Tarkentavat kysymykset ja tietpyynnöt kskien Heinlan kaupungin erikissairaanhidn plikliinisiä lääkäripalveluita ja leikkauspalveluita kskevaa hankintaa: Tarjuspyynnön jhdsta li mahdllisuus esittää tarkentavia kysymyksiä 3.2.2017 saakka. Kysymykset ja vastaukset n kttu alle. Tarjajien tulee tutustua kaikkiin kysymyksiin ja vastauksiin. Liitteenä timitetaan päivitetyt versit tarjuspyynnöstä ja sen liitteistä: Hankinnan khde, vastuunjaktaulukk 1. Vastaak tuttaja kalliista lääkkeistä myös sisätautien salta, jnka plikliinisen palvelun tuttaa tilaaja? Tilaaja vastaa erikispliklinikalla tuttamiensa palveluiden lääkekustannuksista. 2. Liite 1, Hankinnan khde, vastuunjak Ptilaan jutuessa yöpymään Heinlan sairaalassa nk mahdllista vukrata tilaajalta hitajatyövimaa tähän tarpeeseen? Js kyllä niin millä ehdilla? Tilaajalla ei le sittaa tähän erillistä hitajatyövimaa. Heinlalla n perusterveydenhulln vudesast, missä n ympärivurkautinen hitajamiehitys. Palveluspimuksessa svitaan, miten esimerkiksi sastpaikan salta menetellään, mikäli asiakas jutuu pikkeuksellisesti yöpymään. Hankinnan khteena vat päiväkirurgiset palvelut, jllin ptilas ktiutuu samana päivänä. 3. Liite 1, Hankinnan khde, vastuunjak Mikäli palveluntuttaja lunastaa laitekannan tilaajalta, mikä n lunastettavan laitekannan arv? Palveluntuttaja vi itse arviida laitteet ja tehdä niistä tarjuksen. 4. Liite 1, Hankinnan khde, vastuunjak Onk pliklinikalla tarvittavaa hitaja, sanelu- ja sihteerityövimaa vukrattavissa tilaajalta, kska tämä lisi pliklinikkatimintaan kknaisuutena järkevän ja tehkkaan timintamallin? Pliklinikalla tilaaja hulehtii erikispliklinikan asiakkaiden kutsumisen vastaantlle ja asiakaspalvelun erikispliklinikan timistssa. Tämä vidaan täsmentää palveluspimusneuvttelussa, mikäli palveluntuttaja haluaa ttaa tämän timinnan vastuulleen mien asiakkaidensa salta. Mahdllinen pliklinikalla tarvittavan hitajan työpanksen vukraaminen neuvtellaan erikseen palveluspimusneuvttelussa, kun mahdllinen tarve selviää. Tekstinkäsittelyn salta palveluntuttaja vi tehdä spimuksen esimerkiksi Diktamenin kanssa, jka hulehtii Heinlan saneluiden purusta sittain j nyt. 5. Liite 1, Hankinnan khde, vastuunjak Onk leikkausptilaiden fysiterapiapalveluiden tuttamisen vastuu tilaajalla? Tilaaja vastaa tarvittavista kuntutus- ja apuvälinepalveluiden järjestämisestä heinlalaisille (stpalveluspimus, s. 9) 6. Liite 1, Hankinnan khde, vastuunjak Phjautuen vuden 2016 ja 2015 tietihin, paljnk eurissa vat a. Leikkaussalin lääkkeet Lääkekulut riippuvat täysin siitä, mitä timenpiteitä ja kuinka paljn timenpiteitä palveluntuttaja tekee. Palveluntuttaja vi vaikuttaa tähän 1
itse. Vunna 2016 rtpedisia timenpiteitä n Heinlassa tehty reilu 180 kpl ja lääkekulut vat lleet tullin niden timenpiteiden salta 3 326. Vastaavasti vunna 2015 timenpiteitä li 202 kpl ja lääkekulut livat niillä timenpiteillä 5 164. b. Pliklinikan kalliit lääkkeet, jtka eivät kuulu tavanmaiseen terveyskeskuksen valikimaan Erikispliklinikalla ei le annettu tällaisia kalliita lääkkeitä, jskin erikislääkärin vastuulla ja hjeistuksella n jitakin kalliita lääkkeitä vitu tiputtaa perusterveydenhulln pulella (esimerkiksi Remicade tms), jllin lääkekustannukset hjautuvat perusterveydenhulln pulelle. Mikäli esimerkiksi vaikkapa reumataudeissa tms. tdettaisiin, että jkin kallis lääke n järkevää tiputtaa Heinlassa ja kyseinen hit sveltuisi esimerkiksi perusterveydenhullssa tteutettavaksi, vidaan vastuunjassa tullin spia kustannusten khdistumisesta perusterveydenhulln pulelle. Asia täsmennetään palveluspimusneuvtteluissa. Mikäli kallis lääke annetaan erikispliklinikalla erikislääkärin tai muun palveluntuttajan man henkilöstön timesta (esimerkkinä lasiaisinjekti), tullin lääkekustannuksista vastaa tuttaja ja tullin svelletaan vastaavasti kalliimpaa pliklinikkakäynnin hintaa. Kaasut Kaasujen kustannukset riippuvat täysin siitä, mitä timenpiteitä ja kuinka paljn timenpiteitä palveluntuttaja tekee. Kaasujen velitus leikkaustiminnassa tehdyillä timenpiteillä ja vlyymeillä vusina 2015 ja 2016 n llut n. 4200 ja 4300 /vusi. Leikkaussalin pyykki- ja vaatehult Vunna 2015 pesulapalvelut livat 1233 ja vuden 2016 leikkausmäärillä pesulapalvelut livat 4995. Palveluntuttaja saa hankkia leikkaustiminnan pesulapalvelut haluamaltaan timijalta. Leikkaussalin laitteiden hultkustannukset Vusina 2015 ja 2016 hultkustannukset livat 1716 ja 3316. Vähimmäisvaatimukset 7. Liite 2, vähimmäisvaatimukset Palvelun tuttamisessa käytettävien lääkäreiden saaminen n laadun tuttamisen kannalta ensiarvisen tärkeää. Eri kkemustaustan maavien lääkäreiden vaikutus palveluiden laatuun n humattava. Ehdtamme, että jk vähimmäisvaatimukseksi kirjataan vaatimus 5v. erikislääkärikkemustausta Sumessa tai vaihtehtisesti palvelua tuttavien lääkäreiden kkemustausta viedään mukaan laadunvertailuun. Palveluntuttajan n humiitava, että esimerkiksi leikkaussalissa kyseinen erikislääkäri timii yksin. Ptilasturvallisuuden varmistamiseksi lääkärillä tulee lla riittävä saaminen ja kkemus timinnasta ja sumalaisen terveydenhultjärjestelmän hyvä tuntemus. Emme tule hyväksymään puutteellista kielitaita tai puutteellista saamista. Myöskään asiakkaamme eivät tule valitsemaan puutteellista palvelua. Palveluntuttajalla n man henkilöstönsä työnjht- ja valvntavastuu. Palveluntuttaja vastaa henkilöstönsä riittävästä sijaistuksesta, perehdytyksestä, kulutuksesta ja hjauksesta sekä lääkäreidensä ja muun henkilökunnan 2
lakisääteisestä pätevyydestä, ammattitaidsta, esteettömyydestä, ammatillisesta täydennys- ja jatkkulutuksesta, sekä riittävästä kielitaidsta ja antaa tarvittaessa asiasta kirjallisen selvityksen tilaajalle. Mikäli yksittäisen työntekijän khdalla nämä minaisuudet eivät täyty tai timinnassa havaitaan puutteita, n tilaajalla ikeus vaatia työntekijän välitöntä vaihtamista tai asian krjaamista. Vakavat puutteet ja pikkeamat lääketieteellisessä laadussa vat lennaisia spimusrikkmuksia ja spimuksen purkamisperuste. Vertailuperusteet 8. Tarjusten vertailu, taulukk 3: dtus- ym. ajat n pyydetty ilmittamaan viikkina (x viikka) mikä n x:n minimiarv ja täytyykö sen lla kknaisluku? Ja mikä n tässä taulukssa ilmitettavan paikan merkitys, kun muualla n määritelty, että timenpiteet n tutettava Heinlan sairaalassa? Tarjusten vertailutaulukssa ilmitetaan dtusaikana se viikkmäärä, mikä asiakkaan maksimissaan täytyy dttaa palvelun saadakseen. Kyseinen viikkmäärä kskee siis kaikkia tarjajan tarjamia erikisalja pliklinikalla tai leikkaussalissa. Tarjaja määrittelee itse, millaisen vasteajan/dtusajan tarjaja lupaa tilaajalle, ts. mihin tarjaja situtuu. Odtusaika n ilmitettava kknaislukuna. Paikan merkitys n siinä, että sa palveluista n mahdllista myös tuttaa muualla. Kaikkia palveluita ei le velvitettu tuttamaan Heinlassa. Hankinnan khteen kuvauksessa n leikkauspalveluiden khdalla mainittu, että Lähtökhtaisesti muualla vitaisiin tuttaa palveluita, jiden tuttaminen Heinlassa ei nnistu, esimerkiksi jnka tuttamiseen Heinlassa ei le laitteita tai välineitä, eikä näiden hankkimista katsta järkeväksi. Tarjaja vi esittää man näkemyksensä palvelun tuttamisen vaihtehdista. Tämä vi kskea myös plikliinisia palveluita leikkauspalveluiden lisäksi. Kun palveluntuttaja ilmittaa maksimidtusajan, pyydetään myös kertmaan, mitä yksikköä tämä dtusaika kskee. Heinlan terveyskeskussairaalaa vai palveluntuttajan muuta yksikköä. Heinlassa tutetun palvelun salta n mahdllisuus saada lisäpisteitä vertailuperusteissa mainittujen kriteerien mukaisesti (liite 4) 9. Liite 4, Laadun vertailuperusteet, khta 3 erikissairaanhidn saatavuus Tarjajien laatulupauksen varmentamiseksi se tulisi kytkettyä tteutetussa referenssissä saavutettuun palvelutasn tai krttaa tähän liittyvää sanktita 7,5 % palvelun kuukausittaisesta hinnasta. Tilaaja pitäytyy alkuperäisessä suunnitelmassa. Ostpalveluspimus 10. Ostpalveluspimuslunnksen mukaan ulkpulisilta perittävät hinnat päättää tilaaja palveluntuttajalta saamiensa kustannustietjen valssa. Svelletaank ulkpulisille (muut kunnat, vakuutusyhtiöt, valti) tehtyjen timenpiteiden salta tilaajan ja palveluntuttajan välistä hinnasta vai perustuuk tämä laskutus jihinkin muihin perusteisiin (esim. tteutuneet kknaiskustannukset)? Tämän n tarkitus saltaan mahdllistaa valinnanvapausasiakkaiden laskutus, jissa kunnan n timittava laskuttajana. Sillin svelletaan tilaajan ja palveluntuttajan välistä hinnasta, minkä lisäksi humiidaan tilaajalle kituneet kustannukset laskutettaessa esimerkiksi ulkkuntalaisia. 3
Palveluntuttajalla n ikeus leikkaussalissa tehdä myös puhtaasti yksityisiä timenpiteitä (esimerkiksi vakuutusyhtiön maksamia), jllin tilaaja ei päätä hintja eikä laskuta myöskään palvelun stajaa, vaan palveluntuttaja päättää hinnittelun ja hulehtii itse laskutuksesta. Tämä vidaan täsmentää vielä palveluspimusneuvtteluissa. Mikäli palveluntuttaja haluaa pitää pliklinikalla yksityisvastaantta, tämän yksityiskhdat täsmennetään erikseen palveluspimusneuvtteluissa. 11. Hankinnan khteena vat perustasn erikissairaanhidn palvelut. Vidaank spimuksen puitteissa hjata myös vaativan erikissairaanhidn palveluita, kuten vaativia leikkauksia tutettavaksi saman palveluntuttajan timesta jk Heinlassa tai palveluntuttajan tisessa timipisteessä? Kyseessä n perustasn erikissairaanhidn palvelut, mihin ei kuulu vaativat leikkaukset (esimerkiksi yöpymistä vaativat leikkaukset). Vaativaa erikissairaanhita tarvitsevat ptilaat hjataan ensisijaisesti Päijät-Hämeen keskussairaalaan, mutta hankintayksiköllä n ikeus halutessaan hjata spimuksen puitteissa myös vaativan erikissairaanhidn palveluita palveluntuttajan tisiin timipisteisiin. Tarjaja vi esittää man näkemyksensä palvelun tuttamisen vaihtehdista. (liite 1 hankinnan khde, leikkauspalvelut) Palveluntuttajan tulee kuvata palvelut tarjuspyynnön liitteen 4 taulukssa 6, jka n lisätty liitteeseen. Vastausten liitteenä timitetaan tältä sin päivitetty versi vertailuperusteista (Liite 4). Muutkset liitteessä n maalattu keltaisella. 12. Paljnk n leikkaussalin vukrakustannus? Laskutetaank se tunneittain, kuukausittain vai miten? Vukralaskelma n Hilmassa tarjuspyynnön liitteenä (Muut liitteet). Kyseessä n kuukausivukra. 13. Mikä n Heinlan erikissairaanhityksikön ja leikkausyksikön kneiden, laitteiden ja kalustn vukra spimuskaudelta? Leikkausyksikön laitteiden salta palveluntuttaja vi tehdä tarjuksen laitteista. Tilaajalla ei le leikkaussalin laitteille enää käyttöä. Leikkaussalin laitteet tilaaja vi myydä palveluntuttajalle tarjuksen perusteella. Asiaa n käsitelty tarjuspyynnön khdassa liite 1, hankinnan khde, vastuunjaktaulukk sekä stpalveluspimuksen khdassa 23. 14. Aluekardilgian palvelut. Aluekardilgi käy Heinlassa 1-2 kertaa kuukaudessa. Kuuluuk tämä kustannus tilaajalle vai palveluntuttajalle? Vidaank aluekardilgin nykyinen timinta ttaa palveluntuttajan maksi timinnaksi? Kyseessä n Hyvinvintiyhtymän työntekijä, jka timii aluekardilgina. Työnkuvaan kuuluu myös hitketjujen jalkautus ja kulutus. Kustannukset tästä kuuluvat kknaan tilaajalle. Aluekardilgin timintaa ei vi ttaa palveluntuttajan timinnaksi. Palveluspimuksessa svitaan, miltä sin n tarvetta täydentäviin kardilgian palveluihin, mikäli palveluntuttaja haluaisi sellaisia tuttaa. 15. Asiakasmaksut. Ostpalveluspimusehdtuksessa mainitaan, että tilaaja päättää määrättävistä asiakasmaksuista ja niiden suuruudesta. Nudattaak tilaaja maksuja määrätessään valtakunnallista susitusta asiakasmaksuista? Vidaank asiakasmaksujen suuruudesta neuvtella yhdessä palveluntuttajan kanssa? Asiakasmaksujen suuruuden määrittelee lautakunta. Päiväkirurgian asiakasmaksu n tällä hetkellä 121,30. Päiväkirurgian asiakasmaksun 4
krtusesitys n menssa lautakuntaan 14.2.2017. Lautakunta päättää asiakasmaksun suuruuden. 16. Palveluntuttajan yksinikeus. Ostpalveluspimuksessa mainitaan, että spimus ei tuta palveluntuttajalle yksinikeutta spimuksen khteena levien palveluiden tuttamiseen eikä tilaajalla le määrästvelvllisuutta. Vik tilaaja tämän perusteella yksipulisesti muuttaa svittua palveluvalikimaa esimerkiksi man erikislääkäritilanteensa mukaisesti kesken spimuskauden? Vik tilaaja tämän perusteella ttaa valitun palveluntuttajan rinnalle tisia palveluntuttajia spimuskauden aikana? Onk tilaajalla tarkitus hankkia vähintään nykyistä vastaava määrä erikissairaanhidn palveluja valitulta palveluntuttajalta? Tilaajalla ei le tarkitus laajentaa maa erikissairaanhitaan nykyisestä. Tilaaja valitsee yhden (1) palveluntuttajan, tai mikäli tarjuskilpailun vittanut tarjaja n ryhmittymä, yhden (1) päävastuullisen timijan, jnka kanssa tilaaja tekee palvelujen tuttamista kskevan spimuksen (palveluspimus). Tilaaja ei ta palveluspimuksessa svittujen palveluiden tuttamiseen tisia yksityisiä palveluntuttajia. Asiakkaalla n myös valinnanvapauden puitteissa mahdllisuus valita tinen julkinen tuttaja ja asiakas vi valita erikissairaanhitnsa palveluntuttajaksi esimerkiksi keskussairaalan tai muun julkisen tuttajan. Tilaaja ei myöskään situdu tiettyihin stmääriin. Tilaajalla n tarkitus hankkia heinlalaisten tarpeen mukainen määrä erikissairaanhidn palveluita palveluntuttajalta siltä sin, kun asiakas valitsee palveluntuttajan. 17. Ostpalveluspimuksessa mainitaan, että palveluntuttajan n nudatettava palvelusuhteissaan vimassa levaa alan valtakunnallista työehtspimusta. Määritteleekö tilaaja, mitä työehtspimusta svelletaan vai nk se palveluntuttajan valittavissa? Määritelläänkö ammatinharjittajana timiva lääkäri alihankkijaksi? Tilaaja ei määrittele työehtspimusta, vaan se n palveluntuttajan valittavissa. Ammatinharjittajana työskentelevää lääkäriä ei tulkita alihankkijaksi. 18. Liite 5, Palveluspimus, khdat 8 ja 9 Hinnan muutsmenettely siten, että PHSOTEY:n muuttaessa hintjaan samaa alennusprsenttia svelletaan autmaattisesti kaikissa tilanteissa, n khtuutn. On lemassa esimerkkejä siitä, että sairaanhitpiirit vat tehneet taktisia hinnittelupäätöksiä, jissa kilpailun alla levien palvelututteiden hintja n mielivaltaisesti alennettu ja kilpailulta suljettujen palveluiden hintja mielivaltaisesti krtettu ilman, että niiden taustalla lisi mitään muutksia aidissa tuttamisen kustannuksissa. Ehdtamme, että hinnanmuutskhta 9 muutetaan siten, että sapulet velvitetaan neuvttelemaan muutksista, js kyseessä n vähäistä merkittävämpi PHSOTEY:n hinnastssa tapahtuva hinnastn sisäisen muuts eri palvelututteiden hinnissa. Tilaaja n nähnyt hyväksi sita palveluiden hinnan yhtymän hinnastn, että tilaajan erikissairaanhidn kustannukset pysyvät kustannustehkkaina ja kilpailukykyisinä yhtymään verrattuna. Kuitenkin sapulet vivat neuvtella muutksista, js kyseessä n vähäistä merkittävämpi PHSOTEY:n hinnastssa tapahtuva hinnastn sisäisen muuts eri palvelututteiden hinnissa 19. Liite 5, Palveluspimus, khta 16 Miksi leikkaussalin tilat n vukrattava, mutta erikispliklinikan tilat vat käyttöikeuden piirissä? Sekä tilaajalle että palveluntuttajalle edullisempi ratkaisu lisi, että kaikki tilat (sekä niihin liittyvät palvelut) tulevat palveluntuttajan käyttöön käyttöikeudella, jllin n tehtyjen investintien salta ikeutettu kuntapalautukseen. Tilaaja n päätynyt siihen, että leikkaussali vukrataan. Tilaajalla ei le leikkaussalille enää käyttöä. 5
20. Liite 5, Palveluspimus, khta 23 Kska tiedt laitekannasta ja instrumenteista vat puutteellisia ja kiinteä spimuskausi vain klme vutta ehdtamme, että tilaaja vastaa sekä pliklinikalla, että leikkaustiminnassa tarvittavien tutkimusvälineiden, laitteiden ja instrumenttien hankinnasta siten, että palveluiden tuttaminen vidaan spimuksen mukaisesti käynnistää. Spimuskauden aikana tarvittavista uusinta ja lisäinvestinneista vastaa palveluntuttaja. Leikkausyksikön laitteiden salta palveluntuttaja vi tehdä tarjuksen laitteista. Tilaajalla ei le leikkaussalin laitteille enää käyttöä. Leikkaussalin laitteet tilaaja vi myydä palveluntuttajalle tarjuksen perusteella. Pliklinikalla tilaajalla n tarjta perusvälineistö vastuunjaktaulukn mukaisesti (Liite 1). Spimuskausi n 3 vutta + 4 vuden pti. Optin käytöstä päätetään j vunna 2018. 21. Liite 5, Palveluspimus, khta 23 Onk mahdllista, että palveluntuttaja vi hankkia tarvitsemiaan aineita ja tarvikkeita sekä lääkkeitä tilaajan hankintakanavan ja spimusehtjen kautta? Kustannustenjak tulee spia. Palveluntuttaja vi hankkia tarvitsemiaan aineita ja tarvikkeita ja lääkkeitä tilaajan hankintakanavan kautta siltä sin, kuin se n mahdllista. Tilaajan lääkkeet ja hittarvikkeet tulevat nyt yhtymältä. Asia tulee selvittää yhtymän kanssa. 22. Liite 5, Palveluspimus, khta 21 Pliklinikkapalveluiden salta ehdtamme, että tilaaja perii asiakkailta pliklinikkamaksun, mutta tuluttaa ne palveluntuttajalle. Tämä n tärkeää ttaen humin palveluiden hinnittelumallin ja tisaalta palveluiden tuttamisen hyvällä laatutaslla Heinlassa. Kska pliklinikkatilat annetaan käyttöikeudella vastikkeetta palveluntuttajan käyttöön ja tilaaja hulehtii mm. asiakkaiden pliklinikalle kutsumisesta, tilaaja perii pliklinikkamaksut itselleen. Lisätietpyynnöt jne. 23. Vittek timittaa sairaanhitpiiristä stettujen suritteiden tteuman DRG-kdeittain 2015 ja 2016? Eli sairaanhitpiirin laskutus DRG-tutekditaslla. Tarjuspyynnössä mainittuun luetteln lisäyksenä: myös sairaanhitpiiristä stettujen suritteiden DRG-tteuma kdeittain v. 2015 ja 2016 timitetaan pyynnöstä kaikille halukkaille. Tiedt n j aiemmin timitettu kaikille lisätietja pyytäneille (Tarjuspyyntö, khta 2). 24. Liitteet laiterekisteri, pliklinikan laitteet, leikkurin välineistö Laitekannasta (sis. myös valt ja leikkaustast) timitetut tiedt vat puutteellisia ainakin hankintavuden ja tyyppinumeriden salta. Lisäksi tiedt vat sittain Wrddkumentissa, sa PDF:ssä ja sa Excel- tiedstssa. Pyytäisimme yhden laiterekisterin tietineen, jssa n kaikki laitteet ja instrumentit tarvittavine tietineen. Lisäksi listilta pitäisi pistaa käytöstä pistetut ja vanhentuneet laitteet. Osa tilaajan laitekannasta n sellaisia, ettei tarkempia tietja le saatavilla. Tilaajalla ei le enää käyttöä leikkaussalin laitteille ja halutessaan palveluntuttaja vi tehdä niistä tarjuksen. Leikkaussaliin ja niiden laitteisiin saa halutessaan tulla tutustumaan. 25. Visik käytössä levien hysterskppien tyypit ja mallit saada? Optiikka: Karl Strz, Hpkins II, 30 astetta, 26120 BA - Skpit: Karl Strz, 26153 BI 6