimuskumppani Hankintayksikkö antaa rahaa Hankintayksikkö saa itselleen tavaran luovutuksen, palvelusuorituksen tai urakkatyön toteutuksen Sopimuskumppani on sidottu tehtyyn sopimukseen ja hankintayksikkö voi vaatia sopimussuoritusten toteuttamista esim. tuomioistuimessa Hankintayksiköllä on välitön taloudellinen intressi hankinnan kohteeseen Mitä enemmän ja mitä tarkempia vaatimuksia, sen vahvempi taloudellinen intressi käsillä 16.2.2017 8
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Käyttöoikeus palvelu, urakka Hankintayksikkö Sopimuskumppani Hankintayksikkö antaa käyttöoikeuden (usein yksin- tai erityisoikeus hyödyntää tiettyä tilaa, rakennusta jne.) Hankintayksikkö saa itselleen palvelusuorituksen tai urakkatyön toteutuksen Sopimuskumppani on sidottu tehtyyn sopimukseen ja hankintayksikkö voi vaatia sopimussuoritusten toteuttamista esim. tuomioistuimessa Hankintayksiköllä on välitön taloudellinen intressi hankinnan kohteeseen Mitä enemmän ja mitä tarkempia vaatimuksia, sen vahvempi taloudellinen intressi käsillä 9 9 16.2.2017 9
AVUSTUKSEN ANTAMINEN Hankintayksikkö Rahaa saaja Saajan toiminta (esim. tutkimus) Hankintayksikkö antaa rahaa Hankintayksikkö ei saa itselleen mitään suoritusta Suoritus kohdistuu laajemmin yhteiskuntaan Rahan saaja voi olla sidottu avustuksen ehtoihin siten, että avustus voidaan vaatia palautettavaksi, jos niitä ei noudateta Hankintayksiköllä ei välitöntä taloudellista intressiä rahoitettuun toimintaan Yleensä vähemmän ja yleisemmän tason vaatimuksia/ehtoja kuin sopimuksessa 16.2.2017 10
LUVAN ANTAMINEN Hankintayksikkö Luvan antaminen saaja Saajan toiminta Hankintayksikkö antaa rahan sijasta luvan harjoittaa toimintaa Lupa voi muodostaa yksin- tai erityisoikeuden, joka on sinänsä rahan arvoista etua Hankintayksikkö ei saa itselleen mitään suoritusta Rahan saaja ei ole sidottu toiminnan harjoittamiseen, vaan voi missä tahansa vaiheessa lopettaa luvanvaraisen toiminnan Hankintayksiköllä ei välitöntä taloudellista intressiä luvan mukaiseen toimintaan Yleensä vähemmän ja yleisemmän tason vaatimuksia/ehtoja kuin sopimuksessa 16.2.2017 11 11
HANKINTAYKSIKKÖSÄÄNNÖT Pysyneet ennallaan: Kirkko ja sen seurakunnat mainittu nimenomaisena hankintayksikkönä Lain perusteluissa täsmennyksiä julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen tulkintaan 50 % - sääntö: suoraa EU-tukea saavasta ei tule hankintayksikköä 16.2.2017 12
UUDET KANSALLISET KYNNYSARVOT Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 e => 60 000 e Sote-palveluhankinnat 100 000 e => 400 000 e Muut erityiset palveluhankinnat 100 000 e => 300 000 e Käyttöoikeussopimukset (palvelut) 30 000 e => 500 000 e Käyttöoikeusurakat 150 000 e => 500 000 e Rakennusurakat (150 000 e) jäävät ennalleen 1
Nykylaki: SIDOSYKSIKKÖHANKINNAT Hankintalakia ei sovelleta, kun hankintayksikkö hankkii siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä tavaroita, palveluja ym., jos hankintayksikkö valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoisi omia yksiköitään ja jos yksikkö harjoittaa liiketoimintaansa muihin kuin siihen määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin muuten kuin marginaalisissa määrin 1) muodollisesti erillinen yksikkö; 2) hankintayksikkö käyttää siihen määräysvaltaa; 3) yksikkö harjoittaa toimintaansa pääosin määräysvaltaa käyttävän tai käyttävien hankintayksiköiden kanssa 14
Uusi hankintalaki: SIDOSYKSIKKÖHANKINNAT Lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksikkö = hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö Lisäedellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lisäedellytyksenä on, että yksikkö harjoittaa enintään 5 % ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa 15
SIDOSYKSIKKÖHANKINNAT 5 % osuus lasketaan sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräisestä kokonaisliikevaihdosta tai muusta vastaavaan toimintaan perustuvasta määrästä (POIKKEUS 1) Sidosyksikön ulosmyyntiprosentti on 10 %, kun hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Näin on tilanne, jos hankintayksikkö on julkaissut sen määräysvallassa olevan yksikön suunnitellusta ulosmyynnistä avoimuusilmoituksen HILMAssa Hankintayksikkö ei saa ilmoituksessa määritellyssä määräajassa vastauksia liiketoimintaa vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta Määräajan oltava vähintään 14 vrk ilmoituksen julkaisemisesta 10 % osuutta sovelletaan edellytysten täyttyessä yksikköön kolmen vuoden ajan vastausmääräajan päättymisestä 16
AVOIMUUSILMOITUS Löytyy vuoden alusta alkaen HILMAsta lomakkeen alussa valitaan, käytetäänkö avoimuusilmoitusta sidosyksikön, hankintayksiköiden yhteistyön vai jonkin muun järjestelyn ilmoittamiseen Mikä on riittävä vastaus markkinatoimijalta, jotta 10 % ei ole sovellettavissa? TaVM: Ehdotettu joustomekanismi on kuitenkin myös joiltakin osin ongelmallinen. Säännös jättää avoimeksi esimerkiksi sen, minkälainen sitovuus on lainkohdan tarkoittamalla ilmoitukseen vastanneen toimijan vastauksella. Talousvaliokunta katsoo, että säännöstä on tulkittava siten, että ulosmyyntirajan jouston esteeksi katsotaan vain sellainen vastaus, joka on alustavissa sopimusneuvotteluissa todettu sisällöllisesti ja muilta ehdoiltaan sidosyksikön kanssa tehtäväksi aiottua sopimusta vastaavaksi ja jonka toteuttamiseen vastaaja on sitoutunut. 16.2.2017 1
SIDOSYKSIKKÖHANKINNAT (POIKKEUS 2) Prosenttirajoitusta ei sovelleta silloin, kun ulosmyynnin arvo on sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden ajalta keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa. Sidosyksikön ulosmyyntirajalla siirtymäkausi: Sektori Vuosi 2017 Vuosi 2018 Vuosi 2019 Vuosi 2022 Jätehuoltosektori 15 % 10 % 5 % ja 500 000 EUR 5 % ja 500 000 EUR Sosiaali- ja terveydenhuoltosektori 10 % 10 % 10 % 5 % ja 500 000 EUR Kaikki muut sektorit 10 % 10 % 5 % ja 500 000 EUR 5 % ja 500 000 EUR 18
MIKSI JUURI 5 % JA 500 000 EUR? Kuinka paljon 5 % on mistäkin summasta? 5 % osuus Kokonaisliikevaihto 350 000 EUR 7 miljoonaa EUR 450 000 EUR 9 miljoonaa EUR 500 000 EUR 10 miljoonaa EUR 600 000 EUR 12 miljoonaa EUR 700 000 EUR 14 miljoonaa EUR 750 000 EUR 15 miljoonaa EUR 1 miljoona EUR 20 miljoonaa EUR 2 miljoonaa EUR 40 miljoonaa EUR 3 miljoonaa EUR 60 miljoonaa EUR 5 miljoonaa EUR 100 miljoonaa EUR 7,5 miljoonaa EUR 150 miljoonaa EUR 10 miljoonaa EUR 200 miljoonaa EUR Työ- ja elinkeinoministeriö 16.2.2017 1
MIKSI JUURI 5 % JA 500 000 EUR? Kuinka monta prosenttia 500 000 euroa on mistäkin summasta? 500 000 euroa Kokonaisliikevaihto 5 % 10 miljoonaa euroa 4,2 % 12 miljoonaa euroa 3,6 % 14 miljoonaa euroa 3,3 % 15 miljoonaa euroa 2,5 % 20 miljoonaa euroa 1,3 % 40 miljoonaa euroa 0,8 % 60 miljoonaa euroa 0,5 % 100 miljoonaa euroa Työ- ja elinkeinoministeriö 16.2.2017 2
MIKSI JUURI 5 % JA 500 000 EUR? Se mahdollistaa vähäisen ja hetkittäisen sidosyksikön ylikapasiteetin ulosmyynnin puoleen miljoonaan euroon saakka; Alle 100 000 euron vuosittaisessa ulosmyynnissä sallittu prosenttiosuus voi olla korkeampi kuin 5 % (jolloin hyvin pienen kokonaisliikevaihdon sidosyksiköissä sääntely ei muodostu kohtuuttomaksi, esim. koulutuskuntayhtymien kioski- tai kampaamopalvelut); 5 % 20 miljoonan euron vuosittaisesta liiketoiminnasta tarkoittaisi jo miljoonan euron ulosmyyntiä vuositasolla, mikä voi vähäistä enemmän väristää markkinoiden tasapuolisuutta. Etenkin suurten liikevaihtojen sidosyksiköissä 5 % voi olla miljoonia euroja, kuten edellä esitetystä taulukosta käy ilmi. 500 000 euron prosenttiosuus alkaa olemaan hyvin pieni vasta hyvin suurten kokonaisliikevaihtojen kohdalla (40 milj.) Työ- ja elinkeinoministeriö 16.2.2017 2
UUDEN SIDOSYKSIKKÖSÄÄNNÖN VAIKUTUKSIA Kuntaliiton täydentävä lausunto hankintalain valmisteluryhmän mietintöön: Tällä hetkellä lukumääräisesti vain osalla kuntien sidosyksiköistä muille kuin omistajille muodostaa liikevaihdosta yli 10 prosenttia. Tietojemme mukaan monet kunnat ovat omistajina rajoittaneet omistamiensa sidosyksiköiden myyntiä nollaan tai muutamaan prosenttiin. Aloja, jossa ulosmyynti voi olla useita prosentteja: Jätehuoltosektori Ruokahuoltosektori Työterveyshuolto Hallituksen esityksessä esitetään siirtymäkautta 5 % ja 500 000 euron rajaan siirtymisessä: ko. rajoituksia sovelletaan vasta vuoden 2019 alusta ja sote-sektorilla vasta vuoden 2022 alusta alkaen (jätehuoltosektorilla 2017 erityissääntö) Mahdollistetaan hallittu siirtyminen uusiin rajoituksiin Ympäristöministeriö perustanut työryhmän tarkastelemaan mm. sidosyksikkösäännön asemaa jätehuoltosektorilla 16.2.2017 2
SOVELTAMISALA, SIDOSYKSIKÖT Sidosyksikkösäännöt ovat erilaisia riippuen siitä, onko sidosyksiköllä yksi tai useampi siihen määräysvaltaa käyttävää hankintayksikköä Jos määräysvaltaa käyttää useampi hankintayksikkö, tulee osoittaa yhteinen määräysvalta: Sidosyksikön päätöksentekoelimissä tulee olla kaikkien osallistuvien hankintayksikköjen edustajia yksi edustaja voi edustaa useampaa hankintayksikköä Määräysvaltaa käyttävät hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää määräävää vaikutusvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin Sidosyksikkö ei pyri tavoitteisiin, jotka ovat ristiriidassa määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa Sovelletaanko käännettyä sidosyksikkösääntöä ja in house sisters sääntöä myös useamman hankintayksikön sidosyksikköön (julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-15/13). 2
SIDOSYKSIKÖT määräysvalta X Oy markkinat Kunta
Edellytykset: HANKINTAYKSIKÖIDEN YHTEISTYÖ Hankintayksiköt toteuttavat yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi hankintayksiköiden vastuulla olevat yleisen edun mukaiset palvelut Osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla alle 5 % ja enintään 500 000 euron osuuden yhteistyön piiriin kuuluvista toiminnoistaan (samat säännöt tältä osin kuin sidosyksikköpykälässä) 2
UUDET KANSALLISET KYNNYSARVOT Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 e => 60 000 e Sote-palveluhankinnat 100 000 e => 400 000 e Muut erityiset palveluhankinnat 100 000 e => 300 000 e Käyttöoikeussopimukset (palvelut) 30 000 e => 500 000 e Käyttöoikeusurakat 150 000 e => 500 000 e Rakennusurakat (150 000 e) jäävät ennalleen 2
ENNAKOIDUN ARVON LASKEMINEN Pääosin samat säännöt kuin aiemmin Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon laskemisesta erityissäännös (otettava huomioon mm. asiakkailta tuleva raha) Sekamuotoisista sopimuksista uusia hyvin tarkkoja sääntöjä 16.2.2017 27
MUITA UUSIA SOVELTAMISALAPOIKKEUKSIA Oikeudelliset palvelut (edunvalvonta, edustaminen tuomioistuimissa, notaarien toiminta, julkisen vallan käyttö) Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä tehdyt pelastuspalveluhankinnat (mm. vapaapalokunnat) Poliittisten puolueiden kampanjoihin liittyvät mainospalvelut Täsmennyksiä tutkimus- ja kehittämispalvelupoikkeukseen Täsmennyksiä kolmansien maiden / kv-järjestöjen erityispoikkeukseen Täsmennyksiä audiovisuaalisten palvelujen poikkeukseen Konsessiodirektiivissä erikoispoikkeuksena vesihuoltosektori Konsessiodirektiivissä erikoispoikkeuksena rahapelit 2
SEKAMUOTOISET SOPIMUKSET Joskus voi käydä niin, että hankittavaan kokonaisuuteen kuuluu erilaista materiaalia Samassa kokonaisuudessa sekä tavaraa että palvelua tai tavaraa ja urakkaa Samassa kokonaisuudessa hankintalain piiriin kuuluvaa mutta myös sen ulkopuolelle jäävää (esim. sekä myydään että ostetaan tai hankintaan kuuluu kiinteän omaisuuden hankintaa mutta myös rakennusurakkaa) Uudistuvassa hankintalaissa nykyistä tarkempia sääntöjä siitä, mitä lakia sovelletaan sekamuotoisiin sopimuksiin 2
SEKAMUOTOISET SOPIMUKSET Jos samaan kokonaisuuteen kuuluu eri hankintalajeja (tavarat, palvelut, sotepalvelut, urakat), on kokonaisuuteen sovellettava hankinnan pääasiallisen kohteen lajiin sovellettavia säännöksiä Pääasiallinen kohde = minkä lajin ennakoitu arvo on suurin? Jos samaan kokonaisuuteen kuuluu sekä hankintalain piiriin kuuluvaa että sen ulkopuolelle jäävää järjestelyä, pitää ensin katsoa, voiko osat erottaa toisistaan Jos voi: hankinta kilpailutetaan ja ei-hankintaa ei kilpailuteta Jos ei voi objektiivisista syistä (esim. yhden toimijan on pakko hoitaa kokonaisuus riskienhallintaan tms. liittyvistä syistä): sovelletaan hankinnan pääasialliseen kohteeseen sovellettavia sääntöjä Jos voisi mutta hankintayksikkö ei halua: sovelletaan hankintalakia Jos samaan kokonaisuuteen kuuluu konsessioita ja hankintasopimuksia = pääasiallinen kohde 3
HANKINTAILMOITUKSET EU-hankintailmoitus EU-jälki-ilmoitus EU-ennakkoilmoitus EU-suorahankintailmoitus Kansallinen hankintailmoitus Kansallinen suorahankintailmoitus (vastaa EUsuorahankintailmoitusta) Sote-palveluhankintojen oma ilmoitus Sote-palveluhankintojen jälki-ilmoitus Käyttöoikeussopimusten ilmoitus Käyttöoikeussopimusten jälki-ilmoitus Sopimusmuutosilmoitus (tietyistä muutoksista) Korjausilmoitus 16.2.2017 3
HANKINTAILMOITUKSET Ilmoitus suunnittelukilpailusta Ilmoitus suunnittelukilpailun tuloksista Erityisalojen kausi-ilmoitus Erityisalojen ilmoitus Erityisalojen jälki-ilmoitus Erityisalojen sote-palveluhankintailmoitus Käyttöoikeussopimusten sote-palveluilmoitus Ilmoitus toimittajarekisteristä erityisaloilla 16.2.2017 3
HILMA Uudet lomakkeet HILMAssa Tulossa tilastoinnin helpottamiseksi uusia täytettäviä laatikoita Onko hankinnassa otettu huomioon innovaationäkökohdat Onko hankinnassa otettu huomioon energiatehokkuus Onko hankinnassa otettu huomioon pk-yritysten osallistumismahdollisuudet 16.2.2017 3
HANKINNAN JAKAMINEN OSIIN Osa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien tehostamista Hankintayksikkö saa tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä osien koot ja kohteet vapaasti Hankintayksikön on ilmoitettava perustelut päätökselleen olla jakamatta hankintasopimusta osiin hankinta-asiakirjoissa tai hankintapäätöksessä (näin korostetaan jakamista, muttei pakoteta siihen) Hankintayksikön on ilmoitettavahankintailmoituksessa, voiko tarjouksia jättää yhdestä, useammasta vai kaikista osista Hankintayksiköt voivat rajoittaa niiden osien määrää, joista yksi toimittaja voi hyväksytysti antaa tarjouksia Vaikka tätä ei nimenomaisesti sanota direktiivissä, jakaminen tapahtuu ensisijaisesti sallimalla osatarjoukset Voiko myös usean toimittajan puitejärjestelyä tulkita hankinnan jakamiseksi osiin? 16.2.2017 34
ESIMERKKI 1 HY jakaa hankinnan viiteen osaan ja toteaa tarjouspyynnössä, että yksi tarjoaja voi tulla valituksi vain kahteen osaan Eräs tarjoaja antaa neljä tarjousta neljään osaan Ko. osatarjoukset voittavat vertailun kaikissa neljässä osassa Mitkä kaksi valitaan, kun voi tulla valituksi vain kahteen osaan? Hankintayksikkö toteaa tarjouspyynnössä, että ne kaksi osaa valitaan, jotka ovat arvoltaan suurimmat Toinen tapa olisi todeta, että en kaksi osaa valitaan, joissa hintaero ensimmäiseksi tulleen ja toiseksi tulleen tarjouksen välillä on suurin Olisi fiksua tältä osin myös todeta, että näissä tilanteissa toiseksi tullut tarjous valitaan kahdessa muussa osassa 16.2.2017 3
ESIMERKKI 2 Hankintayksikkö jakaa hankinnan viiteen osaan Hankintayksikkö toteaa tarjouspyynnössä, että yksi tarjoaja voi ylipäänsä antaa tarjouksen vain kahteen osaan Tässä esimerkissä hankintayksikön ei tarvitse kehittää perusteita sille, mitkä kaksi valitaan, jos yksi tarjoaja on antanut enemmän kuin kahteen osaan tarjouksen Toisaalta tämän esimerkin ongelmana on se, että voi käydä niin, ettei kukaan tarjoaja anna tiettyyn osaan osatarjousta 16.2.2017 3
ALIHANKINNAT Nykylaki: Hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan se aikoo tarjota alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat Uusi mietintö: edellä mainitun lisäksi: Hankintayksikön on velvoitettava viimeistään hankintasopimuksen toteuttamisen alkaessa valittua tarjoajaa ilmoittamaan sellaiset alihankkijoiden nimet, yhteystiedot ja lailliset edustajat, jotka osallistuvat hankintayksikön välittömässä valvonnassa olevissa tiloissa toteutettavaan rakennusurakkaan taikka palveluhankintaan, jos ne ovat kyseisenä ajankohtana tiedossa Valitun tarjoajan on ilmoitettava hankintasopimuksen voimassaoloaikana myös muutokset em. Alihankkijoissa sekä tiedoissa 16.2.2017 37
ALIHANKINNAT Hankintayksikkö voi laajentaa em. Ilmoitusvelvollisuuden alihankkijoista: Myös muihin kuin hankintayksikön valvomissa tiloissa toteutettuihin hankintoihin sekä Pidemmälle alihankintaketjuun Hankintayksikkö voi rakennusurakka- tai palveluhankinnoissa sekä tavarahankintoihin liittyvissä kokoamis- ja asennustöissä vaatia, että tarjoaja tai ryhmittymän jäsen itse toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät Kriittinen tehtävä: esimerkiksi hyvin vaativat, vaaralliset tai muutoin riskeiltään merkittävät urakkaan tai palveluun sisältyvät työt, joissa mahdollisimman lyhyt valvonta- tai vastuuketju on perusteltu 16.2.2017 38
YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT UUDISTUVASSA HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristömerkkien vaatimisesta entistä vaivattomampaa Voidaan vaatia suoraan tiettyä merkkiä ei tarvitse enää viitata merkin taustalla oleviin vaatimuksiin Elinkaarikustannuksista ja laskennasta kokonaan uusi pykälä hankintalakiin Voidaan huomioida muutkin kustannukset kuin pelkkä hankintahinta Voidaan huomioida myös ulkoisvaikutukset Käytetyn elinkaarikustannusten laskentamenetelmän on oltava syrjimätön ja tieteelliseen tietoon perustuva Ympäristölainsäädännön laiminlyönnistä / rikkomisesta voi seurata poissulkeminen kilpailutuksesta 16.2.2017 39
YMPÄRISTÖMERKIT Nykylainsäädäntö: hankintayksikkö voi käyttää hankinnan kohteen vaatimuksen esittämiseen ympäristömerkissä olevia yksityiskohtaisia perusteita tai niiden osia HY voi lisäksi ilmoittaa, että tietyllä ympäristömerkillä varustettu tuote/palvelu täyttää ympäristöominaisuuksiin liittyvät vaatimukset Uusi direktiivi: hankintayksikkö voi suoraan vaatia tiettyä merkkiä näytöksi siitä, että vaatimukset täyttyvät Myös vastaavat merkit tulee hyväksyä Toimittajat voivat ainoastaan rajatuissa tapauksissa esittää muita todistuskeinoja kuin merkkejä (jos toimittajalla ei todistettavasti ollut mahdollisuutta saada vaadittua merkkiä tai vastaavaa merkkiä hankintamenettelyn määräaikojen puitteissa syistä, jotka eivät johdu toimittajasta itsestään) 16.2.2017 40
ELINKAARIKUSTANNUKSET Elinkaarikustannuksista kokonaan uusi artikla uuteen direktiiviin (68 artikla) ja pykälä hankintalakiin Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisissa määrin osa tai kaikki seuraavista kustannuksista tuotteen, palvelun tai urakan elinkaaren aikana Hankintayksikölle tai muille käyttäjille aiheutuneet kustannukset Esim. hankintakustannukset, käyttökustannukset kuten energiankulutus, huoltokustannukset ja elinkaaren lopun kustannukset kuten kierrätyskustannukset Ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät tuotteen, palvelun, urakan elinkaareen (esim. kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset) 16.2.2017 41
ELINKAARIKUSTANNUKSET Hankintayksikön on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa, mitkä tiedot tarjoajien on toimitettava ja mitä laskentamenetelmää hankintayksikkö käyttää Kustannusten laskemismenetelmän on täytettävä seuraavat ehdot Se perustu puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin; se ei saa aiheettomasti suosia tai syrjiä tiettyjä toimittajia Se on kaikkien osapuolten saatavilla ja käytettävissä Vaadittavien tietojen toimittaminen ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia tavanomaista huolellisuutta noudattavilta toimittajilta Jos EU:ssa on laadittu pakollinen menetelmä elinkaarikustannusten laskemiseen, sitä on sovellettava myös hankintojen vertailussa Mitä malleja on käytettävissä (EU energiatehokkaat ajoneuvot direktiivi 2009/33/EY) 16.2.2017 42
SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT JA UUSI HANKINTALAKI Mahdollisuus rajoittaa osallistuminen tarjouskilpailuun vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia työllistäviä toimittajia (vähintään 30 % työntekijöistä) Hankintasopimuksen erityisehdot (erityisvaatimuksia esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä hankintasopimuksen toteuttamisen yhteydessä) Laatu- ja asiakasnäkökohdat sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa 16.2.2017 4
HANKINTAMENETTELYT Nykyiset menettelyt pysyvät pääosin samanlaisina Avoin menettely Rajoitettu menettely Puitejärjestely Sähköinen huutokauppa Suorahankinta (sanamuotomuutoksia) Dynaaminen hankintajärjestelmä (suurehkoja muutoksia) Neuvotteluja sisältävät nykyiset menettelyt uudistuvat Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely Kaksi täysin uutta menettelyä: Innovaatiokumppanuus Sähköiset katalogit/luettelot 16.2.2017 44
AVOIN MENETTELY HILMA-tilastojen perusteella ylivoimaisesti käytetyin menettelymuoto (v. 2013 n. 90 % ilmoituksista avoimella menettelyllä) Säännöt pysyvät pääosin ennallaan Avoimen menettelyn kuvaus/määritelmä olisi uudessa laissa omassa pykälässään, kun se nykylaissa sisältyy hankintalain 5 :n määritelmiin Tarjouspyynnön tulee olla menettelyn alussa verkossa täysin avoimesti saatavilla 16.2.2017 4
RAJOITETTU MENETTELY HILMA-tilastojen perusteella toiseksi käytetyin menettelymuoto (v. 2013, n. 7 %) Pysyy pääosin ennallaan Käynnistyy HILMA-ilmoituksen tekemisellä Myös rajoitetussa menettelyssä tarjouspyynnön on oltava verkossa avoimesti saatavilla jo ilmoituksen julkaisuhetkellä Hankintayksikkö ei voi pantata tarjouspyyntöä vain niille, jotka on valittu tarjoajiksi 16.2.2017 4
RAJOITETTU MENETTELY Miten tarjoajat esikarsitaan? Laissa on täsmennetty, että esikarsinta/valinta tarjoajaksi tapahtuu soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten ja arviointiperusteiden nojalla 16.2.2017 4
TARJOAJIEN RAJOITTAMINEN (RAJOITETTU JA NEUVOTTELUMENETTELYT) vähimmäiskelpoisuusehdot + vertailtavat lisävaatimukset vertailtavat vaatimukset parhaat pisteet tarjouskilpailuun vähimmäiskelpoisuusehdot täyttyvät 16.2.2017 4
TARJOAJIEN RAJOITTAMINEN Osallistumishakemuksen jättäneitä soveltuvuusehdot täyttäviä (lisä-vertailuperusteiden mukaan parhaat pisteet saaneet (5. parasta) tarjouskilpailuun 1. 20 10 Ei käytetä vertailuperusteita 10 2. 20 10 5 5 3. 20 Ei käytetä soveltuvuusehtoja 5 5 49
NEUVOTTELUMENETTELYT Lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena lisätä joustoa menettelyissä Nykyiset säännöt eivät välttämättä ole kaikista tehokkaimpia, kun hankinnan kohdetta on yhä hankalampaa määritellä ja halutaan hankkia myös uusia ja innovatiivisia tavaroita, palveluja ja urakoita Neuvottelujen käyminen on nykylainsäädäntöä helpompaa Nykyisin edellytyksenä on, että hankinnan kohde on etukäteen hankalasti määriteltävissä tai että muilla menettelyillä ei ole saatu aikaan vertailtavia tarjouksia Uuden direktiivin perusteella neuvotteluja voidaan käydä aina, kun hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilta suoraan löytyvillä ratkaisuilla Toisin sanoen, neuvottelumenettelyjen käyttö on mahdollista kaikissa tapauksissa paitsi sellaisissa, kun ostetaan ns. bulkkituotteita Neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat täysin samat
NEUVOTTELUMENETTELYT Miksi uusi termi tarjousperusteinen neuvottelumenettely? Uudessa direktiivissä neuvottelujen kulkua on säännelty nykyistä tarkemmin Neuvottelujen pohjaksi tulee antaa alustava tarjous Hankintayksikön tulee hankintailmoituksessa asettaa vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet, joista ei voida neuvottelujen aikana neuvotella Hankintayksikkö neuvottelee toimittajien kanssa hankinnasta tämän jälkeen neuvottelut päätetään ja pyydetään vielä erillisellä lopullisella tarjouspyynnöllä lopullisia tarjouksia Uudessa direktiivissä nykyistä paljon enemmän vaatimuksia kirjallisen materiaalin (tarjouspyynnöt, tarjoukset) käytöstä
KILPAILULLINEN NEUVOTTELUMENETTELY Nyt kun neuvottelumenettelyjen käyttöala on täysin sama, miksi käyttää kilpailullista neuvottelumenettelyä mikä ero menettelyillä on? Nykylainsäädännössä tähän kysymykseen otetaan melko vähän kantaa Erot korostuvat uudessa direktiivissä: Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä neuvottelujen kohteena voivat olla vain (yleiset) ratkaisuvaihtoehdot; eivät sen sijaan tarkemmat hankinnan ehdot tai ominaisuudet (esimerkki: korvataanko tierakennusurakka suoraan hankintayksikön kassasta vai annetaanko rakentajalle oikeus kerätä tietulleja) Kun ratkaisuvaihtoehdot on saatu neuvottelujen kautta täsmennettyä, neuvottelut pitää jo tässä vaiheessa lopettaa Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä toisaalta valitun toimittajan kanssa voidaan käydä hienoisia täsmennysneuvotteluja ennen sopimuksen tekemistä
DYNAAMINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ Dynaaminen hankintajärjestelmä on EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa nykyistä vaivattomampi ja loogisempi Ei tarvitse enää ilmoittaa erikseen jokaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisestä hankinnasta Ei alustavia tarjouksia Menettely muutoinkin melko samanlainen kuin nykylain säännöt EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa 16.2.2017 53
DYNAAMINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ Uusi tarjoaja mukaan Ilmoitus dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta Kiinnostuneet toimittajat jättävät osallistumishakemuksen Hankintayksikkö valitsee mukaan otettavat tarjoajat Uusi tarjoaja mukaan Hankintayksikkö valitsee dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävään hankintaan parhaan tarjouksen Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä lähetetään kutsu antamaan tarjous mukana oleville (ei tarvitse ilmoittaa uudelleen) 16.2.2017 5
DYNAAMINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ JA ILMOITTAMINEN Koska dynaamiseen hankintajärjestelmään voi koko sen keston ajan tulla jatkuvasti mukaan uusia toimittajia, tulee dynaamisen hankintajärjestelmän perustamista koskeva ilmoitus olla näkyvissä HILMAportaalissa koko järjestelmän voimassaoloajan muutoin uudet toimittajat eivät huomaa järjestelmän olemassaoloa Toteutettava teknisin ratkaisuin HILMA-portaalissa 16.2.2017 5
PUITEJÄRJESTELY Puitejärjestelyn osalta on täsmennetty, että puitejärjestelyn sisällä tehty sopimus voi olla pidempi kuin itse puitejärjestely 4 v. 1,5 v 2 v. 2 v. 16.2.2017 5
PUITEJÄRJESTELY Puitejärjestelyyn osallistuvat hankintayksiköt tulee nykyistä selvemmin yksilöidä Voidaan viitata myös tiettyyn periaatteeseen (esim. maantieteellinen alue) Myös kansallista oikeuskäytäntöä aiheesta MAO:471/10, KHO:2016:182 16.2.2017 5
ESIKAUPALLINEN HANKINTA / MENETTELY Hankintailmoituksen julkaiseminen / hankitaan innovaatio- /tuotekehityspalvelua Käsitellään saapuneita tarjouksia ja valitaan niistä sopimuskumppani innovaatio-osaan Kun innovaatio/uusi ratkaisu on saatu aikaan ensimmäisellä hankinnalla, järjestetään toinen kilpailutus toteutuksesta Ongelma: Ei tarpeeksi houkuttelevuutta yrityksille, sillä yrityksen idea valuu kilpailijoille uuden kilpailutuksen kautta Saapuneet tarjoukset käsitellään ja valitaan paras toteuttaja Uusi hankintailmoitus toteutuksesta 16.2.2017 58
INNOVAATIOKUMPPANUUS Uusi innovaatiokumppanuusmenettely: hankitaan tuote, jota ei tällä hetkellä löydy markkinoilta. Hankintailmoitus Osallistumishakemusten lähettäminen Alustavien tarjousten tekeminen (neuvottelumenettely) Kumppanuus alkaa Hankintayksikkö valitsee kumppanit Tarjousten käsittely ja vertailu (tarvittaessa neuvotteluja) HY voi tarvittaessa karsia kumppaneita kumppanuuden aikana (etukäteen esitetyin perustein) HY voi halutessaan keskeyttää kumppanuuden 16.2.2017 59
INNOVAATIOKUMPPANUUDEN KÄYTTÖEDELLYTYKSET Hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tuotteita, palveluja tai rakennusurakoita HE: Kyseeseen voisi tulla myös tilanne, jossa hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilla olevilla ratkaisuilla. Hankintayksiköllä olisi harkintavaltaa tarpeidensa määrittämisessä. Innovaatiokumppanuutta voitaisiin käyttää myös silloin, kuin markkinoilla on hankintayksikön tarpeita lähellä olevia tavaroita, palveluita, urakoita taikka ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan täytä hankintayksikön tarpeita esimerkiksi laadun tason, asiakkaiden tarpeiden tai kehitysasteen osalta. 16.2.2017 60
INNOVAATIOKUMPPANUUDEN KULKU, KUMPPANUUDEN PERUSTAMINEN Hankintayksikkö voi perustaa innovaatiokumppanuuden yhden tai useamman kumppanin kanssa. Kumppanuuden menettely perustuisi neuvottelumenettelyä koskeviin säännöksiin. Innovaatiokumppanuus on jaettava peräkkäisiin vaiheisiin, jotka vastaavat tutkimus- ja innovaatioprosessin eri vaiheita. Hankintayksikön on asetettava kumppanille tai kumppaneille välitavoitteita ja määrättävä korvauksen suorittamisesta Rakenteen luomisessa tulisi ottaa huomioon tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn sääntöjen mukaisesti erilliset toimittajien valintavaihe, neuvotteluvaihe sekä tarjousten vertailuvaihe. 16.2.2017 61
INNOVAATIOKUMPPANUUDEN ERITYISKYSYMYKSIÄ Milloin neuvotteluvaihe/tarjouskilpailuvaihe päättyy ja milloin alkaa sopimuskausi? HE: kumppanuudessa yhdistyy osin sopimuskausi ja osin neuvottelumenettely Voiko tarjousten vertailussa käyttää vertailuperusteena sekä idean laatuun liittyviä tekijöitä että idean toteuttamisen laatuun liittyviä tekijöitä? HE: molempia voi käyttää (suositus: alussa kannattaa käyttää vain ideaan liittyviä vertailutekijöitä)
SUORAHANKINTA Pääosin ennallaan, mutta direktiivistä tulossa täsmennyksiä (sanamuoto lähemmäksi GPA-sopimusta) Avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia; lisäedellytyksenä on, että alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta Tarjousten pitää olla merkittävästi/olennaisesti soveltumattomia EUT C-250/07, komissio vs. Kreikka: eroavaisuus ei ole pelkkä epätarkkuus tai yksityiskohta, vaan on päinvastoin katsottava, että sen vuoksi kyseiset tarjoukset eivät voi täyttää hankintayksikön tarpeita tällaiset tarjoukset on luokiteltava sopimattomiksi direktiivin 93/38 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. 16.2.2017 6
SUORAHANKINTA Peruste: vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan, koska kilpailua ei ole teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä Lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta (avataan logiikka) KHO 7.4.2010 taltio 719 kuntaliitoksen yhteydessä kaupunki pyrki laajentamaan liittyvistä kunnista toisessa ollutta oppilastietojärjestelmää koko uuden kaupungin käyttöön KHO:n mukaan kyseessä ei ollut tilanne, jossa teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja olisi voinut toteuttaa hankinnan, sillä markkinoilla oli muitakin oppilastietojärjestelmiä 16.2.2017 6
SUORAHANKINTA Peruste: hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen tai taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen Ovatko taideteolliset esineet suorahankintaperusteen piirissä? Mikä on taideteoksen ja taiteellisen massatuotetun tavaran välinen ero? Taideteollisten esineiden suorahankinta voi edellyttää tulevaisuudessa lisäperusteluja 16.2.2017 6
SUORAHANKINTA Peruste: hankitaan raaka-ainemarkkinoilla (direktiivi: perushyödykemarkkinoilla) noteerattuja ja siellä hankittavia tavaroita Raaka-ainemarkkinat: vilja, karja, kahvi, tee, kaakao Kansainväliset markkinat, jotka avoimia Markkinat määräävät hinnat 16.2.2017 6
SÄHKÖINEN LUETTELO Tapa antaa tarjous sähköisesti Etenkin laajoissa hankinnoissa, joissa satoja/tuhansia tuotteita Etu: puitejärjestelyssä ja dynaamisessa hankintajärjestelmässä hankintayksikkö voi itse poimia haluamansa tuotteet, kun hankintoja tehdään puitejärjestelyn/dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä Pitää kuitata oma poiminta tarjoajalta: (ovatko poimitut hinnat jne. tiedot oikein) 16.2.2017 6
SÄHKÖISESTÄ HUUTOKAUPASTA Edellisen hankintadirektiivin 2004/18/EY ennusteet: 5 % säästöt julkiseen kulutukseen 50-80 % säästöt hankintamenettelyn transaktiokustannuksiin Komission selvitys 2011 (cost and effectiveness, Public procurement in Europe, London Economics, ECORYS, PwC) sähköisen huutokaupan käyttö kasvanut merkittävästi suuri muutos vuoden 2009-2010 välillä (lähes tuplaantuminen) hintaa käytetään useimmiten sähköisissä huutokaupoissa valintaperusteena (59 %) sähköisen huutokaupan käyttäminen on hieman kalliimpaa/kustannuksiltaan korkeampaa kuin muut hankintamenettelyt, mutta tarjoajille se ei aiheuta lisäkustannuksia sähköistä huutokaupan käyttäminen ei houkuttele juurikaan ulkomaisia yrityksiä ja yhteisöjä mutta tilanne voi muuttua huutokaupan käytön lisääntyessä 16.2.2017 6
SÄHKÖISESTÄ HUUTOKAUPASTA Slovakialainen tutkimus (Jan Pavel, Emilia Sicakova- Beblava 2013) tutkittiin 15 Slovakian kaupungin tekemiä huutokauppoja ajalla 2007-2009 (189 havaintoa) havainto: jokainen huutokauppaan tullut ylimääräinen tarjous alentaa hintaa noin 3,4 prosentilla verrattuna oletettuun hintaan sähköisen huutokaupan käyttäminen lisää saatujen tarjousten määrää 0,7:llä voittaneen tarjouksen hinta on noin 2,4 % alhaisempi kuin oletettu hinta 16.2.2017 6
UUSIA PAKOLLISIA POISSULKEMISPERUSTEITA Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa (+ törkeä tekomuoto) Lahjuksen antaminen kansanedustajalle (+ törkeä tekomuoto) Työeläkevakuutusmaksupetos (+ törkeä tekomuoto) Tuottamuksellinen rahanpesu Rikoslain 34 a luvun terrorismirikokset Rikoslain 25 luvun ihmiskauppa (+ törkeä tekomuoto) Rikoslain 47 luvun työrikoksia (mm. työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos, työsyrjintä) 16.2.2017 70
SOVELTUVUUS- JA POISSULKEMISPERUSTEET Lukuisia uusia harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita Ympäristö-, työ- ja sosiaalioikeuden rikkominen kansallisesti, EU-tasolla tai kv-sopimuksissa (mm. ILO-sopimuksia); Kilpailunvastainen yhteistyö (miten näyttää toteen käytännössä?) Aiemmat virheet/ongelmat sopimusten toteuttamisessa (voidaan kysyä muiltakin hankintayksiköiltä, kynnys melko korkealla ongelman on tullut johtaa sopimuksen irtisanomiseen tms.) Eturistiriitatilanteet (hoidettavissa lähtökohtaisesti HY:n organisatorisin ratkaisuin) Toimittaja osallistunut hankinnan valmisteluun, josta syntynyt syrjimättömyyttä vaarantava vaikutus Self cleaning toimenpide mahdollinen toimittaja korjaa ongelman/parantaa tapansa (HY:n ei tarvitse pyytää tätä) 16.2.2017 71
YHTEINEN EUROOPPALAINEN HANKINTA- ASIAKIRJA European Single Procurement Document (ESPD) Käytössä niin klassisella sektorilla kuin erityisaloilla (mutta vain EUhankinnoissa) Vakiomuotoinen asiakirja, jolla tarjoajat vakuuttavat, että niitä ei rasita poissulkemisperuste ja että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset Vasta tarjouskilpailun voittajalta pyydetään varsinaiset selvitykset poissulkemisperusteista ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä Tarkoituksena vähentää etenkin pk-yritysten hallinnollista taakkaa tarjouskilpailun aikana Perustuu hankintadirektiiviin 2014/24/EU sekä EU-asetukseen N:o 2016/7, jonka liitteenä on varsinainen vakiolomake 7
YHTEINEN EUROOPPALAINEN HANKINTA- ASIAKIRJA JA SÄHKÖINEN MUOTO Direktiivin 2014/24/EU 59 artiklan 2 kohdan mukaan yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja annetaan yksinomaan sähköisenä Direktiivin 90 artiklan 3 kohdan mukaan sähköistä muotoa voidaan lykätä 2018 lokakuuhun saakka Asetus 2016/7 liite I: Yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan täysin sähköisiä versioita ja paperiversioita voidaan siis käyttää rinnakkain 18. huhtikuuta 2018 asti. Käyttäessään ESPD-palvelua hankintamenettelyissä, joissa sähköisten viestintävälineiden käytön aloittamista on lykätty (myös tämä on mahdollista 18. huhtikuuta 2018 asti) talouden toimijat voivat tulostaa sähköisesti täydennetyn yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan paperikopiona, joka voidaan sen jälkeen toimittaa hankintaviranomaiselle tai yksikölle muilla kuin sähköisillä viestintävälineillä 7
ESPD-KÄYTTÄMINEN 1. Tulostetaan/hyödynnetään EU-asetuksen 2016/7 liitteessä olevaa pdfmuotoista lomaketta (epävarma): 7
ESPD-KÄYTTÄMINEN 2. Käytetään HILMAsta saatavaa word-tiedostoa, jota olisi vaivattomampi sähköisesti täyttää 3. Integroidaan ESPD-lomake sähköiseen kilpailuttamisjärjestelmään Komission suullisesti antamien tietojen perusteella sähköistä ESPD-asiakirjaa voidaan täyttää ja käyttää monessa eri muodossa, kunhan asetuksen 2016/7 sisältämät tiedot ja kysymykset löytyvät asetuksen mukaisesti 7
ESPD-KÄYTTÄMINEN 4. Euroopan komissio on rakentanut ESPD-palvelun verkkoon. Palvelua käyttämällä sekä hankintayksiköt että tarjoajat voivat täyttää yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa sähköisesti Palvelu löytyy osoitteesta: https://ec.europa.eu/growth/tools-databases/espd/ 7
ESPD-KÄYTTÄMINEN TEM on luonut ohjeistusta komission ESPD-lomakkeen käytöstä Saatavissa esim. www.hankintailmoitukset.fi Lisätietoa lomakkeen täyttämisestä löytyy myös EU-asetuksen 2016/7 liitteestä I 7
ESPD-KÄYTTÄMINEN Ensin hankintayksikkö esitäyttää yhteisen eurooppalaisen hankintaasiakirjan (mm. mitä soveltuvuusvaatimuksia se asettaa ja mitä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita se aikoo käyttää) Esitäytetystä asiakirjasta syntyy komission palvelun kautta xml-tiedosto, joka liitetään (sähköisesti) muiden tarjouspyyntöasiakirjojen joukkoon Tarjoaja lataa hankintayksikön esitäyttämän lomakkeen ja syöttää sen takaisin komission järjestelmään Kun tarjoaja on omalta osaltaan täyttänyt kaikki kohdat, se voi joko Tulostaa tehdyn asiakirjan tai Viedä sen taas xml-tiedostoksi Tarjouksen liitteenä saatua xml-tiedostoa pääsee lukemaan komission palvelun kautta 7
SELVITYSTEN VAATIMINEN VOITTAJALTA Uuden hankintadirektiivin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjouskilpailun voittajalta selvitykset pakollisista poissulkemisperusteista, soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä sekä harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta maksukyvyttömyydestä ja verojen sekä sotu-maksujen suorittamisesta, jos näihin perusteisiin aiotaan vedota Rikosrekisterilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yritys sekä tämän johto- tai vastuuhenkilö saa itseään koskevan tiedon rikosrekisteristä, ja tämän otteen voi luovuttaa eteenpäin hankintayksikölle ORK:n resurssit Tietosuoja otteen luovuttamisessa hankintayksikölle? 16.2.2017 7
RIKOSREKISTERIOTTEEN SELVITTÄMINEN Hankintayksikkö vaatii voittaneelta tarjoajalta sen johto- ja vastuuhenkilöiden rikosrekisteriotteet (koskien pakollisia poissulkemisperusteita) Tarjoaja hankkii sen johto- ja vastuuhenkilöiltä valtuutuksen näitä koskevien otteiden hankkimiseen Saatuaan valtakirjan, tarjoaja (sen edustaja/nimikirja-oikeutettu) hakee sähköisesti otteet Oikeusrekisterikeskukselta Tarjoaja luovuttaa saadut otteet eteenpäin hankintayksikölle Tarjoaja/hankintayksikkö ei saa luovuttaa tietoja ulkopuolisille Ote pitää tuhota tai palauttaa sille, jota se koskee, kun poissulkemisperusteet on selvitetty 16.2.2017 8
RIKOSREKISTERIOTTEIDEN HENKILÖLLINEN LAAJUUS Kenestä ote pitää pyytää, ketkä ovat johto- ja valvontahenkilöitä? Vaihtelee tapauksittain HE 108/2016 vp: Käytännössä 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä olisivat yrityksen pää- tai toimitusjohtaja, yrityksen varatoimitusjohtaja, yhteisön kuten osakeyhtiön tai osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja nimenkirjoittajat, prokuralain (130/1979) tarkoittama prokuristi, yhdistyksen puheenjohtaja, yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömiehet sekä kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Asiassa voitaisiin huomioida myös muut yhtiön tai muun oikeushenkilön kuten säätiön edustajat. Hankintayksikkö voisi lähtökohtaisesti luottaa ehdokkaan tai tarjoajan antamaan selvitykseen lainkohdan osalta relevantista henkilöpiiristä, jonka osalta rikosrekisterimerkinnät selvitettäisiin. 16.2.2017 8
TARJOUKSEN TARJOUSPYYNNÖN MUKAISUUS Toistuvasti riitojen kohteena Täsmentämis- ja täydentämismahdollisuudet tällä hetkellä lähinnä soveltuvuusvaatimuksia koskevissa selvityksissä (ei sen sijaan hankinnan kohdetta koskevissa selvityksissä) Oikeuskäytäntö runsasta ja polveilevaa: Ei saa täydentää/täsmentää, jos tarjouksen virhe vaikuttaa tarjousvertailun syrjimättömyyteen Muotovirheitä on voitu korjata (esim. allekirjoituksen puuttuminen, tarjousten kappalemäärän virheet jne.) KHO:n mukaan tarjous on voitu hylätä myös, jos tarjouksen virhe tai puute on vaikuttanut hankintayksikön sopimusoikeudelliseen asemaan 16.2.2017 82
TARJOUKSEN TARJOUSPYYNNÖN MUKAISUUS Mietintö: Tarjoajalla ja ehdokkaalla sinänsä edelleen velvollisuus osoittaa tarjouksen/osallistumishakemusten vaatimustenmukaisuus Hankintayksiköillä kuitenkin nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä riippumatta siitä, kohdistuuko täydentäminen/täsmentäminen soveltuvuuden vai muihin vaatimuksiin Epäolennaisten puutteiden ja virheiden korjaaminen sallittu Hankintayksiköllä ei velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisen virheen tai puutteen johdosta 16.2.2017 83
TARJOUKSEN TARJOUSPYYNNÖN MUKAISUUS Sallittua esimerkiksi seuraavien korjaaminen (lain perusteluluonnos): Muotovirhe kuten puuttuva allekirjoitus tai puuttuva tarjouksen voimassaolotieto; Hinnoitteluvirhe kuten väärä valuutta tai hinnoitteluyksikkö tai ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe; Hinnat, joita ei käytetä tarjousvertailussa tai osahinnat, joiden merkitys on pieni hintavertailussa Tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto Tarjouksesta puuttuva liite, jota ei käytetä tarjousvertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä Ei sallittua mm.: Tarjouspyyntöä vastaamattoman tuotteen vaihtaminen toiseen Täydennetään vertailussa käytetty puuttuva laatutieto 16.2.2017 84
TARJOUKSEN TARJOUSPYYNNÖN MUKAISUUS Ei sallittua: Pyydetään tarjouksesta puuttunut olennainen asiakirja; Sallitaan tarjouksessa oleva sinne tietoisesti lisätty varauma koskien esim. hinnoittelua Referenssin vaihtaminen Tasapuolisuutta noudatettava täsmentämismenettelyssä varattava kaikille samassa tilanteessa oleville Hankintayksiköllä harkintavaltaa siitä, pyydetäänkö täsmennyksiä tai täydennyksiä Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta täydentämiseen tai täsmentämiseen Jos täsmentämisen tarve johtuu hankintayksikön vastuulla olevasta asiakirjasta, hankintayksikön tulee itse korjata tai selventää tarjouspyyntöasiakirjoja olennaiset tarjouspyynnön muutokset edellyttävät korjausilmoituksen julkaisemista 16.2.2017 85
VALINTA- JA VERTAILUPERUSTEET Tarjousten vertailuperusteita on nykylain mukaan kaksi: halvin hinta ja kokonaistaloudellinen edullisuus (ts. hinta-laatusuhde) Uudessa hankintadirektiivissä halvimman hinnan valintaperuste poistetaan hankintayksiköiden on käytettävä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kuitenkin hinnan tai kustannusten perusteella käyttämällä kustannustehokkuusmallia ja perusteisiin voi kuulua paras hinta-laatusuhde Käytännössä vertailuperusteena voidaan siten edelleen käyttää halvinta hintaa tai kustannuksia Nyt laissa todetaan nimenomaisesti, että vertailuperusteena voidaan käyttää myös henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta, jos henkilöstön laatu voi merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamisen tasoon 16.2.2017 86
AIEMPI HANKINTALAINSÄÄDÄNTÖ Valintaperusteet Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous Halvin hinta Laatu Hinta
UUSI HANKINTALAKI Valintaperuste Mitkä ovat käytännön muutokset? Ainoastaan kokonaistaloudellinen edullisuus Hinta-laatusuhde Halvin hinta Matalimmat kustannukset Laatu Hinta Uusi hankintadirektiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poistaa nämä kokonaan, jos niin halutaan.
POIKKEUKSELLISEN ALHAISTEN TARJOUSTEN KOHTELU Nykylaki: hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun tai laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen on kuitenkin pyydettävä ennen hylkäämistä kirjallista selvitystä alhaisuuden taustoista Uusi mietintö: hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta Uusi mietintö: hankintayksikkö voi hylätä poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa Uusi mietintö: hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu ympäristö-, sosiaali- tai työoikeuden velvoitteiden laiminlyönnistä 16.2.2017 89
POIKKEUKSELLISEN ALHAISTEN TARJOUSTEN KOHTELU Miten määritellään se, vaikuttaako tarjous poikkeuksellisen alhaiselta: hankinnan laatu, laajuus, toimitusaika, hankinnan tekniset ja muut taustatekijät, muut hinnat, toimialan tyypillinen hinnoittelurakenne EUT C-599/10, ELV Slovensko: hankintayksikkö ei voi päättää olla pyytää poikkeuksellisen alhaista hintaa koskevia selvityksiä ennen tarjouksen hylkäämistä EUT C-285/99 ja C-286/99, Impresa Lombardini: selvitysmahdollisuuden tulee olla mahdollisimman laaja ja täydellinen ja tarjoajan on voitava esittää tarjouksensa tueksi kaikki tarpeelliseksi katsomansa selvitykset 16.2.2017 90
TARJOUSTEN JÄTTÄMISEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄAJAT Kun käytetään täysin sähköistä viestintää, voi lyhentää tarjousaikoja edelleen 5 päivällä Menettelymuoto Vähimmäismääräaika Avoin menettely Tarjousaika 35 Rajoitettu menettely Tarjousaika 30 Osallistumishakemusaika 30 Neuvottelumenettely Tarjousaika (nyt myös neuvottelumenettelyssä 30) Osallistumishakemusaika 30 Kilpailullinen Osallistumishakemusaika 30 neuvottelumenettely päivää (ei lainkaan tarjousten vähimmäismääräaikaa) Innovaatiokumppanuus Osallistumishakemusaika 30 päivää / tarjousten osalta kuten neuvottelumenettelyssä Dynaaminen hankintajärjestelmä Osallistumishakemusaika 30 päivää Tarjousaika 10 päivää Erityissääntö muille kuin valtion keskushallintoviranoma isille rajoitetussa menettelyssä Erityissääntö nopeutettu menettely avoimessa menettelyssä Erityissääntö nopeutettu menettely rajoitetussa menettelyssä Erityissääntö nopeutettu menettely neuvottelumenettelyssä sovitaan määräajasta jollei päästä sopimukseen, vähintään 10 päivää tarjousaika 15 päivää osallistumishakemus 15 päivää, tarjousaika 10 päivää osallistumishakemus 15 päivää, tarjousaika 10 päivää 16.2.2017 91
HANKINTAPÄÄTÖSTEN PERUSTELUVELVOLLISUUS Riittävää, että hankintayksikkö kertoo vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttävien tarjousten vertailu on tehty Ei tarvitse yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista Ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voitaisiin kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävällä tavalla
HANKINTAPÄÄTÖKSEN PERUSTELUVELVOLLISUUS Hankintadirektiivin 55 artikla 2 kohdan mukaan hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus kattaa valitun tarjouksen ominaisuuksien ja suhteellisen edun selostamisen Kritiikkiä: riittävillä perusteluilla on merkittävä vaikutus oikeussuojamenettelyssä
HANKINTAMENETTELYÄ KOSKEVA KERTOMUS Perustuu hankintadirektiiviin (oli itse asiassa jo aiemmassakin direktiivissä) Aiemmin kertomuksen tiedot sisällytetty hankintapäätöksen perusteluihin Uusi laki: jos tiedot ovat jo päätöksessä, ei erillisen kertomuksen tekemisen velvoitetta Antaa hankintayksikölle mahdollisuuden viedä oikeussuojajärjestelmään / syrjimättömyyteen liittymättömät tiedot erilliseen kertomukseen, jota ei tarvitse oma-aloitteisesti antaa tiedoksi 16.2.2017 9
HANKINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN SOPIMUSKAUDELLA Perustuu unionin tuomioistuimen pitkään ratkaisukäytäntöön Ideana on se, että jos sopimuskaudella muutetaan olennaisesti sopimusehtoja, on kyseessä uusi hankintasopimus, joka tulee kilpailuttaa uudelleen Olennainen muutos: Olisiko jokin muukin halunnut osallistua tarjouskilpailuun, jos muutokset olisi ilmoitettu jo hankintailmoituksessa? Olisiko jokin muu tarjoaja voittanut tarjouskilpailun muuttuneilla ehdoilla? Muuttuuko sopimuksen taloudellinen tasapaino erityisesti sopimuskumppanin eduksi? 16.2.2017 95