FCG Finnish Consulting Group Oy Alavuden kaupunki VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI - PÄIVITYS 2010 Raportti 305-P12597P001
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn tausta ja tarkoitus... 1 2 Tarkastelualue... 2 3 Myymälähankkeiden kuvaus... 3 4 Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne... 6 4.1 Maakuntakaava... 6 4.2 Keskustan osayleiskaava... 7 4.3 Asemakaavoitus... 7 4.4 Yhdyskuntarakenne... 8 5 Väestö ja ostovoima... 10 5.1 Väestömäärä ja väestöennusteet... 10 5.2 Ostovoima ja ostovoiman kasvuarvio... 11 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät... 13 6.1 Kaupan nykytila... 13 6.1.1 Myymäläverkko... 13 6.1.2 Vähittäiskaupan myynti... 16 6.1.3 Ostovoiman siirtymät... 17 6.2 Kaupan kehitysnäkymät... 18 6.2.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät... 18 6.2.2 Kaupan kehitysnäkymät Alavudella... 19 6.2.3 Kaupan laskennallinen liiketilan lisätarve... 20 7 Liikennejärjestelmän nykytilanne... 23 8 Vaikutusten arviointi... 24 8.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat... 24 8.2 Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset... 24 8.3 Palvelutarjonnan kehitys ja ostovoiman siirtymät... 25 8.4 Palvelujen saavutettavuus... 25 8.5 Kaupan palveluverkko... 26 8.6 Liikenteelliset vaikutukset... 27 8.6.1 Liikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen... 27 8.6.2 Vaikutukset liikenneverkon toimivuuteen ja turvallisuuteen... 28 9 Yhteenveto ja johtopäätökset... 30 10 Lähdeluettelo... 33 LIITE 1: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 34 LIITE 2: Kaupan käsitteitä ja määritelmiä... 36
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1 ALAVUDEN KAUPUNKI VÄHITTÄISKAUPAN HANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI - PÄIVITYS 2010 1 Työn tausta ja tarkoitus Alavuden kaupungin toimeksiannosta tehtiin vuonna 2008 tuolloin vireillä olleiden Himanen 2 alueen vähittäiskaupan hankkeiden kaupallisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi. Himasen alueen kaupallinen kehittäminen jatkuu ja nyt on vireillä Himanen 3 alueen asemakaavoitus. Tämän selvityksen tarkoituksena on päivittää vuoden 2008 selvityksen ostovoimalaskelmat ja ennusteet vuoden 2010 tilanteeseen ja arvioida päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan nykytilannetta ja kehitysnäkymiä sekä nyt vireillä olevien kaupan hankkeiden vaikutuksia Alavuden vähittäiskaupan palveluverkkoon aina vuoteen 2030 saakka. Selvitys on laadittu Alavuden kaupungin toimeksiannosta. Työhön on tilaajan puolelta osallistunut kaavasuunnittelija Sakari Tanttari ja maankäyttöinsinööri Kimmo Toivola. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä selvityksen ovat tehneet yo-merkon. Kirsti Toivonen, DI Sakari Mustalahti ja FM Taina Ollikainen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 2 2 Tarkastelualue Selvityksen tarkastelualueena on Alavuden lisäksi Kuortane ja Töysä. Tarkastelualue on valittu sen perusteella, mihin asiointien arvioidaan nykyisellään pääasiallisesti suuntautuvan ja mihin Alavuden kaupan kehittämisen vaikutusten arvioidaan ulottuvan. Ensisijaisesti on ajateltu muutoksia, jotka voivat heijastua vähittäiskaupan palvelujen saavutettavuuteen. Vaikutukset ovat luonnollisesti merkittävimpiä lähimpänä olevilla alueilla ja lievenevät etäisyyden kasvaessa. Tarkastelualue on sama kuin aiemmassa selvityksessä. Alavuden ja Töysän kuntien kesken on meneillään kuntaliitosselvitys. Selvitystyön tavoitteeksi on asetettu, että kunnat voisivat yhdistyä vuoden 2013 alusta. Kuva 1. Tarkastelualue on merkitty kartalle punaisella rajauksella. Pohjakartta: Karttakeskus.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 3 Myymälähankkeiden kuvaus Asemakaavoitettava alue (Himanen 3) on kokonaispinta-alaltaan noin 8 hehtaaria. Kaavan tavoitteena on vastata liike-elämän tarpeisiin mahdollistamalla monipuolinen kaupan toimijoiden sijoittuminen Himasen alueelle. Näin pyritään saamaan aikaan vetovoimainen kaupan aluekokonaisuus, joka vahvistaa Alavuden kaupungin kaupallista imagoa. Alueen kehittämisellä tavoitellaan myös monipuolisen tarjonnan aikaansaamaa synergiaetua. Uusien liikealueiden on tarkoitus vastata kaupan toimijoiden tonttikysyntään pidemmällä aikavälillä ja aluekokonaisuus rakentuu vähitellen kysynnän mukaan. Himasen alueelle on joulukuussa 2010 avattu uusi S-market ja ABCliikenneasema. S-marketin länsipuolella on rakenteilla liiketilaa, johon sijoittuu maatalouskoneiden myynti- ja huoltoliike, pienkoneiden (mopot, mopoautot, puutarhakoneet, polkupyörät) myynti- ja huoltoliike, maataloustarvikeliike ja rekkojen pesulinja. Nyt vireillä olevan Himanen 3 alueen asemakaavaan on alustavasti suunniteltu uutta rakennusalaa yhteensä noin 20 000 k-m 2. Alueelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten toimialat ja pinta-alatarpeet eivät ole vielä tiedossa. Uusi kaupan liiketila tulisi pääosin erikoiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan, mutta osin myös mahdollisesti päivittäistavarakaupan käyttöön. Osa tilaa vievästä kaupasta voi olla myös sellaisilla kaupan toimialoilla, jotka eivät ole mukana tämän selvityksen ostovoima- yms. laskelmissa, esim. auto- ja konekauppa. Kuva 2. Ideakuva rakennusten mahdollisesta sijoittelusta asemakaavoitettavana olevalle Himanen 3 -alueelle. Sinisellä merkitty rakennus on jo toteutunut S-market ja ABC-liikenneasema. Ideakuva: Alavuden kaupunki.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 4 Kuva 3. Ideakuva viistokuvana. Kuva havainnollistaa lähinnä rakennusten massoittelua suunnitellun kerrosalan puitteissa ja sijoittelua tonteilla. Rakennusten toteutus arkkitehtuurin, värityksen ja sijoittelun osalta voi olla toteutuessaan toisenlainen. S-market pysäköintialueineen on kuvassa etualalla. Ideakuva: Alavuden kaupunki. Töysässä on Tuurinportin liikealueella vahvistuneissa asemakaavoissa kaupan toiminnoille varattua uutta vähittäiskaupan rakennusoikeutta yhteensä noin 27 000 k-m 2. Asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle tavoitellaan esim. auto- ja autotarvikekauppaa, huonekalu- ja sisustusliikkeitä, kodinkoneliikkeitä, rautakauppoja, maatalousja konekauppoja, urheilutarvikeliikkeitä jne.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 5 Kuva 4. Tuurinportin alueen uudet kaupan toiminnoille varatut tontit. Lähde: www.toysa.fi. Luettu 8.12.2010 Viime vuosina Alavuden vähittäiskaupan myymäläverkossa tapahtuneet merkittävimmät muutokset (vertailukohtana Himanen 2 alueen asemakaavan kaupallisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi 11.3.2008, päivitys 27.11.2008, FCG Planeko Oy) ovat: - uusi K-supermarket ja sen yhteydessä Alko Kuulantiellä - uusi S-market Alavus ja ABC liikennemyymälä sis. lähikaupan, ravintolapalvelut ja polttoaineenjakelun Himasen alueella - ydinkeskustasta on lopettanut S-market Kyntäjä ja ABCliikennemyymälä (polttoaineenjakelu paikalla säilyy) Entisen S-marketin liiketilojen jatkokäyttö ei ole vielä selvillä ja tilat ovat toistaiseksi tyhjillään. Kunta tavoittelee kortteliin ensisijaisesti liiketoimintaa, mutta pitkällä tähtäimellä liiketilojen tilalle voisi sijoittua myös asumista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 6 4 Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 4.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan 1. maakuntakaavan 23.5.2005 ja se on lainvoimainen. Kaavoituksen kohteena oleva alue sijoittuu seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueelle (c-sk/kohdemerkintä). Merkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alue, jossa on/jonne suunnitellaan seutukuntakeskuksen tasoisia keskustatoimintoihin kuuluvia kaupan, palvelujen ja hallinnon alueita. Merkinnän alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoitus ja mitoitus määritellään kunnan kaavoituksessa. Kuva 5. Ote Eetelä-Pohjanmaan 1. maakuntakaavasta. (Lähde: Etelä- Pohjanmaan liitto 1. maakuntakaava). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Alavus on osoitettu seutukuntakeskukseksi. Taajamatoimintojen alueeksi on merkitty Alavuden asemanseutu. Lisäksi Alavudelle on erikseen osoitettu seuraavat kylät: Pollari: Alavuden itä-kaakkoisosan talouskylä. Rantatöysä: teollisuusvaltainen väkirikas kyläyhteisö Sulkava-Sapsalampi: maatalousvaltainen kaupungin eteläosan talouskylä, loma-asutuspainotus. Seinäjärvi: pieni mutta aktiivinen ja aluerakenteellisesti merkittävä kylä, loma-asutuspainotus.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 7 Sydänmaa: maatalousvaltainen kaupungin luoteisosan talouskylä. Lomaasutuspainotus. Taipalus: maatalousvaltainen kaupungin länsiosan talouskylä. Kuortane ja Töysä on osoitettu maakuntakaavassa kuntakeskuksiksi. Tuuri on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Kuortaneen keskustan ja Alavuden välillä on Mäyryn ja Ylijoen kylät, joita on kuvailtu seuraavasti: Mäyry: kunnan keskiosien aktiivinen talouskylä. Ylijoki: eteläinen talouskylä, kehittämisessä huomioitava alueen teollisuus. 4.2 Keskustan osayleiskaava 4.3 Asemakaavoitus Himanen 3 alue sijaitsee keskustan osayleiskaavan palvelujen ja hallinnon alueella (P). Osayleiskaava on valtuuston hyväksymä 19.6.1995 ja se on oikeusvaikutukseton. Himanen 3 alueelle on vireillä asemakaavan muutos. Kaava-alue on pintaalaltaan yhteensä noin 8 hehtaaria. Asemakaavatyön tavoitteena on osoittaa tontteja yritys- ja asumiskäyttöön keskustan läheisyydestä. Kuva 6. Himanen 3 alueen asemakaavan alustava rajaus kartalla punaisella. Karttaesitys: Alavuden kaupunki. Kaavahankkeella osoitetaan tontteja liike-elämän uusia rakentamistarpeita varten valtatie 18:n pohjoispuoliselta alueelta. Kysyntää on vauhdittanut Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hanke Piirantien itäpuolella. Himanen 3 alueen kaavahanke kiinteyttää Koliston ja Rekolan yritysalueiden sekä uuden S - Marketin muodostaman palvelukokonaisuuden ja luo mahdollisuuksia hyödyntää näkyvän kauppapaikan synergiaetua. Samalla vahvistuu Alavuden kaupunkimainen imago. Tarkoituksena on taata tonttitarjontaa liike-elämän tarpeisiin aivan keskustan tuntumasta pitkälle tulevaisuuteen, jotta kaupallisten toimintojen hajaantuminen saataisiin estettyä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 8 Asemakaavassa osoitettava rakennusoikeus on alustavien suunnitelmien mukaan yhteensä 20 000 k-m 2. Asemakaavassa ratkaistaan myös Ritolantien uusi linjaus sekä tutkitaan mahdolliset alueen sisäiset kevyen liikenteen yhteystarpeet. 4.4 Yhdyskuntarakenne Kuva 7. Alustava kaavaluonnos. Lähde: Alavuden kaupunki. Alavus kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, jonka maakuntakeskus on Seinäjoki. Alavudelta on Seinäjoelle matkaa 53 km. Maakuntatason keskusverkkorakenteessa Alavus on seutukuntakeskus. Töysä on kuntakeskus ja Tuurin kylä on alakeskus. Etäisyys Tuuriin on 7 km. Alavuden taaja-asutus on sijoittunut valtatien 18 ja kantatie 66 risteysalueen ympärille, asemanseudulle ja Rantatöysän kylään. Taaja-asutuksella tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kuvassa 8 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (lähde: SYKE) muodostettu taaja-asutus ja kylämäinen asutus Alavudella ja Töysässä. Rajaus perustuu 250 x 250m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kylämäinen asutus kuvaa taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, joissa on vakituista asutusta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 9 Kuva 8. Taaja-asutus (kirkas punainen) ja kylämäinen asutus (vaaleampi punainen) Alavudella. Lähde: YKR/SYKE. Suunnittelualue on merkitty kartalle keltaisella symbolilla. Asutuksen laajenemisalueita on valtatie 18 eteläpuolella itä-länsisuunnassa mm. Tervasmäki, Salmenvuori ja Kumola. Vuonna 2009 Alavudella oli lähes 600 yritystä ja 400 maatilaa. Kaupan alan yritysten osuus on lähes 20 %, rakennusalan yritysten osuus lähes 16 % ja teollisuusyritysten osuus lähes 13 %. Teollisuusyrityksistä 21 valmistaa metallituotteita ja 16 saha- ja puuteollisia tuotteita. Erityisesti rakennustuotteita (runko- ja julkisivurakenteita sekä ikkunoita ja ovia) valmistetaan useammassakin yrityksessä Alavudella. Tunnetuimpia yrityksiä ovat Alavus Ikkunat Oy, Alavuden Betoni Oy, Fenestra Oy, St. Gobain Glass Finland, Riikku Rakenteet Oy, HTR- Steel Oy, Alavus Alufront Oy ja Normek Oy.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 10 5 Väestö ja ostovoima 5.1 Väestömäärä ja väestöennusteet Tarkastelualueella asui vuoden 2009 lopussa yhteensä noin 16 650 asukasta. Alavuden väestömäärä on noin 60 % koko tarkastelualueen väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen (Väestöennuste 2009) mukaan vuoteen 2020 mennessä Alavuden väestömäärä vähenee 3 % ja Kuortaneen noin 6 %. Töysän väkimäärä kasvaa ennusteen mukaan noin 5 %. Vuodesta 2020 eteenpäin vuoteen 2030 asti Alavuden väestömäärän väheneminen hidastuu ollen noin 1 %:n luokkaa tarkasteluajanjaksolla. Koko tarkastelualueen väkimäärä on ennusteen mukaan vuonna 2020 noin 16 250 ja vuonna 2030 noin 16 170 asukasta. Jos kuntaliitos Töysän kanssa toteutuu, uuden muodostettavan kunnan väkiluku pysyy Tilastokeskuksen ennusteista laskien koko tarkasteluajanjakson lähes ennallaan. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Alavuden kaupungin omien tavoitteiden mukaan kaupungin väkimäärän väheneminen olisi hitaampaa. Taulukko 1. Väestö vuonna 2009 ja väestöennuste vuosille 2020 ja 2030. (Tilastokeskus. Väestöennuste 2009). Muutos 2009-2020 Muutos 2020-2030 Kunta 2009 2020 % 2030 % Alavus 9 421 9 103-318 -3 % 9 018-85 -1 % Kuortane 3 983 3 736-247 -6 % 3 614-122 -3 % Töysä 3 246 3 411 165 5 % 3 537 126 4 % Yhteensä 16 650 16 250-400 -2 % 16 169-81 0 % Yli 65-vuotiaita oli Alavudella vuonna 2009 noin 22 % väestöstä ja ennusteen mukaan osuus on kasvamassa vuoteen 2030 mennessä yli 30 %:iin. (2020/28 % ja 2030/32 %). Nykytilanteessa Alavuden keskustaajamassa asuu noin 3 800 asukasta eli noin 40 % koko kunnan väkimäärästä. Voidaan olettaa, että kun yli 65- vuotiaiden osuus tulevaisuudessa kasvaa, keskustaajaman väkiluku kasvaa ja haja-asutusalueiden pienenee. Tilastokeskuksen kesämökit -tilaston mukaan Alavudella on loma-asuntoja 1429 kappaletta (vuoden 2009 tieto) ja kaupungin rekistereiden mukaan runsaat 800 näistä on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Jos oletetaan talouksien keskikooksi 2,2 henkilöä /loma-asunto, ulkopaikkakuntalaisia mökkiläisiä on noin 1 760 henkilöä. Jos lisäksi oletetaan, että he viipyvät paikkakunnalla keskimäärin kuukauden vuodessa, lisää heidän osuutensa laskennallisesti Alavuden kokonaisväestömäärää noin 147 hengellä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 11 5.2 Ostovoima ja ostovoiman kasvuarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittämiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina on käytetty Tuomas Santasalo Ky:n Vähittäiskauppa Suomessa 2008 julkaisun ostovoimalukuja. Ostovoiman kehitys on arvioitu edellisessä kohdassa esitetyn Tilastokeskuksen väestöennusteen sekä kulutuksen kasvuarvioiden kautta. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2,5 % / vuosi. Kulutuksen osalta on päädytty käyttämään melko maltillisia kasvuennusteita johtuen tarkasteluajanjakson pituudesta. Vaikka kulutuksen kasvu on ollut voimakasta aivan viime vuosiin asti, maltillisilla kasvuennusteilla voidaan tasata mahdollisen taloudellisen tilanteen aikaansaamia vaihteluita kulutuskäyttäytymisessä. Yleisen taloudellisen tilanteen vaikutus näkyy yleensä selvemmin erikoiskaupan kehityksessä, kuin päivittäistavarakaupassa. Jaottelu tilaa vievään erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan käy tarkemmin ilmi liitteestä 2. Taulukko 2. Laskelmissa käytetyt kulutusluvut ( /asukas/vuosi) ja kasvuarviot (%/vuosi). Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio 2009 2020 2030 %/vuosi Päivittäistavarakauppa 2 456 2 740 3 027 1,0 % Tilaa vaativa kauppa 1 163 1 526 1 953 2,5 % Muu erikoiskauppa 1 805 2 368 3 032 2,5 % Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Koko vähittäiskaupan ostovoima oli vuonna 2009 Alavudella noin 51 milj. ja koko tarkastelualueella noin 90 milj.. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan arvioitu vähittäiskaupan ostovoiman kasvu on vv. 2009-2020 Alavudella yhteensä noin 9 milj. ja koko tarkastelualueella noin 17 milj.. Aikajaksolla 2020-2030 ostovoima kasvaisi Alavudella noin 12 milj. ja koko tarkastelualueella noin 22 milj.. Koko tarkasteluajanjaksolla 2009-2030 vähittäiskaupan ostovoiman kasvu on Alavudella yhteensä noin 21 milj. ja koko tarkastelualueella arviolta yhteensä noin 39 milj..
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 12 Taulukko 3. Päivittäistavarakaupan ostovoima ja ostovoiman kasvu, milj. (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima milj. Muutos Ostovoima milj. Muutos Kunta 2009 2020 2009-2020 2030 2020-2030 Alavus 23,1 24,9 1,8 27,3 2,4 Kuortane 9,8 10,2 0,5 10,9 0,7 Töysä 8,0 9,3 1,4 10,7 1,4 Yhteensä 40,9 44,5 3,6 48,9 4,4 Taulukko 4. Tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvu, milj. (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima milj. Muutos Ostovoima milj. Muutos Kunta 2009 2020 2009-2020 2030 2020-2030 Alavus 11,0 13,9 2,9 17,6 3,7 Kuortane 4,6 5,7 1,1 7,1 1,4 Töysä 3,8 5,2 1,4 6,9 1,7 Yhteensä 19,4 24,8 5,4 31,6 6,8 Taulukko 5. Muun erikoiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvu, milj. (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima milj. Muutos Ostovoima milj. Muutos Kunta 2009 2020 2009-2020 2030 2020-2030 Alavus 17,0 21,6 4,6 27,3 5,8 Kuortane 7,2 8,8 1,7 11,0 2,1 Töysä 5,9 8,1 2,2 10,7 2,6 Yhteensä 30,1 38,5 8,4 49,0 10,5
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 13 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 6.1 Kaupan nykytila 6.1.1 Myymäläverkko Päivittäistavarakauppa Vuoden 2009 lopussa tarkastelualueella oli yhteensä 12 päivittäistavarakaupan myymälää. Alavudella oli seitsemän päivittäistavarakaupan yksikköä. Vuoden 2009 aikana on kaksi pienmyymälä kokoluokan päivittäistavarakauppaa lopettanut toimintansa. Päivittäistavaramyymälöiden kokonaismäärä on säilynyt lähes samana vuoden 2006 lopun tilanteeseen nähden. Kuva 9. Alavuden keskustaajaman päivittäistavaramyymälät. Sinisellä värillä on osoitettu suunnittelualue (Himanen 3 alueen asemakaavoitettava alue). Pohjakartta: Alavuden kaupunki. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Alavuden myymälöistä yksi on kokoluokan iso supermarket myymälä. Se on juuri uusiin tiloihin Himasen alueelle siirtynyt S-market. Uuden S-marketin yhteydessä toimii myös ABCliikennemyymälä. Uudehko K-supermarket aivan ydinkeskustassa on kokoluokan pieni supermarket myymälä. Sen lisäksi ydinkeskustassa on Valintatalo ja asemanseudulla on Siwa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 14 Taulukko 6. Päivittäistavaramyymälät myymälätyypeittäin Alavudella, Kuortaneella ja Töysässä vuoden 2009 lopussa. (Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy). Alavus Kuortane Töysä Tarkastelualue yht. Hyper- Tavara- market talo Supermarket Iso >1000 m2 1 0 1 1 Valintamyymälä Pieni 400-999 m2 1 2 1 3 Iso 200-399 m2 2 1 3 Pieni 100-199 m2 Pienmyymälä 1 3 1 3 Erikoismyymälä 0 Yhteensä 7 3 2 12 Vuoden 2009 aikana Seinäjärven kyläkauppa on lopettanut toimintansa. Alavudella toimii edelleen kaksi kyläkauppaa (Taipalus/Kaukola ja Sulkavankylä). Kuva 10. Päivittäistavarakaupan myymäläverkko tarkastelualueella vuoden 2009 lopussa. (Lähde: A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta: Logica/MML).
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 15 Asukaslukuun suhteutettuna tarkastelualueella oli keskimäärin 1388 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Koko Suomen vastaava tunnusluku vuonna 2009 oli 1360 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään huoltoasemilla, ns. laajan tavaravalikoiman myymälöissä ja kioskeissa. Vuoden 2009 lopussa tarkastelualueella oli viisi huoltoasemaa, joissa myydään päivittäistavaroita. Yksi sijaitsi Alavudella, yksi Kuortaneella ja kolme Töysässä. Laajan tavaravalikoiman myymälöitä oli tarkastelualueella yhteensä 2, toinen Alavudella ja toinen Töysässä (A.C.Nielsen Finland Oy). Kioskirekisterin tiedot vuodelta 2009 eivät olleet käytettävissä selvitystä tehdessä. Erikoiskauppa Erikoiskaupan luokitukset ja laskelmat pohjautuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriin, jossa on käytetty vuoden 2008 toimialaluokitusta (TOL 2008-nimikkeistö: Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat, liite 1). Kaikki tilastoissa olevat tilaa vaativan kaupan toimialan myymälät eivät ole ympäristöministeriön suosituksen mukaisia tilaa vaativan kaupan yksiköitä, mutta niitä ei ole mahdollista tilastoista erotella. Autokauppa on jätetty tarkastelujen ulkopuolelle, koska merkittävä osa myynnistä on yritysten välistä kauppaa. Myös rautakaupassa osa myynnistä suuntautuu toisille yrityksille, mutta rautakauppa on mukana tarkasteluissa. Taulukko 7. Tarkastelualueen erikoiskaupan myymälät. (Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri, TP15-tiedot 26.11.2010). Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu tilaa vaativa kauppa Muu erikois-huonekalukauppkauppa Kodinkonekauppa Rautakauppa Erikoiskauppa yhteensä Alavus 3 6 1 9 2 1 7 29 Kuortane 1 3 5 1 10 Töysä 3 5 1 8 2 19 Tarkastelualue yht. 7 14 2 22 2 1 10 0 58 Toimipaikkarekisterin tiedoissa saattaa olla jonkun verran puutteita. Koska tilastot perustuvat yritysten omiin ilmoituksiin, myös mm. toimialoissa saattaa olla epätarkkuutta. Alavuden keskustassa on kohtalainen erikoiskaupan tarjonta. Sieltä löytyy mm. kukkakauppoja, kangaskauppa, kirjakauppa, kodinkoneliike, apteekki, alko, huonekaluliikkeitä, tietokoneliike, optikkoliike, valokuvausliike ja pari lahjatavaraliikettä. Ydinkeskustan alueelta löytyy myös pääosa julkisista ja kaupallisista palveluista; mm. kunnantalo, linja-autoasema, kulttuurikeskus, valtion virastotalo, Kela, useampia pankkeja, ravintoloita ja vakuutusyhtiöitä. Tilaa vievä kauppa on keskittynyt Virtaintien (kantatie 66) itäpuolelle. Asemanseudulla on kaksi erikoiskauppaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 16 6.1.2 Vähittäiskaupan myynti Kuva 11. Kuulantien varren liiketiloja. Töysän kunnassa, noin kuuden kilometrin päässä Alavuden keskustasta, sijaitseva Tuurin kylä muodostaa valtakunnallisestikin tarkasteltuna merkittävän kaupallisen ja matkailullisen keskittymän, jonka vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Keskeinen kaupallinen toimija Tuurissa on Veljekset Keskisen kyläkauppa, joka on myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo Helsingin Stockmannin jälkeen. Kyläkaupan ympärille on syntynyt kaupallinen kokonaisuus, joka käsittää noin 60 yritystä. Alueella toimii mm. vaate- ja kenkäkauppoja, alko, apteekki, kultasepänliike, optikkoliike, autokauppa ja puutarhamyymälä. Lisäksi alueelta löytyy matkailupalveluiden (hotelli, karavaanarialue jne) lisäksi useita ravintoloita ja lääkäriasema. Vähittäiskaupan kokonaispintaala on nykyisellään noin 80 000 k-m 2. Päivittäistavarakauppa Tarkastelualueen päivittäistavaramyynnistä toteutui A. C. Nielsen Finland Oy:n tilastojen mukaan vuonna 2009 Alavudella 25 %, Töysässä 66 % ja Kuortaneella 10 %. Päivittäistavaramyyntiin on laskettu mukaan päivittäistavaramyymälöiden myynnin lisäksi myös laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynti. Tarkastelualueen vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä toteutui päivittäistavaramyymälöissä 97 %, laajan tavaravalikoiman myymälöissä 2 % ja huoltoasemilla 1 %. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Alavuden päivittäistavaramyymälöiden vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä 82 % toteutui supermarketeissa, 8 % valintamyymälöissä ja 10 % pienmyymälöissä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 17 Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin (%) Supermarket 82 % Valintamyymälä 8 % Pienmyymälä 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 12. Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin Alavudella vuonna 2009 (Lähde: A. C. Nielsen Finland Oy). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m2/vuosi) oli vuonna 2009 Alavudella ja koko tarkastelualueella hiukan alle maan keskiarvon. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Erikoiskauppa 6.1.3 Ostovoiman siirtymät Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin aineiston perusteella arvioituna tarkastelualueen erikoiskaupan myynnistä toteutui vuonna 2009 Alavudella noin 20 %, Kuortaneella noin 5 % ja Töysässä noin 75 %. Toimialakohtaista tarkastelua ei voida tehdä, koska lain mukaan Tilastokeskus ei saa luovuttaa liikevaihtotietoa yrityksistä, joita ko. kunnassa/toimialalla on alla kolme kappaletta. Kaupan markkinatilannetta ja kaupan vetovoimaisuutta voidaan tarkastella vertaamalla ostovoimaa ja myynnin arvoa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alue saa ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli Alavudella negatiivinen (-26 %) eli ostovoimaa virtaa pois Alavudelta. Myös Kuortaneen ostovoiman siirtymä on negatiivinen (-32 %). Voidaan arvioida, että Alavuden asukkaat tekevät päivittäistavarakaupan ostoksia oman kunnan lisäksi Seinäjoelta ja Töysästä (Tuurista). Töysän ostovoiman siirtymä on positiivinen. Töysän päivittäistavarakaupan myynti on noin viisinkertainen kuntalaisten omaan ostovoi-
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 18 maan nähden. Koko tarkastelualueen päivittäistavarakaupan pinta-alasta 60 % sijoittuu Töysään ja pääosin Tuuriin. Koko tarkastelualueen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutuu 66 % Töysässä. Alavuden osuus on 25 % ja Kuortaneen 10 %. Myynteihin on laskettu mukaan myös huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynti. Erikoiskauppa Alavuden erikoiskaupan tilanne ostovoiman siirtymien osalta näyttäisi käytettävissä olevan tilastotiedon perusteella olevan lähellä tasapainotilaa. On kuitenkin oletettavissa, että tilastoissa on jonkun verran epätarkkuutta ja ostovoimaa virtaan Alavudelta ainakin jonkun verran Tuuriin. Töysän erikoiskaupan myynti on huomattavasti suurempi kuin kuntalaisten ostovoima. Tuuriin virtaa eri selvitysten mukaan ostovoimaa jopa useiden satojen kilometrien päästä eikä pelkästään lähimmistä naapurikunnista. Taulukko 8. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymät tarkastelualueella. Ostoiman Ostovoima Myynti siirtymä Kunta milj. milj. milj. % Alavus 28,0 28,7 0,7 2 % Kuortane 11,8 6,4-5,4-46 % Töysä 9,6 127,1 117,4 1219 % Yhteensä 49,4 162,1 112,7 228 % 6.2 Kaupan kehitysnäkymät 6.2.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät Päivittäistavarakaupassa hypermarkettien ja isojen supermarkettien merkitys kasvaa edelleen lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Alle 400 m 2 :n myymälöiden toimintaedellytyksiä on parantanut osaltaan mm. vapaa sunnuntaiaukiolo. Alle sadan neliön pienmyymälöiden suosio on ollut kasvussa viime aikoina ja vain ne ovat saaneet olla auki vaikka kellon ympäri. Uusi aukiololaki tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Kaikki vähittäiskaupat saavat olla auki sunnuntaisin ympäri vuoden ja pienet, alle 400 neliön kaupat, saavat olla auki täysin vapaasti. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 19 tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erittäin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Saavutettavuuden merkitys korostuu ja tilaa vaativan erikoiskaupan ketjut pyrkivät keskittämään myymälöitä lähelle toisiaan. Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan hankkeet tulevat sijoittumaan jo syntyneille tai uusille vetovoimaisille palvelualueille, kaupunkien reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riittävän suuret tontit, hyvä saavutettavuus ja näkyvyys. Hallitus on antanut esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi siten, että sijainnin ohjauksen piiriin otetaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Lakiesityksessä ehdotetaan, että maakuntakaavoissa tulisi esittää kaupan enimmäismitoitus. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan ohjauksen kokoamalla vähittäiskaupan säännökset erilliseen lukuun. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2011. 6.2.2 Kaupan kehitysnäkymät Alavudella Alavuden päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kehittämisen ja laajentumisen erityisenä haasteena on Tuurin alueen kaupan monipuolinen tarjonta ja vetovoima. Tuurin kaupallinen keskittymä palvelee koko maakuntaa ja säilyttänee tulevaisuudessakin asemansa, jota voidaan verrata maakuntatason kaupallisiin keskuksiin (Seinäjoki, Tampere). Tuurinportin kaupallisten toimintojen laajentuminen ja lisääntyminen kiristää entuudestaan Alavuden kaupan kilpailutilannetta ja kaventaa jonkun verran kehitysnäkymiä. Toisaalta voidaan nähdä, että Tuuriin voi sijoittua sellaisia uusia erikoiskaupan toimijoita (keskustahakuisen erikoiskaupan tai tilaa vievän erikoiskaupan), joita ei muuten esim. Alavudelle ehkä saataisi. Päivittäistavarakaupan tarjonta Alavuden keskustan alueella on väestöpohjaan nähden tällä hetkellä varsin kattava, kun sekä K-ryhmällä että S- ryhmällä on uudehkot marketit. Niiden sijainti takaa päivittäistavarakaupan lähipalvelut laajasti keskustassa ja sen tuntumassa olevalle asutukselle. Koska sekä K-market, että S-market ovat uudehkoissa liiketiloissa ja uusilla paikoilla, näiden myynnin kehittymisestä ja kilpailutilanteen kehittymisestä voidaan tehdä johtopäätöksiä vasta muutaman vuoden kuluttua tilanteen vakiinnuttua. S-marketilla on mahdollisuus laajentua nykyisellä tontilla, koska siinä on jonkun verran käyttämätöntä rakennusoikeutta. Alavuden nykyiseen väestöpohjaan ja väestöennusteisiin nähden kunnan nykyinen päivittäistavarakaupan myymäläkapasiteetti riittänee pitkälle tulevaisuuteen. Tilaa vievän erikoiskaupan myymälöille liikenteellisesti hyvä sijainti, hyvä saavutettavuus ja riittävät pysäköintitilat ovat tärkeitä sijoittumisperusteita. Himasen alue kokonaisuudessaan tarjoaa juuri tilaa vievälle erikoiskaupalle hyvät sijoittumismahdollisuudet, koska se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 20 varrella, mutta lähellä ydinkeskustaa. Erikoiskaupan kehittymisedellytyksiä Alavudella voidaan parantaa profiloitumalla ja erikoistumalla Tuurin alueen kaupalliseen tarjontaan nähden. Alavuden keskustan kaupallisen vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen on suuri haaste. Keskustan vetovoima ja elävyys on riippuvainen kaupallisten, kulttuuristen ja julkisten palvelujen tarjonnan muodostamasta kokonaisuudesta ja monipuolisuudesta. Keskustan kehitykseen vaikuttavat myös hyvin monet muut tekijät, kuten riittävä väestöpohja, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. Alavudella ollaankin käynnistämässä keskustaympäristön kehittämisselvitystä, jonka tavoitteena on viihtyisyyden lisääminen. Keskustan kehittämisessä on tärkeää, että kunnan, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kesken tehdään tiivistä yhteistyötä ja näin huolehditaan keskustan jatkuvasta kehittämisestä. Jos Alavuden ja Töysän kuntaliitos toteutuu, se saattaa tulevina vuosina vaikuttaa nykyisten kuntakeskusten ja muiden kaupallisten painopisteiden profiiliin ja rooliin kaupan palveluverkossa. 6.2.3 Kaupan laskennallinen liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan mitoitustarve arvioitiin ostovoiman kasvuennusteen perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Kaupan toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liiketilarakentaminen ja laajentamismahdollisuudet myös pitkällä tähtäimellä. Tähän voidaan varautua noin 30 %:n kaavallisella ylimitoituksella. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 21 Liiketilan lisätarpeen arvioinnissa on käytetty seuraavia laskentaoletuksia: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,53 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7 000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - kokonaan uusperustantaa - ei myymäläpoistumaa - 30 %:n kaavallinen ylimitoitus - päivittäistavarakaupassa tavoitteena nykyisen ostovoiman vuodon supistuminen 30 %:lla (vuonna 2009 arviolta -26 %, supistuminen noin - 18 %:iin) Vähittäiskaupan (ilman autokauppaa) liiketilan lisätarve on Alavudella vuosina 2009-2020 noin 10 300 k-m 2 ja vuosina 2020-2030 noin 10 200 k-m 2 eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin 20 500 k-m 2. Koko tarkastelualueella (Alavus, Kuortane, Töysä) liiketilan lisätarve vuosina 2009-2020 on noin 19 400 k-m 2 ja vuosina 2020-2030 noin 18 900 k-m 2 eli yhteensä noin 38 300 k-m 2. Alavuden ja Töysän yhteenlaskettu vähittäiskaupan liiketilantarvearvio tarkasteluajanjaksona 2009-2030 on 30 100 k-m 2. Liiketilantarvearvioita tarkasteltaessa on syytä muistaa, että luvut ovat suuntaa-antavia ja ilmoittavat ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Taulukko 9. Laskennallinen liiketilan lisätarve 2009-2020. Päivittäistavarakauppa ostovoiman Erikoiskauppa yhteensä ostovoiman Tilaa vaativa erikoiskauppmuu erikoiskauppa ostovoiman ostovoiman Kunta kasvu milj. k-m2 kasvu milj. k-m2 kasvu milj. k-m2 kasvu milj. k-m2 Alavus 1,8 900 7,5 9 400 2,9 5 200 4,6 4 200 Kuortane 0,5 300 2,7 3 800 1,1 1 900 1,7 1 900 Töysä 1,4 400 3,6 4 600 1,4 2 500 2,2 2 000 Yhteensä 3,6 1 600 13,9 17 800 5,4 9 600 8,4 8 100 Taulukko 10. Laskennallinen liiketilan lisätarve 2020-2030. Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa yhteensä Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kunta ostovoiman kasvu milj. k-m2 ostovoiman kasvu milj. k-m2 ostovoiman kasvu milj. k-m2 ostovoiman kasvu milj. k-m2 Alavus 2,4 1 000 9,5 9 200 3,7 5 100 5,8 4 100 Kuortane 0,7 400 3,5 3 700 1,4 1 900 2,1 1 800 Töysä 1,4 400 4,3 4 200 1,7 2 300 2,6 1 900 Yhteensä 4,4 1 800 17,3 17 100 6,8 9 300 10,5 7 800 Päivittäistavarakauppa Taulukko 11. Laskennallinen liiketilan lisätarve 2009-2030. Erikoiskauppa yhteensä Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kunta ostovoiman kasvu milj. k-m2 ostovoiman kasvu milj. k-m2 ostovoiman kasvu milj. k-m2 ostovoiman kasvu milj. k-m2 Alavus 4,2 1 900 17,0 18 600 6,7 10 300 10,3 8 300 Kuortane 1,2 700 6,2 7 500 2,4 3 800 3,8 3 700 Töysä 2,7 800 8,0 8 800 3,1 4 800 4,9 3 900 Yhteensä 8,0 3 400 31,2 34 900 12,2 18 900 19,0 15 900 Vieraspaikkakuntalaisten loma-asukkaiden päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vastaisi arviolta noin 900 k-m 2 :n lisätarvetta vuoteen 2030 mennessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 22 Ostovoiman kasvun ja sitä kautta liiketilatarpeen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Muutokset ostovoiman kehityksessä muuttavat myös kaupan lisärakentamisen tarvetta. Tästä johtuen liiketilan lisätarvelaskelmia voidaan pitää vain suuntaa-antavina suuruusluokka-arvioina.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 23 7 Liikennejärjestelmän nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Alavuden keskustaajaman pohjoisosassa, valtatien 18 ja kantatien 66 liittymän luoteispuolella. Alueelta on matkaa Alavuden ydinkeskustaan noin 1 km ja Asemanseudulle noin 3 km. Suunnittelualueelle on kulku molemmilta pääteiltä. Valtatieltä 18 on liittymä Himasentielle. Liittymässä on valtatiellä vasemmalle kääntymiskaista lännestä tultaessa. Lisäksi liittymään on tarkoitus rakentaa valtatielle oikealle kääntymiskaista vuonna 2011. Kantatieltä 66 etelän suunnasta alueelle pääsee Kirjapainonkujan ja Kolistontien kautta. Kantatien ja Kirjapainonkujan liittymä on pääsuunnassa kanavoitu tasoliittymä. Pohjoisen suunnasta kulku alueelle Aholahdentien ja Piirantien kautta. Kantatien ja Aholahdentien liittymässä on erillinen kääntymiskaista kantatieltä Piirantielle pohjoisessa tultaessa. Liittymässä ei ole kääntymiskaistaa vasemmalle. Suunnittelualueelta on myös katuyhteys Alavuden keskustaan Piirantien ja Kolistontien kautta, ja tätä reittiä pitkin edelleen suurimpaan osaan Alavuden keskustaajamaa. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2010 oli valtatiellä 18 suunnittelualueen kohdalla, kantatien liittymän länsipuolella noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kantatiellä 66 keskimääräinen vuorokausiliikenne alueen kohdalla, valtatien liittymän pohjoispuolella oli noin 4 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennustetut liikennemäärät suunnittelualueen kohdalla vuonna 2030 ovat valtatiellä 18 noin 3 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kantatiellä 66 noin 6 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeusrajoitus Himasen kohdalla on kummallakin tiellä 80 km/h, ja molemmat tiet ovat valaistut. Katujen (Aholahdentie, Himasentie, Piirantie, Telekuja) nykyisistä liikennemääristä ei ole olemassa laskentatietoa. Nykyisiä liikennemääriä voidaan karkeasti arvioida ympäristön maankäytön perusteella. Alueen länsipuolella on Rekolan teollisuusalue, kun taas pohjoispuolella on vähäistä teollisuutta ja asumista. Piirantien itäpuolelle on avattu joulukuussa 2010 S-market sekä ABC-liikenneasema. Nykyisten liikennemäärien arvioinnissa on soveltuvilta osin hyödynnetty Himanen 2 alueen asemakaavan kaupallisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointia. Karkealla tasolla alueen katujen liikennemäärien voidaan arvioida olevan seuraavat: Kolistontiellä 2 600 ajoneuvoa vuorokaudessa, Aholahdentie kantatien 66 liittymässä 1 600 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Himasentie valtatien 18 liittymässä 1 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyen liikenteen yhteydet alueelle ovat varsin kattavat. Aholahdentien, Piirantien ja Kolistontien varressa kulkee kevyen liikenteen väylä, jota pitkin pääsee Alavuden keskustaan ja edelleen muualle keskustaajamaan. Suunnittelualueelle Telekujan varrella ei ole kevyen liikenteen väylää. Katuverkon lisäksi valtatien 18 ja kantatien 66 varrella on kevyen liikenteen väylät. Valtatien kevyen liikenteen väylä on sen eteläpuolella, joten kulku siltä alueelle on Kolistontien ja Rekolantien alikulkujen kautta. Valtatien 18 varren itään päin kulkeva kevyen liikenteen väylä on suorin yhteys keskustaajaman itäisiin osiin. Kantatien 66 kevyen liikenteen väylä kulkee tien länsipuolella, ja siltä on yhteys alueelle Aholahdentien kautta. Kantatien kevyen liikenteen väylä jatkuu pohjoiseen aina Asemanseudulle asti. Alueen ympäristössä pääteillä ei ole linja-autopysäkkejä, joten lähimmät pysäkit ovat Alavuden keskustassa. Linja-autoliikenne alueella on melko vähäistä ja on keskittynyt koululaiskuljetuksiin ja kaukoliikenteeseen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 24 8 Vaikutusten arviointi 8.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin sekä tilasto-, rekisteri- ja tutkimustietoihin perustuen. Vaikutusten arvioinnissa on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -oppaan tarkastelukokonaisuuksia. Selvityksessä on arvioitu Alavuden Himanen 3 alueen asemakaavoituksella mahdollistettavien kaupan toimintojen vaikutukset: - kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin, - palvelutarjonnan kehitykseen ja ostovoiman siirtymiin, - palvelujen saavutettavuuteen, - kaupan palveluverkkoon - liikennemääriin, liikenneverkkoon ja sen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Himanen 3 alueen asemakaavamuutoksella mahdollistetaan alustavien suunnitelmien mukaan yhteensä 20 000 k-m 2 :n uutta rakennusoikeutta. Uusi liiketila tulisi pääosin erikoiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan, mutta osin myös mahdollisesti päivittäistavarakaupan käyttöön. Osa tilaa vievästä kaupasta voi olla myös sellaisilla kaupan toimialoilla, joita ei ole mukana ostovoima- yms. laskelmissa, esim. auto- ja konekauppa. Arvioinnissa on huomioitu myös Tuurinportin alueen uusi kaupan potentiaali; rakennusoikeutta yhteensä noin 27 000 k-m 2. Tuurin kaupallisten toimintojen laajentamisen vaikutukset ulottuvat naapurikuntien lisäksi maakunnan rajojen yli. Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu Himasen alueen kaupallisen jatkokehittämisen vaikutuksia verrattuna tarkasteluhetkellä vallitsevaan tilanteeseen. 8.2 Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Ostovoiman kasvua ja liiketilan lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uudet kaupan hankkeet tulevat. Kohdassa 6.2.3 on esitetty ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilan lisätarve. Himasen alueen kaupan toiminnot jakavat osittain samaa ostovoimapotentiaalia, kuin Tuurin kauppakeskusalueen nykyiset ja mahdolliset uudet liikkeet. Koko tarkastelualueen vähittäiskaupan ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve on vuoteen 2030 mennessä 38 300 k-m 2. Tiedossa olevien Himasen ja Tuurinportin hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala on noin 47 000 k-m 2. Käytännössä voidaan olettaa, että koko kerrosala ei toteudu tässä arvioinnissa mukana olevina vähittäiskaupan toimialojen liiketiloina eikä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Toisaalta Tuurin kauppakeskus palvelee paljon laajempaa asiakaskuntaa, kuin tämän selvityksen tarkastelualueen asukkaat. Kaupan toiminta- ja kilpailuedellytysten turvaamiseksi on kuitenkin tärkeää, että kaavalla mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen ja laajennusmahdollisuudet myös pitkällä tähtäimellä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 25 Tuurin kauppakeskuksen nykyinen tarjonta ja mitoitus sekä laajennusmahdollisuudet huomioiden on todettava, että Himasen alueen kaupallisten toimintojen rooli kaupan palveluverkossa on lähinnä paikallinen ja alue palvelee enimmäkseen Alavuden asukkaita. Jos Himasen alueen koko rakennusoikeus toteutuu kaupan toimintoina, riittää Alavuden ostovoiman kasvun aikaansaama liiketilan lisätarve (koko tarkastelujaksolla noin 20 500 k-m 2 ) kattamaan hankkeiden liiketilan lisäyksen vasta pitkällä tähtäimellä. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna hankealueelle sopiva paljon tilaa vievän kaupan liiketilan kokonaismitoitus olisi noin 10 300 k- m 2 vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä toteuttamalla Himasen alueen kokonaisuus vaiheittain, niin että kaupan pinta-alan lisäys vastaa ostovoiman kasvusta johtuvaa liiketilan lisätarvetta. Mikäli koko pinta-alan lisäys toteutuu kaupan liiketiloina ja liian lyhyellä aikavälillä, kaupan kilpailutilanne kiristyy ja myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytykset voivat heikentyä. Tärkeää on määrittää Alavuden keskustalle ja Himasen alueelle sellainen kaupallinen profiili, että ne täydentävät toistensa tarjontaa ja kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään tai Tuurin kauppakeskusalueen kanssa. 8.3 Palvelutarjonnan kehitys ja ostovoiman siirtymät Vaikutusta kaupan palvelutarjonnan kehitykseen ja ostovoiman siirtymiin on vaikea arvioida, koska alueelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten toimialat ja pinta-alatarpeet eivät ole vielä tiedossa. Nykytilanteeseen nähden Alavuden erikoiskaupan palvelutarjonta lisääntyy ja monipuolistuu Himasen alueen hankkeiden myötä. Himasen alueen kaupan tarjonta kilpailee Tuurin kauppakeskuksen ja Seinäjoen kaupan alueiden kanssa erikoiskaupan asiakkaista. Jos alueelle saadaan vetovoimaisia kaupan toimijoita erikoiskaupan aloilta, joita ei nykyisellään ole Alavudella tai Tuurissa, se voisi vähentää paikkakuntalaisten asiointitarvetta Seinäjoen suuntaan. Alueelle saattaisi tulla lisää asiointeja Kuortaneelta ja Peräseinäjoelta, joista nykyiselläänkin asioidaan oman kunnan ulkopuolella. 8.4 Palvelujen saavutettavuus Kaupan palvelujen saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä fyysisenä ilmiönä (etäisyytenä myymälään) että koettuna saavutettavuutena, joka kuvaa asiaa pelkkää etäisyyttä moniulotteisemmin. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kotitalous kokee tavaroita hankkiessaan. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono, mikäli se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä (Spåre ja Pulkkinen 1997). Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden tarkasteluun. Erikoiskaupassa palvelujen fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska niissä asioidaan harvemmin. Fyysistä saavutettavuutta tärkeämpi on tarjonnan monipuolisuus ja vertailumahdollisuudet. Palvelutarjonnan lisääntyessä palvelujen koettu saavutettavuus paranee.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 26 Suunnittelualue on melko hyvin saavutettavissa molemmilta pääteiltä, erityisesti valtatieltä 18. Kantatieltä 66 etelästä tultaessa reitti alueelle kulkee Alaveuden ydinkeskustan läpi. Muista suunnista tultaessa kulku alueelle on suoraan pääteiden liittymistä. Alavuden keskustaajaman alueelta kulku alueelle on lähinnä Kolistontien kautta, joka on johdonmukainen reitti alueelle. Kevyen liikenteen kannalta alue on hieman ydinkeskustasta sivussa. Kuitenkin kevyen liikenteen verkosto alueelle niin keskustaajamasta kuin Asemanseudulta on kattava ja turvallisesti järjestetty. Lisäksi koko keskustaajama ja asemanseutu ovat pyöräilyetäisyydellä (alle 5 km) suunnittelualueesta, joten alueen saavutettavuutta kevyen liikenteen kannalta voidaan pitää melko hyvänä. Kaupan sijainnin merkitys tulee entisestään kasvamaan ilmastomuutokseen varautumisen ja liikenteen vähentämistavoitteiden myötä. Keskustaajamassa kaupan palvelut ovat mahdollisimman monelle saavutettavissa myös kävellen/pyöräillen. Mikäli keskustayrittäjät siirtävät toimintansa Himasen alueelle uusiin, hyvien liikenneyhteyksien varrella oleviin tiloihin, voi ydinkeskustan kaupallinen tarjonta vähentyä. Tämä vaikuttaisi erityisesti ydinkeskustassa asuvien vanhusten, liikuntarajoitteisten ja autottomien talouksien palvelutarjontaan. 8.5 Kaupan palveluverkko Alavuden kaupan palveluverkko muodostuu kahdesta alueesta. Ydinkeskustassa on yksityisten ja julkisten palveluiden ohella päivittäistavarakauppaa ja keskustahakuista erikoiskauppaa. Himasen alueella ja sen eteläpuolella Kolistontien varrella on toinen kaupan alue, jossa on päivittäistavarakaupan lisäksi tilaa vievän erikoiskaupan toimijoita. Nyt suunnitteilla oleva hanke vahvistaa tätä rakennetta. Uudet kaupan hankkeet vahvistavat Himasen alueen kaupallista imagoa ja laajentavat jo olemassa olevaa kaupan aluetta. Alueelle sijoittuvista toimialoista riippuu, muuttuuko kaupan alueelliset painotukset nykyiseen palveluverkkoon nähden merkittävästi. Tuurin kauppakeskus on nykytilanteessa Alavuden asukkaiden tärkeä asioimiskohde ja osa kaupan palveluverkkoa myös tulevaisuudessa. Ilman Alavuden oman kaupallisen toiminnan kehittämistä saattaa olla uhkana, että Tuurin alueen vetovoima vaikuttaa kielteisesti Alavuden nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehittymisedellytyksiin.
FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 27 8.6 Liikenteelliset vaikutukset 8.6.1 Liikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen Hankkeen ennustettu liikennemäärä vaihtelee voimakkaasti riippuen siitä, millaisia toimintoja alueelle tulee. Liikennemäärä vaihtelee huomattavasti riippuen siitä, millaista toimintaa alueelle sijoittuu. Liikennemäärä on suurin, mikäli toiminnot painottuvat keskustahakuiseen erikoiskauppaan sekä halpamyymälöihin. Toimintojen luonteesta riippuen voidaan hankkeen ennustetun liikennemäärän arvioida olevan välillä 1 400 4 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on arviolta 1-10 %. Kaavassa ei ole tarkemmin ohjattu alueen toimintojen luonnetta, joten liikenteelliset tarkastelut on tehty tällä vaihteluvälillä verraten niitä vuoden 2030 ennustetilanteeseen. Noin puolet alueen liikenteestä (700 2 250 ajon./vrk) suuntautuu katuverkkoa (Kolistontie) pitkin etelään, ja edelleen Kuulantien liittymästä hajaantuu Alavuden keskustaajaman alueelle sekä vähäisessä määrin keskustan liittymien kautta kantatielle 66. Aholahdentien kautta kantatielle 66 kulkisi noin 30 % liikenteestä (400 1 350 ajon./vrk). Tästä liikenteestä suuri osa kulkisi kantatietä pohjoiseen Asemanseudulle. Noin 20 % marketin ja liikenneaseman liikenteestä (300 900 ajon./vrk) kulkisi Himasentien kautta valtatielle 18. Raskas liikenne kulkisi pääosin suoraan Aholahdentien tai Himasentien kautta pääteille, katuverkon kautta keskustan läpi kulkevan raskaan liikenteen määrä olisi vähäinen. Kun otetaan huomioon katujen nykyinen liikenne karkealla tasolla, niin vuonna 2030 liikennemäärä Aholahdentiellä kantatien 66 liittymässä olisi 2 300 3 200 ajon./vrk ja Himasentiellä valtatien 18 liittymässä 1 600 2 200 ajon./vrk. Himasentien liittymässä kääntyvä liikenne jakautuu tasaisesti molempien suuntien kesken. Aholahdentien liittymässä taas kaksi kolmasosaa kääntyvästä liikenteestä tulee pohjoisesta, ja kolmannes etelästä. Pohjoisen suunnan liikennettä kasvattaa Asemanseudun ja Rantatöysän alueilta tuleva liikenne. Kolistontien liikennemäärä vuonna 2030 olisi 3 700 5 200 ajon./vrk. Katujen liikennemäärän kasvu nykytilanteeseen verrattuna olisi 30 100 %, mutta kokonaisliikennemäärät pysyvät melko matalina. Pääteiden liittymien arvioidut liikennemäärät on esitetty kuvassa 13. 800-1100 2650-2500 Himasentie 400-550 400-550 400-550 800-1100 Aholahdentie 350-500 400-550 1450-1300 1450-1300 Valtatie 18 350-500 Kantatie 66 2650-2500 Kuva 13. Arvioidut keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät pääteiden liittymissä vuonna 2030. Pääteiden liikennemäärät on arvioitu nykyisten liikennemäärien pohjalta.