FCG Finnish Consulting Group Oy
|
|
- Niilo Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI
2 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kaavatilanne Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Asemakaava Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Vaikutusalue Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät Väestö ja ostovoima Väestö ja asuminen Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymät Kaupan kehitysnäkymät Arvio liiketilan lisätarpeesta vuoteen Kaupan hankkeet Jyväskylässä Eteläportin kaupan mitoitusvaihtoehdot Mitoitusvaihtoehdot Mitoitusvaihtoehtojen vertailu Suositukset Eteläportin kaupan mitoitukselle Vaikutusten arviointi Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Vaikutukset palvelutarjonnan kehittymiseen ja palveluverkkoon Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Eteläportti suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset Jyväskylän ydinkeskustaan ja muihin seudun kaupan keskuksiin Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset Vaikutukset kaupan palveluiden saavutettavuuteen Työllisyysvaikutukset Yhteenveto KIRJALLISUUS... 51
3 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 3 ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt vuonna 2011 Kauramäen alueen osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän keskustan etelä-lounaispuolelle, pääosin rakentamattomalle mäkialueelle. Osana Kauramäen osayleiskaava-aluetta sijaitsee Eteläportin alue. Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvityksen mukaan Eteläportin aluetta kehitetään uutena aluekeskuksena. Eteläportti kehittyy Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin aluekeskuksen merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Aluekeskuksen lisäksi Eteläportin aluetta kehitetään kaupungin eteläisenä tilaa vaativan kaupan alueena. Eteläportin tavoitteena on monipuolistaa Jyväskylän kaupungin ja seudun eteläosien kaupallista palvelurakennetta. Eteläportin kehittämisessä otetaan huomioon Keljonkeskuksen nykyinen palvelutarjonta. Kauramäen osayleiskaavassa Eteläportin alueelle suunnitellaan monipuolisesti asumista, julkisia ja kaupallisia palveluita sekä työpaikkoja. Tämän Eteläportin kaupallisen selvityksen tavoitteena on arvioida Eteläportin alueen kaupalliset vaikutukset. Tarkastelualueena on ensisijaisesti Jyväskylän seutu, mutta vaikutusten arviointia tarkennetaan Jyväskylän eteläosia sekä Muuramea koskien. Vaikutusten arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa -oppaassa esitettyjä yleiskaavatason tarkastelukokonaisuuksia. Arvioitavia vaikutuksia ovat: - kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset - vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen - yhdyskuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset Työn yhteydessä on vaihtoehtotarkasteluun perustuen muodostettu Kauramäen yleiskaavan kaupallinen mitoitus toimialoittain. Varsinaiset kaupalliset vaikutukset on arvioitu muodostetun optimimitoituksen perusteella. Vaikutusten arviointi perustuu Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvitykseen (FCG 2010), mutta työssä hyödynnetään myös muita viimeaikaisia Jyväskylästä laadittuja selvityksiä: Tilaa vaativa erikoiskauppa Jyväskylässä (2011), Keski-Suomen kaupan palveluverkko (2009), Eteläportin kaupallisten vaikutusten arviointi (2008). Aiemmin laaditussa Eteläportin kaupallisten vaikutusten arvioinnissa alueen kaupan mitoitus oli huomattavasti tässä selvityksessä tarkasteltavaa mitoitusta korkeampi. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty yleiset kauppaa ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arviointia koskevat tutkimukset, selvitykset ja oppaat. Lähtötietoja on täydennetty uusimmilla tilasto- ja rekisteritiedoilla. Vaikutusten arviointi laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet yleiskaavapäällikkö Leena Rossi, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho ja tonttipäällikkö Ora Nuutinen. Vaikutusten arvioinnin laadinnasta on vastannut FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa selvityksen laadinnasta ovat vastanneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.
4 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 4 2 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen.
5 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 5 - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta, työpaikkoja ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäis-kaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta ( alkaen). Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella.
6 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 6 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.
7 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 7 3 Kauramäen osayleiskaavan kehittämistavoitteet Kauramäen osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kauramäen alueelle. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Perusajatuksena on keskisuomalaiseen metsämäkimaisemaan istuva asuinalue, jossa monipuolisten asuntovaihtoehtojen lisäksi on myös asumista tukevia palveluja, virkistysmahdollisuuksia ja reittejä sekä työpaikkoja. Kauramäki täydentää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välin tiiviillä yhdyskuntarakenteella, jossa on huomioitu luonto- ja maisema-arvot. Kauramäen asutus on pääosin pientalovaltaista, mutta joukkoliikenteen ja palveluiden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan kaavoittamalla alueelle myös tehokkaampia rivitalo- ja kerrostalokortteleita. Alustavasti on arvioitu, että alueen palvelut sijoittuvat pääosin tulevan Eteläportin kauppa-, asuin- ja palvelukeskuksen alueelle ja sen lähituntumaan. Osayleiskaavan alustavien suunnitelmien mukaan Kauramäen alueen kokonaisasukasmäärä olisi yhteensä n uutta asukasta. Suunnitelmien mukaan Eteläportin pohjoispuolinen alue toteutuisi kerrostalovaltaisena asuinalueena ja alueelle sijoittuisi myös julkisia palveluita. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteutusohjelman mukaan osayleiskaavan ensimmäiset asuinrakennukset valmistuisivat vuonna Rakentaminen käynnistyisi sekä pientalorakentamisena Kauramäen alueella että kerrostalorakentamisena Eteläportissa. Alue rakentuu vaiheittain seuraavien vuosikymmenien aikana. Jyväskylän kaupunki on laatinut maankäytön toteutusohjelmaan perustuen vuonna 2011 päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen. Selvityksen mukaan Kauramäen osayleiskaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi kaksi uutta päiväkotia ja alakoulu vuoteen 2020 mennessä. Kauramäen alueen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarkasteltu alueen joukkoliikenteen kehittämistavoitteita (Ramboll liikennejärjestelmät 2012). Kauramäen alueesta on tarkoitus rakentaa joukkoliikennepohjainen asuinalue. Alueen joukkoliikenteen palvelutaso olisi korkea (I Kilpailutaso kaupunkiliikenteessä). Joukkoliikenteen kilpailutasolla kävelyetäisyyden tulisi olla lähimmälle pysäkille alle 400 metriä. Yleiskaava-alueen joukkoliikenne keskitetään pääkadulle, jonka varrella maankäyttö on tiivistä, mikä parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Jyväskylän kaupungin suunnitelmien mukaan kauppa keskittyisi Eteläportissa yhdelle suurelle korttelialueelle, jonka pinta-ala on n. 18 ha. Kaupungin tavoitteiden mukaan korttelialueella olisi monipuolisesti kaupan eri toimialojen rakentamista. Eteläportin lisäksi Kauramäen alueelle voisi sijoittua asukkaiden lähipalveluja. Eteläportin kaupallinen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat kaupan toiminnot voisivat aloittaa aikaisintaan vuonna 2014 ja Eteläportin alueen kaupan rakentamisen voidaan arvioida kestävän vuotta ja toteutuminen jakautuu useaan toteutusvaiheeseen. Vaiheittaisessa toteuttamisessa tulee kuitenkin varmistaa, että alueesta muodostuu riittävän vetovoimainen toiminnan käynnistyessä. Aikaisemmissa Eteläportin kaupallisen kehittämisen vaiheissa on tutkittu erilaisia kaupan aluevarauksia sekä Eteläväylän pohjoispuolelle että valtatien länsipuolelle. Eteläportin tämän hetkisen suunnittelutilanteen mukaan näille alueille ei suunnitella merkittävää kaupallista rakentamista.
8 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 8 Kuva 1. Osayleiskaavatyön pohjaksi laadittu luonnos Kauramäen osayleiskaava-alueen maankäytöstä.
9 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys Kaavatilanne Maakuntakaava ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Jyväskylän seudulla Jyväskylän keskustan (C) lisäksi keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) voidaan rakentaa maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Jyväskylän kaupungin alueella km-merkintä on osoitettu Palokkaan ja km-1 -merkintä Viherlandiaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Eteläportin alue on osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi (TP). Keski-Suomen maakuntahallitus päätti käynnistää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisen, jonka yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana on Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys (2010) ja sitä täydentävät kuntakohtaiset selvitykset kaupan alueista. Vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden tarkastelun painopiste kohdistuu Jyväskylän sekä Jämsän ja Äänekosken kaupunkiseuduille. Vaihemaakuntakaavaluonnos on tulossa nähtäville kevään 2012 aikana Yleiskaavatilanne ja Jyväskylän yleiskaava Kauramäen osayleiskaava-alueella on voimassa kolme oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki päätöksen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen käynnistämisestä. Yleiskaava koskee koko Jyväskylän kaupungin aluetta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strategisen merkityksen vuoksi kaavaprosessi on sisältänyt erityisen raamivaiheen, jonka aikana on muotoiltu varsinaiset kaavaluonnosten laadintaa ohjaavat tavoitteet. Yleiskaavassa tarkasteltavia maankäytön rakenteellisia tekijöitä on havainnollistettu raamikartassa (kuva 2.)
10 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 10 Kuva 2. Ote Jyväskylän yleiskaavan raamikartasta. Raamivaiheen raamikirjassa on määritelty Jyväskylän keskusverkon muodostumista koskevia periaatteita ja lähtökohtia seuraavasti: Keskusverkko koostuu kaupunkikeskustasta sekä alue- ja lähikeskuksista. Jyväskylän kaupunkikeskusta on toiminnoiltaan monipuolinen, asukkaan kaupunkiseudun kaupallinen, kulttuurinen ja hallinnollinen keskus. Keskukset, jotka nykyisellään tai tulevaisuudessa toimivat yli kymmenen tuhannen asukkaan kaupallisten ja julkisten palveluiden keskittyminä, ovat aluekeskuksia. Niitä ympäröivien alueiden maankäyttö on monipuolista sisältäen monimuotoista asumista, myös kerrostaloasumista, työpaikkoja, julkisia palveluita ja erikoiskaupan palveluita. Aluekeskuksista on tyypillisesti hyvät joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustaan. Aluekeskuksia ovat Palokka, Tikkakoski, Kuokkala sekä kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan uutena Eteläportin keskus. Aluekeskuksia ovat myös sellaisten pienempien taajamien keskustat, jotka etäisyytensä ja liikkumistarpeen vähentämisen takia tarvitsevat hyvää palveluvarustusta. Tällaisia keskuksia ovat Tikkakoski ja Korpilahden kirkonkylä, jotka väestöpohjaa lukuun ottamatta täyttävät kaikki edellä mainitut aluekeskuksen kriteerit. Alle kymmenen tuhannen asukkaan asuinalueiden keskukset ovat lähikeskuksia. Niille on ominaista aluekeskuksista poiketen myös se, että ympäröivä maankäyttö on huomattavan asumisvaltaista. Lähikeskuksia ovat Huhtasuo, Kortepohja, Keltinmäki, Lohikoski, Säynätsalo ja uusi lähikeskus Valkeamäki. Raamivaiheessa on määritelty myös yhdyskuntarakenteen eheytymistä koskevia lähtökohtia ja periaatteita. Näissä periaatteissa on esitetty muun muassa, että Jyväskylän keskusten ja niistä kaupunkikeskustaan johtavien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varret olisivat täydennysrakentamisen ensisijaisia kohteita. Olemassa olevan kaupunkirakenteen alueella tavoitteena on vähentää liikennetarvetta toimintoja sekoittamalla sekä sijoittamalla uusi maankäyttö ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsiin ja kes-
11 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 11 kuksiin. Lisäksi kevyen liikenteen reittien sujuvuuteen kiinnitetään huomiota kaikessa maankäytön suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskien on tuotu myös esille, että keskusverkkoa täydentävät monipuoliset kaupan alueet Palokankeskus, Seppälä ja Keljon keskus sekä tilaa vaativan kaupan keskittymät Seppälänkangas ja Kirri. Jyväskylän yleiskaava on etenemässä luonnosvaiheeseen kevään 2012 aikana. Kuvassa 3 on Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan aluetta osana Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnosta. Yleiskaavassa on esitetty edellä esitettyjä raamivaiheen periaatteita. Yleiskaavan tummempi ruskea osoittaa joukkoliikennepohjaisen taajama-alueen, jossa nykyinen tai tavoiteltu tehokkuus on vähintään 20 asukasta / hehtaari Asemakaava Kuva 3. Ote Jyväskylän yleiskaavan luonnoksesta ( ). Kauramäen osayleiskaavan suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta. Eteläportin alue on kuitenkin pääosin asemakaavoitettua ja osoitettu pääosin teollisuus-, varasto- ja liikerakentamiselle.
12 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 12 4 Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisperiaatteet Jyväskylän kaupungin laatiman kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä määriteltiin Jyväskylän kaupan kehittämis- ja sijoittumisperiaatteet. Periaatteet on käsitelty Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimikunnassa syyskuussa Jyväskylän kaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on Jyväskylän kaupallisen vetovoiman vahvistaminen valtakunnallisesti merkittävänä kaupan sijaintipaikkana ja asiointikohteena. Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehittämisen lähtökohtana on ydinkeskustan, aluekeskusten ja lähikeskusten kaupallisen vetovoiman vahvistaminen sekä lähikaupan toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on kaupan saavutettavuuden turvaaminen niin, että palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille väestöryhmille ja kaikilla kulkumuodoilla. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena voidaan pitää kysynnän ja tarjonnan alueellista tasapainoa. Päivittäistavarakaupan yksiköiden koko suhteutetaan alueen väestöpohjaan. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta Jyväskylän ydinkeskustassa, aluekeskuksissa, kaupan alueilla ja sellaisissa alakeskuksissa, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan sijoittumisperiaatteet ovat seuraavat: - Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat Jyväskylän keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Seppälän, Palokankeskuksen, Keljon keskuksen ja Eteläportin alueille. Lähikeskusten ja asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. - Tilaa vaativa erikoiskaupan uudet sijaintipaikat ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella Seppälänkankaan, Kirrin ja Eteläportin alueilla. - Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu pääosin Jyväskylän ydinkeskustaan, aluekeskuksiin sekä sellaisiin alakeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja sekä kaupan alueille. Jyväskylän kaupungin palveluverkon kehittämistavoitteita kuvattiin palveluverkkoselvityksen yhteydessä laaditussa kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartassa. Siinä Eteläportin aluetta koskien esitettiin seuraavat tavoitteet: Uusi aluekeskus (Ca) Eteläportti kehittyy kaupungin laajentuvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sekä julkisten palveluiden keskukseksi. Eteläportin merkitys on alueellinen ja kaupan osalta seudullinen. Alueella on monipuoliset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sekä aluekeskustason julkiset palvelut. Julkiset lähipalvelut sijoittuvat Keljonkankaan ja Kauramäen alueille. Eteläportin alue toteutuu vaiheittain asunto- ja työpaikkarakentamisen tahdissa. Eteläportin alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksiköiden koko tulee suhteuttaa keskuksen ja vaikutusalueen väestöpohjaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet (KM-tv) Tilaa vaativan erikoiskaupan alueet mahdollistavat suurten rauta-, huonekaluja autokaupan yksiköiden sijoittumisen ja laajentumisen myös edellä olevien alueiden ulkopuolelle. Alueille ei saa toteuttaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä eikä keskustahakuisia erikoiskaupan myymälöitä eikä myymäläkeskittymiä. Seppälänkankaan aluetta kehitetään Seppälän alueen palvelutarjontaa ja kehitystä tukien ja täydentäen sekä Laukaantien liikenteellinen toimivuus
13 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 13 huomioon ottaen. Kirrin aluetta kehitetään Palokankeskuksen palvelutarjontaa monipuolistaen. Eteläportin aluetta kehitetään ottaen huomioon Jyväskylän eteläisten alueiden palvelutarjonnan monipuolistaminen. Tilaa vaativan kaupan alueiden ohjauksen avuksi tulisi laatia mahdollisten lainsäädännön muutosten jälkeen suositus, joissa määritellään kunkin alueen toimialaprofilointi. Profiloinnin perusteella laaditaan varsinaiset yleiskaavamääräykset alueille. Alueet toteutetaan vaiheittain kysynnän kasvu huomioon ottaen. Kehittämisakselit Keskusta-Seppälä -kehittämisakseli on keskeinen Jyväskylän tiiviin keskustamaisen asumisen, työpaikkatoimintojen ja kaupan rakentamisen kehittämissuunta. Akselilla liikkuminen perustuu kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Muita keskeisiä kehittämisakseleita ovat Eteläportti-Keljonkeskus ja Eteläportti-Muurame. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen yhteydessä esitettiin myös eri alueiden tavoitteellinen kaupan mitoitus. Yleispiirteisen mitoituksen mukaan Eteläportin alueelle sijoittuisi vuoteen 2030 Jyväskylän kaupungin liiketilatarpeesta noin 28 prosenttia ( k-m²). Päivittäistavarakaupassa alueelle sijoittuisi k-m² ja erikoiskauppaan k-m². Erikoiskaupasta suurin osa, k-m² olisi tilaa vaativaa erikoiskauppaa.
14 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 14 Kuva 4. Jyväskylän kaupan sijainnin ohjauksen strategiakartta.
15 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 15 5 Vaikutusalue Eteläportin alueen toteutumisen ja kaupan kehityksen vaikutuksia tarkastellaan pääosin Jyväskylän seudun osalta. Jyväskylän seutuun kuuluu Jyväskylän kaupungin lisäksi Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Eri vaikutuksilla (ympäristöllisillä, liikenteellisillä, ihmisiin kohdistuvilla, kaupallisilla) on eri laajuiset vaikutusalueet. Laajimmillaan Eteläportin vaikutukset voivat ulottua koko Keski-Suomen maakunnan alueelle, joten myös maakunnalliset tekijät tunnistetaan ja kuvataan. Toisaalta osa vaikutuksista ulottuu Jyväskylän seutua pienemmälle alueelle lähinnä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun eteläosiin valtateiden 18/23 ja 9 vaikutuspiirissä oleville alueille (Jyväskylän Keljon, Keltinmäki- Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muurame). Kuva 5. Jyväskylän suuralueet (
16 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 16 6 Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 6.1 Väestö ja ostovoima Väestö ja asuminen Väestömäärä Jyväskylän kaupungin alueella asui vuoden 2010 lopussa noin asukasta, joka on noin 75 % koko Jyväskylän seudun väestöstä. Jyväskylän seudun väkiluku oli vuoden 2010 lopussa noin asukasta. Jyväskylän kaupungin väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla yhteensä noin asukkaalla (+12 %). Jyväskylän seudun muissa kunnissa Laukaalla, Muuramessa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla väestömäärä on kasvanut ja Hankasalmella vähentynyt 2000-luvulla. Koko seudulla väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla noin asukkaalla (+11 %). Taulukko 1. Väestökehitys Jyväskylän seudulla (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % 65 3 % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Suuralueittain tarkasteltuna Jyväskylän väestö keskittyy Kantakaupungin alueelle, jossa asuu lähes viidennes kaupungin väestöstä. Muita väestömäärältään suuria alueita ovat Kuokkala, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä ja Kypärämäki-Kortepohja. Vuosina väestömäärä on lisääntynyt erityisesti Kantakaupungin, Palokka-Puuppolan, Kuokkalan ja Keljon suuralueilla. Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin väestömäärä vuosina 2001 ja 2010 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki/tilastokeskus). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Eteläportin lähivaikutusalueella (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) asui vuoden 2010 lopussa yhteensä noin asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+11%).
17 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 17 Asumisen sijoittuminen Jyväskylässä asuminen keskittyy keskustaan ja sitä ympäröiville alueille. Keskustan alueella asuminen on pääosin kerrostalovaltaista ja sen johdosta myös tiheintä. Muita väestökeskittymiä ovat Tikkakosken alue pohjoisessa ja Vaajakoski idässä. Pienempinä keskittyminä voidaan pitää keskustan eteläpuolella sijaitsevia Säynätsaloa ja Korpilahtea. Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestö on keskittynyt pääasiassa kuntakeskuksiin. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Jyväskylässä vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 6. Väestön sijoittuminen ja tiheys Jyväskylän seudulla vuoden 2009 lopussa (Tilastokeskus, Ruututietokanta). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan Jyväskylän kaupungin väestömäärä kasvaa vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+14 %). Myös Jyväskylän seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan. Koko seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan noin asukkaalla (+15 %) vuoteen 2030 mennessä.
18 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 18 Taulukko 3. Jyväskylän seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Hankasalmi % % Jyväskylä % % Laukaa % % Muurame % % Petäjävesi % % Toivakka % % Uurainen % % Jyväskylän seutu % % KESKI-SUOMI % % Jyväskylän kaupungin oma väestöarvio vuoteen 2030 vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Suuralueittain tarkasteltuna vuoteen 2030 mennessä väestömäärä tulee kasvamaan määrällisesti eniten Keljon, Palokka-Puuppolan, Keltinmäki-Myllyjärven, Kantakaupungin ja Vaajakoski-Jyskän suuralueilla. Taulukko 4. Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 suuralueittain (Jyväskylän kaupunki: Kymppi R 2010). Väkiluku Muutos lkm % Kantakaupunki % Kypärämäki-Kortepohja % Lohikoski-Seppälänkangas % Huhtasuo % Kuokkala % Keltinmäki-Myllyjärvi % Keljo % Halssila % Säynätsalo % Tikkakoski-Nyrölä % Palokka-Puuppola % Vaajakoski-Jyskä % Kuohu-Vesanka % Korpilahti % Tuntematon % Jyväskylä % Eteläportin lähivaikutusalueen (Keljon, Keltinmäki-Myllyjärven, Kuokkalan, Säynätsalon ja Korpilahden suuralueet sekä Muuramen kunta) väestömäärä on Jyväskylän kaupungin väestöarvion (suuralueet) ja Tilastokeskuksen väestöennusteen (Muurame) mukaan vuonna 2030 yhteensä noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina noin asukkaalla (+23 %) Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima arvioitiin vuoden 2010 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski- Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut ja kasvuarviot on esitetty taulukossa 5.
19 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 19 Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä käytettyjä kasvuarvioita voidaan pitää varsin realistisina pitkän aikavälin arvioina. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostovoimapotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 5. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä /asukas/vuosi (vuoden 2010 rahassa). Kulutusluvut, /asukas/vuosi Kasvuarvio %/vuosi Päivittäistavarakauppa ,0 % Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä ,0 % Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot ,0 % Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2010 Jyväskylässä noin 752 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 317 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 148 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 287 milj.. Jyväskylän seudun vähittäiskaupan ostovoima oli yhteensä 999 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 421 milj., tilaa vaativan kaupan ostovoima noin 196 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 382 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli Jyväskylässä noin 305 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 405 milj.. Vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 425 milj.. Ostovoiman kasvusta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 124 milj., tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 102 milj. ja muuhun erikoiskauppaan noin 199 milj.. Jyväskylän seudulla vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 733 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä Jyväskylässä noin 211 milj. ja Jyväskylän seudulla noin 285 milj.. Ostovoimalaskelma kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, jossa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä Jyväskylän seudulle ja Jyväskylään kohdistuvan ostovoiman osuus on edellä esitettyä suurempi, koska osa myös maakunnan muiden alueiden ostovoimasta kohdistuu Jyväskylään. Taulukko 6. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Vähittäiskauppa (pl. autokauppa ja huoltamot) Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 31,9 34,6 37,9 41,6 45,4 6,1 7,5 13,6 Jyväskylä 752,5 850,4 952,5 1061,3 1177,9 200,0 225,4 425,5 Laukaa 104,4 119,3 135,4 152,0 168,8 31,0 33,4 64,4 Muurame 53,2 62,8 71,7 80,8 89,9 18,4 18,2 36,7 Petäjävesi 23,1 26,3 30,0 33,9 37,8 6,8 7,8 14,7 Toivakka 13,9 15,2 16,9 18,6 20,3 2,9 3,5 6,4 Uurainen 19,9 23,1 26,7 30,2 33,5 6,8 6,8 13,7 Jyväskylän seutu 998,9 1131,8 1271,0 1418,3 1573,7 272,2 302,7 574,9 KESKI-SUOMI 1574,0 1736,3 1912,2 2099,0 2307,2 338,2 395,0 733,2
20 FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 20 Taulukko 7. Arvio päivittäistavarakauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 13,4 14,2 15,1 16,1 17,0 1,7 1,9 3,6 Jyväskylä 317,4 348,6 379,1 409,9 441,3 61,7 62,2 123,9 Laukaa 44,0 48,9 53,9 58,7 63,2 9,9 9,3 19,2 Muurame 22,5 25,7 28,5 31,2 33,7 6,1 5,1 11,2 Petäjävesi 9,8 10,8 11,9 13,1 14,2 2,2 2,2 4,4 Toivakka 5,9 6,2 6,7 7,2 7,6 0,8 0,9 1,8 Uurainen 8,4 9,5 10,6 11,7 12,6 2,2 1,9 4,2 Jyväskylän seutu 421,3 463,9 505,9 547,8 589,6 84,5 83,7 168,2 KESKI-SUOMI 663,9 711,6 761,0 812,3 864,4 97,1 103,3 200,4 Taulukko 8. Arvio erikoiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Jyväskylän seudulla kunnittain (vuoden 2010 rahassa). Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 18,4 20,4 22,8 25,5 28,4 4,4 5,6 10,0 Jyväskylä 435,1 501,9 573,4 651,4 736,6 138,3 163,2 301,6 Laukaa 60,3 70,4 81,5 93,3 105,6 21,2 24,0 45,2 Muurame 30,8 37,1 43,2 49,6 56,2 12,4 13,1 25,4 Petäjävesi 13,4 15,5 18,0 20,8 23,6 4,7 5,6 10,3 Toivakka 8,0 8,9 10,1 11,4 12,7 2,1 2,6 4,7 Uurainen 11,5 13,7 16,1 18,5 21,0 4,6 4,9 9,5 Jyväskylän seutu 577,5 667,9 765,2 870,5 984,2 187,6 219,0 406,6 KESKI-SUOMI 910,1 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 241,1 291,7 532,8 Tilaa vaativa erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 6,3 6,9 7,8 8,7 9,6 1,5 1,9 3,4 Jyväskylä 147,7 170,4 194,7 221,1 250,1 47,0 55,4 102,4 Laukaa 20,5 23,9 27,7 31,7 35,8 7,2 8,2 15,4 Muurame 10,5 12,6 14,7 16,8 19,1 4,2 4,4 8,6 Petäjävesi 4,5 5,3 6,1 7,1 8,0 1,6 1,9 3,5 Toivakka 2,7 3,0 3,4 3,9 4,3 0,7 0,9 1,6 Uurainen 3,9 4,6 5,5 6,3 7,1 1,6 1,7 3,2 Jyväskylän seutu 196,1 226,8 259,8 295,5 334,1 63,7 74,3 138,0 KESKI-SUOMI 309,0 347,9 390,8 436,8 489,9 81,9 99,0 180,9 Muu erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2010 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Hankasalmi 12,2 13,5 15,1 16,9 18,8 2,9 3,7 6,6 Jyväskylä 287,4 331,5 378,7 430,2 486,6 91,4 107,8 199,2 Laukaa 39,9 46,5 53,8 61,6 69,7 14,0 15,9 29,9 Muurame 20,3 24,5 28,5 32,7 37,1 8,2 8,6 16,8 Petäjävesi 8,8 10,2 11,9 13,7 15,6 3,1 3,7 6,8 Toivakka 5,3 5,9 6,7 7,5 8,4 1,4 1,7 3,1 Uurainen 7,6 9,0 10,6 12,2 13,8 3,0 3,2 6,3 Jyväskylän seutu 381,5 441,2 505,4 575,0 650,0 123,9 144,6 268,6 KESKI-SUOMI 601,1 676,8 760,4 849,9 953,0 159,3 192,6 351,9
Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotEteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P38152 Loppuraportti 1 (33) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys
FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotNiskanperän OYK kaupallinen selvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotEURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys
EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI
FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotVähittäiskaupan ohjauksen keventäminen
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti
RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotOSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030
Jyväskylän kaupunki OSA 2: JYVÄSKYLÄN KAUPALLINEN PALVELU- VERKKO 2030 Loppuraportti 2.7.2010 OSA 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotKeski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi
KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS
Päijät-Hämeen liitto PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS Loppuraportti 26.4.2012 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos, lupanumero 290/MML/12 Karttojen kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotUuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten
OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo
LisätiedotKokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys
KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON
LisätiedotRuskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus
VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotKAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET
Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotYLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki
Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotYLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS
Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030
LisätiedotKANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy KANKAAN ALUEEN KAUPALLISET KEHITTÄMISEDELLYTYKSET - selvitys arkkitehtuurikilpailua ja osayleiskaavoitusta varten RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I TIIVISTELMÄ
LisätiedotLausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto
Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa
KAJAANIN KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (39) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON
LisätiedotOngelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari
Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotOSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS
Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän
LisätiedotKeskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotFCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotLahdesjärvi, asemakaavamuutos: kaupallisten vaikutusten arviointi
TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärvi, asemakaavamuutos: kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P36255 Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys
KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33315 Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Osa 1: Nykytila, kehitysnäkymät, vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Osa 2: Esitys kaupan toimintojen sijoittamisesta Oulun seutu, seutuhallitus 20.8.2010 Oulun
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotKemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy
Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan
LisätiedotKaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013
Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys
1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 2 Julkaisun tekijä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Etukannen kuva: Kainuun liitto ISBN 978-952-6685-13-7 ISSN
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa
LisätiedotNurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi
JOENSUUN KAUPUNKI Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33019 Loppuraportti 1 (21) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN
LisätiedotETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS
FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotJyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 20.10.2014 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Miksi tämä kaava olisi
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa
SOTKAMON KUNTA Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (31) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa
KUHMON KAUPUNKI Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa Loppuraportti 4.12.2013 Loppuraportti 4.12.2013 1 (30) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys
KESKI-POHJANMAAN LIITTO Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotKUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS
Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
Lisätiedot